G: Tuttavasi OUDOT tavat lasten kanssa!

Eli mitä outoja tapoja tuttavillanne tai ystävliiänne on lastenkasvatuksessa, jota et itse ymmärrä tai jollalailla sinun ei tulisi mieleenkään toimia?

Minä en ymmärrä sitä, että vierailu aloitetaan AINA lämmittämällä perunaa ja soosia vauvalle, MIKSEI voida syödä KOTONA ENNEN vieraisille lähtöä?
Tämä toistuu siis yhden tutun kohdalla AINA.

Lapsen syöttämistä porsaaksi en tajua myöskään. KOKO ajan tarjotaan tissiä. KOKO ajan.
Vauva vilkaisee sivulle "Oi, sull on varmaan nälkä, ota tissi", vauva räpsäyttää silmiään" No niin, taas on Eemilillä kova nälkä"
vauva heilauttaa kättään; "Eemil, tuuppa tisulle"

:headwall::headwall:

 

No sitä en oikein voinut koskaan ymmärtää, kun mun siskoni matkustaa niin valtavan tavaramäärän kanssa. Lapsilla oli ja on edelleen esim. mummilaan meneessä kassikaupalla leluja ja kirjoja mukana, vaikka mummilassa onkin laatikollinen leluja lapsille ja toistakymmentä kirjaa. Mä en viitsi mihinkään kantaa ylimääräistä roinaa, en varsinkaan sellaisiin paikkoihin, missä tiedän ennestään olevan lapsille leluja ja kirjoja. Kun me ollaan menty viikoksi jonnekin, niin meillä lapsilla on mukana unilelut. Ja se riittää.

 

Lasten aikana ryypiskely (ja en nyt tarkoita yhtä-kahta saunakaljaa tai lasillista viiniä ruoan kanssa):kieh:

Lisäksi mulle outoa on kestovaippailu :xmas:

 

Se että lasta ei saada kuriin hämmästyttää mua joka kerta. Tai lähinnä se, että vingutaan tyyliin:
-Eelis, tules nyt tänne
tule tänne istumaan kun muutkin istuu täällä
Eelis, tule istumaan, kaikki muut odottaa
Eelis, alas tulla nyt
Eelis, nyt mä alan laskemaan
yksi-kaksi-kolme
(Eelis ei tule)'
-Ei se vaan tule (äiti huokaa ihmeissään toisille äideille ja mitään ei tapahdu tottelemattomalle Eelikselle)

:headwall: :headwall: :headwall:

 

turha kieltäminen:

"älä heiluta hattua" (bussissa)
"älä aja leluautolla mummin parketilla, voi tulla jälkiä" (kylässä)
"älä laula niin kovaa" (bussissa)

Kummastuttaa. Mitä se ketään haittaa?

 

Mä taas en ymmärrä miten toisilla riittää energiaa taivastella muiden kasvatustapoja. Siis jos ne eivät vaaranna lapsen terveyttä ja kehitystä.

 

Oudolta tuntuu kun herkän vauvan äiti suunnilleen tärisee hermostuksesta aina kun vauva inahtaakin. Lapsi on kohta puolivuotias eikä ole kertaakaan ollut esim. lattialla itsekseen sillä "ei se tykkää siitä yhtään". Joo-o...eikö tuon ikäisen pitäisi osata jo kannatella päätään?? Koko ajan hosutaan ja hermoillaan vauvan kanssa, onko ihme että huutaa...

Sitäkään en ihan tajua että jos ollaan liikkeellä "normaalin" leikki-ikäisen kanssa, niin miksei huolehdita että omat eväät on mukana jos kyläpaikan ruoka ei kelpaa? Ymmärrän ettei monikaan 4-vuotias tahdo syödä "outoa" ruokaa, mutta jotain on pielessä jos "väärin leikatut" tomaatit vievät ruokahalun..!

 

Ihmettelen myös tuota ettei tottelemattomuudesta seuraa yhtään mitään. Toinen kumma juttu on, että jos vauva lattialla, niin äidin tai isän täytyy koko ajan silitellä, hipeltää ja taputella sitä vaikka vauva olisi ihan tyytyväinen.

 

Tosi tiukkis kasvattaja, joka kyllä ottaa kantaa siihen miten muiden pitäisi kasvattaa, on ihan ristiriitainen oman lapsen kanssa. Suojellaan "Se on hei Tiinan nukke, Tiina haluaa leikkiä sillä nyt, älä häiritse kun Tiina leikkii" . Siis Tiinan lähellekään eisaa mennä, kun hän LEIKKII, etteivät muut räkänokat vaan häiritse kullannuppua. (Arvaatte varmaan, että muut lapset on häiriintyineitä, jos eivät lainaa Tiinalle lelujaan). Jos lapsi lyö Tiinaa ja vanhemmat toruvat omaa lastaan asiasta, lapsi on silti väkivaltainen ja oudosti kasvatettu. Jos Tiina sen sijaan ottaa oikein vauhtia ja tönäisee toisen lapsen selälleen, asia silotellaan "Sä Tiina varmaan vahingossa osuit Kaisaan, kun yritit ottaa Kaisalta sun lapion pois." Jos Tiina kiusaa ja härnää muita lapsia ja yleensäkin riehuu ja keikkuu ja lopulta saa houkuteltua muutkin lapset mukaan riekkumiseensa, äiti tulee ja kovaan ääneen ojentaa Tiinaa sanoilla "Tiina! Vaikka muut lapset ovat huonosti kasvatettuja eivätkä osaa käyttäytyä. SINÄ silti tiedät miten kuuluu olla ja SINUN pitää käyttäytyä hyvin." Vaikka siis juuri Tiina on se joka kiusaa muita ja myös keksii ne rajuimmat leikit jne... Huoks. Puuhamaassa oli iso joukko ystäväperheiden lapsia, nuorempia ja vanhempia kuin Tiina, mutta kun Tiina valmistautui Puuhanallen halaamiseen, muut lapset eivät saaneet mennä edes lähelle "Älkää menkö nyt häiritsemään siihen hei, Tiina valmistautuu halaamaan nallea". Ihmiset oli ihan pikkasen ympärillä huuli pyöreenä. Huoks. Ei tosiaan tiedetä kuinka suhtautua koko perheeseen. Vaikka eihän se lapsen vika ole. Ja vanhemmatkin on ihan mukavia. Oman lasten kohdalla heillä vaan joku kummallinen musta kohta. Vaikeuksia tiedossa kuitenkin tulevaisuudessa Tiinan kanssa.

 

Se, että jokainen miespuolinen henkilö on setä ja naispuoleinen täti. Ehkä vielä ymmärrän ventovieraan vastaan tulevan ihmisen kohdalla jotenkin, mutta nekin joiden nimet on tiedossa tai joista voidaan käyttää jotain muuta "titteliä" ovat setiä ja tätejä.
Mun mielestä setä ja täti on niitä sukulaisia ja muut ei niitä oo.

 

no aina oon ihmetelly sita miks pitaa opettaa lapsi potalle, ja viela keskelle olohuonetta?!?!? voisko sen tehda vessassa ja mika ihanuus se potta on, jos lapsi uskaltaa pontolle niin siita vaan tarpeet ponttoon ja napista alas!!

 

Se, että jokainen miespuolinen henkilö on setä ja naispuoleinen täti. Ehkä vielä ymmärrän ventovieraan vastaan tulevan ihmisen kohdalla jotenkin, mutta nekin joiden nimet on tiedossa tai joista voidaan käyttää jotain muuta "titteliä" ovat setiä ja tätejä.
Mun mielestä setä ja täti on niitä sukulaisia ja muut ei niitä oo.

Ei nyt liity aiheeseen, mutta tästä tuli mieleen kun itselläkin särähtää korvaan välilllä tuo täti ja setä-jutska. Niin miten kutsua vaikkapa sellaista n. parikymppistä nais/miespuolesta jonka nimeä et vaikkapa itsekkään tiedä tai muista, mutta jollan "nimellä" täytyy häntä kuitenkin kutsua?
Itseäni vuosia sitten ärsytti kun oli reilu 20v. ja minua sanottiin tädiksi, en tosin olis ehkä parempaakaan nimitystä keksinyt :/ Nyt se ei enää haittaa..

 

Lapsen naamaa ja käsiä ei putsata ruoan jälkeen, vaikka ovat paksussa mössässä ja lapsi saa mennä läpsimään sen jälkeen mitä tahansa.

 

yli 3vuotiailla kaksosilla vaipat ja tuttipullot.

 

Se, että lapset ovat täysin kurittomia ja kurinpito on tyhjiä uhkauksia ja hillitöntä karjumista ilman mitään järkeä. Sitäkään en ymmärrä, että lapsille syötetään aamupalaksi jacky-makupalaa ja ravitsemus on muutenkin samaa luokkaa.

 

siskoni 2-vuotias istuu potalla kakalla keskellä keittiön lattiaa kun muut ollaan syömässä... Pari kertaa meni ilman etten sanonut mitään mutta kolmannella kerralla oli pakko sanoa. Ei ole kiva syödä kun alkaa yhtäkkiä haista p**ka.

Oman poikani kummitäti ja setä ovat aika iisejä lapselleen. Tyttä on kaksi vuotias ja saa repiä kylästelyreissulla vaikka taulut alas jos yltää, eikä häntä kukaan komenna. Pientä torua tulee muttei muuta. Kerran veti vauvamme pinniksestä verhon isrti telineineen päivineen ja äiti istui keittiössä kahvilla ja kun lapsi raahas telineen verhoineen keittiöön niin äiti vaan "mikäs sulla siinä on? Pitää kysyä saako sillä leikkiä".


aaaaaarghhh.

 

Ei nyt liity aiheeseen, mutta tästä tuli mieleen kun itselläkin särähtää korvaan välilllä tuo täti ja setä-jutska. Niin miten kutsua vaikkapa sellaista n. parikymppistä nais/miespuolesta jonka nimeä et vaikkapa itsekkään tiedä tai muista, mutta jollan "nimellä" täytyy häntä kuitenkin kutsua?
Itseäni vuosia sitten ärsytti kun oli reilu 20v. ja minua sanottiin tädiksi, en tosin olis ehkä parempaakaan nimitystä keksinyt :/ Nyt se ei enää haittaa..

Tyttöni on nyt 7kk ja todellakin olen pähkäillyt millä nimellä kutsua ettei tarttis niitä tätejä ja setiä käyttää. Teinejä voi vielä kutsua tytöiksi ja pojiksi. Sitten yli parikymppiset on varmaan miehiä ja naisia. Niitähän ne/me kuitenkin ollaan. Kaupantäti vois olla ihan vaan myyjä ja poliisisetä pelkkä poliisi jne. Ja tädin miestä kutsutaan tietty omalla nimellä. Onneksi miehen veljien muksut kutsuu mua pelkällä nimellä, tosin toisen veljen vaimo lisäsi tädin nimeni perään ja mieheni asian oikaisi.

 

Meinasin jo kirjoittaa, että tuttavillani ei ole outoja tapoja, ainoastaan erilaisia tapoja, mutta sitten muistin yhden jutun, joka ihmetyttää. Yhden tuttavani lapsi on aina ollut huono nukkumaan ja nyt vajaan kolmen vuoden iässä hän nukahtaa aikasintaan 22.30 ja viimeistään yhden jälkeen yöllä ja ymmärtääkseni herää kahdeksalta, nukahtamisajasta riippumatta. Todella harvoin nukkuu päikkäreitä. Unen vähyys on se, mikä hämmästyttää. Ymmärrän, että ihmisillä on erilaiset unen tarpeet, mutta tuo unimäärä vaikuttaa todella vähäiseltä hänen ikäiselleen. Ei kuulemma vaan saa millään häntä nukkumaan aiemmin. Olen usein pohtinut, että onko tosiaan vaan näin, vai onko kyse vanhemman auktoriteetin puutteesta ja rutiinittomuudesta. Lapsi tuntuu selviävän tosin melko hyvin tuolla unimäärällä. Välillä on paljonlaisesti kiukkuamista ja toisten lasten härnäämistä, mutta uhmaakin tuossa iässä pukkaa, joten...?

 

Ihme paijaaminen ja höösääminen ja kaiken kieltäminen. Siis koko ajan ollaan lasten välissä kieltämässä, neuvomassa ja sivistämässä, eikä anneta ollenkaan tilaa itse opetella sitä kanssakäymistä. "Ei saa ottaa kädestä, ei saa lyödä, ei saa sitä, ei saa tätä" - siis joo-o, ihan hyviä sääntöjä, mutta kun komento kuuluu vaikka mitään hätää ei ole.

Ja sitten se ylivarovaisuus... Älä kiipee, älä juokse, älä hypi... Huh...

 

Kaverin "huonosti syövä" lapsi on kyllä sellainen että pitää huulta purra etten sano mitään. (Kyseiselle kaverille ei tosiaan voi sanoa, ottaa heti itseensä, muuten sanoisinkin.) Kaveri siis valittaa ja murehtii kun lapsi syö niin huonosti. Mutta kun esim. ovat meillä käymässä niin ennenkuin ehdin edes laittamaan ruokaa lautaselle, niin äiti kajottaa lapsen kuullen että "voi että, tuosta meidän Niko ei varmaan tykkää, vai mitä sanot Niko, syötkö tuota." No arvaahan sen, syökö tuon jälkeen. Varsinkin kun tietää että äiti korvaa ruuan puutoksen sitten kekseillä "että se edes jotain saa syödyksi". Kotonaan äiti tekee lapselle ruuan, no jos ei maistukaan (ja sitä kysellään kanssa etukäteen maistuisiko, eikä anneta itse ensin maistaa) niin sitten toista laatua, tai sitten kolmatta... viime ruokailunäytöstä katsellessa laskin heillä kolme eri ruokalajia mitä lapselle tarjottiin kunnes perinteisesti täytti vatsansa kekseillä.

Kyseinen lapsi on ollut meillä jonkin kerran hoidossa ja kun äitinsä ei ole koko ajan välissä säätämässä, niin syö mukisematta samaa kuin muutkin.

 

no aina oon ihmetelly sita miks pitaa opettaa lapsi potalle, ja viela keskelle olohuonetta?!?!? voisko sen tehda vessassa ja mika ihanuus se potta on, jos lapsi uskaltaa pontolle niin siita vaan tarpeet ponttoon ja napista alas!!

Mä sanon vaan meitin puolesta mutta..lapsen on helpompi mennä potalle ja meitin vessaan se potta ei yksinkertaisesti mahdu...

 

Tyttöni on nyt 7kk ja todellakin olen pähkäillyt millä nimellä kutsua ettei tarttis niitä tätejä ja setiä käyttää. Teinejä voi vielä kutsua tytöiksi ja pojiksi. Sitten yli parikymppiset on varmaan miehiä ja naisia. Niitähän ne/me kuitenkin ollaan. Kaupantäti vois olla ihan vaan myyjä ja poliisisetä pelkkä poliisi jne. Ja tädin miestä kutsutaan tietty omalla nimellä. Onneksi miehen veljien muksut kutsuu mua pelkällä nimellä, tosin toisen veljen vaimo lisäsi tädin nimeni perään ja mieheni asian oikaisi.

Likka on ainakin sanonut vanhojakin ihmisiä tytöiksi ja pojiksi.

 

ajattelutapa "kyllä se ite jättää ne tutit ja pullot pois ennen kouluikää"
en siis ymmärrä miksi 1v täyttäneelle annetaan tutti ja tuttipullo kun sen ikäinen ei niitä enää tarvitse vaan niistä on vaan haittaa

 

[QUOTE="ellu";21920486]turha kieltäminen:

"älä heiluta hattua" (bussissa)
"älä aja leluautolla mummin parketilla, voi tulla jälkiä" (kylässä)
"älä laula niin kovaa" (bussissa)

Kummastuttaa. Mitä se ketään haittaa?[/QUOTE]
ne jäljet parketissa voi haitata, mutta noita muitakaan en ymmärrä.

 

[QUOTE="Lissu";21921046]Varsinkin kun tietää että äiti korvaa ruuan puutoksen sitten kekseillä "että se edes jotain saa syödyksi". [/QUOTE]

joo tohon oon törmänny, enkä todellakaan ymmärrä "tärkeintä että se jotaki syö" sanoi äiti jonka lapsi ei syönyt lämmintä ruokaa niin äiti antoi suklaakakkua, eikä kuulemma ollut ensimmäinen kerta. ei todellakaan ole tärkeintä että mitä tahansa sinne suuhun tungetaan. jos ei syö ruokaa ei saa jälkkäriä ja sillä selvä. kyllä seuraavaan ruoka-aikaan mennessä luulee tulleen sen verran kova nälkä että syö reippaammin ja todennköisesti ottaa opikseen