Yrityksen odottajat

Päivitin listaan teidän tiedot

 

Voi kamalaa tätä vauvahömppäoloa! Tätä se vauvakuume siis on, että ajatukset pyörivät tasan yhden asian ympärillä.

Joka ikinen päivä töissä pohdin, miten kehtaan kohta yrittää lasta vaikka olen ollut töissä vasta niin vähän aikaa, mitä muuta siihen sanoisivat yms. yms... ahdistaa, kun millekään ei ole koskaan täydellinen aika, aina on jotain.

Minulla tuttava tosiaan odotteli olevansa n. kolmekymppinen kun jätti ehkäisyn pois lasten toivossa, koska työtilanne ei ollut aiemmin muka sallinut lasta (halusi olla tunnollinen töissä), no joo ei tullutkaan koskaan raskaaksi (olisiko nuorempana voinut tulla?) ja lopulta työpaikkakin meni yt neuvotteluiden myötä...

Onko teillä muilla muuten tullut samoja tunteita kuin minulla seksin suhteen, että se ei enää kiinnosta, koska tietää, että ehkäisy on kunnossa? Minusta tuntuu valtavan pahalta koko ehkäisy ja joskus tuntuu, että ihan itkettääkin seksin jälkeen kun niin harmittaa! Vai olenko minä ainut...

Hi, ehkäisyä jäljellä 19 viikkoa <3

 

haavemaa: Tiedän tunteen, joka päivä mielessäni pyörii yksi asia. VAUVA <3 odotan sitä aikaa kun saan alkaa seuraamaan mahani kasvua, ylpeänä maha pystyssä kävellä, valmistautua pienokaisen tuloon. Mieheni vanhemmat aina vitsailevat kun heillä ei ole kuin poikia ja lapsenlapsetkin kaikki poikia niin nyt on kuulemna kova luotto meihin että vihdoin tyttö saataisiin siihenkin sukuun
Mies haluaa odottaa että saan vakinaisen työpaikan eli taitaa mennä yrittäminen loppu vuodelle tai kokonaan ensivuoden puolelle

Olen nyt suunnitellut että en edes aloita enää pillereitä. Viimeksi pillereistä tuli niin kamalat haittavaikutukset että en välttämättä uskalla ees kokeilla toisia.

 

haavemaa, mulla on ollut samanlaisia oireita seksin suhteen.
Pahimmillaan sitten joskus kun tekee mieli, purskahdan itkuun siinä vaiheessa kun kumi kaivetaan esiin. :/

 

Haavemaa Täällä myös ehkäisy eli kumit saa aikaan pahan mielen.. Eli et ole ainoa.
Oi että, minulla kans noin. 20viikkoa yrityksen aloittamiseen! Jos mies ei muuta mieltään... Välillä tuntuu, että häntä hirvittää niin ettei ainakaan viiteen vuoteen voi lasta edes miettiä ja toisinaan taas, niinkuin viimeyönä, puhuu vauvasta ja kasvatuksesta ja sen sellaista.

Menkkojen aikaan kyllä kuumeilu oikeen kärjistyy ainaki mulla.. Tuntuu ettei se kesä tuu ikinä... Mutta ei kai se auta kun oottaa ja nauttia näistä päivistä.

Babette minne olet joutunut?

 

salomeki: Ehkä kannattaa kokeilla olla ottamatta pillereitä... Tai en tiedä tietysti, mutta mua ainakin pelottais että tulis samat oireet takasin.

 

niiskuilija: joo näin oon aatellu etten alottais enää. Jotain yhdistelmä pillereitä gyne ehdotti että kokeiltais seuraavaks, mutta jos loppu vuodesta aletaan lasta yrittämään niin ei mielestäni ole edes järkevää alottaa niitä.

 

Täälläkin välillä samanlaisia pelkoja kuin Hiitulla, välillä hirvittää että mitä jos mies sanookin ettei vielä haluakkaan lasta. Mut kyllä oli tänä aamuna kyyneleet silmissä kun mies kertoi että kuvittelee usein millaista olisi vauvan kanssa <3 Täällä siis molemmat jo malttamattomia, saa nähdä vaikkei odotettaisikaan niin kauan kuin eka suunniteltiin

Mua itseäni hiukan lohduttaa kumien käyttämisessä se että kun päätös on tehty, ehkäisy on helppo jättää pois

 

Minäkin olen miettinyt, miten "kehtaan" raskautua/lähteä töistä, kun en ole siellä vielä kovin kauaa ollut, mutta ei kai näissä asioissa voi liikaa miettiä muita/mikä olisi firmalle parasta...

Itse myös oletan, että seksi alkaa kiinnostamaan taas enemmän, kun ehkäisy on jätetty. Jäljellä olevia viikkoja vain on raastavaa laskeskella.

 

Pakko avautua tänne taas fiiliksiä!
Luin uusimmasta Kuntoplus-lehdestä kirjoituksen Nujerra 4 suurta naistentappajaa ja elä 100v. Yksi kohta oli "Hanki lapsia - mieluiten nuorena". Kirjoituksen mukaan rintasyöpäriski kasvaa mitä myöhemmällä iällä lapset hankkii, ja myös ilmeisesti kuukautisten määrällä on myös merkitystä. "Mitä enemmän kuukautisia, sen suurempi riski".
Voi kumpa saisinkin kakskymppisenä niitä lapsia, mutta miten tuon miehen pään kääntäisi!
Tässä mun avautuminen tälle päivälle...

Veepu, luin sattumoisin pari vuotta sitten mainitsemaasi aiheeseen liittyvän tutkimuksen naisten terveydestä. Siinä käsiteltiin sitä, miten naisen luonnollinen tila on koko ihmisen historian aikana ollut "saada lapsia", merkittävän osuuden elämästään. Naisilla oli aiemmin paljon vähemmän kuukautisia, koska raskauksia oli selvästi enemmän. Nykyaikainen ehkäisy/laskelmoiminen on suhteellisen uutta, eikä kaikkia sen vaikutuksia vielä ole edes tiedossa, mutta jatkuvat kuukautiset (koskaan lapsia saamatta) yhdistetään ainakin endometrioosiin ja toiseksi, kuten mainitset, rintasyöpään.

Tässä tutkimuksessa oli muistaakseni vieläkin suurempi yhteys hormoniehkäisyn käyttämisen ja rintasyövän välillä. Olisi hyvä uudelleenlukea kyseinen tutkimus/muita lähteitä, ennen kuin kiveen kirjoittaa tämän.

Tämä on kuitenkin pysynyt mielessäni taka-alalla ja sehän on kai yleisesti jo tiedossa, että raskaus parantaa ja vähentää endometrioosia(?)

Terveyden kannalta on varmaan olemassa joku optimaalinen "lukumäärä" raskauksiin. Ei liikaa eikä liian vähän. Harvapa kuitenkaan pelkän terveyden takia laspia hankkii ja hyvä niin. Mutta jo valmiiksi vauvakuumeista ei auta yhtään tämäkin lisä-ajatus!

 

Hei!
Tarkoitus olisi alkaa yrittää häiden jälkeen syksyllä. Elokuun lopussa jätetään ehkäisy pois. Muuten aloitettais aiemmin, mutta mulla on isotretinoin-lääkitys käytössä ja sen lopetuksen jälkeen pitää odotella puoli vuotta.
ikäni 19 v./yrityksen aloitusajankohta elokuu 2014/1. lapsi

 

Menee ehkä vähän aiheen ohi, mutta itsekin olen käyttänyt hormonihirviön mainitsemaa isotretinoinia, mutta nyt olen ollut ilman mitään lääkitystä, ja iho on taas aika pahassa kunnossa. Ihotautilääkärille en ole vielä hakeutunut, mutta olen miettinyt, voisikohan sille tehdä mitään, vaikka raskaus on suunnitelmissa, ja noita vahvimpia lääkkeitä ei tosiaan saa sen aikana eikä edes kuukausia ennen käyttää...Tietysti jää myös nähtäväksi, miten pillereiden lopettaminen vielä vaikuttaa asiaan.

 

Minulla on iho ollut aika pahana, ja isotretinoiini on ollut ainut joka auttaa. Minua kyllä pelottaa, jos 6kk:n varoaika ei olekaan riittävä ja lääke aiheuttaakin sitten vaurioita lapselle. Tosin lääkepakkauksessa lukee että 2kk on tarpeeksi, ja varmaan lääkefirmat laittavat varmuuden vuoksi vähän tarvittavaa pidemmän varoajan ettei tulisi sitten korvausvaatimuksia... Toivottavasti tuosta ei tule pysyviä haittoja.

 

Täällä oli aiemmin puhetta niistä lapsiin liittyvistä unista. Mä näin nyt ekaa kertaa kunnolla unta, että olin raskaana ja lapsi oli syntymässä n. kuukauden päästä. Aina ennen unet on olleet huomattavasti sekavampia ja yleensä lapsi on muuttunut koiranpennuksi kesken unen.

Nyt niin ei käynyt. Elimme unessa aika tavallista perhe-elämää ja suunnittelimme asioita, joita tekisimme vauvan synnyttyä. Mietimme unessa, miten elämä muuttuu lopullisesti vauvan syntymän jälkeen. Ja sitten kiipesimme autoon ja olimme matkalla synnytykseen (johon edelleenkin oli kuukausi aikaa?? unet...). Tiellä jouduimme väistelemään sinistä rekkaa, joka yritti ajaa päälle.

En ole unijentulkitsija, mutta voin sanoa, että alitajunnassa selvästi myllertää.

 

josko minäkin tähän ryhmään liittyisin

ikää löytyy itseltä 29 ja mieheltä 34. Yksi lapsi löytyy ennestään, neiti pian 5v. Lisäksi talossamme hyörii tällä hetkellä 7 koiraa, joista 2 kotia etsivää pentua.

Vauvakuumetta olen potenut jo yli vuoden, mutta vasta viime aikoina mieheni on alkanut lämmetä ajatukselle. Suunnitelmana olisi, että kunhan minä tästä lähi kuukausien aikana valmistun ja saan palkallisen työn niin sitten voitaisiin alkaa yrittää. Toki "ehkäisynä" kun on keskeytetty niin riskihän siinä on, mutta tällä menty jo vajaa vuosi joten aika pieni riski vissiin.
Mies ei selkeästi tajua kuinka kovasti vauvaa haluan, koska ei ymmärrä miksi en mielellään enään mene minnekkään kylään missä pikku vauvoja on. Niin suuri tuska tulee kun tietää, että omaa ei ainakaan toviin vielä saa ja mies kun on jo pari kertaa muuttanut mielipidettään niin ties koska suostuu lopulta yrityksen aloittamaan

Listalle siis: Wuf/29v/YA 2014/2.

 

Hei minutkin voi listalle lisätä, tarkkaa ajankohtaa en osaa vielä sanoa mutta toivon mukaan tämän vuoden puolella elikkäs Salomeki/22v/2014-2015/ 1.lapsi

Huhhuh laivaristeilyltä selvitty ja kohta töihin pitäisi lähteä. Laivalla syödessämme huomasin kun lähipöydässämme istui perhe pienen vauvan kanssa jota miekkonen katseli hymyssä suin ja haaveilevan näkösenä alkaa ajatukselle pikkuhiljaa ilmeisesti lämpenemään. Lauantaina oltiin hänen veljen pojan syntymäpäivillä ja on aina kiva katsella miekkosta poikien kanssa leikkimässä ja haaveilla omasta perheestä. Eikös semmoinen toivonmukaan pian saada alkaa perustamaan mitä mieltä muuten olette siitä että lapsi tulee ennen avioliittoa? oletteko sitä mieltä että ensin naimisiin ja sitten lapsi? miten teillä on mennyt?

 

Mulla ei oo aiemmin ollu mitään hirveen vahvaa mielipidettä suuntaan eikä toiseen ton avioitumisen ja lasten hankinnan ajankohdan kanssa. Nyt kuitenkin ku häät on syyskuussa, niin haluan tietenkin odottaa, että en oo viimesilläni häissä
Mun mies sen sijaan on tosi konservatiivinen näissä asioissa ja haluaa ehdottomasti odottaa kunnes ollaan naimisissa. Myös sen takia että hän ei halua kenellekkään todistella olevansa lapsensa isä... Mies on myös sanonu, että jos lapsi tulisikin nyt hieman aiempaa suunniteltua, niin häät aikaistettaisiin. Ja koska mulla tosiaan ei niin väliä oo koskaan ollukkaan, niin mielelläni kunnioitan mieheni toiveita tässä. Se myös ihan vähän ehkä hillitsee tätä vauvakuumetta kun tietää että ihan vielä ei voi tai sit ei hillitse... oon nimittäin nykyäään ihan sekasin tästä, joka päivä, vähintään jossain vaiheessa päivää, mietin vauva-asioita...

 

Me ei olla oikeastaan koskaan puhuttu naimisiin menosta. Mä en kuulu mihinkään kirkkoon joten mulla ei ole mitään vakauksellista mielipidettä eikä mieskään ole kuin tapauskovainen.

Usein kuitenkin miesten suusta olen kuullut että ensin naimisiin ja sitten lapsia. Mikähän saa miehet ajattelemaan näin?

 

"Isyys tunnustetaan lastenvalvojan luona lapsen syntymän jälkeen. Kummankin vanhemman käynti on välttämätön. Lastenvalvoja huolehtii isyyden selvittämisestä ja isyys vahvistetaan maistraatissa normaalisti n. 2–3 viikon kuluessa lastenvalvojalla käynnistä."

"Kun isyys on vahvistettu tunnustamisella, syntyy lapsen ja isyytensä tunnustaneen miehen sekä tämän sukulaisten välille oikeudellisesti pätevä sukulaisuussuhde."

"Isyyden vahvistamisen jälkeen lapsen huoltajana on ainoastaan äiti."
"Isyyden selvittämisen yhteydessä vanhemmat voivat tehdä myös sopimuksen lapsen yhteishuollosta, tapaamisesta tai elatuksesta."

Tossa vähän otteita maistraatin sivuilta... En usko että tää hirveen monen miehen mielestä on se syy miks pitää olla naimisissa ennen lapsia, mutta oon kuullu ainaki kahelta kaverilta että naimisiin ensin, niin lapsi on heti "oma" eikä sukulaisuutta tarvii todistaa...

 

Itse halusin ensin naimisiin, koska lasten saaminen on kaikkein suurin sitoutumisen muoto. (Avioliitosta "pääsee eroon" helposti, mutta lapsi pysyy ja sitoo puolisoon ihan eri tavalla.) Mielestäni on luonnollista tehdä sitoumuksia pienimmästä suurimpaan: seurustelu, kihlaus, häät, hetki kahdestaan avioparina eläminen (yhteiset hankinnat, ehkä asuntolainakin) ja sitten lapset.

Mekään emme uskonnoista välitä, valinta on ihan näistä omista syistämme. Mieheni oli joustava, itselleni kyseinen järjestys oli tärkeämpi. Avioparina tykkään siitä, että meillä on jo sama sukunimi ja on selvää ilman todisteluja, kuka on isä, ja lapsi saa automaattisesti yhteisen sukunimemme. Koen että naimisiin mentyämme olemme jo nyt "perhe", lapsilla tai ilman.

Mielestäni häät on myös romanttisemmat ennen lapsia: koko tulevaisuus on vielä edessä, häämatkoineen, yrityksineen jne.

Monet lapsia jo saaneet venyttävät häitään kymmenelläkin vuodella, eikä häissä ole enää samaa "saatte toisenne" fiilistä, kun kaikki on jo koettu, vaippavuoret, unettomat yöt, lasten kasvamisen ihmeet, jne. Tavallaan on jo sitouduttu niin paljon kuin mahdollista, eikä naimisiinmeno siihen nähden tunnu niin suurelta asialta, vaikkakin romanttista ja ihanaa se silti on!

 

Tahdonvoima: osasit jotenki pukea sanoiks tosi hyvin sen miten itekki vähä ajattelen. En tosiaan oo koskaan asiaan ottanu hirveesti kantaa, mutta just noi on niitä asioita miks mäkin jotenki haluan tietyn järjestyksen Meillä ihan vähä erilainen järjestys: seurustelu, kihlaus, asuntolaina + rivarinpätkä, häät, jne

.... 9 menkat vielä ennen yrittämisen alotusta.... miten sitä jaksaa odottaa?!

 

Minun mielestäni taas lapsi voi ihan hyvin tulla ennen häitä, eiväthän kaikki mene ollenkaan naimisiin. Ei meidän arki mitenkään muuttuisi, vaikka sormus olisikin sormessa ja nimi paperissa. Niinkuin joku tuolla yrittäjissäkin mainitsi, että ei se lapsi katso ovatko vanhemmat astelleet alttarille.

Oli kyllä taas oikein hyvät keskustelut miehen kanssa lapsihaaveista. Yritys saattaa kyllä siirtyä hiukan tuosta johonkin suuntaan, ehkä myöhemmälle, mutta olen ihan positiivisin mielin kuitenki, sillä nyt on paljon varmempi olo siitä, että mieskin alkaa olemaan innoissaan vauvasta.

Oivoi, kyllä taas vauva pyörii mielessä koko ajan. Ja vielä kun töissä semmoista suloista pikkusta saanut hoitaa päivän niin voi että! Kun ois se oma nyytti <3

 

Samaa mieltä Hiitun kanssa: lapsiin ei häitä tarvita, ts. naimisiinmeno ei ole itselleni tärkeää. Jos joskus naimisiin kuitenkin mennään, se saa olla joskus hamassa tulevaisuudessa, mutta nyt en haluaisi "hidastaa lastensaantia" sen takia, johan niihin häihin tarvittaisiin aika lailla rahaakin.

 

Totta, ei sitä kukaan katso ollaanko naimisissa vai ei, jokainen tavallaan ja sitäpaitsi just toi raha on aika tärkee ottaa huomioon. Jos yrittää lasta ni kyllähän ne rahat aika todennäkösesti priorisoidaan siihen lapseen ennemmin ku häihin.

 

Minä kun olen kova miettimään toisten ajatuksia ja vaivaan aina päätäni niillä, niin olen tässä miettinyt että mitäköhän mummuni ja äitini suku ajattelee jos lapsen saamme ennen naimisiin menos hyvin uskonnollinen suku..
Meillä kun ei ole kiire naimisiin menemisellä enkä sen takia haluisi yrittämisen aloittamista siirtää.