Yksinäinen nainen keinohedelmöityksessä?

Wannawalli: Ikävä kuulla, että noin kävi Olin jotenkin varma, että siellä on nyt onnistuttu, mutta ei ollut sitten valitettavasti mun vaisto oikeassa. Tosi kurja tuo, jos lääkärin mokaakin oli tuossa noiden lääkkeiden käyttämättä jättämisten vuoksi, ei saisi tuommoista sattua, kun tämmöisistä koettelemuksista ja hinnoista on kyse, ei siitä varmaan mitään korvausta kuitenkaan saa? Ihanan jalat maassa osaat kyllä suhtautua, ainakin viestistäsi saa sen kuvan. Varmaan ihan hyvä päätös tuo tauko yrityksissä, saa vähän kroppa lepoa, mieli stressitöntä aikaa ja kukkaro täytettä

Minä kävin tänään ostamassa noita lääkkeitä. Piti ostaa ensin vain ihan joku yksi pakkaus ja loput ensi tilistä, mutta lopulta tuli sitten kuitenkin ostettua melkein kaikki lääkkeet ja ihan hirveä summahan siinä kassalla sitten tuli pulitettua . Farmaseutti meinasi ensin antaa mulle Kela-korvaukset, jolloin summa näytti melkein puolta pienemmältä, mutta huomasi sitten, että eihän reseptissä ollutkaan ruksia "sairauden hoito"-kohdassa ja silloin ei korvauksia tule vaan itse tulee maksaa kaikki, näinhän itse toki koko ajan arvelinkin ja lääkärikin niin sanoi, mutta oli niin laidasta laitaan kokemuksia netissä, etten ollut siltikään sata prosenttisen varma miten asia menee, mutta nyt on siitten varma farmaseutilta saatu tieto.

Voi kun aika kuluisi nyt vain nopeammin! Haluan piikittää jo Kuulostaa hullulta odottaa tuommoista, mutta eipä tämä hoito muutenkaan eteenpäin mene ja olen ollut aina sellainen, että tykkään haastaa ja testata itseäni ja tuo piikitys menee vähän samaan sarjaan ja odotan tosi paljon, että pääsen siihen vaiheeseen. Myös punktiota ja siirtoa odotan suurella mielenkiinnolla. Tämä on vähän kuin joulun odottaminen lapsena ja kun aika ei millään meinaa kulua

 

Jolana: No worries- täällä ihan ne koivet maassa. Nyt näillä eteenpäin. Ois pitänyt uskoa omaa ekakutinaa, kun kuulin tuossa tokan ekayrityksessä lääkärin vaihtuneen. Eli, ladies, kuunnellaan aina sitä "naisenvaistoa".. En ala pullikoimaan rahoista, varmasti ei myönnä mokaansa kirjallisena tms. kunhan lipsautti puhelimessa. Ainoastaan vien rahani joko toiselle lääkärille tai toiseen firmaan. Näin aion vaatia ilman selityksiä. Olen maksava asiakas.

Kiva, että onkin miltei kaikki lääkkeet kasassa. On taas yksi etappi edetty. Eikös ole outoa, että ensin odottaa menkkoja kuin kuuta nouseva ja seuraavaksi toivoo ettei niitä tule enemmän kuin muuta .

 

Minäkin ajattelin tulla tänne kirjoittamaan kuulumisia. Eli tosiaan testipäivä oli tänään ja kuten arvata saattaa, negatiivinen tulos sieltä taas tuli Jotenkin ajattelin, että tämän negan kestäisin paremmin kuin sen ensimmäisen. Toisin kävi! Tuntuu että tämä oli pahempi kuin se ensimmäinen vaikka kuinka yritin ottaa iisisti. Nyt on menossa kp 29/33 ja dpo 16. Kovasti odottelen nyt menkkoja alkaviksi, että pääsee sitten uuteen yritykseen. Se jää todennäköisesti nyt viimeiseksi vähään aikaan. Kukkaro alkaa olla sen verran tyhjä, että pakko pitää sitten pieni breikki ja kerätä lisää rahaa. Samalla mietin että jatkanko inssejä vai siirrynkö järeämpiin hoitoihin

 

Voi että on harmi wannawalli että noin kävi . Lääkärien vaihtuminen on kyllä ikävää. minullakin on kerennyt olla jo pari eri lääkäriä tässä alkutaipaleella ja väkisinkin tuli mieleen että onkohan ne nyt niin kartalla juurikin minun asioista. No kaikki selviää aikanaan.
Tsemppiä sinulle!

Babyfever87 pahoitteluni . Jospa kolmas kerta olisi se tärppikierros .

 

Babyfever: Oioi. Jaksoja. Ensi kerralla me onnistumme <3

 

Babyfever87: No voihan surku, ettei onnistanut tällä kertaa Uskon, että otti koville, jotenkin ainakin itsestäni voisin kuvitella, että sitä kovemmalle ottaisi mitä useampi yritys takana. No ei kun kohti seuraavaa, sitten kun on budjetti taas kunnossa! Sinulla on onneksi iän puolesta aikaa vielä hyvin. Jokainen tietysti tekee omat ratkaisunsa ihan itse, mutta itse suosittelen niitä järeämpiä hoitoja, tai järeämpiä ja järeämpiä, mutta siis kalliimpia ja lääkkeellisempiä. En toki ole itsekään vielä omaani kokenut, että sikäli en kokemuksen kautta pysty suosittelemaan (täällä on sellainen vaihe nyt, että lääkkeet on hommattuna, luovuttaja varattuna ja tässä kuussa pitäisi tuo ivf olla), mutta kyllä lääkäri ainakin hyvin sai puhuttua tuohon ivf:ään minut kaikilla todennäköisyyslaskelmilla ja sillä miten paljon rahaa menee hukkaan, jos ensin on muutama tulokseton inseminaatio ja sitten kuitenkin tarvitsee sen ivf:n. Olin samaa mieltä, mutta toki kannattaa miettiä hyvin tarkkaan mikä on oma mielipide ja rahatilanne, tuleehan tuolle yhdelle ivf:lle huimasti hintaa kaikkine toimenpiteineen ja lääkkeineen kuitenkin. Kyllä yhteen ivf-kertaan sen viitisen tonnia saa pistää menemään, kun laskee alkioiden pakastuksenkin mukaan, kaikki lääkkeet, tutkimukset ja itse punktion siirtoineen. Ja mikäli ei ekasta siirrosta heti tärppää niin sitten aina yksi pakastetun alkion siirto tekee summaan lisää. Itsekin joudun sitten miettimään lisää, jos ei tuosta ekasta siirrosta heti tärppää, täytyy toivoa että sitten jää pakkaseen siirrettäviä, ettei tarvitsisi uutta ivf-rumbaa alkaa, alkaisi taloudellisesti olla jo melkoista taas heittää muutama tonni, mutta enpä nyt vielä sitä mieti, katsotaan nyt ensin tuo eka siirto, minulla on kuitenkin jotenkin hyvä kutina siitä Sehän tässä on hankalaa näitä päätöksiä tehdä, kun ei etukäteen tiedä mikä on oikea ja tuloksekas ratkaisu, voi kunpa tietäisikin

 

Nyt täällä hiljenee siis hieman, kun näin monilla meillä meni hieman myttyyn yritys. Jolanaa tsemitämme . Positiivinen asenne on hyväksi ja luultavasti jollakin meitä pitää myös tärpätä. Kyllä se ensimmäisestä voi onnistua hyvinkin, kuten oma pienokaisenikin. Hintaa hänelle tuli noin 8000€ kaikkine esitutkimuksineen yms. Toista yritetty nyt 2 ivf:ää ja hintaa tullut noin 12000€, ei mitään.

Joo, itse suosin myös noita rankempi hoitoja, vaikka ovat hintavia. Asennoiduin siihen, että kyllä se sieltä tulee ja raha on vain rahaa- lapsi on ihan muuta.


Ja sorryt kun aina puhun rahasta, mutta kirjoittelen näitä ylös siksi, että kun itse lähdin tähän tietoa ei oikein löytynyt. Hinnastot yms. ei aukene silloin, kun kaikki on uutta. Joistain blogeista löytyi joitain hintoja. Ja näitä on hyvä tietää, kun varautuu.

Nyt omat kuviot niin, että aloitin laihdutus- ja kuntokuurin, menen töihin syksyllä ja voisin jatkaa kolmannen yrityksen elo-syyskuussa ja mahdollisen neljännen marras-joulukuussa. Sitten siinä alkaa kulkea kipuraja minulla. Niin taloudellisesti (olisin panostanut lapsientekoon vuoden loppuun mennessä 32000€) ja henkisesti ( ei tuota suunnittelua, kierron mukaan elämistä ja piinaamista jaksa loputtomiin tai jossakin vaiheessa on pakko tulla jotakin komplikaatioita, mitä enemmän hoitoja käy). Tai sitten vielä viides seuraavana keväänä, mutta näin olen suunnitellut. Nyt keskityn olemassa olevaan lapseen.

Hieman nolottaa työorientoituneena ihmisenä tunnustaa, että töihin palaaminen ei houkuttele yhtään. Oma mussukka tuntuu vielä niin pienelle. Ja oikein nolottaa palata, kun tietää itse yrittävänsä kaikin keinoin raskautua pian. Olen siirtynyt sellaiseksi ei-kannattavaksi yksilöksi hetkessä. Ja voi niitä sairaspoissaolojen määriä, kun lapsi aloittaa päiväkodin. Näitä aina aikoinaan kauhistelin, kunnes nyt osuu omalle kohdalle.

 

Joo kyllä hieman on on hiljentynyt ketju, mutta kun ei ole oikein mitään uutisia, vain odottelua, ainakin minun kohdalla .

Vähän mietityttää tuo lääkärin haluama ajankohta folliultralle, kp10, kun meikäläisen kierto on pitkä, yli 30pvää, ja ovuloinkin aika myöhään, että näkyyköhän siellä tuona päivän vielä mitään. Pitää varmaan pyytää sitten myös myöhemmälle ajankohdalle se ultra, mutta kun se on taaaaas sitä rahan menoa . Tavallaan tietää sen että tottahan tähän hommaan rahaa uppoaa, mutta kun on sitten näitä ylimääräisiä käyntejä jotka verottaa sitä säästötiliä. Eikä se säästötili ole pohjaton.

Jolana taisit tuolla aikaisemmin kirjoittaa siitä että olet tutkinut Kelan sivuja ja miettinyt mitä hommata. Kuule!!!! Et ole ainut . Minä olen kanssa miettinyt kaiken mahdollisen päässäni esim. miten käytän koiran pihalla tai käyn omalla vuorollani saunassa, mitä kaikkea tarvitsen vauvaa varten. Joku päivä katsoin jo kaupoilla että mistä löytyy lasten alennusvaatteet ja että millaista siellä mahdollisesti on tarjolla, en kyllä vielä ostanut mitään sain pidäteltyä itseäni sen verran .

Wannawalli minäkin olen extra työorientoitunut ihminen joka potee huonoa omaatuntoa jo siitä että pitää lakisääteisiä lomia pois, mutta nyt olen viimeisenä parina vuonna oikein kaivannut sitä että saisipa jäädä kotiin äippälomalle. Jotenkin tuntuu että kun on tehnyt töitä kohta puoliin kakskyt vuotta putkeen, niin haluaisi jo semmoisen pienen breikin vaikka ei se ole helppoa sen vauvan kanssa kotona oleminenkaan, mutta se olisi kuitenkin erilaista tähän verrattuna .

Että tällaisia mietteitä täällä. Edelleen odotellaan kierron alkua jotta saa sitten soittaa klinikalle....odottavan aika on niiiiiiiin pitkä!!!!

 

Wannawalli, mulla on vähän samat tuntemukset kuin sulla. Olen nykyisessä työpaikassani ollut vasta kolme vuotta ja vuosi vakinaistamisen jälkeen lähdin näihin hoitoihin. Raskausviikosta 24 olinkin sitten loppuun asti sairaslomalla ja vuodelevossa supistusten takia. Ja vaikka mulla oli tuo sairasloma kahtena pitkänä pätkänä, niin olivat työpaikalla jonkin verran säätäneen pätkäsijaisten kanssa ja esimies nyreissään. Eli sellainen ei-kannattava yksilö mustakin tuli ja huhumyllyt pyörii siellä edelleen..

Oon kans menossa takaisin töihin ensi syksynä (tyttö jää isovanhempien hoitoon kotiin), mutta kun mullakin tuo kakkonen polttelee. Esikoinen nyt vuoden ja elo muuttunut niin helpoksi, että pahimpina päivinä mietin josko menisin uusiin hoitoihin nyt heti. >.>' Hyvin nukutut yöt on vaarallisia, kun herää näitä kakkoshaaveita. Järki-minä ajattelee, että hoitoihin loppuvuonna 2017, jotta ehtisin olla kaksi täyttä vuotta töissä ja ikäeroksi tulisi 3,5-4 vuotta. Olisi esikoinen suht omatoiminen jo ja rahaa säästössä olla sitten molempien lasten kanssa hoitovapaalla pidempään. Tai jos hoitoihin nyt ihan loppuvuodesta, että ainakin vuoden olisin käynyt töissä naamaani näyttämässä ja kerännyt rahaa. Vähän mietin, mitä töissä ajattelevat jos jään taas äitiyslomalle, kun en ole esikoisenkaan kuvioita kuin muutamalle avannut ja suurin osa varmaan luulee mun raskautuneen vahingossa. Mut sitten on kuitenkin se tunne, että pitää elää elämäänsä sen mukaan, mikä on hyväksi mulle ja tytölle, eikä antaa muiden mielipiteiden ohjata näin isoja valintoja.

Tsemppiä muille kuumeilijoille ja odottajille! Toistuvat negat on raskaita. Mulla oli tytön kanssa kolme negatiivista kiertoa peräkkäin ja se oli henkisesti rankkaa. Luin kaikkea kehon lämpötilan seuraamisesta, ovislimoista yms. ja aina kuukautisten alkaessa itkuhan se tuli. Olin selkeästi stressaantunut ja ahdistunut. Tyttö sai sitten alkunsa klinikan kesätauon jälkeen, mun ns. viimeinen mahdollisuus ekassa satsissa hankituilla simpoilla. Stressasin sit koko raskauden, et meneekö kesken ja loppupäässä et tuleeko miten keskosena.. Viimeisiin raskauskuukausiin verrattuna vauvavuosi on ollut ruusuilla tanssimista. Vähän pelottaa, et jos uudessa raskaudessa tulee taas vuodelepoa, niin miten pärjään esikoisen kanssa samalla..

 

Wannawalli: No jos me täällä sitten Iitukan kanssa ollaan ne, jotka ei hiljene, kun molemmilla ilmeisesti tässä kuussa pitäisi tapahtua Ja tuskin te muutkaan maltatte hiljaa olla Toivotaan myös uusia kirjoittelijoita mukaan, että pysyy juttu yllä. Kiitos tsempeistä, kivahan se on kun eletään mukana foorumin voimin Samaa mieltä tuosta, että pakkohan tässä nyt jollain on tärpätä, ei ne todennäköisyydet nyt niin huonoja olleet mitä olen lukuja nähnyt, joten luotetaan, että joukossamme on joku/joitain jolla onnistaa Tämmöinen positiivisuus ja varmuus onnistumiseen on minulle vähän vierasta, kun usein juuri suojelen itseäni sillä, etten ajattelisi liian varmasti asioista, mutta en tiedä miksi tässä asiassa on koko ajan ollut vain tämmöinen itsevarma olotila onnistumisesta, toivottavasti en putoa korkealta. Tulen tänne sitten teille vollottamaan jos niin käy

Tuo on Wannawalli vain hyvä, että rahastakin puhutaan, eihän se tarkoita, että siinä lasta arvottaisi. Ainakin kun itse luin tämän ketjun alusta loppuun niin se mitä mikäkin juttu maksaa oli juuri niitä tietoja mitä halusin löytää, koska ei nuo klinikoiden hinnastot välttämättä avaudu, etenkin jos ei tiedä mitä kaikkea käyntejä tarvitaan ja lääkkeiden hinnoistakaan ei tiedä, kun niitä ei tietysti klinikoiden hinnastoista löydy eli on tosi hyvä näitä hoitoja harkitseville saada infoa kokeneemmilta sekä siitä, että mitä käyntejä tarvitsee käydä, mitä käynnit maksaa + muut toimenpiteet + lääkkeet, voi vähän sitä omaa budjettia ja elämistä laskeskella.

Tuohon liittyen tässä on omat käynnit järjestyksessä ja niiden hintoja Kelan suorakorvausten jälkeen:

- ensikäynti (sis. ultra) 142 e
- verikokeet (kilpirauhastestit, amh, prl) 71 e
- lahjasukusoluneuvonta 160 e
- suunnittelukäynti + ultra 234 e (unohdin näyttää kela-kortin, joten muutaman kympin korvaukset jäi)
- infektioverikokeet 42 e
- ivf-hoidon lääkkeet 1400 e
- ivf-hoito (sis. 1-2x ultra, munasolujen keräys ja alkion siirto) 2265 e
- luovutetut siittiöt 775 euroa
- alkioiden pakastus ja säilytys (3v) 470 €

Tuossa mielestäni kaikki ja kyllähän tuohon hintaa tulee; 5560 euroa. Ja tuo on siis oletus, että tärppäisi heti ensimmäisellä yrittämällä, jos ei niin pakastesiirto/kerta tuohon aina lisää.

Hyvää kuntokuuria sinulle Wannawalli! Ja mukavaa töihin paluuta! Onhan se ankeaa sen jälkeen varmaan, kun on pitkään ollut pois ja eihän sitä pientä mielellään hoitoon varmaan vie. Mutta älä siitä huonoa omaatuntoa kanna, että aiot raskautua kuitenkin kohta, onhan sitä ihmisellä oikeus elää muutakin elämää kuin työ ja etenkin jos olet ollut työorientoitunut niin olet varmasti antanut oman panoksesi ellet enemmänkin aikoinasi. Itse ainakin pyrin nyt ajattelemaan niin, että koska olen jo 39-vuotias enkä ole tähän päivään asti pitänyt mitään vauvalomia tai ollut lasten takia töistä pois niin nyt minulla on siihen täysi oikeus ja vaikka olen myös ollut työorientoitunut niin pyrin saamaan itseni ajattelemaan nyt edes vähän itsekkäämmin, lapsi on kuitenkin se mitä haluan ja työ ei ole lapseni vaan toimeentuloni ja kyllä se homma pyörii varmasti ilman minuakin. Välttämättähän sinun lapsesi ei sairastele kun aloittaa hoidossa, ei kaikki sairastele niin paljon, tuttavan lapsikin ollut vain kolmisen päivää sairaana syksyllä hoidon aloitettuaan. Ja jos sairastelee niin sitten sairastelee, ei sille oikein mitään kauhisteluilakaan voi, ja olet varmaan sinäkin joutunut kokemaan sen kun muut ovat pois lasten takia niin nyt on vain sinun vuorosi

Iitukka76: Kiva, että joku muukin miettii arkea jo pitkälle ja selailee Kelan yms sivuja En minäkään vielä vauvavaatetta- ja tavaraa ole onneksi ostellut, pidättäydyn käymästä kaupoissa niillä osastoilla vielä ollenkaan, mutta myönnän, että olen katsellut netistä kyllä tarvikkeita ja hintoja Täytyy kyllä sanoa, että on niin bisnestä tehty vauvan hoidostakin, kun kaikenlaista tarviketta muka tarvitaan kun ennen pärjäsit suurinpiirtein vaunuilla ja pinnasängyllä (noin kärjistetysti), itse olen vähän semmoinen materian inhoaja ja vauvan hoidosta bisneksen tekeminen nostaa isosti niskakarvoja pystyyn. Toivottavasti en sitten itse ole se, joka kokee, että välttämättä meidän vaavi tarvitsee tämän ja tämän

Tsemppiä odotteluun Iitukka, samassa veneessä ollaan, aika kuluu hitaaaaaaaasti

Heippa Nippusipuli, kiva kun tulit kirjoittelemaan! Täytyy sanoa, että varsin omaperäinen nimimerkki sinulla Olet oikeassa tuossa, että pitää yrittää elää juuri sitä elämää mikä on hyväksi itselle ja lapselle ja antaa niiden muiden mielipiteiden ja huhujen olla omassa arvossaan, aina niitä mielipiteitä on.

Kiitos myös noista sun kokemuksista, on hyvä kuulla miten on sujunut arki ja ottaa sekin huomioon, että voi tulla vaikeampikin raskaus ja tuo, että ne toistuvat negat voi ihan todella lyödä maihin. Ihana, että sinulla nyt mennyt arki noin upeasti kaiken koettelemuksen jälkeen, että on jo toinen mielessä

 

Moi kaikki, tässä on uusi haaveilija! Olen ruotsinkielinen, joten pahoittelut mahdollisista kielivirheistä jo etukäteen. Olen seurannut tätä keskustelua suurella mielenkiinnolla ja myötäelämisellä jo muutaman kuukauden ajan, ja tässähän on hyvä porukka, joten liityn teihin! Toki on myös suomenruotsalainen mammapappa.com-foorumi, mutta vastaava keskusteluketju siellä on ollut hiljainen jo monta vuotta.

Kun olin 24-vuotias, kuulin ensimmäistä kertaa että sinkkunainen voi yrittää saada lapsia yksin hedelmöitysklinikalla. Päätin silloin, että jos en ole vielä tavannut miestä kun täytän 30, niin sitten yritän itse. No, mitään ei ole tapahtunut ja täytän 30 tänä vuonna, ja shit is about to get real... Pelottaa tosi paljon - tuntuihan niin mukavalta ja turvalliselta kun kyse oli vielä "sitten joskus"-ajatuksesta, mutta nythän pitäisi pikkuhiljaa tehdä jotain. Elämäni on juuri nyt tilapäisesti aika stressaava työasioiden johdosta, joten olen päättänyt odottaa syksyyn, kunnes otan yhteyttä klinikkaan. Säästöt ovat jo noin 6000 €, ja olen lukenut kirjoja ja keskustelufoormueja, kuunnellut podcasteja, selaillut spermapankkien ja klinikoiden kotisivuja, olen mitannut omat kuukautiskierrot ja ovulaatiot (silloin kun olen huomannut ne, aina en huomaa), sekä puhunut muutamalle ystävälle ja perheelle (kaikki ovat kannustavia, olen hyvin kiitollinen ja helpottunut siitä), joten uskon olevani aika hyvin valmistautunut. Nyt (tai siis syksyllä) pitäisi vaan uskalla ryhtyä toimeen. Yikes!

Kirjoitan varmaan enemmän sitten kun on jotain kerrottavaa, mutta seuraan teitä tältä takavasemmalta ja olen kovasti hengessä mukana. Tämän ketjun lukeminen on paljon jännittävämpi kuin mikä tahansa trilleri!

 

^ Tervetuloa mukaan! Kiva saada uusia mukaan
Suunnitelmasi kuulostaa hyvältä ja olet ilmeisen hyvin asiaan perehtynyt ja miettinyt kaikkea. Rohkeasti vain syksyllä suunnitelmia toteuttamaan

 

Agrafiina: Ihana kuulla että voi päästä noinkin halvalla, jos on hyvin onnekas! Toki tuntuu tyhmältä puhua hinnasta kun lapsesta on kyse, mutta tosiasiahan on että raha on rajoittava tekijä näissä hommissa.

 

Hei taas.

Tervetuloa Sinikello, eipä nuo kirjoitusvirheet maailmaa kaada. Täällä ei onneksi tarvitse tuollaisista välittää . Ja toimeen vaan nopeammin kuin myöhemmin, sanon minä. Itseäni jälkikäteen hieman ihmetyttää, miksi en toiminut jo 30, vaan venytin 35 saakka ennenkuin aloin toimia. Olisi pitänyt uskaltaa, mutta on helppoa olla jälkiviisas. Ja toisaalta fatalistina totean, että tämä meni juuri kuten pitikin.

Agarfiina.: Kiva, että noin "helposti" onnistui. Puhun vaan siksi, kun minunkin piti olla ns.helppo ja perusterve tapaus eli yllätyksiäkin voi tulla. Mutta tuo oli yllätys hyvään suuntaan . Ja kannattaa aina varautua enemäpään, jos onnistuu edullisesti, voi hussuttaa rahat vauvatavaraan - siihen saa uppoamaan paljon ja helposti.

Odottelen jo hieman Iitukan ja Jolanan kuulumisia, Huhuu.

Tervehdys Nippusipuli. Muistinkin nikkisi jotenkin. Miten se aika meneekin näin nopeasti?

On: Hirveä kuntokuuri lkanut ja painoa tippunut paljon ja lihasmassaa ei onneksi niinkään. Ja tässäkin huomasin, miten hyvä etten vielä raskautunutkaan. Mukava saada kuntoa taas ennen uutta raskautta. Ja olen psyykannut töiden suhteen itseäni niin, että minulla on oikeus lisääntyä muiden mielipiteistä huolimatta milloin vain. Myös kotia olen innostunut remontoimaan loppuun, koska kohta kun olen taas raskaana, on se vaikeampaa . Voi positiivisuuden huipentumaa..

Ihanaa kevättä meille itsellisille ja siitä haaveileville!

 

Hei vaan ja tervetuloa uusille palstalaisille .
Blåklockanille peukut hoitoihin ja tosiaan kannattaa rohkeasti vaan ottaa yhteyttä klinikkaan ja parempi ennemmin kuin myöhemmin.

Omanapaa sen verran että kuukautiset alkoi tänään...jeeeee!!!! Ja klinikalle soitettu. Alkuperäistä suunnitelmaa muutettiin sen verran että kp10 sijaan menen ultraan kp13. Tämä sen takia että ensinnäkin klinikka kiinni silloin alkuperäisenä päivänä ja toiseksi sen takia kun minun kierto on pitkä ja ovulaatio on myöhään. Yhdessä hoitajan kanssa pähkäilimme ja hoitaja sanoi että tuo kp13:kin voi olla liian aikaseen ja tavallaan maksan turhaan kun pitää varmaan katsoa vielä myöhemminkin ultra kun tuolloin ei välttämättä vielä näy johtofollikkelia. Mutta nämä on tehtävä että pystytään kartoittamaan minun kiertoa. No peukut pystyyn ja toivotaan parasta .

Joko Jolana on päässyt piikittämään?

 

Hei täältäkin suunnasta! Kirjoittelin aikaisemmin keväällä, että tarkoitus olisi aloittaa hedelmöityshoidot kesäkuussa kun on aikaa ja lomaa töistä. Nyt lapsen hankkiminen on tullut mieleen vahvempana: minullakin on oikeus perheeseen kuten muillakin ja kuinka lapsi tuo rikkautta elämään. Ajatus siitä, että minulla ei olisi koskaan lapsia tuntuu nyt aika tylsältä. Tähän saakka olen keskittynyt moniin negatiivisiin seikkoihin perheen perustamisessa itsellisesti: kuinka raskasta lapsen hoitaminen on ja kuinka kallista se on. Koska ajatukset ovat muuttuneet positiivisempaan suuntaan, harkitsen hoitoja jo toukokuulle. Ostin jo astianpesukoneen (onhan itsestään selvää, että en jaksa/ehdi pestä astioita jos talossa on vauva), isompi ja jykevämpi keittiönpöytä tulee viikonloppuna (sellaisen ääressä voi paremmin syöttää lasta), jossakin vaiheessa hankin vielä mikronkin, joka on lapsiperheessä välttämätön. Minua ei houkuta edelleenkään ajatus isosta mahasta ja imettämisestä, mutta ehkä nämäkin asiat muotoutuvat ajan myötä positiivisemmiksi.

 

Iitukka: Jee, hyvä menkat ! Nyt lähtee.

Agrafiina: Anteeksi lukihärö. :/

Pallero: Hyvähyvä! Mikro ei oo pakko- en ole käyttänyt juuri koskaan (vesihaude on nopea). Laita mikrorahat tekoon ja osta jos tarvitset kun pikkupallero on maailmassa .

 

Agrafiina: Olet ollut kyllä tosi onnekas, kun ekalla inseminaatiolla onnistuit. Hienoa kuulla sellaisia kokemuksia! Antaa toivoa muillekin. Luulen kuitenkin, että ei ole varmaankaan kovin yleistä niin hyvä tuuri. Mutta jos itsekin olisin 34-vuotias kuten sinä niin olisin kyllä itsekin inseminaatioita pari kokeillut (mutten enempää), mutta koska olen 39-vuotias ei enää kannata kuin ottaa varmimman mahdollisen päälle, koska tiimalasi valuu tietysti aina vain nopeammin. Perusterve olen ja muutenkaan ei pitäisi olla mitään ongelmaa raskautua, muuta kuin se, että aikaa ei ole vuositolkulla. Voihan olla, etten onnistu tästäkään yrityksestä, mutta ainakaan sitten minun ei tarvitse jossitella, etten yrittänyt.

Onnea Agrafiina loppuodotukseen ja äidiksi tulemiseen! Pian on jännät hetket sitten siellä

WannaWalli: Upeaa työtä olet tehnyt, kun olet noin ahkerasti kuntoillut! Ja hyvä, että olet psyykannut itsesi oikeaan moodiin muutenkin!

Iitukka76: Noniin, hyvä, että olet päässyt eteenpäin taas ja seuraava aika on sovittuna! Toivotan hurjasti onnea nyt tähän yrityskertaan!!!

pallero79: Hienoa kuulla sinustakin! Kyselinkin joku sivu sitten sinun kuulumisiakin, kun oli mennyt jo aikaa viime kirjoituksestasi Joissakin asioissa mitä kerroit tunnistan itseäni aika paljon, esimerkiksi minulla ei ole ollut koskaan mitään vauvakuumetta, vaikka pidän kyllä lapsista hurjasti ja olen hyvä ja luonteva ja pidetty heidän kanssaan, jotenkin olen ehkä keskittynyt perfektionistisuuttani siihen, että ollakseni hyvä äiti minun pitää jaksaa hirveän paljon ja ollut ehkä aika iso pelko siitä, etten olisikaan niin täydellinen äiti kuin minun mielestäni pitäisi olla, siksi olen lykännyt lapsen yrittämistä ihan turhan pitkälle ja loppujen lopuksi minkä takia, vain sen takia, että olen pelännyt etten olisi jonkun omassa päässäni kehittämäni ihanteen veroinen. Nyt kuitenkin ajatus siitä, että jäisin ilman lasta tuntuu aika kamalaltakin ja mielestäni minulla on todella paljon annettavaa lapselle ja olisi suorastaan väärin, jollen saisi tätä kaikkea kenellekään koskaan antaa, joten kyllä se järki lopulta voitti kaikki tuommoiset perfektionistiäitiajatukset Kerroit ettei sinua houkuta ajatus isosta mahasta ja imetyksestä, no sama juttu minulla. En ole muuten yhtään pinnallinen ihminen, mutta olen ollut aina hyvin hoikka ja pitänyt sitä suurinpiirtein ainoana hyvänä puolenani ja ajatus siitä, että minusta tulee iso ja se minun ainut hyvä puolenikin lähtee on aika pelottava, imetyskään ei tunnu mitenkään ajatuksena ihanalta, mutta toki sellaiselta jonka kestää koska se vain kuuluu asiaan.


Pari kertaa huomasin minun kuulumisia kyseltävän täällä, joten täytyy ilmoittautua tänne Mitään uutta kerrottavaa ei kylläkään sitten viime viestini vielä ole. En ole siis vielä päässyt piikittämään. Nyt on kiertopäivä 25, joten ei siihen pitäisi enää kauaa mennäkään ja olen kyllä kuin tulisilla hiilillä koko ajan, siis niin täpinöissäni odotuksesta

 

Vielä sinnittelen mahdollisimman pitkään ilman mikroa . Kiitos kommenteista! Sain tänään saarnan lapsettomalta sinkkukaveriltani kuinka kalliiksi lapsen hankkiminen yksin tulee. En aio luopua tästä aikeesta kuitenkaan tuolla perusteella. Elämme vain kerran täällä ja pelkällä rahallisesti järjellä eläminen olisi erittäin tylsää. Ei haittaa jos aurinkolomien etelänmatkat jää minulta ja mahdolliselta lapselta tekemättä. Maailma ei siihen kaadu.

 

Hei, täällä yksi jo muutaman kuukauden ketjua lukenut esittäytyy. Olen 32v sinkku ja olen viime aikoina kovasti pohtinut lapsen hankintaa yksin ja mielenkiinnolla lukenut tätä keskustelua sekä etsinyt tietoa netistä. Ihan vielä ei lapsen hankkiminen ole itselleni ajankohtaista työasioista johtuen, mutta mahdollisesti vuoden kuluttua voisi olla oikea hetki pistää suunnitelmat toteutukseen.

Eniten itseäni mietityttää paitsi taloudellinen puoli myös oma jaksaminen lapsen ainoana huoltajana. Olen hiukan äidilleni asiasta puhunut ja hän suhtautui siihen hyvin positiivisesti ja innostuneesti, joten lapsenhoitoapua voisi ainakin sieltä löytyä. Tällä hetkellä asun kaukana vanhemmistani, ihan eri puolella Suomea, joten jos lapsen päädyn hankkimaan tulisi eteen työpaikan ja asuinpaikan vaihdos ja tuolla pk-seudulla on tietysti eläminenkin hyvin paljon kalliimpaa kuin täällä toisella puolella Suomea...

Tsemppiä kaikille lasta nyt yrittäville ja pitäkää ketju aktiivisena, tätä on ollut ihana lukea!

 

Tervetuloa mukaan Maisali! Mahtavaa, että saat tukea ajatukseen äidiltäsi! Silloin sinulla on ainakin turvaverkko tiedossa kun lapsen hoitaminen väsyttää.

 

Iitukka: Jee, hyvä menkat ! Nyt lähtee.

Jee!!! Toivotaan että lähtee!!!!
Mutta on se erikiva fiilis kun tietää että hommat etenee edes vähän. Nyt vaan reilun viikon odottelu tuntuu niiiiiiin piiiiitkältä että
Ja tietysti sitä alkaa miettimään taas kaikkea mahdollista ja mahdotonta...entä jos siellä ei olekaan kypsymässä mitään??? entä jos taas on kysta??? entä jos??? hohhhoijaa!!!! On tämä niin psyykkisesti kuluttava, mutta itselleen pitää vaan sanoa että mitäs halusit lällälläää!!!!

En tiedä teistä muista mutta meikäläinen on ainakin ottanut kaikki konstit käyttöön. Netin ihmeellistä maailmaa kun olen selaillut niin on vastaan tullut tiettyjä vitamiineja ja rohdoksia joilla saattaa olla hedelmällisyyttä edistäviä vaikutuksia joten nyt keittiössäni on rivi purkkeja, on E- ja D-vitamiinia, on magneesiumia ja kalsiumia, on foolihappoa ja gelee royalia noita nyt napsin päivittäin, tiedä sitten onko hyötyä vai ei, mutta sodassa ja rakkaudessa ja ainakin vauvan alulle saattamisessa kaikki keinot on sallittuja .

Aurinkoista viikonloppua kaikille!

 

Maisalille tervetuloa joukkoon. Tämä ketju on kyllä ollut erinomainen tiedonantaja ja henkireikä.

 

Niinhän se on että elämä on asioiden priorisointia, kun mietitään että mihin ne rahat käyttää. Toiset säästää hienoin autoon tai niihin etelän matkoihin ja toiset, niin kuin me säästelee joka roposen lapsen yritys haaveeseen.

Täytyy sanoa, että nyt kun olen raskaana (rv 33), niin kyllä se asioiden puntarointi jatkuu edelleen. Tarkkaan mietin, että mitä todella tarvitsen ja yritän saada säästöön mahdollisimman paljon, jotta voisin ainakin sen kaksi vuotta lapsen kanssa kotona olla. Tuntuu että vauvan tarvikkeisiin saisi uppoamaan vaikka kuinka paljon rahaa. Vaunut, turvakaukalon ja sitterin ostin uutena, mutta esim. vaatteita, kantoliinan, imetystyynyn yms. olen ostanut kirpparilta. Monet vauvan vaatteet kirpparilla ovat kuin uusia ja hintaa niillä on monesti 0,50-2,50€. Toissa päivänä ostin mm. Name it:in sametti mekon ja pinkit sammari housut. Mekon hinta oli 2,50€ ja housut 1,00€. Todella hyväkuntoisia vaunujakin löytyy käytettynä alle parilla sadalla eli ei noihin tarvikkeisiin tarvitse välttämättä omaisuuksia laittaa.

Tuosta lapsen "hankinta" hinnasta vähäsen... Itse koen myös Agrafiinan tavoin olleeni onnekas, koska raskauduin inseminaatiossa jo toisella yrityksellä ilman mitään lääkkeitä tai hormooneita. Rahaa mulla kului koko hommaan kokonaisuudessaan kolmisen tonnia. Ikää mulla on 33 vuotta.

Vielä noin seitsemän viikkoa laskettuun aikaan. Toivotaan ettei menisi kauheasti yli lasketunajan, niin ei jännitys pääsisi nousemaan niin suureksi.

Onnea kaikille yritykseen ja Muumipapan sanoja lainatakseni " Maailma on täynnä suuria ihmeitä sille, joka on valmis ottamaan niitä vastaan ".

 

pallero79: Täältä kyllä mikro löytyy, jotenkin se on vain semmoinen tavara mikä on aina ollut ja ne on nykyään niin halpoja, ettei budjettia juuri rasita, käytettynäkin löytyy hyvin edullisesti. Mutta kaikkea muuta markkinoiden ja mainosten luomaa illuusiota siitä miten tätä-ilman-et-mitenkään-tule-vauvan-kanssa-toimeen kieputinta ja kaaputinta en aio hankkia, ainoastaan oikeasti tarpeellisia tarvikkeita ja varmasti ison osan käytettynä, minua kun vain niin kammoksuttaa se, että vauvakin on joku bisneksen aihe. Voihan olla, että haksahdan ihan täysin ja täältä löytyykin kaikki kieputtimet ja kaaputtimet, mutta en kyllä oikein jaksa uskoa

Pallero79: Ystäväsi ei ajattele varmaankaan samalta kantilta asiaa kanssasi. Onhan vauvan hankkiminen yksin kallista, mutta kuten itsekin kirjoitit niin kysymys onkin ihan siitä mihin järjestykseen ihminen asioita arvottaa, hyvähän se toki on että ystäväsi tuo realiteetteja esiin, mutta jotenkin se vain tuntuu itsestä väärältä laittaa sellaiset asiat kuin raha vs. vauva vastakkain, kun minulle ja kirjoituksista päätellen sinullekin se vauva tulee arvojärjestyksessä ensin ja vasta kilometrin päässä se raha, mutta ystävälläsi järjestys on ilmeisestikin toinen tällä hetkellä ainakin, toki kun kerran lapseton on ja onnellinen niin. Ei tule tännekään niitä etelänmatkoja, mutta ei ne ole kyllä haaveissakaan ja ilman niitäkin me olemme varmasti onnellisia, onhan meillä sitten kohta toivottavasti jotain kaikkein arvokkainta maailmassa <3

maisali: Tervetuloa mukaan! Ihanaa, kun tänne alkaa tulla tätä samalla asialla olevaa porukkaa enemmän <3 Onko se tämä kevät vai mikä, kun niin monella vaavit mielessä

Hienoa maisali, että olet äidillesi jo jutellut ja hän on suhtautunut noin kivasti! Tuo on kyllä totta, että pääkaupunkiseudulle mahdollisesti muuttaessasi olisi kyllä asumiskustannuksetkin isommat, mutta sitten jos siellä se äiti olisi tukiverkostona niin onhan äiti aina äiti. Pohdittavaa tuossa sinulla varmasti on. Jatkahan kirjoittelua täällä ja kuulumisiasi

Marketta82: Kiva kuulla taas sinusta Ja seitsemän viikkoa enää, voi että!


Täällä sitä vaan odotellaan, että pääsisi piikittämään, kiertopäivä 27...