Yli 3-kymppiset esikkoa odottavat vol.4

Tosi mielenkiintoista sektiokeskustelua täällä :) Lentoemo, mua ei tosiaan ole kukaan syyllistänyt sektiosta millään tavalla, ehkä tuo perätila on sitten niin "hyväksyttävä" syy ettei sitä kyseenalaisteta. Melkein päinvastoin, ihmiset tuntuivat enemmänkin ihmettelevän että ylipäätään edes tosissani harkitsin alatiesynnytystä. No lääkäri joka otti meidät synnärillä vastaan, kysyi kyllä miten periaatteessa suhtaudun alatiesynnytykseen, mutta sen kummempaa keskustelua aiheesta ei käyty. Neuvolassa kyllä sekä terkka että lääkäri olivat tosi neutraaleja asian suhteen kun pohdin alatien ja sektion välillä, joten päätös kyllä piti tehdä ihan itse eikä suuntaan tai toiseen kehoitettu. Ainut mitä sanottiin, oli että mitä pitemmälle raskaus ehtii mennä perätilassa, sitä todennäköisemmäksi sektio muodostuu sitten joka tapauksessa. Näinhän Anjamaritallekin oli sanottu.

Tosi kiinnostavaa on kuulla noita muiden maiden käytäntöjä! Toki tiesinkin että muualla maailmassa sektio on vielä tavallisempi kuin Suomessa, mutta tuo "taloudellinen" näkökulma on tosiaan mielenkiintoinen ja toisaalta aika arveluttava...

Juuri oli Hesarissa että Suomessakin jo joka viides ensisynnyttäjä valitsee sektion. Minusta se on aika paljon, ja kertoo ehkä siitäkin että ihmiset ovat nykyisin niin tottuneita hallitsemaan elämäänsä kaikilta kanteilta, että sitten alatiesynnytyksen arvaamattomuus pelottaa. Kun ei tiedäkään milloin ja mitä tapahtuu, eikä voikaan itse päättää... Paljon puhutaan synnytyspelosta, mutta onkohan kyseessä esim. kivun tai muun "fyysisen" jutun pelko, vai enemmänkin pelko siitä hypystä tuntemattomaan ja elämänhallinnan hetkellisestä menettämisestä?

Mä olen pohtinut tätä asiaa paljon, ja tulisi varmaan melkoinen romaani jos tähän alkaisin kaikkia mietteitäni kirjaamaan joten jätetään tällä erää tähän. Itse olen täydellisen tyytyväinen omaan sektiopäätökseeni tuossa perätilatilanteessa, ja leikkaus sekä toipuminen sujuivat todella hyvin. Silti hartaasti toivon vielä joskus saavani kokea myös alatiesynnytyksen...

*muoks* vielä tuosta perätilassa alatie/sektio- valinnasta: mulla sitten loppupeleissä painoi vaakakupissa ehkä eniten se, että meidän sairaalassa ei kovin paljon perätila-alatiesynnytyksiä ole, joten henkilökunta ei ole kovin kokenutta niitä hoitamaan. Vauvan asentoa ei myöskään saanut ultralla ihan tarkkaan selville, joten oli aika suuri mahdollisuus siihen että kesken alatiesynnytyksen olisikin vauvan asennosta johtuen jouduttu sektioon. Omaa mukavuudentavoittelua en ajatellut. Joku sanoikin minusta hyvin että alatiesynnytyksessä kipu loppuu siihen kun lapsi tulee ulos, sektiossa se alkaa vasta siitä.
 
Lääkärikuulumisia:
Kävin tänään lääkärissä ja siellä sairaalassa vierähtikin sitten neljä tuntia, tosin pääosin vain odotellessa paikasta toiseen pääsyä. Olen tässä koko ajan hieman ihmetellyt mahani koka verrattuna muihin odottaviin mammoihin ja tänään sain kuulla lääkäriltä sitten seuraavaa tekstiä: lapsivettä on liian vähän, vauva on aika pieni ja istukka alkaa kalkkeutumaan. Tuloksena oli se, että sain siinä pöydällä maatessani ihan hysteerisen itkukohtauksen. Mies ei tietenkään juuri tänään ollut mukana, vaikka melkein aina muulloin hän on päässyt mukaan. Lääkäri lähetti minut samantien tarkempaan ultraan, mistä en onneksi saanut yhtä karua tekstiä. Lapsivettä oli kuulemma hieman tavallista vähemmän, mutta ei kuitenkaan hälyttävästi ja vauvan koko vastasi viikkoja. Tämän ultran jälkeen tapasin lääkärini uudelleen ja hän määräsi minut vuodelepoon ja proteiinipitoiselle ruokavaliolle ja käski juoda paljon vettä. Viikon päästä tilanne katsotaan uudestaan. Tässä pinossa taisi Fleurilla olla tismalleen samanlainen tilanne pari kuukautta sitten. Onkohan tämä lapsiveden vähyys jotenkin meidän ulkosuomalaisten ongelma?

Tulipas taas omanapaista tekstiä. :ashamed: Taidan mennä tuonne sohvalle makaamaan jos kerran mitään ei oikein nyt saa tehdäkään.

Mitenkäs Bellan tilanne edistyy?
 

Täällähän sitä möhkäle-masun kanssa vielä ollaan! :wave:
Ylihuomenna meen taas pyörähtämään neuvolassa ja ensi viikolle saankin jo varata käyntiajan sairaalaan.Ei vaan huvittais käydä sairaalassa pelkästään näytillä ja palata kotiin"tyhjin käsin".Mielummin haluisin,että käynnistäisivät samantien... :)
Tänään kävin Ikeassa vähän shoppailemassa,kun monilla mammoilla on synnytysoireet alkaneet just siellä! :LOL: No,mun pikku rinssi ei ollut moksiskaan eli tuloksena:0 supparia!
Eipä ollut yllätys!
Viime yön nukuin tosi huonosti,kun isäntä on työmatkalla.Kai sitä jotenkin alitajuisesti pelkää sairaalaan lähtöä vaikka mies ehtiikin paikalle kolmessa tunnissa.

Nyt sohvalle huilaamaan suklaalevyn kanssa... :whistle:

T:bella&yksiössään TODELLA HYVIN viihtyvä rinssi 40+5 :heart:
 
Hui, Iida-Liina, kun säikäytit. Onneksi tilanne ei tosiaan ollut niin paha kuin lääkärisi ensin arvioi. Mutta varmasti tuossa tilanteessa on syytä ottaa rauhallisesti ja noudattaa tarkkaan ruokavaliota + juoda tosi paljon. Voisiko siellä teilläpäin kuuma ilmanala vaikuttaa tuolla tavalla skandinaaviseen mammaan? Mistä tuollainen lapsiveden vähyys oikeastaan edes johtuu? Onko juomisella ihan oikeasti tekemistä sen kanssa? Ihmettelee Kati...

Bellalle vielä jaksamista ison mahan kanssa. Ehkä se vaavi sieltä putkahtaa ulos ajankohtana, jota vähiten odottaa... ;)

Täällä odotellaan edelleen kuumeisesti ekojen liikkeiden tuntemista. Ei vaan tunnu kuuluvan...

Kati & Pablo rv 18+1
 
Iida-Liina satumalta osuin tänne tänään ja täytyy heti tulla tsemppaamaan sinua. Minulla tosiaan oli ihan sama tilanne, lapsiveden vähyys huomattiin ultrassa viikolla 33. Luonnollisesti sitä säikähtää kamalasti, mutta kun asiaa selvittelin enemmän, niin lapsiveden vähyydestä ei onneksi näytä yleensä olevan mitään suurempaa haittaa.

Varsinaista syytä lapsiveden vähyydelle ei kai oikein tiedetä, mutta stressi, väsymys, riittämätön ravinto ja liian vähäinen nesteen saanti voivat ainakin olla syitä siihen. Siitä siis nuo lääkärin hoito-ohjeet. Veden vähyys saattaa hidastaa sikiön kasvua (meidän tyttöhän oli vain 47cm ja 2,6kg syntyessään viikolla 41, tosin kokoonhan vaikuttaa myös perintötekijät, eikä meistä kumpikaan ole kovin kookas) ja sen vuoksi kasvua seurataan tilanteessasi normaalia tiuhemmin. Veden vähyydestä johtuen sikiön on myös hankalampi liikkua ja sen johdosta joskus vauvan jalkaterien asento saattaa syntyessä olla hieman virheellinen (ns. club foot), nappineidilläkin jalkaterät ovat himpun verran sisäänpäin käyristyneet ja niitä pitää näin alkuun vähän jumppailla. Kyseessä ei ole kuitenkaan mikään sen vakampi ongelma ja se paranee useimmiten ihan itsestään, kevyellä jumpalla tai hankalammissa tapauksissa lapsen pitää myöhemmin jonkin aikaa käyttää erikoisjalkineita jalan lihasten tukemiseksi. Jos vettä on oikein vähän tai istukan toiminnassa havaitaan suuria häiriöitä, niin synnytys voidaan käynnistää hiukan etuajassa. Veden vähyydestä johtuen vauvan iho saattaa myös synnyttyä olla kuiva ja kesii kauttaaltaan (näin kävi meillä ) , mutta tämäkään ei ole vauvalle haitallista tai kivuliasta ja sama ilmiö esiintyy joskus niilläkin vauvoilla joilla vettä on ollut runsain mitoin.

Koita siis Iida-Liina olla huolehtimatta turhia ja keskity nyt lepäämään kunnolla. Ensi viikolla kontrollissa tilanne katsotaan uudestaan ja todennäköisesti kaikki on kunnossa vaikka vettä olisi edelleen hiukan vähän. Ja vielä tiedoksesi, että kuulemma vauvat, joiden äidillä on ollut vähän lapsivettä ovat kuulemma erityisen kauniita. Pätee ainakin meillä =)

fleur ja nappineiti 1 kk (!!!)
 
Iida-Liinalle iso tsemppi :hug: . Varmaan kova kokemus, varsinkin jos jouduit ilman miestä käymään. :heart: Nää reissaavat miehet aiheuttavat kyllä harmaita hiuksia, kun joutuu aikoja työvuoroihin sovittelemaan. Ja jotkut lääkärit töksäyttelevät ne asiat yhtään ajattelematta, että kuinka raskaana oleva nainen ne kuulee.

Varmasti lääkärin neuvoilla tilanne kohenee, ja onneksi on tuon fleurin esimerkki siitä, että kaikki sujuu hyvin vähemmälläkin sikiövedellä. Minullekin jäi silloin aikoinaan vakoillessa painuvasti mieleen tuo fleurille annettu käsky juoda paljon, koska just näissä kuumemmissa ilmanaloissa ajattelisi, että äidinkin nestetasapaino voi osmoosin ja muiden kautta vaikuttaa sikiöveteenkin. No, tää on tätä blondin järkeilyä, mutta kai ne lääkärit sentään JOTAIN tietää ;)

Nyt vain lepäät ja loikoilet! :heart:
 
Neuvolassa oltu taas toistamiseen tällä viikolla verenpaineen takia
RR sama kuin ma
pissa puhdas
painoa -600g kahdessa päivässä
turvotus +
kohdunpohjankorkeus 40!!!!
vauvan sykkeet 140 ja liikkeet ++

Perjantaita odotellaan kun äitiyspolin kontrolli, jospa jotakin edistystä sitten siellä nähtävillä kun on ultra ym. Omassa kropassa ei tunnu mitään tapahtuvan.
Vois nyt edes muutama supistus joskus tulla, huoh :(

anjamarita ja Sara 39+1
 
Hei vaan kaikille! Kiitos kaikille tsemppailuista. Olette ihania. :heart: Tuo, että Fleurilla on ollut sama tilanne lapsiveden vähyyden kanssa antaa kyllä lohtua, enkä ole ollut asiasta oikeastaan enää edes huolissani sen tiistaisen itkukohtauksen jälkeen. Lääkärikin soitti eilen saatuaan vielä ultra-raportin ja sanoi, että tilanne ei oikeastaan ole ollenkaan huono, vauvan paino ja lapsiveden määrä ovat vain hiukan alakanttiin, mutta kaikki muu on oikein hyvin kunnossa. Tilannetta seurataan, joten ei kai tässä kauhean huonosti voi käydä. Voi olla, että tämä kaiki hässäkkä on osaksi vain liian tarkan ultraseurannan tulosta. Täällähän ultrataan koko ajan. Tähänkin asti vauva on kasvanut pyrähdyksittäin, joten voihan olla, että sillä oli taas sellainen tauko kasvussa. Mutta hyvähän on, että tilannetta seurataan liiankin tarkasti, eipähän ainakaan silloin pääse tulemaan mitään yllätyksiä.

Hyvä, Fleur, että kerroit tuosta vauvan mahdollisesta kuivaihoisuudesta. Jos kerran lapsiveden vähyydellä on yhteyttä vauvan kuivaihoisuuteen ja minulla on sen lisäksi taipumusta siihen jo muutenkin, niin mitä todennäköisemmin vauvalla on jonkinlaisia ongelmia kuivan ihon kanssa. Tässä kohtaa voi kyllä auttaa se, että satumme asumaan täällä kostean saunailmaston maassa. Minun iho-ongelmani katosivat sen siljän tien kun muutimme tänne.

Tiistaina minua ultrannut lääkäri sanoi, että vauva on viikon päästä täysin valmis. Tämän jälkeen se kartuttaa vain kokoa. Toivottavasti pikkuinen ei vielä ensi viikolla ulos putkahda, mutta tuntui hurjalta kuulla, että vauva olisi pienikokoisuudesta huolimatta jo melkein täysin valmis syntymään.

Tuo on kyllä niin totta, mitä lentoemo sanoi, että jotkut lääkärit töksäyttelevät asioita yhtään ajattelematta miten odottava äiti ne ottaa. Ja se on muuten kauheinta kun lääkäri ultratessaan onkin jonkin aikaa ihan hiljaa ja vain pyörittelee sitä ultralaitetta siinä mahan päällä. Siinä ehtii yhden minuutin aikana vilistä kaikki kauhuskenaariot pään sisällä. Olen muuten sitä mieltä, että mieslääkärit osaavat tuoda kaikki mahdolliset epäkohdat paljon rauhallisemmin esille. Tiistaina tarkemmassa ultrassa minut ultrannut lääkäri oli mies ja hän ilmaisi asian vähäisestä lapsiveden määrästä huomattavasti rauhallisemmin kuin varsinainen hoitava naislääkärini. Tämä mies- ja naislääkärien tapa ilmaista asioita eri tavalla pätee omalta kohdaltani myös kaikkiin muihinkin lääkäreihin. Taitaa tämä "hysteerisyys" olla jotenkin sukupuolisidonnaista.

Täällä olen nyt kovasti yrittänyt lipittää ihan hirveästi vettä, vaikka olen kyllä sitä tähänkin asti juonut kuin kameli. Tämä lepäilymääräys kyllä tuottaa hieman vaikeuksia, kun en oikein mitenkään malttaisi olla paikoillaan. :|

Bellan ja anjamaritan vauvauutisia odotellessa. =) ...Ja tietysti muiden masukuulumisia myös.

Iida-Liina ja nuppu 34+1
 
Iida-Liina, meillä oli tuolla esikoisista haaveilevien puolella oikein juttua noista mies/nais-gynekologien välisistä eroista, ja täytyy sanoa, että miesgyne sopii itselleni paremmin. Ainoa rauhallinen naisgyne, jonka kanssa olen ollut tekemisissä, on tämä jolla kävin varhaisultrassa. Ja kohdalleni on sattunut niin, että psykologisten erojen lisäksi miehet ovat olleet lähes aina myös paljon hellävaraisempia, jälleen poikkeuksena tämä nykyinen gyne, josta ei oikeasti huomaa ollenkaan, että tekee sisätutkimuksen/ottaa papanäytteen, kun yleensä kiristelen tuskasta hampaitani.

Ja tuo kasvupyrähdyshän on ihan totta, eli liian ahkerasta ultrailustakin voi aiheutua vaan aivan turhaa huolta!

Mutta lepäile siellä hyvällä omalla tunnolla! :heart:
 

Takana viimeinen neuvolakäynti:

SF 37
RR 114/81
HEMOG.134
Painoa tullut taas +700g/vko,yhteensä n.22kg!!! :whistle: No,onhan sitten jotain,mistä pudottaa...
RT ja KAMALA TURVOTUS!
SYKE oli vaan 120,koska rinssi nautti kauneusuniaan

Eli kaikki oli jälleen kerran mainiosti.
Sain aamulla varattua jo ensi viikon tiistaiksi kontrolliajan sairaalaan,jos kaveri ei tuu ulos sitä ennen. =) Käynnistys aloitetaan viikon päästä torstaina tai viimeistään perjantaina...Eli eipä tässä kovin montaa yötä tarvitse enää odotella pikku tuhisijaa...

T:suklaasyöppö-bella&makeasta nauttiva-rinssi 41 tasan :heart:
 
Tulenpas tänne takaisin tarinoimaan, kun tämä nettihäiriköinti on varmaan kuitenkin sallittua myös lääkärinkin mielestä. :D

Kävimme viime lauantaina vauvantarvikeostoksilla ja tavaraa lähti mukaan PALJON. Joskus joku minun ystäväni sanoi, että eihän se pieni vauva oikeastaan mitään tarvitse, mutta tässä taloudessa tuli kyllä kumottua tuo väite kun lähdimme liikkeestä mukanamme autolastillinen tavaraa. Itse olen yrittänyt olla hankinnoissa jotenkin "järkevä", mutta varmasti mukana on kaikenlaista vähemmän tarpeellista. Tämä on varmaan juuri sitä esikoista odottavan äidin hysterisointia kaikesta siitä mitä mahdollisesti tarvitaan. Puolustukseksi kuitenkin sanoisin, että jos miehestä olisi kiinni niin kaupasta olisi tullut mukaan varmaan myös toinen autolastillinen ja aivan varmasti kaikki ne tavarat mistä ei oikeasti ole mitään hyötyä. :LOL: Mies viihtyi kovasti siellä leluosaston puolella ja tutki mm. vesipistooleja. :LOL:

Tähän asti olen jotenkin aina ajatellut, että vauvan ruokkiminenhan on täysin ilmaista siihen asti kun vauva elää rintamaidolla, mutta ei tämäkään ihan niin taida mennä. Minä olen ainakin suunnitellut, että jos mitenkään mahdollista haluaisin vauvan synnyttyä alkaa käymään mahdollisimman pian iltaisin esim. jumpassa. Tällöin on tietenkin oletettava, että vauveli osaa syödä myös pullosta. Pulloruokintaa varten tarviikin sitten vaikka mitä: niitä pulloja, erilaisia tuttiosia (kun kaikki ei kuulemma kelpaa), pullon lämmittimen, pullojen sterilisointilaitteen ja rintapumpun. Monet rintapumputkin ovat todella kalliita. Itse ostin Aventin manuaalisen mallin, kun sitä on kehuttu monessa paikkaa. Ihan sitten pelkkää rintaruokintaakin varten tarvitaan imetysliivejä, liivin suojuksia, mahdollisesti jotain rasvoja ja rintakumeja. Olin tulla hulluksi siellä kaupassa, kun niitä rintakumejakin oli sata erilaista ja eri kokosia. Mistä ihmeestä niistä sitten tietää mikä on sopiva? :eek:

Pyyhkeitä, lakanoita, peittoja ja harsoja tuli mukaan myös iso kasa. Pinnasängyn yläpuolelle halusin ostaa sellaisen soivan ja pyörivän mobilen. Näin 2000-luvun ihmisenä (tai pitäisiköhän sanoa blondina) automaattisesti ajattelin, että kaikki mikä pyörii tai soi tarvitsee virtaa. Kotona aloin sitten vimmatusti ruuvaamaan mobilen soittokoneiston ruuveja auki etsiäkseni paikkaa paristoille. Ihmettelin kyllä, miksi ruuveja oli niin monia. Esiin sitten pongahti sellainen vanhanaikainen vedettävissä soittorasioissa oleva soittokoneisto. Siis enhän minä todellakaan voinut muistaa, että sellaisia on vielä olemassa. :LOL: Aikaa meni sitten aika rutkasti, että sain levinneen soittokoneiston pienet osat jälleen paikoilleen ja mobilen toimimaan. yksi vieteri jäi kyllä yli, kun en saanut sitä mihinkään sopimaan, mutta ainakin toistaiseksi mobile toimii ilman sitä vieteriäkin. Olisi kyllä ollut aika noloa mennä takaisin kauppaan pyytämään, että he kokoaisivat uudelleen mobilen soittorasiakoneiston, koska minä olin tyhmyyksissäni mennyt sen purkamaan, koska luulin, että sinne tarvitsee työntää patterit.

Näiden kaikkien ostosten lisäksi mukaan tarttui vaikka mitä pienempää ja isompaa sälää. Turvakaukalon Isofix- jalusta on vielä laatikossaan. Pitäisi varmaan sitäkin ruveta riittävän ajoissa asentamaan autoon tai edes tutustumaan siihen miten se asennetaan ettei se jäisi sitten ihan viime tippaan.

Ikea on myös täällä ollut useaan otteeseen tärkeä shoppailukohde. Vauvan tavaroille on pitänyt hankkia uskomaton määrä kaikenlaisia säilytyslaatikoita ja siinä ohessa säilytyslaatikoita on tarvittu myös kaikille omille vanhoille tavaroille kun vauvalle on raivattu tilaa niin keittiöön, kylppäriin kuin tulevaan lastenhuoneeseenkin. Seuraavaksi ostoslistalla on itseasiassa pakastin. =) Ylimääräistä pakastinta olemme kaivanneet jo pidemmän aikaa, mutta jotenkin se on aina jäänyt hankkimatta. Mutta nyt kun vauva astuu mukaan kuvioihin niin voisi kyllä olla helpompaa, jos ruokaa voisi vähän enemmän hamstrata talteen, sillä täällä kauppareissuihin tarvitaan aina autoa. Niin, että kaikessa lyhykäisyydessäni tässä totean, että eihän se vauva todellakaan mitään tarvitse ainakaan meillä. :D

Saa hypätä näiden ylipitkien romaanien ylitse. Näitä tulee jatkossakin varmaan paljon kun yritän viihdyttää itseäni tämän pakkolepomääräyksen aikana.
 
lentoemo: Tuossa jossakin ketjussa olitte käyneet keskustelua mies-/ naisgynekologeista. Viime kesänä kävin todella mukavalla ja hyväotteisella naisgynarilla, mutta nyt raskausaikana olen käynyt miesgynarilla, ja joskus aiemmin gynekologini on aina ollut mies, eikä voi valittaa, päinvastoin. Lääkärissä ammattitaidon lisäksi arvostan rehellisyyttä ja rauhallisuutta. Eilen tappelin oikein kunnolla mieheni kanssa, koska kävi vasta nyt selville, että hän ei pidä siitä, että käyn miesgynekologilla. Hänen ex:nsä oli myötäillyt miestäni tässä asiassa, mutta minä h..#¤%&..ti soikoon en tuollaiseen alistu, varsinkaan kun on kyse terveydestä. Eihän tässä niin suurta ongelmaa kai olisi (paitsi periaatteellisella tasolla tuo ärsyttää ja v..#¤%&..taa minua suunnattomasti), mutta nyt raskausaikana on noita ultria ja muita tutkimuksia, joita tekevät myös miehet, ja kun mieheni on mukana ainakin ultrissa, ei ole kivaa, kun hän käyttäytyy sitten epäystävällisesti sekä minua että lääkäriä kohtaan. Ja kun on yhdessä tämä soppa keitetty, kyllä minä pidän siitä, että oma mies olisi ultrissa mukana, jos tulee vaikka epämukavaa viestiä, mutta eipä tuota kai sitten voi mukaan päästää, jos hän on noin idiootti. Mitä mieltä te muut olette gynekologeista, onko sukupuolella teille merkitystä? Entäpä miehellenne?
 
Iida-Liina, voi oli varmaan ihana käydä ostoksilla! Totta puhuen mammani kanssa tänään ostimme vauvalle sellaisen Nalle-torkkupatjan, kun se oli niin söpö ja alennuksessa, järkeilimme, että sen voi antaa sitten vaikka kissoille pediksi, jos meitin masuasukki ei jaksaisikaan perille saakka :D Ja tosiaan mamma on jo hiukan niitä potkupukuja ostanut... Huomaa, että ekaa lastenlasta odotetaan... ;)

Mäkin muuten suunnittelin aina, että mies saisi syöttää vauvaa aina pullosta itse pumppaamaani maitoa, mutta sitten mua varoiteltiin, että jos vauva saa juoda pullosta, ei se enää sitten ime rintaa, kun niissä on niin erilainen imuasento, ja se pullo on helpompi. Eli nyt en sitten tiedäkään, että' uskallanko "riskeerata".

Onko teitä muita varoiteltu tällaisesta? Muutenkin, oletteko valmistautuneet imetykseen jotenkin esim. nännejä karaisemalla, kun siitäkin on niin ristiriitaista tietoa...

 
Akkamänty: mun mieheni on niin iki-ihana italialainen piilosovinisti, että hän oikeasti luottaa enemmän miesgynekologiin :LOL: :LOL:

No ei kai, mutta häneltä menee hermot hysteeristen naisten kanssa tosi helposti, ja siksi hän oli esim. edellisen "hullun" naisgyneni jälkeen vakaasti sitä mieltä, että vain miesgyne kelpaa. Mutta sitten kun muistimme tämän nykyisen rauhallisen naisgynen ja kävimme hänellä varhaisultrassa, niin oli hän tosi tyytyväinen ja arvosti just sitä rauhallisuutta.

Mieheni on siis suomalaisempi kuin minä, inhoaa hötkyilyä, aina pitää olla ajoissa, sellainen kovin rehti ja reipas ja arvostaa näitä ominaisuuksia muissakin. Mutta on aika vaikea löytää rauhallisia ja reippaita naisgynejä, kun suurin osa koikkaroi Italiassa korkkareilla kauheat pakkelit naamassa :LOL:

Eihän kukaan mies tykkää siitä, että vieraat sorkkivat oman naisen intiimejä paikkoja, oli sitten mies tai nainen, mutta kyllähän miehen pitäisi ymmärtää, että siellä osoitetaan vain ammatillista mielenkiintoa. Mun edellinen "hullu" gynenihän esim. kommentoi, että onpa mulla kauniit rinnat :eek: , mutta mies ei kyllä epäillyt häntä sen vuoksi lesboksi, myhäili vaan, että niin on. mutta jos olisi tullut miesgyneltä tuollaista kommenttia, niin olisi varmaan ollut vipa kerta, kun sellaisella ukolla käymme.

Eli mitä omaan mieheeni tulee, niin hän arvostaa gynessä ennen kaikkea rauhallisuutta. Ja siksi on hiukan taipuvampi miesgynen kuin naisgynen suuntaan, kun rauhallisia naisia ON vaikea löytää. Mutta ymmärrän kyllä oikeastaan, että miehelle toi miesgynejuttu on aika vaikeakin paikka, tosin en siihen pisteeseen saakka, että mustasukkaisuuden vuoksi pitäisi naiseen vaihtaa. Mutta miehet ovat niin kauhean tarkkopja reviiristään, ja jos nyt totta puhutaan, niin en mäkään kauhean onnellinen olisi, jos joku naisurologi omaa miestäni kopeloisi, niin lapselliselta kuin vaikutankin. Mutta jos selität nuo erot mies- ja naisgynen välillä, niin kyllä miehesi pitäisi ymmärtää, että onhan se vauvankin etu, että gyne on rauhallinen ja luotettava.
 
Taidan ottaa äikkilähdön ja vaihtaa italialaiseen mieheen :LOL:

lentoemo -76: Noin kun asian selität, näkökulmasi eivät vaikuta yhtään idiooteilta ja nyrkit heilumaan tyylistä vihaa -herättäviltä, kuten mieheni mielipiteestä ajattelin. Ymmärrän mielipiteesi täysin, vaikka esim. itseäni ei haittaa mitenkään, jos miestäni tutkii naislääkäri: jos joku on tuollaisen ammatin valinnut, oletan, että asiat otetaan silloin kuten katsottaisiin ja kosketeltaisiin leipäpakettia. Mutta siis vaikka mielipiteemme eivät tältä osin olekaan yhteneväiset, eivät sinun ajatuksesi ärsytä yhtään, jokaisella saa olla oma mielipiteensä, yleisesti olen aina ollut sitä mieltä, mutta mieheni mielipidepä sitten jotenkin ylivoimaisesti pomppasi hyväksyntäni yli. Kaiketi mieheni tyyli sanoa asia sai näkemään minut punaista ja tuntemaan, että tuossa on vanhanaikainen ihraniskainen (kuvaannollisesti sanottuna :D , mieheni on oikeasti hoikka poika ), joka on sitä mieltä, että naisen paikka on nyrkin ja hellan välissä. Ja saisihan hänellä mielipide ollakin, mutta eilen gynekologilta tultuani hän oli minua kohtaan senverran epäystävällinen ja kylmän viileä, etten sellaista kohtelua mielestäni ansainnut, se oli epäreilua enkä sitä hyväksy. Jos on tuollainen henk. koht. ongelma, selvittäköön sen myös siten, etten joudu siitä tällaisissa herkissä ja muutenkin jo tarpeeksi huolestuttavissa raskaustilanteissa kärsimään, koska en ole edes syyllinen tuollaiseen tuntemukseen. Paitsi sen osalta, että käyn miesgynellä ja siitä en syitä itselleni ota, tietenkään, alkaa muuten mennä ihmisoikeusloukkauksien puolelle :saint:


Kiitos näkökulmistasi, lentoemo!
 
Alkuperäinen kirjoittaja lentoemo-76:
Mäkin muuten suunnittelin aina, että mies saisi syöttää vauvaa aina pullosta itse pumppaamaani maitoa, mutta sitten mua varoiteltiin, että jos vauva saa juoda pullosta, ei se enää sitten ime rintaa, kun niissä on niin erilainen imuasento, ja se pullo on helpompi. Eli nyt en sitten tiedäkään, että' uskallanko "riskeerata".
Minä olen kuullut myös samanlaisia varoituksia ja ei kai sitä etukäteen voi ikinä tietää, mistä se vauva päättää pitää ja mistä ei. Olen käynyt vakoilemassa tuolla vauvat-osastolla ja siellä tuntuu olevan usein kirjoituksia siitä, että joko vauva hyljeksii rintaa ja suostuu syömään vain pullosta tai sitten ei suostu syömään pullosta koskaan ja äiti ei pääse käymään ikinä missään. Minun ystävieni vauvat ovat kyllä hyvin oppineet molemmat tavat, mutta eihän sitä koskaan tiedä miten omalla kohdalla käy. Olen kuullut kuitenkin säännön, että pulloa voi tarjota sen jälkeen kun vauva osaa hyvin imeä rintaa. Tosin ymmärtääkseni esimerkiksi keskosia ruokitaan jo sairaalassa pullosta, koska ne eivät jaksa imea ja silti kai ne myöhemmin pääosin oppivat myös rintaruokinnalle. Toisaalta minusta tuntuu myös kurjalle viedä mieheltä kokonaan vauvan syöttämisen ilo. Meillä se oli ainakin mies, joka niitä pulloja hamstrasi. :D

Jossain lehdessä oli juttua myös rintojen karaisemisesta ja siinä sanottiin, että sitruunalla hieromisella ja muulla jynssäämisellä ei saada aikaan kuin enneaikaisesti kipeytyneet rinnat. Voihan se jollakin toimia, mutta taidan itse kuitenkin jättää tuon kokeilun väliin ja käyttää niitä rintakumeja, jos imetys on kovin kivuliasta.
 
akkamänty: onhan se luonnollista, että raskausaikana jo pelkkä hormonimyllerrys saa näkemään punaista, jos mies inttää jotain vastaan. Ja kun tukea kaipaa normaaliakin enemmän, niin tuntuu helposti siltä, että mies on tahallaan ilkeä, kun ei tosiaan sitä tukea ymmärrä antaa. Toisaalta yritän olla ymmärtäväinen myös miestä kohtaan, naisten kanssa on joskus melkoista taiteilemista :D

Kun olen vakaasti sitä mieltä, että naiset ja miehet puhuvat ihan eri planeettojen kieliä! Meille on ollut tosi paljon iloa noin yleensäkin ottaen John Grayn kirjasta Miehet tulevat Marsista ja naiset Venuksesta. Olen kauhea kotikutoisen huuhaapsykologian ystävä, niin että "huijasin" miehenikin lukemaan kirjan n. 3kk sen jälkeen, kun olimme tutustuneet. Pyysin häneltä yksinkertaisesti hänen miehistä mielipidettään tästä kirjasta, sanoin, että naisen näkökulmasta se vaikuttaa ihan järkevältä, mutta että halusin tietää nimenomaan mieheni mielipiteen Grayn teoriasta. No, mieheni luki kirjan ja tarkkana ja täsmällisenä ihmisenä teki siitä jopa tarkkoja muistiinpanoja, pani tarralappuja väliin niihin kohtiin, joista ei ollut samaa mieltä jne. Oli niin ihanan vakava tuossa tutkimusprojektissaan, se on niin lutunen mies :heart:

No, joka tapauksessa tuo kirja avasi tosi paljon mieheni silmiä ymmärtämään naisten käyttäytymistä paremmin (myös esim. äitinsä käytöstä, ei suinkaan vain minun), aivan samalla tavoin kuin oli avannut omat silmäni aiemmin. Yksi miespuolinen kaveri muuten onnistui valloittamaan nykyisen kihlattunsa noilla Grayn opeilla, hänkin uskoo kirjan teoriaan tosi vahvasti.

Sanotaan, että me varmaan riitelemme keskimääräistä vähemmän mieheni kanssa (ainakin vähemmän kuin suurimmassa osassa ystäväpiiriämme) ja vaikka suhde onkin vielä tuore eli hiukan yli 4 ja puoli vuotta, niin kummallekin on ensimmäinen kerta, että enää 3 vuoden jälkeen on todella rakastunut kumppaniinsa, ja rakastuu päivä päivältä vain syvemmin, kun aiemmissa liitoissa se on ollut sen alkuhuuman jälkeen pelkkää alamäkeä.

Varmaan asiaan nyt vaikuttavat myös elämänkokemus (olen "yllättävää kyllä" kiitollinen mieheni ex-vaimolle, jonka kanssa miehestäni on kasvanut myös tosi ihana mies, sillä uskon edellisen liiton olleen miehelleni todella tärkeä ja kasvattava kokemus, samoin kuin olen kiitollinen omalle exälleni siitä, että kasvoin ihmisenä hänen kanssaan) ja jokin ihmeellinen ja yliluonnollinen henkilökemia, johon ei löydy järjellistä selitystä, mutta mahdollisimman avoin ja simppelinä pysyvä kommunikointi on taatusti auttanut meitä hitsautumaan entistä tiiviimmin yhteen.

Eli jos tuntuu, että joskus miehen käytökselle ei löydy muuta järjellistä selitystä kuin typeryys ja ilkeys, niin suosittelen tuon kirjan lukemista: se selittää yllättävän monia asioita niin mieste kuin naisten käytöksestä. vaikkei siinä kyllä gynellä käynnistä puhutakaan :LOL:

P.S Ja tosiaan olen sitä mieltä, että nainen tietenkin valitsee gynekologinsa, eihän se mies siellä tutkimuspöydällä makaa. Mutta että se voi olla yllättävän kova paikka miehelle, kun joku vieras mies kaiken lisäksi näyttää ymmärtävän paljon enemmän naisen intiimeistä osista. Mutta sehän onkin hyvä kasvun paikka myös miehelle, ja tilaisuus voittaa ihan turha mustasukkaisuus!
 
Iida-Liina ja lentoemo ja muut:

meillä ainakin Poju syö sekä rintaa että pullosta aivan helposti, pullosta myös minun antamanani. Jotkut kun kertovat, että maidontuoksuiselta äidiltä ei pulloa kelpuuteta.. Poju sai jo sairaalassa pullokokemusta kun maito ei minulla heti noussut, en tiedä liekö se vaikuttanut. Koko ajan olemme säännöllisesti tarjonneet (parin viikon välein tms.) myös pulloa, ettei tule totaalikieltäytymistä sellaisessa tilanteessa, jossa olisi pakko pärjätä pullolla. Mutta en usko, että meillä tuosta olisi ongelmaa tullutkaan, on ruokahalu pienellä kohdallaan :heart:

Kaikillahan ei näin mene, mutta tässä siis oma kokemukseni tiedoksenne!

Onnellista odotusaikaa kaikille!! :flower:

~Tiila ja Poju 4kk
/ 7400g pelkällä maidolla :) )
*muoks: muistin juuri, että meni koko toukokuu ilman pullon pulloa, mutta kyllä tuo kesäkuun puolella vielä osasi taidon ihan hyvin*
 
Kiitos kommenteistasi, lentoemo =) . Oli taas mukava lukea niitä. Kun laitoin ajatukseni tuosta toissailtaisesta episodista tänne nettiin eli niinsanotusti mustaksi valkoiselle, omatkin ajatukseni selkisivät paremmin ja huomasin, etten minäkään siis ajatellut tuona iltana asiaa muulta kuin omasta tiukasta näkökulmastani eli etten kyseiseen asiaan nähnyt mitään muuta mielipidettä maailmassa kuin omani. Yhdellä silmällä minäkin asian vain näin. No, mielipiteitä saa olla erilaisia, mutta miten asian esittää toiselle, sekin tietenkin usein ratkaisee kuulijan reaktion. Olen samaa mieltä, että olin erittäin herkällä tuulella kyseisenä iltana, kyllähän sitä nyt odotusaikana jännittää lekureilla käyntejä (riitelymme alkoi siis toissailtaisesta gynarikäynnistä) jo muutenkin ihan satasella ettei sitä ihan mitä tahansa kohtelua siinä mielentilassa kestä toiselta, raskausajan ulkopuolella asia voisi olla aivan toisin.

Olen itsekin joskus lukenut pätkiä kyseisestä Grayn kirjasta ja onhan niissä vinha perä, kyllä sukupuolieroja asioiden käsittelyssä löytyy, olen samaa mieltä. Katsotaan, kun tästä vielä vähän enemmän lauhdun, niin kaivan / ostan kirjan jostain itselleni ja ujuttelen tekstiä vaikka sängyssä ääneen lukemalla miehenikin tietoisuuteen. Mieheni on yleisesti ottaen kova poika lukemaan, joten kun vähän annan esimakua kirjasta, voipi olla, että itsekin innostuu sen lukemaan.

Mutta, gynekologia en vaihda, sen enempää en siis näistä mielipiteistä herännyt :LOL: Ei vaan, uskon, että isolla ukkosmyrskyllä oli loppujen lopuksi ihan ok vaikutus sekä minuun että mieheenikin, tosin jää nyt vielä ajan kanssa nähtäväksi, kasvoimmeko kummatkaan ihmisinä yhteiselon tiellä mihinkään suuntaan. Mutta, lopputulemani on kuitenkin se, että jatkossakaan en koskaan tule valitsemaan lääkäriä sukupuolen perusteella, se on varmaa. ;)

Oma miehesi muuten vaikuttaa oikein sympaattiselta kaverilta!

-akkis-
 
Moikka!
Tännehän on tullut tekstiä viime päivinä pilvin pimein... Hyvä, että keskustelu on aktiivista.

Itse olen just jäämässä lomille, joten satunnaisesti tulen seuraavien viikkojen aikana täällä käymään ja lukemaan kuulumisianne. B)

Iida-Liinalta piti kuitenkin vielä kysäistä, että oletteko kenties hankkineet Britax Römer Baby safe isofix -turvaistuimen telakalla, kun telakasta puhuit? Me ollaan vähän ajateltu sitä, vaikka sikakallis onkin.

Hyvää kesää kaikille!
 
Muutaman päivän veneilyreissun aikana on tosiaan ilmestynyt paljon mielenkiintoista juttua. Iida-Liina, toivottavasti olet jo täysin toipunut järkytyksestä. Lapsiveden vähyys ei ole kovin harvinaista, ja kuten sanoitkin, niin vauva alkaa joka tapauksessa olla valmis syntymään - sullahan on ihan viimeiset viikot edessä! Itse asiassa liika lapsivesi taitaa olla paljon vakavampi merkki, eikä sekään vielä tarkoita ettei lapsi voisi olla terve. Joopa, olisin kai itsekin hypännyt kattoon 4d-lääkärin taannoisesta kokotuomiosta, jolleivät kaikki hyvät uutiset olis tulleet esiin ensin. Jäin toki miettimään, onko vauvan kasvu nyt sitten hidastunut, vai oliko neuvolan edellisessä mittaustuloksessa mittaajan vaihtumisen aiheuttamaa poikkeamaa. Neuvolalääkäri totesi itse silloin, ettei sf-mitta ole mikään kovin täsmällinen määritelmä vauvan koolle, ja ultrallahan niitä poikkeavia tuloksia sitten yleensä tarkistellaan.

Olen kuullut, että Suomessa on vaikea päästä pelkästään omasta toiveesta sektioon. Silloinhan kyseessä on yleensä synnytyspelko, ja siihen suhtautuminen vaihtelee täällä ilmeisesti sairaalasta riippuen paljonkin. Sektio ei tietysti ole mikään pieni operaatio, ja kuuluu allekirjoittaneella tietenkin sinne kauhukategorian puolelle. Menisin toki ennemmin leikkauspöydälle kuin vaarantaisin oman tai lapsen hengen. Eräällä kaverillani alatiesynnytys päättyi hätäsektioon, joka meni ihan hyvin. Myös Fleurin positiivinen kokemus antaa uskoa pikaiseen toipumiseen, vaikka hysterian hetkellä sitä onkin ihan varma, että omat vatsapeitteet jäisivät rempalleen ja pikkukakkonen tekemättä.

On sulla, Lentoemo, todella ihana mies. Amerikkalainen parisuhdeopas jäisi meillä kyllä lukematta. Olen muuten yllättynyt miehen pesänrakennusvietistä, joka ilmeni remontti-intona. Toivottavasti siitä jää jotain näkyviä muistoja :LOL:

Terkkuja kaikille!

Duudlari, 28+0 and counting...
 
akkamänty ja duudlari: joo. häpeilemättä täytyy sanoa, että harvinaisen hyvän miehen olen löytänyt. Ja täytyy kyllä sanoa, että myös ensimmäinen avomieheni oli oikeasti hyvä mies (vaikkakin hyvin erilainen kuin nykyinen), mutta en silloin nuorena osannut lainkaan arvostaa. Sitten kun vietti useamman vuoden sinkkuelämää ja näki kaikenlaista saatolle pyytäjää, niin näiden kokemusten varjolla osaan arvostaa aviomiestäni ja ymmärrän,. ettemme ensimmäisen avokkini kanssa sopineet lainkaan yhteen luonteittemme vuoksi. Jos taas olisin mennyt esim. tosi nuorena yhteen mieheni kanssa, en ehkä osaisi häntä arvostaa, koska ottaisin hänet itsestäänselvyytenä.

Itse olen muuten tosi tyytyväinen siihen, että odotan vasta nyt. Mulla on ollut vauvakuume 17-vuotiaasta saakka, ja myös ekan evomiehen kanssa olisin halunnut lapsen (mies ei kokenut olevana onneksi vielä valmis). Mutta elämä on sitten kuljettanut kaikkiin jännittäviin paikkoihin ja kokemuksia on kertynyt eläkepäivien muisteloita rikastuttamaan, niin että jos se lapsi nyt vihdoin tulee, niin pidän ajankohtaa todella ihanteellisena. Miehenkin kanssa ollaan lapsen syntyessä saatu viettää nuorenparin "huoletonta" elämää yli 5 vuotta, niin että ei tarvitse sitten kauheasti valittaa, että lapsi "estää elämästä" tai muuta sellaista. Meikäläisellä ei ainakaan tule tarvetta baarijuoksuihin, tosin yritän pitää mielessäni, että parisuhdetta on päästävä silloin tällöin hoitamaan ihan kaksistaan. Jotakin opittavaa on menneisyydenkin valinnoista miehelläkin ;)

Duudlari: meilläkin miehellä on kova pesärakennusvietti, tuli kauhea kiire saada remontti valmiiksi. Nyt se raukka vapaapäivinään paiskii omien töittensä lisäksi 10 tuntista päivää putkimiehen kanssa, meillä on siis ihan kunnon perusremontti tekeillä, jossa vedetään lämmitysputket, sähköjohdot ja viemäriputketkin, kun vaihdamme keittiön paikkaa! Sitä remonttipölyä pakoon mies minut lähettikin, vaikka eihän sillä kivaa siellä pölyssä ole elää miehelläkään ja minua (meitä ) ikävöi.
Mietinkin, että miten voin miehelle tuon raatamisen hyvittää (mies siis tekee kaiken yksin putkimiehen kanssa, avaa porakoneella seiniin aukot putkia varten ja muuraa seinät umpeen, onneksi on kätevä käsistään ja kova paiskimaan töitä ), kun itse vaan loikoilen täällä päivät pitkät. Ehkä sitten synnyttäessä päästään jotenkin tasoihin :LOL:

Mutta hiukan on syyllinen olo, kun olen tottunuty auttamaan tuollaisissa asioissa, mutta nyt ei masuasukin vuoksi tullut kuuloonkaan,. että hengittelisin maalihöyryjä tai mitä lie pölyjä...

Tiila: kiva kuulla, että on hyviäkin kokemuksia tuosat sekasyötöstä. Kyllä mä ainakin ekat kolme kuukautta olen ajatellut elää symbioosissa pienen kanssa, ekat kuukaudet olen ajatellut myös perhepetiä, mutta sitten kolmannesta kuukaudesta alkaen kun vaavi on kaikkien teorioden mukaan "täysiaikainen", niin omassa sängyssä (vaikka olisikin meidän sängyn vieressä ) nukkuminen on mielestäni tärkeää parisuhteenkin vuoksi. Mä olen siis lukenut amer. teoriasta, jonka mukaan vauvat syntyvät n. 3kk etuajassa, koska 12kk.n jälkeen eivät enää mahtuisi ulos, mutta että muihin eläinlajeihin verrattuna ihmisvastasyntynyt on tosi kehittymätön ja "kärsii" elämästä kohdun ulkopuolella, ja sen vuoksi ekoina kuukausina voi olla hyödyllistä luoda vauvalle mahdollisimman kohtumaiset olot. Olenkin täällä yrittänyt opetella kantoliinan sitomista, kauhean mielelläni kantaisin pikkuista ihan sisällä kotonakin ekat kuukaudet.

No joo, sen näkee sitten, että kuinka mun "suunnitelmat" sitten toimii käytännössä :LOL:

:heart: lentoemo ja lentäjän poikanen 8+4 :heart:

P.S tiedän, mulla on kirjoitusripuli :ashamed:
 
En sitten malttanut pysyä poissa... Aikamoinen remontti teillä, Lentoemo! Voin kuvitella, että on kiva palata kotiin, kun putket on seinien takana ja seinät ummessa. Mä joudun kyllä elelemään keskellä sotkua, mutta muutostyöt on sun mainitsemiin verrattuna suht vaatimattomia. Kyllähän tekemistä nyt riittäisi, mutta talous ei salli laittaa kaikkea kerralla kuntoon - eikä pää :p
Olen muuten haaveillut samanlaisista nukkuma- ja kantoliinajärjestelyistä vauvelin kanssa, paitsi että perhepeti ei tule oikein kuuloon kotieläinten takia. Harmi, monet on pitäneet sitä ratkaisua ihan korvaamattomana, vaikka joillakin kärsii omat yöunet liikaa ja vierihoidosta vieroittaminen voi kuulemma ottaa koville sekä äidillä että lapsella :) Musta suunnitelmasi kuulostavat siis suorastaan timanttisilta - toivottavasti päästään vaihtamaan kokemuksia.

Langon perheessä kävi niin, että pulloa vältettiin tietoisesti eikä nuorimmainen sitten parin kuukauden iässä huolinut muuta kuin rintaa. Se olikin sitten hieman epäkäytännöllistä, ja isältä meni syöttämisen riemu. Kunpa vois vaan oppia toisten kokemuksista yhtä paljon kuin oman kantapään kautta...

Meidän remontissa on normaalien harmien lisäks myös vika, että kohdistuu epäkäytännöllisesti juuri eteiseen ja vaatehuoneeseen. Mulla ei ole oikein paikkaa johon hamstrata vauvatavaraa :'( Olenkin lukenut Iida-Liinan listaa hyvin kateellisena. Mobile pinnasängyn ylle! Sellaisia ihanuuksia en voi edes ajatella, ennen kuin saadaan muuan vaatekaappi räjäytettyä tuosta makuuhuoneen nurkasta. Tarvitaanko niitä rintakumeja välttämättä? Mitä hyötyä niistä on?

Aika kauan tässä saa toisaalta vielä mahaa paisutella. Toista on Anjamaritalla ja Bellalla *jännää!* Kuinkahan pian saadaan vauvakuulumisia?

Terv. perjantai-illan palstaterroristi
 
Duudlari, joo, meidän pikkukaksio on rakennettu 1900-luvun alussa, eli siellä ei ollut siis edes lämmitystä eikä mitään! Viime talvi meni kamiinan kanssa touhutessa, mutta nyt sitten vaavin ilmoitettua tulostaan päätimme, että kunnon lämmitysjärjestelmä olisi poikaa :D Ja sähköjärjestelmäkin on kiva saada 2000-luvulle... Italiassa tällaiset asiat eivät suinkaan ole itsestäänselvyyksiä, talot pakkaavat olla tosi vanhoja. Kun asuin Roomassa, niin meidän kerrostaloasunnossa oli keskuslämmitys, ja sitä pidettiin päällä vain n. 5 tuntia päivässä marraskuun puolesta välistä helmikuun loppuun :eek: Italiassa ei ole ydinvoimaa, ja siksi noista talojen lämmityksistä on oikein laki, esim. on laitonta pitää talon lämpötilä yli 20 asteessa talvella! Ja tosiaan lämmittää voi lain mukaan vain noina kuukausina, ei periaatteessa päivääkään ennen! Mutta talot on sitten rakennettu vain kesää ajatellen, eli talvella voi asunnoissa lämpötila laskea alle 10 asteeseen, jos ei lämmitetä, vaikka ulkona ei niin hirveän kylmä suomalaisittain olisikaan.

Noista rintakumeista olen lukenut, että niitä kannattaa käyttää vain "hätätilanteessa" eli jos nännit ovat ihan verellä jne. Nimittäin jälleen sanotaan, että ne kumit "huonontavat" sitä oikeaa imemisotetta nänneistä, ja nännitkin karaistuvat vain imettäessä, eli jossain vaiheessa niistä on luovuttava. Mutta moni on saanut niistä alussa helpotusta, jos imetys ei ole heti lähtenyt sujuakseen. Mutta niitä ei tosiaan suositella käytettäväksi kovin paljon.

Itseäni kyllä mietityttää tuo imetys, kun mulla on niin matalat rinnanpäät, että mitenkähän se vauva saa niistä otteen? No, pitää vaan yrittää. Itse aion kyllä lukea tarkkaan imetystukilistan ja sellaisten sivuja, että saa sitten vinkkiä, kun toi imetys näyttää olevan yksi niistä jutuista, jotka todellakaan EIVÄT käynnisty kaikilla itsestään, vaan se tekniikka pitää tosiaan opettaa.

Itsekin oon tosiaan aatellut sitä vierihoitoa vain ne ekat 3 kuukautta, koska myöhemmin se vaikeutuu, ja koska lapsen pitäisi jo 6kk:ssa oppia nukkumaan heräämättä ja syömättä, niin helpompaahan sekin on, jos lapsi ei heräile vanhempien liikkumisen vuoksi. Just oli vauva-lehdessä tai 2+ juttua siitä, kuinka äiti voi tahtomattaankin/tiedostamattaan herättää vauvan, kun äiti alkaa ikään kuin unen läpi ennakoida vauvan heräämisiä liian läheisessä kanssakäymisessä, ja itse asiassa äiti siten herättää vauvan, joka muuten ei olisi herännyt. Kauhean monilla on vaikeuksia tuon "yökoulun" kanssa, niin että itse ainakin aion perehtyä aiheeseen tarkasti jo ennen synnytystä.

Juu, on tässä vielä paljon opittavaa ainakin meikäläisellä :LOL: Onneksi miehellä on sentään kokemusta, osaa mulle vaipanvaihdon ja kylvettämisen sitten opettaa :LOL:

Mäkin ensin ajattelin, että kyllä miehelläkin pitäisi olla oikeus imettää edes pullosta, mutta mitä enemmän olen lukenut, niin sitä vähemmän ajattelen enää niin. Miehelle syntyy kyllä läheinen yhteys vauvaan vaikka kylvettämisen ja vauvahieronnankin kautta, ei siihen imetysta tarvita. Mieheni ei todellakaan ole edes kaivannut ensimmäisen kahden vauva-aikana imetysmahdollisuutta, kun on sitä niin monia muitakin tapoja olla sen vauvan kanssa. Mutta sehän nyt riippuu sitten siitäkin, että kykeneekö imettämään vai ei. En ota sitä itsestäänselvyytenä, vaan aion tosiaan opiskella asiaa mahdollisimman paljon, melkein kaikilla tutuilla on ollut alussa paljon vaikeuksia, toisaalta suurimmalla osalla on sitten kyllä lähtenyt ihan hyvin käyntiin. Mutta yllättävän moni tuttu on kyllä imettänyt "vain" 3-6kk.

Tv. toinen perjantai-illan palstaterroristi :D
 

Yhteistyössä