Ketjun luettuani oon varmaan outo äiti ja mulla on varmaan oudot kasvatustavat.
- Meillä lapsi menee nukkumaan klo 19 ja herää aamulla n. klo 7. On mein lapselle just oikea aika mennä nukkumaan, ei ehdi mennä yliväsyneeksi ja alla kiukuta.
- Yhteen aikaan oltiin todella tarkkoja rutiineista, niiden piti olla just eikä melkein. Tämä siitä, että pienempikin poikkeama rutiineista oli muutos jota lapsi pelkäsi kovasti. Pelkkä huoneen järjestyksen muutos aiheutti lapsessa sen, että kaikki säännöt piti testata ja 2 viikkoa kiukutella joka asiasta.
- Sanon kaupassa jo ennen kuin ehtii kysyä, tai jo ennen kauppaan menoa, että mitään herkkuja ei sitten olla ostamassa, kun lapsi sitä kuitenkin kysyy (ja riippuen siitä millä tuulella on, saattaa alkaa vinkua kun ei saa haluamaansa).
- Sanon bussissa tms, että "älä laula kovaa" (mikä jonkun mielestä oli outoa), koska haluan lapsen oppivan ottamaan muut huomioon.
- tädittelen ja sedättele ja tytöttelen ja pojittelen tuntemattomia, koska en parempaakaan keksi, melkein samahan se on miksi tuntematonta ihmistä sanoo, joku siitä loukkaantuu kuitenkin
- mein melkein 5 v. saa leikkiä rivarin pihalla itsekseen, tietää kyllä säännöt minne saa mennä ja minne ei ja on niistä todella tarkka. jos joku vieras lapsi on myös pihalla ja menee jonnekkin missä meidän lapsella menee raja, tulee tyttö kertomaan heti minulle, että tämä lapsi ei noudata samoja rajoja kuin mitä hänellä on.
