Yli kolmevitoset plussanneet / odottajat

Ja vastaan että valitan vaikka ei saiskaan

Viikko sitten iski joku superpikamahapöpö ja yrjösin oikein kunnolla. Niin paineella tuli, että vessan seinään saakka lensi! Kiva oli niitä sitten siivoilla kun muutenkin oli surkea olo.

Eilen sitten herätessä tuntui kurkku vähän aralta ja päivä meni töissä miten kuten sinnitellessä. Iltaa kohti vointi huononi ja aamulla herätessä oli suorastaan helvetti irti. Keuhkoihin pistää, henkeä ahdistaa, nenä vuotaa eikä uskalla yskiä vaikka yskittää, sattuu niin pirusti.

Varmaan tulee päivystyskeikka viikonlopun aikaan

"kuolemantaudissa" Vuorikristalli H19+1

 

Meillä kans ipanat on yskineet kohta viikon ja vanhimmalla 4v on jo viides kuumepäivä. Käytin kaikki kolme just lääkärissä ja kaikilla keuhkoputkentulehdus ja pienimmällä lisäksi korvatulehdus Ja alkaa omakin yskä oleen sellanen, että varmaan aamusta saa viedä ittensäkin lekuriin...

Kiva yhdistelmä kun närästää ja yskittää. Ja yskiminen aina herrättää masukin, joka sitten lisää ärsyttää keuhkoja hipellyksellään. Varmuuden vuoksi täytyy rampata usein vessassa, ettei oikein kunnon yskänpuuskan yllättäessä lirahda housuun

Kyllä nyt on ihan hirveesti tauteja liikenteessä, kun vatsatauti jyllää ja kuulemma ainakin kolme eri virusta, jotka aiheuttaa kaikki aika ärhäköitä flunssaoireita.

Parantukaahan pian ja pysykää terveet terveinä!

AnnaPauliina 25 + 2

 

Saa valittaa! Ihan hirveästi kiertää kaikki nyt. Musta on tullut ihan superpedantti käsihygienisti tän kaiken keskellä, vaikken mitään turhantarkkaa luonnetta muuten edustakaan. Töissä on kiertänyt kaikenlaista, pojan luokkakavereilla myös, joten ihan ajan kysymys, milloin meille rantautuu joku niistä hengitysteihin tai vatsaan iskevistä pöpösistä. Lepoa vaan kehiin niin paljon kun pystyy, eikö?

OivaAino lisätty listan kärkeen, viimeisiä viedään jo siellä... Perästä tullaan

Viime yönä jäi unet kyllä vähiin ja se tuntuu nyt. Päivällä särki päätä, ja join kahviakin sen taltuttamiseksi. Tuli hassu olo ja vieläkään ei oikein ole normalisoitunut. Säädin tietoteknisten ongelmien kanssa, kun pojalla on käyttöoikeus mun läppäriin ja youtube-hakutuloksiin on alkanut ilmestymään vähemmän sopivaa materiaalia... No, se oli vaan ajan kysymys. Nyt sitten on luotu omat profiilit ja asetettu rajoittimia hakukoneisiin ja nettiselaimeen. Enimmäkseen poitsu katselee ihan viattomia juttuja, kuten erilaisia pelivideoita, mutta on siellä ollut kaikenlaista tissijuttuakin mukana Toisaalta vähän huvittava juttu, enkä tietenkään häntä asiasta nolannut taikka kurmuuttanut, mutta kerrattiin vähän koneenkäyttösääntöjä ja tehtiin selkeemmät aikarajat. Nyt hän ei edes pääse kirjautumaan koneelle esim. yöaikaan. Esiteini-ikäisen vanhemmuuden iloja kai tämä kaikki.

Pippurihäntä 15+2

 

Onko teillä jollain ollut aikasemmisssa raskauksissa tai nyt vaivana järkyttävä närästys, johon esim. Renniet ei enää auta? Oletteko saaneet jotain lääkitystä, mikä on auttanut? Kuulemma raskaana olevillekin sopivia reseptilääkkeitä on olemassa.

Aikaisemmin auttoi, kun vältti kaikkea erityisen närästävää ja mm kahvia ja otti tarvittaessa Rennietä ja joskus lasi piimääkin helpotti, mutta nyt tuntuu,että on aivan sama, mitä suuhunsa laittaa. Varsinkin näin illalla, kun pitäis nukkumaan mennä, alkaa aivan järkyttävä polte ja kurkun kuristus.

 

Hei! Mulla on ihan kauhea närästys! Renniet auttaa jonkun aikaa, mutta öisin mua on auttanut eniten tyynyn korotus, eli nukun kaksi tyynyä päällekäin, niin ettei hapot pääse nousemaan kurkkuun. Ei oo vielä ainakaan niska eikä hartiat alkaneet jumiutumaan. Kyselin apteekista ja sieltä löytyy kahta erilaista närästyslääkettä raskaanaoleville. Renniet neutralisoi happoa ja se toinen lääke, jonka nimeä en muista, muodostaa jonkun kalvon/tukkeen ruokatorvensuulle, ettei hapot pääse nousemaan ruokatorveen. En ole kokeillut. Reseptilääkkeistä en tiedä.
Lekuri neuvoi, että syö pieniä annoksia kerrallaan, mut en pysty Jogurtti auttaa ehkä 5 minuuttia ja närästys jatkuu.
Kertokaa ihmeessä lisää vinkkejä!

 

Mä sain happovaivoiksi todettuun äkilliseen ylävatsakipuun lääkäriltä Balancid Novum -lääkettä. Reseptivapaa ja odottajille sopiva miedompi liikahappoisuuden kukistaja. Rennietä en ole koskaan kokeillut eli en tiedä, miten tuo sitten siihen verrattuna toimii. Lääkäri sanoi, että tuo on vielä miedommasta päästä ja jos vaivat on tosi pahoja, niin sitten on tehokkaampiakin olemassa. Sain jotkut paperit mukana mutten nyt muista mikä tuon toisen lääkkeen nimi oli.

Mulla ei oo ikinä närästystä ollut ja kun tuommoinen happohyökkäys iski ekan kerran rv12 niin luulin vähintäänkin kuolevani. Ultrassa sitten koko ylävatsa todettiin ihan normaaliksi, ei edes sappikiviä. Ja kyllä tuo Balancid auttoi niihin vaivoihin suht pian. Olen huomannut ottaa sitä nyt pari kertaa, kun on alkanut sattua mahaan uudestaan ja toimii.

Ummetus on myös taltutettu, Bona luumusosetta purkillinen päivässä - Mikä helpotus

Pippurihäntä 15+3

 

Täälläkin närästää. Mulla on tämä mahdoton appelsiiniriippuvuus. Se ei ole hyväksi närästykselle mut ei niin paha kuin greipit joita tekis sikana mieli. Mä tykkään myös tosi mausteisesta ruuasta ja lihasta. Toi yhdistelmä on närästyksen kannalta erityisen kehno. Huoh ja pröyh. Mä sitä rennietä popsin aika tavalla. Jopa 5 -10 päivässä. Mä taidan kokeilla tota novumia seuraavaksi kun alkaa tää popsiminen kyllästyttää.

Halit kaikille ja mukavaa viikendiä!
Mustikka ja pikkanen 24+2

 

Huomenta vaan kaikille. Huonosti olen tänne mitään päivitelly

Mma Ramotswe. Kyselit, että miksi erityisäitiysraha. No mulla on oma toiminimi ja teen maalaus ja muita rakennushommia. Joudun paljon olemaan tekemisissä liuottimien kanssa. Vaikken niitä ite just käyttäis, niin joku muu käyttää työmaalla kuitenkin. Ja näin yrittäjänä ei tällä hetkellä ainakaan pysty paljon töitä valikoimaan. Ei oikein pysty sanomaan, että minä laitan vain tapetit, ota joku toinen maalaamaan lattiat On vaihtoehto kuulemma, että mua pidetään saikulla, mutta sitten pyörii firman kulut kuitenkin. Ja jää tulot sit ihan miinukselle.
Neuvolassa alettiin heti hoitamaan tuota asiaa (ihme). Ens viikollla lääkäri, joka sit kirjoittaa lausunnon. Olin myös yhteydessä työterveyslaitokselle, jossa olivat myös sitä mieltä, että pois vaan heti. Nyt mulla olis kuukauden aivan selkeä tapetointityömaa, ja sillä aikaa pitäis ajaa firma ns. alas. Ja odottelemaan seuraavaa kesää, että pääsis jatkamaan.
Edellisestä lapsesta (aikaa tosin 15 vuotta) otinkin lopputilin. Ja inhottavaa huomata, että niin on monet maalarinaiset tässä tilanteessa tehneet. Koska kela ei ole myöntänyt erityisäitiysrahaa. Enkä minäkään tuohon kelaan luota, enne ku päätöksen nään.

Meniköhän nyt vähän sekavaksi tuo kirjoitus

 

Huomenta!

Tän mamman vastustuskyky on karannut jonnekin teille tietymättömille, nyt kolmatta kertaa kipeänä ja kuumeessa reilun kuukauden sisään. AnnaPauliina, minullakin samoja haasteita, hillittömät yskänkohtaukset saa täälläkin pöksyt kastumaan........ Käsihygieniasta pidän huolta niin, että käsinahat on kohta rapsuteltu rikki, miehellekin annettu terveysluento aiheesta. Tästä on tulossa aika tiukka flunssakausi, mikäli tämä pöpöjen imurointi jatkuu samanlaisena. Snif.

Miten te muut olette yrittäneet pitää/onnistuneet pitämään vastustuskykyä yllä?

 

Almaz, täällä on kanssa vastustuskyky ihan hukassa. Oon onnistunut sairastamaan 1.5kk sisään kolme eri flunssaa ja viimesin mistä vasta toivun oli influenssa A ja keuhkokuume yhtä aikaa. En tajua mitä teen väärin kun saan kaikki pöpöt ja vielä paljon rajumpina kuin ne poikani tai mieheni kotiin kantaa. Esikoiselta melkein seitsemän vuotta sitten en tainnut olla raskauden aikana kertaakaan flunssassa,mutta voinkin sitten senkin edestä pahoin.

Täällä ei ole närästys vielä päässyt valloilleen. Koputtaa puuta,koska esikoiselta se oli jotain aivan kamalaa. Nukuin monen tyynyn kera ja rennietä meni paketti tolkulla.

Niin ja käytän käsidesiä,pesen käsiä,syön vitamiineja myös paljon kasviksia,mutta silti pöpöt tavoittavat näköjään minut. Pojan ei tarvi tosiaan tulla eskarista kuin pienen nenän vuotamisen kanssa,niin minä saan siitä jonku kamalan taudin itselleni.

Sannuliinu ja pikkunen rv 17+3(18+1)

 

Mä olen onnistunut pysymään suht terveenä eli olen sairastanut muutaman perusflunssan syksyn ja talven aikana, vaikka ympärillä olevat ihmiset ovat koko ajan kuumeessa tai norossa tai jotain. Mä käytän käsidesiä ja pesen käsiä, mutta yritän myös pitää huolta rasvauksesta, ettei tule pieniä haavoja. Niiden kautta pöpöt pääsee elimistöön. Syön joka päivä Gefilus maitohappobakteereja ja monivitamiinejä raskaanaoleville. Mulla on aika monipuolinen ruokavalio, paitsi etten syö punaista lihaa enkä kanaa eli kasvis-kalaruokavalio. Mä oon myös koko raskauden ajan levännyt hyvin iltaisin ja viikonloppuisin. Liikuntaa olen harrastanut ihan minimin ja nyt sen kyllä huomaa, kun on ihan köntysolo. Oon itse sitä mieltä, että maitohapot ja lepo auttaa, ihan vaikka placebona vaan

Tsemppiä sairastelijoille! T: Jaahas 31+4

Ja helpottavaa kuulla, että muillakin lirahtelee pöksyyn!

 

Jaa-a, terveenä on pysytty koko raskausaika, jos ei migreenejä lasketa. En tiedä, vaikuttaako mikään näistä asiaan, mutta pesen käsiäni kirurgityyliin aina ennen ja jälkeen ruokailun ja tietty vessakäyntien päälle, en koske mihinkään yleisiin paikkoihin käsin (vessan kahvat, nupit, ja maksupäätteet kaupoissa, liukuportaiden käsituet jne... käytän siis hanskoja kaupassakin näin talvella ), syön vahvaa D- ja B-vitamiiniä, paljon kaikenlaista ruokaa, etenkin kasviksia, ulkoilen päivittäin pari kertaa, ja lepään eli kudon tai katselen telkkaria tai luen.

Vointi on kaikenkaikkiaan hyvä, unen puute aiheuttaa välittömästi tosi pöhnäisen olon, johon ei auta mikään muu kuin lepääminen. Oikeastaan en ole mitenkään erityisesti asiaa miettinyt, mutta pyrin huolehtimaan terveellisestä ruuasta (vältän turhia sokereita ja raskaita ruokia), liikunnasta ja levosta, kun kroppa noita tuntuu vaativan. Käsihygienia olen tehostanut tautikaudella aikaisemmasta. Siltikään en usko, ettäkö selviäisin näistä tautiaalloista sairastumatta, se on vaan ajan kysymys.

Nyt sitten koputtamaan puuta

Pippurihäntä 15+3

 

Kai se on vaan vastustuskyvystä kiinni. Itse en yleensäkään pahemmin sairastele, raskausaikoina en koskaan.

Vitamiineja syön hyvinkin satunnaisesti, ruokavalio on pääasiassa ihan päin peetä, käsihygienia korkeintaan normiluokkaa (paitsi töissä). Lemmikkejä on vähän joka lähtöön, muutama lapsi tuomassa pöpöjä koulusta ja hoitoalalla työskentelen. Ehkä olenkin vain jo immuuni kaikelle =D No ei meillä kyllä lapsetkaan ole sairastelleet.

Paranemisia vaan kaikille, kyllä niissä taudeissa taas on mistä valita.

 

Mukaan änkisin minäkin
Olen 39v ja toista odotellaan ihan alkumetreillä. Viikkoja pitäis kierron mukaan laskettuna olla nyt 6+3 ja la osuis sitten näillä tiedoin tuonne lokakuun 11 huitteille. Vanhempi tyttö täyttää jo 13, joten uudelta tuntuu koko raskaus taas, kun on noin iso ikäero.
Vielä en ole edes neuvolaan soitellu, kun ajattelin ihan rauhassa katella nyt nämä kriittisimmät alkuviikot.
Takana on jo 2 keskenmenoa aikaisemmin. Toinen ennen tytön syntymää, kun osottautui tuulimunaksi ja toinen 3v sitten. Jälkimmäisestä ei tietoa, muuta kuin että kesken meni noin viikolla 8. En ollut silloin vielä kerinnyt ultraan.
Nyt hirvittää, että taas käy jotain, mutta varovaisen toiveikkaasti mennään päivä kerrallaan eteenpäin.

 

Hellouta taas! Ja tervetuloa mukaan Cashboom, vaikka itsekin vasta viime viikolla tänne änkesin

Tosi monella tuntuu olevan sairastelua riesanaan, tsemppiä vaan kovasti! Luulen, että aika pitkälle kyse on yleisestä vastustuskyvystä, joka sitten joko heikkenee tai paranee raskauden myötä. Itse olen normaalitilassakin lähes aina terve, kuumetta en ole sairastanut vuosikausiin eikä perusflunssatkaan iske kuin kerran pari vuodessa. Nytkään en ole sairastanut vielä mitään tämän talven aikana (kop kop puuta...), vaikka tuo allergia on herkistänyt muuten. Normaalisti syön, perusvitskut ja ulkoilut/liikunnat. Olen ollut lapsesta saakka vähän sairastavaa tyyppiä.

Allergiaan sain helpotusta teratologisesta tietopalvelusta, joten jos joku kärvistelee saman asian kanssa, suosittelen soittamaan.

Oletteko jo hommanneet vauvalle tavaroita tms. tai onko teillä edellisiltä valmiina? Me ollaan jotain huutis/kirpparilöytöjä tehty (pinnistä ja hoitopöytää) mutta vaatteista en ole vielä uskaltanut haaveilla. Töissäkin sana on alkanut kiirimään ja olen ajatellut, että mitäs tässä enää piilottelemaan kun rakenneultrakin on vasta kuukauden päästä. Siihen mennessä ei liene kenellekään epäselvää, olenko jättänyt vatsalihastreenit väliin vai siunatussa tilassa, joten jos ultrassa jotain ikävää ilmaantuu, se olkoon sitten yleinen murhe. Oletteko muut vielä "alkuvaiheessa" olevat jo kertoneet ja missä vaiheessa kerroitte te, jotka porskutatte jo pidemmällä?

Iloista viikkoa kaikille,
Helmililjanen 16+6

 

Heippaheippa!

Terveenä olen minäkin saanut pysyä (kopkop) pieniä flunssanalkuja ja koko raskausajan vuotanutta nenää lukuunottamatta. Melko touhukasta elämää vietän, mutta vastaavasti olen kyllä koettanut pitää kiinni kunnon yöunista. Ja sitten sen kyllä heti huomaakin, jos jää unet vähiin, niin johan kiristää päässä ja kropassa. Ennen kaikkea päässä Onneksi sitä on tähän ikään oppinut jo ensinnäkin tuntemaan itsensä niin hyvin, että tietää missä kohtaa pitää ottaa aikaa. Ja toisekseen osaa sitten priorisoida itsensä ja vointinsa etusijalle, kun siihen on tarve.

Me hommattiin käytettynä iso kasa kaikkea tarpeellista (vaunut, sitteri, kaukalo, matkasänky), kun helposti saatiin eräältä tuttavalta "koko setti". Ja sitten olemme saaneet ja tulemme saamaan sisareltani ja kavereilta vaatteita. Uutena olen ostanut vasta kahdet pienenpienet puuvillatumput Toisaalta mä en ole koskaan ollut mikään shoppailijatyyppi, ja lisäks en tietoisesti ole mitään ostanutkaan, ettei ole muutossa yhtään ylimääräistä kannettavaa. Joten ehkä (ja toivottavasti) sitten äitiysloman alettua, äitiyspakkauksen saatuamme ja tavaroiden "siirtymisen" jälkeen on sitten vielä aikaa ostella sellaista pientä tarpeellista.

Mä kerroin töissä raskaudesta ensin esimiehelleni joskus rv 17 tietämillä ja sitten laajemmalle piirille rv 19 paikkeilla. Ei mun maha silloin vielä näkynyt, mutta meillä on melko iso työyhteisö ja mun äitiyslomalle jääminen aiheuttaa isohkoja muutoksia meidän hallinnossa, niin mun mielestä oli reilua kertoa jo niin hyvissä ajoin. Lisäks olen nyt jo joulukuulta asti perehdyttänyt pikkuhiljaa mun sijaista tehtäviinsä. Ja se on ollut tosi palkitsevaa ja myös vähentää stressiä kovasti. Perheelleni kerroin jo melkein heti, kun itsekin tiedettiin. Tosin tein raskaustestin vasta, kun kuukautiset oli jo yli 2 vkoa myöhässä... Kun tämän "ei pitänyt olla mahdollista" Ja parhaimmille ystäville sitten vähitellen rv 12 jälkeen, kun suurin keskenmenon riski oli ohi.

Varmaan oli jotain muutakin kommentoitavaa, mutta en enää muista.

Mä olin to-pe koulutuksessa ulkomailla ja oli pitkiä päiviä, tiivis ohjelma, paljon kävelyjä ja vastaavasti paljon istumista. Kyllä huomas pe-la välisenä yönä kotiin tullessa, ettei ole kunto sellainen kuin vaikkapa 6 kk sitten. Lauantaina oli sitten vielä anopin 70v juhlat ja siihen päälle noin 5h matkustamista. Mulla ei ole koko raskausaikana ollut esim. selkä millään lailla kipeä, mutta kyllä nyt jo huomaa, että sekä selkä, että maha tavallaan väsyy. Alkaa sillä tavalla kolottamaan. Ei sattumaan, mutta tulee sellanen epämukava olo ja haluais vaan maata kyljellään sängyllä. Ehkä sitä pitää vähitellen oppia rauhoittumaan?!? Ainakin lupasin itselleni, että nämä oli nyt viimeiset tollaset reippaasti yli 12 tuntiset reissu/työ/koulutuspäivät.

Mites te Jaahas ja muut, jotka olette 25+ viikoilla? Kuinka fyysinen kunto kestää arjen touhut? Minkälaista liikuntaa harrastatte?

Gabi 30+6

 

Juu, en tavallisesti juuri koskaan sairasta minäkään, sen takia onkin nyt erityisen raivostuttavaa sairastaa. Ei huvittaisi vauvalle "syöttää" antibiootteja ja särkylääkettä.

Viikonlopun suunnilleen nukuttuani menin lääkäriin. Verikokeessa tulehdusarvot pystyssä, PEF yli 40% pienempi kuin normaalisti. Mahdollisesti keuhkokuume, torstaina uusintaverikokeet. Jos vointi ei ala parantua ennen sitä, on pakko ottaa keuhkokuva ja suun kautta kortisonikuuri. Se olisikin sitten ihan eka kerta, vaikka astmaa olen potenut melkein 20 vuotta.

Tätä ennen olen kuumeessa ollut tammikuussa 2000 (muistan siitä, että olin viimeisilläni raskaana numero 2:sta) ja arvasin kyllä nyt, että on joku bakteeritulehdus. Oireet oli sen verran selvät.

Erikseen ei tosiaan tarvii komentaa ottamaan iisisti, hyvä kun vessaan jaksaa mennä. Inhottavaa vaan, että yölläkin herää yskimään tuota tukehduttavaa limaa vähintään tunnin välein.

Miesparka säikähti kuollakseen kun menin niin huonoksi silloin alkuun. Ei ole nähnyt minua kipeänä tätä ennen

Ensi maanantaina rakenneultra, iik

Sori omanapaisuus...

Vuorikristalli 19+4

 

Helmililjanen: Mä "jouduin" kertomaan töissä tosi aikaisin, rv7 kun en halunnut valehdella. Meillä oli pikkujoulut, kieltäydyin sekä kuohuviinistä että ruokaviinistä (jota mulle tarjottiin kahteen kertaan) ja aina olen muuten ottanut, joten pomo kysyi suoraan päin naamaa puoliksi varmaan vitsillä, että "ootko säkin raskaana", kun kollega oli juuri ilmoittanut viikko pari sitten olevansa. Hulluinta oli, että vieressä istunut työntekijä sanoi "no mä oonkin jo kattonut, että koska sä kerrot!". Tosiasia oli, että mulla kasvoi rinnat samantein 2 kuppikokoa ja vatsakin turposi, joten olin ilmeisesti raskaanaolevan näköinen sitten jo tokalla kuulla. En siis halunnut valehdella vaan kerroin olevani, mutta vasta ihan kauhean alussa ja että kaikki olisi vielä epävarmaa. Toisaalta meillä on tosi pieni ja kiva työyhteisö, joten tiesin saavani varmasti tukea sekä raskausuutiselle, että mahdolliselle keskenmenollekin sieltä.

Tuossa vaiheessa uutisen kuulivat vain ne, jotka istuivat ruokapöydässä lähellä, lopuille olen kertonut np-ultran jälkeen vähitellen. Kaikki ovat olleet tosi iloisia mun puolesta ja onnitelleet kovasti. Olen valtiolla vakivirassa ja olin jäämässä muutenkin opintovapaalle parin viikon päästä (rv 18) ja tarpeen oli ilmoittaa asiasta ennen sitä, jotta saavat alkaa sijaisuuksia miettimään. Nyt sitten vapaata jatketaan ä-lomana siihen asti, kunnes haluan palata. Mitään salailtavaa siis mulla ei ole ollut missään vaiheessa töissä.

Hankinnoista - ei olla hankittu yhtään mitään Ei jotenkin tunnu vielä ajankohtaiselta. Enkä jaksa alkaa miettimään mitä kaikkea vielä joutuukaan metsästämään. Edellisestä liitosta oleva poika kun on jo kohta kymmenen niin mitään vanhaa kamaa ei ole enää tallella. Kahta asiaa olen vähän miettinyt, kantoliinaa ja vaunuja. Että mimmoiset haluaisin, mutta yhtään ei kiinnosta alkaa niitä vielä oikeasti hankkimaan.

Olot - Alkuraskauden päänsärkyinen olo ja p*skanmaku on jostain syystä vaivannut viime viikon lopulta lähtien. Ei jaksaisi enää tätä... Onneksi ei migreeniksi asti, mutta tylsää kun koko ajan kiristää pää jostain kohtaa ja suussa tuntuu vähemmän mairea sivumaku. Muuten tää alkaakin olla jo ihan "business as usual".

Pippurihäntä, tänään oikeasti 15+5, eilen taisin merkkailla mitä sattuu

 

Pikaisesti vain. Itse kerroin töissä itseasiassa vasta tänään elikkä rv 17+4 enkä olisi varmaan kertonut tänäänkään,mutta kun olen jo kolmatta viikkoa saikulla. Yritin siis tänään töihin influenssan ja keuhkokuumeen jäljiltä,mutta lääkärisdä totesivat minulla nyt sitten poskiontelotulehduksen. Tämän takia päädyin siis kertomaan,niin vähän sevensi tilannetta miksi mahdollisrdti olen koko ajan kipeenä.

Itselläkin normaalusti vastustuskyky huippu,mutta raskauden myötä aivan katasrofi.

Vuorikristalli,minulta eivät alkaneet raskauden takia kuvaamaan keuhkoja. Sain vain antibiootit ja influenssaan tamiflun ja ilman tätä poskiontelontulehdusta olo oikeastaan jo suht hyvä ja itseasiassa kuume ja suurimmat kivut loppui pari päivää kuurejen alettua. Paranemisia sinulle.

 

Morjens!

Voi vitsi kuinka kipeenä kaikki on ollut. :snotty: En yleensä juurikaan sairastele, mutta 1,5 v esikoinen kantaa päiväkodista kaikki taudit, joiden tarttumista ei voi välttää. Onneksi on ollut vähän lievempinä sitten mulla. Olen ostanut sen sarvikuonon jo ekassa raskaudessa, mutta nyt vasta testasin sitä tositoimissa. Sehän on ihan sika hyvä! Paljon parempi ratkaisu kirveleville nenän limakalvoille kuin mitkään nenäsuihkeet.
Eskoisen raskaudesta muistan nenän tukkoisuudesta johtuvan korvien lukkiutumisen; vähän ärsyttävää!!! Korvat meni heti tukkoon ja lukkoon, eikä auennut millään! Oma ääni vaan kumisi korvissa. Olin jokseenkin kiukkuinen, paksumahainen eukko...

Hankintoja olen tehnyt vain pari, sillä eskoisen roinat on joko tallella tai edelleen käytössä. Anoppi kysyi, että mitäs sitten, jos tuleekin tyttö... Noooh, sitten ei varmaan voida käyttää esikoisen vaatteita, koska vauvalle voi tulla identiteettikriisi tms.
Ajattelin ostaan Manducan rinnalle Hug-a-bub -kantoliinan. Parit uudet mammahousut oli melkein pakko hankkia, jotenkin ne parin vuoden takaiset ei vaan enää puhuttele Olen vatuloinut sisarusrattaiden ja seisomalaudan välillä, enkä vieläkään ole tullut mihinkään tulokseen... Oikeasti pitäisi miettiä säilytysratkaisuja ja huonejärjestelyitä jossain kohtaa, mutta isimies on kovin hidastempoinen mitä tulee minkään astesiin muutoksiin, joten väsytystaktiikka on otettu jo nyt käyttöön...

Rakenneultraan on nyt neljä viikkoa aikaa ja ajatelin sen jälkeen kertoa pomolle. Mulla on kyllä ihan kestona tosi pömpäkkä maha, joten kyyristelen vissiin sitten siihen asti. Henkilökunta suhtautuu uutiseemme varmasti taas ihanasti, mutta ne onkin kivoja. Koska olemme isimiehen kanssa samassa työpaikassa, on meidän perheen lapsiluku ollut heidän mielestään koko työyhteisön yhteinen asia ja se tuntuu kuuluvan kaikille.

Jaahas, tarttis vissiin tehdä vähän töitäkin välillä. Huiskis! :wave:

Mma R ja Sanelma 16+1

 

Tänään neuvolassa terveydenhoitaja kyseli, että olinko jo kotiin hankkinut vauvatarvikkeita. No en ole! Ä-pakkaus tuli, mutta ei sille ole mitään tehnyt. Kavereilta ostettiin turvakaukalo, mutta kaikki muu puuttuu. Ajattelin miehelle ääneen, että kait niitä vaippoja ja joku tuttikin olisi hyvä ostaa etukäteen. Terveydenhoitaja naureskeli, että vaikka onkin kakkonen tulossa, niin voisi yrittää jotain laittaa kuitenkin valmiiksi. Muistelen, että esikoisen kohdalla taisi kaikki olla jo valmiina ennenkuin ä-lomalle jäin, mutta nyt ei tod. ole kiire. Terkka sanoi, että hän voi vaikka muistutella asiasta vaikka ensi kerralla. Ok!

Onneksi paino on noussut maltillisesti ja sain nostettu Hb:n yli 120:nen. Sokerirasituksessakin olin siis jo n. kk sitten eikä siinä ollut mitään erikoista. No, tulipahan senkin nyt tutkittua.

Mahassa ollaan edelleen väärässä asennossa eli nyt poikittain. Onneksi tässä vielä on viikkoja aikaa, jos vaikka ymmärtäisi kiepsahtaa oikeaan asentoon. Siis menossa rv 30+5.

Täällä moni on ollut aika kipeänä, pikaista paranemista teille! Voin kuvitella, että ei kiva yhdistelmä kasvava maha, ehkä pienoinen väsymys ja siihen vielä päälle nuha/vatsatauti. Mulla on nyt vähän närästystä, johon sitten Rennietä popsin.

 

Ihana aurinko!

HelmililjanenMä kerroin vanhemmilleni ja hyvälle ystävälleni melkein heti, rv 5. Muille kertomista odotin tosi pitkään. Joillekin kerroin rv12 jälkeen ja avoimesti aloin puhumaan raskaudestani vasta rakenneultran jälkeen. Tokihan moni töissä oli jo arvannut, mut eivät ne kehdanneet kysyä Mulla on taustalla melkein 2 vuoden yritys ja yksi tuulimunaraskaus, joten olen ollut tosi epävarma odottaja. Ei ole tehnyt mieli hehkuttaa liian aikaisin.

Liikuntaa olen harrastanut tosi vähän. Olen kävellyt ja tehnyt kevyttä raskaanaoleville tarkoitettua jumppaa. Mun alavatsa alkaa kipuilemaan, kun teen jotain vähänkin fyysisempää tai nopeatempoisempaa, joten en ole uskaltanut hirveästi 'hillua'. Kaikki pystyasennossa tehtävät askareet sujuu ok, mut kumartelu ja kyykkiminen on raskasta. Huomaan myös, että olen alkanut hengästymään helposti.
Satunnaisia supistuksiakin tulee ja aamuyöstä kyljen kääntäminen aiheuttaa vihlontaa alavatsaan sivuille.

Jaahas 32+0

 

Moikka kaikille

Harmillista kun olette sairastelleet. Itse olen välttynyt taudeilta toistaiseksi. Tammikuun puolesta välistä olen ollut lomalla ja nyt äippälomalla, enkä ole paljon missään liikkunut kun opiskeluhommia olen kirjoitellut päivät pitkät. Käsidesejä en ole koskaan käyttänyt kotimaassa, ainoastaan ulkomailla, pelkkä saippua ja vesi.

Pääkipua minulla oli alkuvaiheessa ja sain sen pois, juomalla lidl:n vissyä, joillekkin tämä aihauttaa ummetusta, mutta minulle sopii. Olen sitä suositellut muutamille migreenistä kärsiville ja heille se on myös auttanut. Siinä on suolat ja mineraalit kohillaan.

Aamulla kävin neuvolassa ja roudasin miehenkin sinne mukaan, vielä kun ehtii. Ihan hyvä reissu ja hän sai mahdollisuuden kysyä neuvolatädiltä, jos on jotain kysyttää, hänelle tämä on ensimmäinen lapsi.

Koko viime yö meni supistelujen kans, 10 min välein, mutta eivät olleet kipeitä, joten odotellaan miten menee.

Joku kyseli millainen kunto on? Hyvin huono, istuskelen ja puuskutan:ashamed: Ennen raskautta pidin jumppatunteja ja liikuin tosi paljon. Liikkumiset loppuivat siihen kun testi näytti plussaa, happi ei vaan riittänyt ja syke nousi tosi korkeelle. Kävelylenkkejä tehtiin syksyllä ja marraskuussa kierrettiin pikku karhunkierros. Tällä hetkellä kävellään tosi pikku mutkia, kuuntelen itseäni ja voinnin mukaan, sohva se on mikä vetää puoleensa

Vointeja kaikille

OivaAino 36+6

 

Duhaisia terveisiä!

Lenssu jyllää edelleen, viime yönäkin vietin pitkiä pätkiä yskien keuhkojani pihalle. Alan jo miettimään olisiko lääkärireissu tarpeen... tukkoista nenää olen hoitanut Otrivinillä, apteekissa sanottiin, että sitä on turvallista käyttää raskaanakin ollessa. Millaisia kokemuksia teillä on nenäsumutteista, onko teille sanottu, että olisi turvallisempaa olla käyttämättä laisinkaan..?

Muuten kuuluu hauskempaa, ihan kuin ärsytys ja hermojen kiristys alkaisi helpottamaan. Olisi ihan toivottavaa, ainaskin jos mieheltä kysytään... Ensi viikolla on toinen neuvolakäynti, toivottavasti saadaan kuulla pikkusydämen lyöntejä. Nyt on aika isosti ajatuksissa/aavistuksissa, että meille olisi tulossa pikkumies. Mitenkäs malttaisi odottaa maaliskuun loppua ja rakenneultraa, että saisi tähän asiaan vahvistusta. Ja tietysti ennen kaikkea vahvistuksen siihen, että pikkuisella on kaikki kunnossa.

Onko teillä vahvoja aavistuksia maha-asukin sukupuolesta..? Oletteko aikaisemmissa raskauksissa tienneet jo itse kumpi on tulossa?

Almaz 15+0

 

Tervehdys taas!

Almaz: Mulle sanottiin neuvolassa, että Otrivin ja Nasofan on ok. Kun menin apteekkiin, eivät missään nimessä suositelleet niitä ALLERGISEEN nuhaan, koska ovat nenää avaavia ja sopivat siis flunssaan. Sanoivat jopa, että jatkuvassa käytössä voivat aiheuttaa pysyviä vaurioita nenän limakalvoille, koska allergiaahan pitää hoitaa kokoajan. Soitin siis teratologiseen tietopalveluun, jossa tsekkasivat että kortisoninenäsuihkeet on ok allergiaan. Mutta sullahan ilmeisesti normiflunssa, joten nuo flunssasuihkeet on varmastikin ok, kunhan et ala säännöllisesti käyttämään.

Täälläkin on hermojen kiristely vähentynyt huomattavasti sitten ekan kolmanneksen. Mieskin on todennut tämän ääneen Tosin edelleen kiihdyn kyllä nollasta sataan sekunnissa mutta taitaa olla enemmän kipakka persoonani, kuin raskaus. Kaikenkaikkiaan oma olo on nyt näillä viikoilla paljon tasaisempi ja seesteisempi eikä oikein hermoilekaan juuri mistään. Mulla auttaa kyllä toi liikunta ihan hirmuisesti mielenlaatuun. Jaksan ja olen paljon energisempi, kun liikun joka päivä jollain tavalla. Kroppa ei vieläkään kovin pyristele vastaan ja jaksan hiihtää, pelata rauhallisesti sählyä ja lenkkeillä. Mutta toki vauhti on hiljentynyt ja varovainen pitää olla. Varmasti pidemmillä viikoilla kroppa alkaa ilmoittamaan, milloin on syytä lopetella tai ainakin hiljentää vauhtia reilusti, niinkuin joku tuolla aiemmin totesikin, että kipuja alkaa tulemaan.

Gabi: Jouduitko hakemaan noilla viikoilla jo lääkäriltä luvan lentämiseen? Itsellä kanssa tiedossa viikon ulkomaan komennus viikoilla 28 tai jotain sinnepäin ja hyvä kuulla, että olet vielä jaksanut matkustaa.

Minulla on vahva tyttöolo, ehkä siitäkin syystä että esikoinen on samaa lajia ja sitä jotenkin automaattisesti olettaa, että tyttö siellä on. Tosin muutkin "merkit" viittaa siihen, olen vähän taikauskoinen ja kiusaankin miestä sillä, että "katso nyt, tässäkin taas yks merkki siitä, että tyttö sieltä tulee." Mies haluaisi pitää yllärinä synnytykseen saakka mutta itse olen vähän uteliaampi. Saas nähdä, saanko taivuteltua sen ennen rakenneultraa...

Helmililjanen 17-1