V
V
"vieras"
Vieras
Sun viestin perusteella sa oot tosi hyva ja rakastava aiti, jolla on mahdollisuus antaa rakkautta viela toiselle mussukalle <3 Etsi kaikki tuki ja ammattiapu minka saat, ja samalla tavoin kuin olet kaksivuotiaastasi huolehtinut, huolehdit kakkosestakin! Onnea teidan perheen elamaan <3!
O
Outomus
Vieras
Olen samoilla linjoilla kuin nro 27, kuulostat erinomaiselta äidiltä.
Kuitenkin haluan nostaa esiin toisenkin puolen; mitä mieltä miehesi on?
Kuitenkin haluan nostaa esiin toisenkin puolen; mitä mieltä miehesi on?
[QUOTE="vaimo";24133119]Lue Minnesotan sivut. Kaikki päihteet ajetaan alas ja opetellaan elämään ILMAN niitä. Päihde se on korvaushoitokin ja lapset elää siinä ympäristössä. Kun ne saadaan pois ja opetellaan elämään selvänä, jokainen saa uuden alun elämälleen myös lapset. Ja se ei ollu edes vaikeaa. Muutamassa päivässä näin kaiken uusin silmin. Soita sinne Lapualle ja kysy asiasta. Todellisuusterapia puree ja ilmapiiri siellä on aivan mahtava.[/QUOTE]
nii no minnesotahoito maksaa muutaman tuhat euroa et ei se halpaa lystiä ole.
nii no minnesotahoito maksaa muutaman tuhat euroa et ei se halpaa lystiä ole.
P
Piikikäs
Vieras
Onnea uudelle elämällesi! Vaikutat kovin asialliselta ja fiksulta, tekstistäsi huomaa että oikeasti olet tyytyväinen tämänhetkiseen elämääsi ja rakastat poikaasi. Jos nyt saisit ei toivotun lapsen, pelkään että elämäsi karkaisi raiteiltaan ja palaat vanhaan. Raskausaika on pitkä tunnemyräkkä, jonka aikana voi tapahtua paljon. Jos lapsi olisi ns. vaativalapsi, katusisitko, retkahtaisitko....En oikeasti tiedä asiasta mitään, mutta tälläiset seikat tuli mieleeni.
Itse olen tehnyt abortin muista syistä. Kaverin odotti samaan aikaan, meille olisi ollut kk väliä la. Kertaakaan en ole hänen lastansa katsellut ja ajatellut mitä minulla voisi olla, jos päätös olisi ollut toinen.
Itse olen tehnyt abortin muista syistä. Kaverin odotti samaan aikaan, meille olisi ollut kk väliä la. Kertaakaan en ole hänen lastansa katsellut ja ajatellut mitä minulla voisi olla, jos päätös olisi ollut toinen.
O
oinasnainen
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja Piikikäs;24138870:
Sitä raskausaikaa olen itsekkin miettinyt, raskaudet vaikuttavat minuun voimakkaasti ja ovat jotenkin "tavallista raskaampia" keholleni joten senkin puolesta mietin jaksamistani. Olen tässä pohdiskellut jo monta päivää mitä tekisin ja olinkin jo tavallaan päättänyt keskeyttämisestä mutta tänään tuli mieleeni että ehkä sittenkin..Olisihan se se ihana ajatus saada pieni sisar pojalleni. Ja kun vain ajattelen että tulisin rakastamaan tulevaa vauvaa yhtä paljon kun esikoistakin niin keskeytys tuntuu lähes mahdottomalta. Nyt vain pitäisi tehdä joku päätös ja pysyä siinä, jotta pääsisi "jatkamaa" elämää sen mukaan...
O
oinasnainen
Vieras
Se piti vielä sanoa että poikani oli koliikkivauva joten uskoisin selviytyväni vielä toisestakin "pippurista" vaikka rankkaa olisikin. Mutta tällä kertaa en hoitaisi vauvaa yksin...
O
oinasnainen
Vieras
Oikeastaan yhtä pihalla tilanteesta kuin olen itsekkin..Toisaalta ja toisaalta..Jahkailemme jatkuvasti suuntaan ja toiseen.
O
oinasnainen
Vieras
[QUOTE="vieras";24138033]Sun viestin perusteella sa oot tosi hyva ja rakastava aiti, jolla on mahdollisuus antaa rakkautta viela toiselle mussukalle <3 Etsi kaikki tuki ja ammattiapu minka saat, ja samalla tavoin kuin olet kaksivuotiaastasi huolehtinut, huolehdit kakkosestakin! Onnea teidan perheen elamaan <3![/QUOTE]
Kiitos kannustuksesta!
Ihana saada positiivsta palautetta
Kiitos kannustuksesta!
Ihana saada positiivsta palautetta
O
oinasnainen
Vieras
[QUOTE="vieras";24137703]Tulee tosi myöhässä vastaus mutta jos vielä tätä ketjua luet...
En sure enkä oikeastaan edes mieti sitä enää. Aika on parantanut haavat. Kaksi lasta olen abortin jälkeen saanut enkä ole tuntenut syyllisyyttä. Oikeastaan vasta lapsia saatuani olen viimeistään tajunnut että aikanaan abortti oli ainoa oikea vaihtoehto. Nyt tiedän varmasti etten olisi ollut valmis äidiksi vielä silloin, ei olisi siihen elämään pientä ihmistä vastuineen mahtunut.
Hyvin sä asian muotoilit.[/QUOTE]
Okei, helpottava tietää. Kiva että tulit vielä kommentoimaan
En sure enkä oikeastaan edes mieti sitä enää. Aika on parantanut haavat. Kaksi lasta olen abortin jälkeen saanut enkä ole tuntenut syyllisyyttä. Oikeastaan vasta lapsia saatuani olen viimeistään tajunnut että aikanaan abortti oli ainoa oikea vaihtoehto. Nyt tiedän varmasti etten olisi ollut valmis äidiksi vielä silloin, ei olisi siihen elämään pientä ihmistä vastuineen mahtunut.
Hyvin sä asian muotoilit.
[/QUOTE]Okei, helpottava tietää. Kiva että tulit vielä kommentoimaan
O
oinasnainen
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja Björn;24137771:
No ei sitä ehkä ihan noinkaan voi ajatella..Ainahan kuka tahansa voisi vaikka sairastua psyykkisesti tms. Tietenkin addiktina retkahtaminen on minulle aina olemassa oleva riski mutta en kuitenkaan voi tehdä elämäni valintoja pelkäämällä jatkuvasti retkahtamista. On vaan yritettävä ja tehtävä sen minkä pystyy.
Itse aborttiasiaan en kommentoi, mutta toivon että päädyt oikeaan ratkaisuun, ja kaikkea hyvää teidän perheelle
Peesaan täysillä. Ei metadonihoito kuitenkaan este raskauden jatkamiselle ole:
Metadonin käyttöä raskauden aikana tulee välttää muissa indikaatioissa kuin opioidiriippuvaisten henkilöiden vieroitus- tai korvaushoidossa. Opioidiriippuvaisen äidin metadonikorvaushoito tulee olla tarkkaan valvottua.
Kertyneen tiedon mukaan metadoni ei ole merkittävä teratogeeni. Metadonin käyttö raskauden aikana voi hidastaa sikiön kasvua ja altistaa ennenaikaiselle syntymälle. Loppuraskauden metadonialtistus voi pidentää vastasyntyneen QTc-aikaa. Metadoni voi lisätä sikiön äkkikuoleman vaaraa. Metadonikorvaushoito kuitenkin parantaa raskauden ennustetta opioidiriippuvaisella äidillä.
Metadonin käyttö erityisesti loppuraskaudessa voi johtaa opioidivieroitusoireiden ilmenemiseen vastasyntyneellä. Opioidivieroitusoireet voivat ilmetä mm. vastasyntyneen ärtyisyytenä, hyperaktiivisuutena, epätavanomaisena unirytminä, itkuisuutena, tärinänä, oksenteluna, ripulina ja painon kehityksen hidastumisena.
V
vier4s
Vieras
Ensisijaisesti ajattelin tilanteessasi jo olemassaolevaa, 2-vuotiasta lastasi. Suurimmat velvoitteet sinulla on häntä kohtaan Mikä olisi parasta hänelle ja kuinka parhaiten turvaat hänelle hyvän lapsuuden?
Mikä olisi parasta hänelle ja kuinka parhaiten turvaat hänelle hyvän lapsuuden?
O
oinasnainen
Vieras
Kiitos kun olet ottanut selvää mutta olen itseasiassa suboxone-hoidossa. Tiedän ettei se ole este, mutta en haluaisi (mahdollisen?) tulevan vauvan joutuvan vieroitukseen joka hyvin todennäköisesti olisi edessä. Enkä siis tosiaan tiedä olenko vielä tarpeeksi vahvoilla hoidon lopettamista varten...
Onko metadoni vai Subu-hoito?
Pakko mun on kommentoida sittenkin aborttia. Jos susta tuntuu jos nyt että abortti saa mielenterveyden järkkymään ja tulet masentumaan, ja abortti tuntuu todella kurjalta, harkitse vakavasti lapsen pitämistä. Korvaushoidon kannalta tietysti hankala juttu, mutta eiköhän se onnistuisi. Itse tein aikanaan aborttipäätöksen järjen sijaan sydämellä, enkä ole katunut. Toisaalta tilanteeni ei läheskään niin "paha" kuin sinulla.
Opiskellahan voi myös vaikka onkin lapsi. Itse ajattelin hakea piakkoin kouluun
muok. selkis mikä hoito
Pakko mun on kommentoida sittenkin aborttia. Jos susta tuntuu jos nyt että abortti saa mielenterveyden järkkymään ja tulet masentumaan, ja abortti tuntuu todella kurjalta, harkitse vakavasti lapsen pitämistä. Korvaushoidon kannalta tietysti hankala juttu, mutta eiköhän se onnistuisi. Itse tein aikanaan aborttipäätöksen järjen sijaan sydämellä, enkä ole katunut. Toisaalta tilanteeni ei läheskään niin "paha" kuin sinulla.
Opiskellahan voi myös vaikka onkin lapsi. Itse ajattelin hakea piakkoin kouluun
muok. selkis mikä hoito
Kirjoitin ihan tyhmästi.. meinasin siis että tein päätöksen siitä että teenkö abortin vai pidänkö lapsen. En tehnyt aborttia.
O
oinasnainen
Vieras
Ensisijaisesti ajattelin tilanteessasi jo olemassaolevaa, 2-vuotiasta lastasi. Suurimmat velvoitteet sinulla on häntä kohtaan
Niinpä! Tiedän että me pärjätään, rakastan poikaani enemmän kuin pystyn sanomaan ja tiedän jaksavani hänen kanssaan aina ja kaiken, MUTTA miten sitä koskaan voisi tietää miten asiat muuttuu kun/jos saa toisen lapsen. Tänään ja tällä hetkellä uskon että jaksaisin olla riittävän hyvä äiti kahdelle lapselle, mutta miten siitä koskaan voisi olla varma?
O
oinasnainen
Vieras
Onko metadoni vai Subu-hoito?
Pakko mun on kommentoida sittenkin aborttia. Jos susta tuntuu jos nyt että abortti saa mielenterveyden järkkymään ja tulet masentumaan, ja abortti tuntuu todella kurjalta, harkitse vakavasti lapsen pitämistä. Korvaushoidon kannalta tietysti hankala juttu, mutta eiköhän se onnistuisi. Itse tein aikanaan aborttipäätöksen järjen sijaan sydämellä, enkä ole katunut. Toisaalta tilanteeni ei läheskään niin "paha" kuin sinulla.
Opiskellahan voi myös vaikka onkin lapsi. Itse ajattelin hakea piakkoin kouluun
muok. selkis mikä hoito
Niin, olen ehkä tullut siihen päätelmään itsekkin että jos joku tuntuu hirvittävän pahalta voiko se olla hyväksi kenellekkään..(?) Täytyy sanoa että alan kallistua lapsen pitämisen kannalle. Ehkä pitäisi joskus olla murehtimatta ja luottaa itseensä äitinä ja ihmisenä.
J
"joku"
Vieras
Kannattaisi varmaan lopettaa se korvaushoito ennen kun teet lisää lapsia. Jos oikeasti haluaa lopettaa huumeiden käytön niin sen pystyy tahdonvoimallakin lopettamaan, ei siihen mitään bentsoja tai subua tarvita. Itse olen lopettanut ilman minkäänlaista lääkitystä suonensisäisen käytön.
O
oinasnainen
Vieras
[QUOTE="joku";24177763]Kannattaisi varmaan lopettaa se korvaushoito ennen kun teet lisää lapsia. Jos oikeasti haluaa lopettaa huumeiden käytön niin sen pystyy tahdonvoimallakin lopettamaan, ei siihen mitään bentsoja tai subua tarvita. Itse olen lopettanut ilman minkäänlaista lääkitystä suonensisäisen käytön.[/QUOTE]
No sitten varmaan tiedätkin että tilanne on kaikilla erilainen Muistan kyllä itsekkin ajatelleeni että korvaushoitolaiset on jotenkin "huonompia" raitistuneita kun muut mutta niinhän se menee että elämä opettaa. Saanko kysyä että kauan olit käyttänyt iv ennen kuin lopetit? Etkö siis käynyt missään katkolla tms. kun lopetit ilman lääkkeitä? Itse en kyllä ilman oikeaa lääkitystä olisi koskaan saanut katakaistua käyttöä! Voihan olla että jotkut kestävät enemmän, toiset vähemmän...
No sitten varmaan tiedätkin että tilanne on kaikilla erilainen
Muistan kyllä itsekkin ajatelleeni että korvaushoitolaiset on jotenkin "huonompia" raitistuneita kun muut mutta niinhän se menee että elämä opettaa. Saanko kysyä että kauan olit käyttänyt iv ennen kuin lopetit? Etkö siis käynyt missään katkolla tms. kun lopetit ilman lääkkeitä? Itse en kyllä ilman oikeaa lääkitystä olisi koskaan saanut katakaistua käyttöä! Voihan olla että jotkut kestävät enemmän, toiset vähemmän...
O
oinasnainen
Vieras
Kiitos kaikille viisauden ja kannustuksen sanoista ja omista kokemuksista ja mielipiteistä. Tästä keskustelusta oli mulle aidosti apua. Ja kiitos siitä ettei kukaan alkanut aukomaan päätään