Ystävyyden "irtisanomisesta".. voiko niin edes tehdä ja miten??

[Jaana]

Onko kenelläkään kokemusta sellaisesta, että ystävyyssuhde jotenkin muuttuu, ja alkaa tuntua ettei haluaisi enää jatkaa sitä? =( Olen itse aina ajatellut että ystävyys on ikuista, ellei tule jotain todella isoa ongelmaa, siis luottamuksen pettäminen tms. En ole koskaan jättänyt ystävää. Nyt ei kyseessä ole edes mikään riita, ja tämä toinen osapuoli haluaisi kyllä olla minun kanssani tekemisissä, mutta olen itse huomannut että melkein aina tapaamisestamme jää ns. paskan maku suuhun.. jään vihaiseksi, surulliseksi tai pettyneeksi, vaikka ystävän tapaamisen jälkeen olon pitäisi olla päinvastainen!
En haluaisi olla hänelle ilkeä tai loukata häntä, mutta toisaalta en myöskään haluaisi jatkaa näin. En halua käyttää vapaa-aikaani siihen, että tapaan ihmistä joka saa minulle pahan mielen. Ei hän paha ihminen ole, mutta paljon on muuttunut siitä ajasta kun olimme läheisiä.
Olen yrittänyt ottaa etäisyyttä niin, etten itse ehdota tapaamista tai ota yhteyttä. Hän kuitenkin esim. soittaa kysyäkseen voisiko tulla perheineen kahville.. jos sanon ettei nyt ole hyvä aika, hän ehdottaa uusia aikoja kunnes en enää kehtaa valehdella ja sanon että sopii. Hän siis haluaa kovasti olla tekemisissä. =/

 

[Jonna]

Mä sanoin suoraan, etten jaksa enää. Olin ex-ystävälle pelkkä olkapää. Sillä oli aina vaan huonoja uutisia ja minä sitten lohduttelin ja piristin. Mun sanomisiani se ei kuunnellutkaan. Oltiin oltu varmaan 8v ystäviä, ja siinä vaiheessa se ei muistanut edes mun synttäriä. Mä sanoin, että mulla on omiakin huolia, niin en aina jaksa kuunnella vaaan toisen huolia. Esim. aamukolmelta ei huvita toimia olkapäänä.

 

[Micosa]

Mitä siis tekee tai sanoo että sinulle tulee paha mieli jne?

 

[iita-mari]

mä sanoin ystävyyden irti,mut mulla oli siihen hyvä syy....tilasin sen kutsuilla tavaraa ja sovittii 3krt pvä millon haen,mut eipä vaan suvainnu olla kotona/vastata puhelimeen kunnes kyllästyin ja ilmotin et huomenna jos ei tavaroita näy ni ilmotan sil kutsujen pitäjälle ja sen äitille....sain tavarat,mut ikinä en anteeks anna enkä unohda minkä tempun teki!!

 

[Valpuri]

Itsellä aivan sama tilanne. Tosin ystävälläni ei ole perhettä, ja saankin kuulla mammautumisesta ilkeään sävyyn vähänväliä. En ole kokonaan katkaissut välejä, mutta emme ole yhteydessä enää yhtä usein. Olimme kouluaikoina kuin paita ja peppu, joten uskon että kun hän saa asiansa reilaan voimme jatkaa taas siitä mihin jäimme, eli olla parhaita ystäviä ilman kateutta ja ilkeilyä. Ystäväni tosin ymmärtää pitää etäisyyttä kun kysyy tapaamisesta ja pahoittelen kiireisyyttäni ja sitä, että nyt ei sovi. Ollenkaan. Mikään. Luulen että sinun kannattaisi olla jyrkempi. Anna tapaamisien olla sinun ehdoillasi, sano vaikka että otat yhteyttä sitten kun saat järjestettyä aikaa. Jos et halua tavata ollenkaan, kannattaa sekin sanoa suoraan ja perustella nätisti.

 

[Mä vaan]

Itse kyllästyin yksipuoliseen yhteydenpitoon. Kun tästä huomautin parille ystävälleni, että on kurjaa odotella vastausta tekstariin ja s-postiin viikko/kktolkulla, toinen suuttui ja ei enää vastannut viestiini oman puolustelunsa jälkeen ja toinen pyysi anteeksi ja lupasi parantaa tapansa. Toisen kanssa siis "ystävyys" ohi. En toisaalta menettänyt mitään, koska en ennenkään saanut viesteihin vastauksia....

 

[vieras]

Olet ilmeisesti törmännyt energiasyöppöön, joka imee sinusta voimaa. Sanoudu irti. Itse olen päässyt tuollaisesta eroon.

 

[Jaana]

Mitä siis tekee tai sanoo että sinulle tulee paha mieli jne?

No, ensinnäkin hän haluaa aina että hänen perheensä on mukana, ja yksi ongelma on tosi villit lapset jotka rikkovat ja sotkevat aivan mahdottomasti. Ystävän mielestä heidän lapset ovat luonnollisesti ihania ja fiksuja, ja kaikessa ikäistään edellä. Eli siinä sitten vertaillaan neuvolakorteista kuka oppi milloinkin seisomaan vasten tukea jne. Lisäksi hänen miehensä on melko ylimielinen luonteeltaan, saattaa esim arvostella sisustusta, haistella haiseeko meillä home, arvostelee tarjottavia (ei koskaan tarpeeksi hienoja hänelle), valittaa kun meillä soi vääränlainen musiikki (neekerimusiikki!) jne. Mies vaikuttaa aina siltä ettei haluaisi olla läsnä, mutta kuitenkin aina tulee mukana. Yleisesti he ihmettelevät kovasti ääneen mm. miten voimme asua rivitalossa, eikö minua inhota meidän koiran haju, tiedänkö miten tarjoamani leivonnainen/ruoka kuuluisi OIKEASTI valmistaa ym. =/

 

[v]

mä sanoin ystävyyden irti,mut mulla oli siihen hyvä syy....tilasin sen kutsuilla tavaraa ja sovittii 3krt pvä millon haen,mut eipä vaan suvainnu olla kotona/vastata puhelimeen kunnes kyllästyin ja ilmotin et huomenna jos ei tavaroita näy ni ilmotan sil kutsujen pitäjälle ja sen äitille....sain tavarat,mut ikinä en anteeks anna enkä unohda minkä tempun teki!!

No olipas hyvä syy tosiaan! Tuo ei tainnut mitään oikeaa ystävyyttä ollakaan,jos noin pienestä menee ystävyys.

 

[vieras]

Mä tekisin ap:n tilanteessa varmaan niin, että ottaisin vielä kerran heidät kylään ja sanoisin sitten että eiköhän tämä vierailu jää viimeiseksi, kun en kerran osaa tarjottavia valmistaa, asunto on kaikin puolin huono ja lapsetkin ala-arvoisia...

 

[Harhaanjohtaja]

Mitä siis tekee tai sanoo että sinulle tulee paha mieli jne?

No, ensinnäkin hän haluaa aina että hänen perheensä on mukana, ja yksi ongelma on tosi villit lapset jotka rikkovat ja sotkevat aivan mahdottomasti. Ystävän mielestä heidän lapset ovat luonnollisesti ihania ja fiksuja, ja kaikessa ikäistään edellä. Eli siinä sitten vertaillaan neuvolakorteista kuka oppi milloinkin seisomaan vasten tukea jne. Lisäksi hänen miehensä on melko ylimielinen luonteeltaan, saattaa esim arvostella sisustusta, haistella haiseeko meillä home, arvostelee tarjottavia (ei koskaan tarpeeksi hienoja hänelle), valittaa kun meillä soi vääränlainen musiikki (neekerimusiikki!) jne. Mies vaikuttaa aina siltä ettei haluaisi olla läsnä, mutta kuitenkin aina tulee mukana. Yleisesti he ihmettelevät kovasti ääneen mm. miten voimme asua rivitalossa, eikö minua inhota meidän koiran haju, tiedänkö miten tarjoamani leivonnainen/ruoka kuuluisi OIKEASTI valmistaa ym. =/

no tossa tilanteessa jos olisin, niin enpä kotiini enää heitä haluaisi :hug:

 

[oho]

sanopa suoraan, että pidätte nyt vaikka pari vuotta jäähyä! ihan kamala "ystävä" :O

 

[mlps]

Mitä siis tekee tai sanoo että sinulle tulee paha mieli jne?

No, ensinnäkin hän haluaa aina että hänen perheensä on mukana, ja yksi ongelma on tosi villit lapset jotka rikkovat ja sotkevat aivan mahdottomasti. Ystävän mielestä heidän lapset ovat luonnollisesti ihania ja fiksuja, ja kaikessa ikäistään edellä. Eli siinä sitten vertaillaan neuvolakorteista kuka oppi milloinkin seisomaan vasten tukea jne. Lisäksi hänen miehensä on melko ylimielinen luonteeltaan, saattaa esim arvostella sisustusta, haistella haiseeko meillä home, arvostelee tarjottavia (ei koskaan tarpeeksi hienoja hänelle), valittaa kun meillä soi vääränlainen musiikki (neekerimusiikki!) jne. Mies vaikuttaa aina siltä ettei haluaisi olla läsnä, mutta kuitenkin aina tulee mukana. Yleisesti he ihmettelevät kovasti ääneen mm. miten voimme asua rivitalossa, eikö minua inhota meidän koiran haju, tiedänkö miten tarjoamani leivonnainen/ruoka kuuluisi OIKEASTI valmistaa ym. =/

Musta voisit pyytää, että tulee ilman perhettä kylään tai tapaatte heillä tai jossain muualla kun sun luonas. Kaveris mies vaikuttaa huonotapaiselta besserwisseriltä. Jos tulee vielä teille ja arvostelee, niin kysy onks sen vanhemmilta tapoja opettaessa päässy unohtuun jotain....

 

[mlps]

Mä tekisin ap:n tilanteessa varmaan niin, että ottaisin vielä kerran heidät kylään ja sanoisin sitten että eiköhän tämä vierailu jää viimeiseksi, kun en kerran osaa tarjottavia valmistaa, asunto on kaikin puolin huono ja lapsetkin ala-arvoisia...

tää on hyvä ! lisäks vielä; ja kun tuo koirakin haisee niin hirveesti.