G: Tuttavasi OUDOT tavat lasten kanssa!

[QUOTE="ellu";21920486]turha kieltäminen:

"älä heiluta hattua" (bussissa)
"älä aja leluautolla mummin parketilla, voi tulla jälkiä" (kylässä)
"älä laula niin kovaa" (bussissa)

Kummastuttaa. Mitä se ketään haittaa?[/QUOTE]

Minä kiellän tuon parketilla ajamisen kun tiedän että se mummi ei siitä oikeasti tykkää. Jos en kiellä, niin sitte saan kuulla jatkuvasti siitä kun en lapsiani kurissa pidä Mummulassa niiden tavoilla.

 

[QUOTE="ippe";21922169]"Älä aja siinä lätäkössä!" tiukkaan sävyyn

Ja kun ajaa ja jää kiinni, sanotaankin "Voi kun se tuo meidän Nico on hauska, ihan kurainen nyt!"


tai


se, kun koko ajan kielletään ja komennetaan. ystäväpiirissäni näitä ei onneksi ole, mutta kaupassa näkee välillä, lapsi jos liikahtaakin niin komennetaan ja tiuskitaan että "ei mennä sinne" ja kun lähestytään karkkihyllyä niin ennen kuin lapsi mitään edes sanoo niin äiti käestää että "ja MITÄÄN karkkia emme SITTEN OSTA ETTÄYHTÄÄN et sitten vingu!"

öööö[/QUOTE]

Mä teen tuota jälkimmäistä karkkihyllyn kohdalla, koska meillä lapset poikkeuksetta alkaa jotain vinkua. Siksi sanon jo ennen kuin kukaan ehtii aloittaa. Sä et voi ulkopuolisena tietää perheen tilannetta, kuulet vaan sen äidin sanomisen =)

Itse en voi ymmärtää sitä, että reilusti yli 1-vuotiaalle tungetaan tissiä suuhun joka hemmetin inahduksesta tai kitinästä. Tällainen tapaus tuttavapiirissä on.

 

[QUOTE="ippe";21922205]Vitsi että mua jaksaa aina naurattaa nää "mun lapsi on sen luonteinen emme me voi.. " selitykset. No tottakai se lapsi on sen luonteinen, itse omalla käyttäytymiselläsi ajat sitä siihen luonteeseen. Kannusta sitä, vie sitä eri paikkoihin sen sijaan että opettaisit sitä pelkäämään eri tilanteita välttelemällä niitä.[/QUOTE]

Mä jaksan kanssa aina ihmetellä näitä selityksiä. Varmsti on lapsissakin eroja mutta harvemmin vanhemmat pysähtyy miettimaaä että mikä siinä omassa käytökseesä ja kasvatustavassa saa sen lapsen käyttäytymään noin.

 

[QUOTE="juu";21921309]Mietin tätä aikoinani paljonkin, mutta päädyin "tädittelemään" ja "sedättelemään" tuntemattomia, aikuisia ihmisiä. Tämä siksi, etten keksinyt parempaakaan sanaa. Eräät loukkaantuvat rouvittelusta, toiset neidittelystä, toiset tytöttelystä jne. Aina joku loukkaantuu kuitenkin ja siihen toki jokaisella on oikeus. [/QUOTE]

Ihan samaa olen ajatellut. Mitä väliä sillä nyt kauheasti on jos joku nuori ei tykkää kun häntä tädittelen/sedättelen.

 

Mä jaksan kanssa aina ihmetellä näitä selityksiä. Varmsti on lapsissakin eroja mutta harvemmin vanhemmat pysähtyy miettimaaä että mikä siinä omassa käytökseesä ja kasvatustavassa saa sen lapsen käyttäytymään noin.

Joo,ja varsinkin just joidenkin pienten vauvojen kohdalla. "Meidän puolivuotias on niin tulinen ja omapäinen.." eikös vanhemman tehtävä ole totuttaa sitä lasta eri tilanteisiin eikä hyppiä lapsen pillin tahdissa jo vauvasta asti? Onko käynyt mielessä,että ehkä se lapsi vaistoaa sen että äiti on aina ihan hermot riekaleina ja hyppää seinälle pienimmästäkin rasahduksesta ja hermostuu siksi entisestään? Mitä sitten jos se vauva huutaa vieraassa paikassa? Lohduta ja näytä että tilanteessa ei ole mitään pelättävää,ensi kerralla sujuu jo paremmin. Ei pieneltä vauvalta voi vaatia,että se sopeutuu mukisematta uusiin tilanteisiin ja ympäristöihin YKSIN,vanhemman kuuluu olla tukena ja näyttää esimerkkiä,ei paeta tilanteesta heti ekan vastoinkäymisen kohdalla.

 

En ymmärrä sitä, että tuttavani antaa vielä 5 vuotiaan kakata vaippaan.

 

[QUOTE="joku";21922223]Minä kiellän tuon parketilla ajamisen kun tiedän että se mummi ei siitä oikeasti tykkää. Jos en kiellä, niin sitte saan kuulla jatkuvasti siitä kun en lapsiani kurissa pidä Mummulassa niiden tavoilla.[/QUOTE]

niin mäkin kiellän parektilla ajon muualla kun kotona. Tulee kyl jälkiä jne. b

 

no erään lapsi ei voi syödä mitään muuta kuin herkkuja. Viimeisin syy oli se. kun työnnettiin lusikka viiliin jolloin viilistä kuului pieruääni ja piereskelevää viiliä EN SYÖ! Sitten vaan lauantaipussi käteen.
että näin.

 

joo tohon oon törmänny, enkä todellakaan ymmärrä "tärkeintä että se jotaki syö" sanoi äiti jonka lapsi ei syönyt lämmintä ruokaa niin äiti antoi suklaakakkua, eikä kuulemma ollut ensimmäinen kerta. ei todellakaan ole tärkeintä että mitä tahansa sinne suuhun tungetaan. jos ei syö ruokaa ei saa jälkkäriä ja sillä selvä. kyllä seuraavaan ruoka-aikaan mennessä luulee tulleen sen verran kova nälkä että syö reippaammin ja todennköisesti ottaa opikseen

peesaan!

 

[QUOTE="ellu";21920486]turha kieltäminen:

"älä heiluta hattua" (bussissa)
"älä aja leluautolla mummin parketilla, voi tulla jälkiä" (kylässä)
"älä laula niin kovaa" (bussissa)

Kummastuttaa. Mitä se ketään haittaa?[/QUOTE]

Kyllä se vaan saattaa haitata. Mä yritän ainakin opettaa lapsilleni että muutkin ihmiset pitää ottaa huomioon ja etteivät he ole maailman napa. Tuo lakin heiluttaminen menee jo mullakin yli.

 

se että esim kun mennään kylään niin ystävän lapsi ei anna leikkiä leluillansa kaikki mitä meidän lapsi katsoo tai meinaa koskea tulee tämä ottamaan pois ja sanoo "se on mun" jos lapsemme ei anna lelua sanoo äiti vain "maija älä nyt viitsi anna muidenkin leikkiä" ja ei tapahdu mitään, no lapsille tulee sitten riita lelusta niin sitten äiti sanoo "Anna lelu maijalle kun se on hänen ja haluaa leikkiä sillä". Sitten vaan selitellään naureskellen että meidän tyttö on kyllä tarkka leluistaan ja tietää mikä on hänen omaa jo pienestä pitäen.

 

En lukenut ketjua ennen vastaamista, täällä on saattanut olla jo samantyyppinen juttu. Mutta siis, tuttavani lapsella on kasvun kanssa ongelmia, paino ei nouse ainakaan neuvolan käyriin nähden riittävästi. Lapsi ei syö ruoka-aikoina juuri mitään. Äiti stressaa asiasta ja ihailee aina meillä kyläillessään, että kylläpä meidän lapsi syö hienosti. Hän ei taida huomata, että hänen oma lapsensa napostelee jatkuvasti ruoka-aikojen ulkopuolella. Lapsella saattaa siis lähes koko vierailun ajan olla jotain rusinaa, omenaa, maissinaksua jne. tarjolla. Meidän lapsi ei syö ruoka-aikojen ulkopuolella oikeastaan koskaan, siis emme anna napostella jo ihan hampaidenkin takia, ja tottakai hänelle siis ruoka maistuu sitten, kun on kunnolla nälkä. Olen koittanut sanoa varovasti, että niin tämä meidän lapsi ei syö ylimääräisiä välipaloja. Mutta vastaus on aina että joo niin ei tää meidänkään yleensä. Ja kumminkin napostelu on jatkuvaa. Ei kai sitten tarvitse ihmetellä, miksei "kunnon ruoka" maistu ja paino nouse.

 

Sellainen äärimmäisyyksiin menevä aikatauluttaminen...

Mun hyvä ystävä "pimahti" kun se sai pienellä aikavälillä kaksi lasta. Kaikki oli aikataulutettua, eikä siinä mitään mutta kun ei 5min myöhästymistäkään siedetty.

Olen kertonut tämän ennenkin, mutta kerran olimme mökillä (ei kummankaan meidän, vaan päiväkäyttöön vuokrattu mökki) ja päivä meni ihan hyvin, vaikkakin niiden ruokien ja päiväunien sun muiden kanssa olivat tosi tarkkoja.

Tarkoitus oli lähtee kotiin yöksi sieltä. No sitten yhtäkkiä tää perheen äiti parahti että "voi ei, nyt pitäs Lissun ja Lassen olla iltatoimilla ja sängyssä kohta, voi ei.. " alkoi hirvee höslääminen ja häsellys (tässä vaiheessa Lissu ja Lasse parkui täyttä päätä kun äsken vielä olivat tyytyväisiä ja rauhallisia, säikähtivät vanhempien käyttäytymistä kai.. )

ja pian näkyi vaan perävalot ja mitä meille jäi... koko mökin, grillikodan, uimarannan jne. siivoaminen ..

 

[QUOTE="ippe";21922205]Vitsi että mua jaksaa aina naurattaa nää "mun lapsi on sen luonteinen emme me voi.. " selitykset. No tottakai se lapsi on sen luonteinen, itse omalla käyttäytymiselläsi ajat sitä siihen luonteeseen. Kannusta sitä, vie sitä eri paikkoihin sen sijaan että opettaisit sitä pelkäämään eri tilanteita välttelemällä niitä.[/QUOTE]

Juuri tätä hain sillä vastauksellani, jossa ihmettelin moista hössöttämistä. Hyvin harvoin lapsi kuitenkaan "huvikseen" kiljuu, taustalla on lähes varmasti joku sairaus/yliherkkyys tms.

t. se alkuperäinen ihmettelijä

 

[QUOTE="vieras";21922371]Joo,ja varsinkin just joidenkin pienten vauvojen kohdalla. "Meidän puolivuotias on niin tulinen ja omapäinen.." eikös vanhemman tehtävä ole totuttaa sitä lasta eri tilanteisiin eikä hyppiä lapsen pillin tahdissa jo vauvasta asti? Onko käynyt mielessä,että ehkä se lapsi vaistoaa sen että äiti on aina ihan hermot riekaleina ja hyppää seinälle pienimmästäkin rasahduksesta ja hermostuu siksi entisestään? Mitä sitten jos se vauva huutaa vieraassa paikassa? Lohduta ja näytä että tilanteessa ei ole mitään pelättävää,ensi kerralla sujuu jo paremmin. Ei pieneltä vauvalta voi vaatia,että se sopeutuu mukisematta uusiin tilanteisiin ja ympäristöihin YKSIN,vanhemman kuuluu olla tukena ja näyttää esimerkkiä,ei paeta tilanteesta heti ekan vastoinkäymisen kohdalla.[/QUOTE]


Hohhoijaa!! Juuri tätä tarkoitan, kovin on vaikea kenenkään ymmärtää jos ei ole omakohtaista kokemusta. Ensinnäkin olen itse luonteeltani hyvin sosiaalinen, oikea kyläluuta, aina menossa ja osallistumassa. Olen vienyt esikoista vauvasta lähtien kyläilemään, perhekerhoon, muskariin, vauvatanssiin jne. Joko olemme joutuneet lähtemään pois tai sitten koko aika on mennyt vauvan rauhoitteluun ja tyytyväisenä pitämiseen. Ja miksi olemme lähteneet pois? Vähän vaikea kylässä jutustella kun vauva huutaa naama punaisena niin ettei kukaan kuule yhtään mitään. Ehkä tunnin verran olen yrittänyt siinä rauhoitella tuloksetta. Kuinka kauan itse jaksaisit? Tai sitten vaikka muskari... Jos sielläkin huudetaan jo ovella kuin palosireeni, kuinka pitkään pystyt jäämään ja pilaamaan muidenkin muskarihetken?? Ja kun todella lapsi huutaa niin kovaa, että mikään musiikki tai laulu ei kuulu sen huudon yli...

Meillä tämä kuopus taas on ihan erilainen. Toki hänkin itkee ja kitisee, mutta sillain "normaalilla tavalla". Rauhoittuu kun rauhoittelee, itku lakkaa yleensä kun pääsee syliin. Näin ei ollut esikoisen kohdalla, vaan huutoa saattoi kestää tosiaan tunti parikin putkeen. Aika kovahermoinen olet, jos kirkuvaa lasta pystyt kuuntelemaan tunnin ja vielä tyynesti kahvitteletkin siinä sivussa...

 

[QUOTE="minä";21921415]En ymmärrä sitä kun lapset laitetaan nukkumaan klo. 19.00 illalla ja ne on opetettu pienestä pitäen siihen, että talossa pitää olla hiljaa kuin huopatossutehtaalla lasten nukkuma-aikana. Tämä siis miehen veljen perheessä...[/QUOTE]

Tämä ja sitten se, että tähän liitetään ihmettely, että kun meidän lapset herää aina viideltä, miten ne saisi nukkumaan pitempään...

 

[QUOTE="minä";21921415]En ymmärrä sitä kun lapset laitetaan nukkumaan klo. 19.00 illalla ja ne on opetettu pienestä pitäen siihen, että talossa pitää olla hiljaa kuin huopatossutehtaalla lasten nukkuma-aikana. Tämä siis miehen veljen perheessä...[/QUOTE]

Meillä menee aina klo 20 ja kyllä talossa aikas hiljaista sen jälkeen on. Mitenkä sitä nyt aikuiset ihmiset älämölöä illalla pitäisi. Tv toki voi olla normaalilla äänellä, jos suomalaista ohjelmaa tulee. Iltakahvivieraitakin voi olla, mutta ihan normaalilla äänellä jutellaan... jos ääni nousee, niin siitä kyllä huomautan. Itsekin haluan unirauhan, niin miksi en antaisi sitä lapselleni???

Ja, mä en ymmärrä sitten sitä, että annetaan lasten riekkua illalla myöhään. Lapset tarvitsevat kuitenkin paljon unta, joten jos hoitoon aamulla menevät, niin ajoissa pitäisi illalla olla untenmailla. Enkä ymmärrä joidenkin tuttujeni tapoja antaa lasten olla/tehdä vaarallisia asioita esim. parvekkeella killua. Meillä ainakin tuo lapsi on niin kauan odotettu, että kaikkensa sitä yrittää, että sen onnettomuuksilta suojelee. Enkä ymmärrä sitäkään, että annetaan lasten riekkua julkisilla paikoilla, tehdä hölmöilyjä ja pitää älytöntä meteliä. Meidänkin lapsi on vilkas, mutta silti jokainen päivä julkisilla paikoilla harjoitellaan käyttäytymään asiallisesti. Mistäs lapsi sen ilman harjoittelua oppisi, jos ei häntä ohjata ja ojenneta?

 

Eniten ihmettelen sitä, miten joidenkin lapset saavat kohdella kotieläimiä miten sattuu. Kissoja retuutetaan mahasta ja kanniskellaan koko ajan ympäriinsä, ei hetken rauhaa anneta elukoille. Ei edes sen verran, että saisi syödä rauhassa, vilkuilematta ympärille säikkynä. Pidetään niitä kuin leikkikaluja, vaikka elukan ilmeestä näkee että nyt ei ole hyvä, mutta kun on niin alistettu, ettei uskalla pistää vastaan.

 

Kun ollaan jossakin julkisessa tilaisuudessa, missä hiljaa oleminen on hyvien tapojen mukaista, esim. kirjastossa, kirkossa jne. Jollakin on sitten mukana pieni vauva/lapsi, joka ei vielä hiljaaolosääntöä ymmärrä. Lapsi pitää koko ajan pientä, vaikka hyväntuulistakin jutusteluääntä, joka häiritsee kaikkia. Vanhemmat eivät reagoi, eivät vie lasta pois tilaisuudesta häiritsemästä. Ärsyttää erityisesti silloin, kun olen vaivalla järjestänyt omalle 1,5-vuotiaalleni hoitopaikan, jotta ei häiritsisi muita. Ilmeisesti joidenkin ihmisten mielestä meidän hellanluttanan jokeltelu on vaan niin suloista, ettei se VOI häiritä ketään ja sehän tuo vain mukavan lisän tähän vihkitoimitukseen, hautajaisiin tms. Ja vieressä istuvat eivät voi asiasta huomauttaa, koska silloin menee palkokasvi kitusiin ja syvälle.

Puhumattakaan siitä, että edes itkevää lasta ei viedä ulos kirkosta, koska "kyllä se kohta rauhoittuu". Argh.

 

mä en tajua ainakaan, miksi joku putsaa tutin omassa suussaan?
oikeastikko ei ole vesipulloa tai MITÄÄN mukana millä sen voi huuhtoa tai MITÄÄN mailla halmeillakaan missä sen voi käydä huuhtomassa?

Joo, ja siis varatuttejakaan ei voi pitää mukana...

 

heh, ihan kuin puhuisit meidän muksuista. Ne on saanu karkkia kiinteiden alotuksen jälkeen, jos mekin on syöty, ja leipää tulee annettua mainitsemallasi tavalla.

Mä en jotenki jaksa uskoa et sillä on mitään tekemistä sen kanssa saako reikiä vai ei hampaisiinsa. Vaikka tiedän kyllä et sehän on ihan kauheeta, mut toisaalta lapset syö paljon muutakin, kun silmä välttää, joten tää on mun mielestä aika pientä siihen verrattuna.

Ette ole tainneet saada hammasvalistusta? Kyllähän se on ihan perusasioihin kuuluva fakta, että jos vanhemmalla on kariesbakteeri suussa (eli hampaasi reikiintyvät) ja sitten vanhempi syö lapsen kanssa samalta lautaselta tai samaa leipää, tutin "puhdistamisesta" puhumattakaan, se karies tarttuu sille lapselle.

 

[QUOTE="yksi";21922675]En lukenut ketjua ennen vastaamista, täällä on saattanut olla jo samantyyppinen juttu. Mutta siis, tuttavani lapsella on kasvun kanssa ongelmia, paino ei nouse ainakaan neuvolan käyriin nähden riittävästi. Lapsi ei syö ruoka-aikoina juuri mitään. Äiti stressaa asiasta ja ihailee aina meillä kyläillessään, että kylläpä meidän lapsi syö hienosti. Hän ei taida huomata, että hänen oma lapsensa napostelee jatkuvasti ruoka-aikojen ulkopuolella. Lapsella saattaa siis lähes koko vierailun ajan olla jotain rusinaa, omenaa, maissinaksua jne. tarjolla. Meidän lapsi ei syö ruoka-aikojen ulkopuolella oikeastaan koskaan, siis emme anna napostella jo ihan hampaidenkin takia, ja tottakai hänelle siis ruoka maistuu sitten, kun on kunnolla nälkä. Olen koittanut sanoa varovasti, että niin tämä meidän lapsi ei syö ylimääräisiä välipaloja. Mutta vastaus on aina että joo niin ei tää meidänkään yleensä. Ja kumminkin napostelu on jatkuvaa. Ei kai sitten tarvitse ihmetellä, miksei "kunnon ruoka" maistu ja paino nouse.[/QUOTE]

Tämän mä unohdinkin tuosta aiemmasta jutustani kun kerroin "huonosti syövästä" lapsesta. Kun ollaan heillä kylässä, niin lapsille (myös meidän, argh) saatetaan puoli tuntia ennen ruoka-aikaa antaa mehuja ja keksejä. Ja sitten ihmetellään kun ei se taaskaan syö mitään. Meillä ei mehua juoda lainkaan (tämä Nikohan taas juo sitä aina "että se edes jotain juo kun ei tykkää vedestä tai maidosta") ja jos keksejä tms. syödään niin vasta ruuan päälle, ei juuri ennen ruokailua. Mutta tämän lapsen äiti ei vaan kerta kaikkiaan huomaa miten omalla käytöksellään ja toiminnallaan täysin itse aiheuttaa lapsensa huonon syömisen. Harmi, kun kuitenkin stressaa asiasta kovasti.

 

Se että lasta ei komenneta ollenkaa! Äitin pikku kulta (4v) saa tehä mitä lystää.
Onhan hän 45v iltatähti.....

 

Ette ole tainneet saada hammasvalistusta? Kyllähän se on ihan perusasioihin kuuluva fakta, että jos vanhemmalla on kariesbakteeri suussa (eli hampaasi reikiintyvät) ja sitten vanhempi syö lapsen kanssa samalta lautaselta tai samaa leipää, tutin "puhdistamisesta" puhumattakaan, se karies tarttuu sille lapselle.

Karies voi olla äidin suussa, vaikka äidillä ei olisi reikiäkään. Joskus sen reikiintymisen voi välttää hyvällä hoidolla ja syljen koostumuksella, mutta enpä silti laskisi sen varaan, että samat konstit tepsisi siihen lapseen...

 

Ketjun luettuani oon varmaan outo äiti ja mulla on varmaan oudot kasvatustavat.
- Meillä lapsi menee nukkumaan klo 19 ja herää aamulla n. klo 7. On mein lapselle just oikea aika mennä nukkumaan, ei ehdi mennä yliväsyneeksi ja alla kiukuta.
- Yhteen aikaan oltiin todella tarkkoja rutiineista, niiden piti olla just eikä melkein. Tämä siitä, että pienempikin poikkeama rutiineista oli muutos jota lapsi pelkäsi kovasti. Pelkkä huoneen järjestyksen muutos aiheutti lapsessa sen, että kaikki säännöt piti testata ja 2 viikkoa kiukutella joka asiasta.
- Sanon kaupassa jo ennen kuin ehtii kysyä, tai jo ennen kauppaan menoa, että mitään herkkuja ei sitten olla ostamassa, kun lapsi sitä kuitenkin kysyy (ja riippuen siitä millä tuulella on, saattaa alkaa vinkua kun ei saa haluamaansa).
- Sanon bussissa tms, että "älä laula kovaa" (mikä jonkun mielestä oli outoa), koska haluan lapsen oppivan ottamaan muut huomioon.
- tädittelen ja sedättele ja tytöttelen ja pojittelen tuntemattomia, koska en parempaakaan keksi, melkein samahan se on miksi tuntematonta ihmistä sanoo, joku siitä loukkaantuu kuitenkin
- mein melkein 5 v. saa leikkiä rivarin pihalla itsekseen, tietää kyllä säännöt minne saa mennä ja minne ei ja on niistä todella tarkka. jos joku vieras lapsi on myös pihalla ja menee jonnekkin missä meidän lapsella menee raja, tulee tyttö kertomaan heti minulle, että tämä lapsi ei noudata samoja rajoja kuin mitä hänellä on.