Onnea
Sandri! :heart:
Mullahan on ollu jo ennen raskautta tosi vahva poikaolo. Mies sanoi ultrassa, että kyllä sen täytyy olla tyttö, kun on niin härö.
Sukupuolta en halua selvittää etukäteen, joten jännitys säilyy loppuun saakka. Molempia laatuja meiltä jo löytyy, joten asialla ei niin ole väliä. Tai olisiko silä loppupeleissä muutenkaan?!
Poika olis kiva siksikin, että mun kokemuksen mukaan tytöt on huomattavasti haastavampia tapauksia. Tai ehkä ne vaan tulee äitiinsä. :saint:
Mulla olis jo molemmat nimet valmiina pojalle, mutta ne ei todennäköisesti mene läpi miehelle. Tytölle on yksi nimi, jota on mietitty jo aiemminkin. Kaksosille meillä oli aikanaan nimet valmiina jo odotusaikana, mutta sen jälkeen näiden yksittäisten nimiä on mietitty pitkään ja hartaasti, viimeksi ihan ristiäisiä edeltävään yöhön asti. Pappikin oli jo vähän kauhuissaan.
Mutta oli kyllä huomattavasti helpompaa, kun nimi oli jo valmiina. Siis niin päin, että lapsen syntyessä näki miltä se "Pertti" oikein näyttääkään. Eikä niin, että sitten lapsen synnytyä mietitään, että mikä nimi hänelle sopisi. Kun tuntui sitten, ettei mikän kiva nimi sopinut. Tai ainakaan mikään, mikä olis kelvannut molemmille vanhemmile. Tai sit me ollaan vaan vähän vaikeita. Ja ehkä tämäkin asia aavistuksen hankaloituu, mitä enemmän muksuja tulee. Siksikin tämä lienee viimeinen laatuaan, loppuu hyvät nimet kesken.
Me ollaan lasten kanssa kaikki flunssassa, joten pidetään sairastupaa täällä kotona. Aavistuksen alkaa olemaan seinille kiipeilyn makua ilmassa... Tänään mä olen itse niin kurjassa kunnossa, että tekis mieli vaan ottaa kutimet ja viltti ja rötvätä sohvannurkassa katsoen hömppää telkasta. Mutta yritä nyt selittää moista lapsille, jotka on taudista huolimatta täynnä virtaa. :snotty: Eikä nuo kotihommatkaan taida tuosta itsestään hoitua. Siispä ryhtiliike ja hommiin!
5th rv15+4