Yksinäinen nainen keinohedelmöityksessä?

wannawalli: Älä yhtään pahoittele pitkää kirjoitustasi, minä tykkään kovasti juuri lukea sellaisia, joissa on paljon sisältöä ja omia kokemuksia, eli pitkästi vain jatkossakin :)

Hieno kuulla, ettei tuon kipeämpi ole punktion jälkeen, tai yksilöllistä tietysti, mutta sinulla ainakin mennyt tosi sukkelaan ja hyvin tuo, aika nopsaa toimintaa kun vähän yli tunnin päästä toimenpiteestä olit jo klinikalta ulkona, taidat olla muutenkin aika reipas ihminen :) Jossain blogeissa tuli vastaan tuo, että oli vaadittu saattaja mukaan punktion jälkeen, mutta ilmeisesti se on klinikkakohtaista, kun ei minulle mitään semmoista sanottu, enkä myöskään edes haluaisi ketään mukaan.

Hienosti mennyt sinulla tuo viimeisin punktio, 11 hedelmöittynytkin eli melkein kaikki :)

Iitukka76: Hieno kuulla, että olet positiivisin mielin jo :) Tuollainen sinun peruspositiivinen luonne varmasti auttaa jo itsessään paljon ja kyllä tämä palsta varmasti myös, kun kaikki ovat vähän kuin samassa veneessä :)

Kiitos myös wannawalli ja Iitukka76 noista vastauksista laskukysymyksiin. Eiköhän ne laskut sieltä tule, harvemmin mikään taho laskuttamattakaan jättää :) Olisi vain ollut itselle helpompi jos laskut olisivat tulleet nopeammin niin olisi osannut ajatella vähän, että minkä kuun palkasta mikäkin menee. Tuolla klinikalla ei ole kuin laskulla maksumahdollisuus.

Itsellä on nyt tuo suunnittelukäyntikin takana ja meni hyvin. Kaikki oli hyvin verikokeiden osalta ja myös ultrassa joka tehtiin tälläkin käynnillä. Käytiin läpi tulevaa hoitoa ja lääkkeitä ja piikitystä. Eli se amh-arvokaan ei ollut mitenkään stressaamisen arvoinen juttu. Hassua oli, kun en tiennyt miten olisin suhtautunut kun omaa kohtua kehutaan, niin epätavallinen aihe :D Eipä tuo piikitys nyt lainkaan kamalalta näyttänyt, riippuu toki miten ihminen piikkeihin suhtautuu, mutta ihan iisiltä minulle näytti, olisi voinut kuvitella pahemmaksi joidenkin netistä lukemieni kokemusten perusteella eli taas tuli hyvä muistutus siitä miten jokainen suhtautuu omanlaisesti asioihin eikä kaikki tunnu automaattisesti pahalta/hyvältä mikä jollain toisella tuntuu :) Lääkäri kannusti, että hän uskoo esitietojeni- ja tutkimusten perusteella, että kuulun siihen joukkoon, jolla hoito tuottaa tuloksen. Toivottavasti näin, oli ainakin kiva kannustus :) Itsehän olen myös koko ajan ollut varma, että tämä onnistuu kohdallani, on ollut jostain syystä hyvin vahva tunne siitä, vaikka yleensä suojelen itseäni olemalla aika pessimisti niin tässä asiassa olen jostain syystä koko ajan ollut varma, en tiedä miksi, se on vain tunne :) Toivotaan että nämä tuntemukset pitää paikkansa :)

Päätettiin aloittaa hoidot vasta huhtikuulla, koska infektiotestien tulokset eivät olisi ehtineet tähän ihan näinä päivinä alkavaan kiertoon ja pääsiäispyhätkin sitten sotkevat hoitokokonaisuutta siinä välissä kun klinikka on kiinni. Ihan kiva minusta näin, sillä ehdin paremmin perehtyä vielä kotona noihin kaikkiin tänään tulleisiin informaatioihin ja ohjeisiin, lääkkeisiin jne.

Seuraavaksi siis pitää varata aika infektiotesteihin. Hassua semmoiseen mennä, kun satavarmasti itse tietää, ettei mitään semmoista ole, mutta ymmärrän kyllä miksi niissä pitää käydä.

Joo ja kuten wannawalli mainitsi niin reseptejä tosiaan tuli oikein pino :) Minulla Menopur, Orgalutran, Pregnyl irroitukseen, Lugesteron ja vielä Gonapeptyl. Kyllä minä varmaan vähän olin hämmentyneen näköinen, kun kuulin nuo kaikki ja sain sen reseptinivaskan :D Onneksi ei sentään kerralla kaikkia noista käytetä :D Neuvoivatkin ostamaan lääkkeet säästeliäästi ja vasta kun tarve on kullekin lähellä, ettei tarvitse heti kerralla kaikkia varastoon ostaa. Kuulemma niistä harvemmin pitäisi mitään sivuvaikutuksia tulla, kun se minua huoletti noissa lääkkeissä eniten, ei mitenkään se pistämishomma. Kuulemma se mitä saatan huomata pienenä ja hoikkana ihmisenä on turvotus munarakkuloiden kasvatusvaiheessa. Tokihan kaikilla lääkkeillä on mahdollisia haittavaikutuksia, mutta ilmeisesti ei kovin yleisiä.

PS. Mitä muuten kuuluu täällä joku hetki kirjoittaneille, kun ei ole vähään aikaan kuulunut mitään esim. pallero79, Omppu79, helianthus, justhope, babydreams, May80 ja entä mileana?
 
Hirveää kiirettä ollut töiden parissa niin ei ole täällä ehtinyt piipahtamaan. :D

Inssi tosiaan tehtiin, ovis oli jo tapahtunut silloin, lääkäri veikkasi että 12h sisällä ennen inssiä. Jotenkin on sellainen olo että ei tärpännyt tällä kertaa. dpo 10 meneillään ja ensimmäinen testi malttamattomana tänään tehty, negahan se.. Lämmöt olleet tosi oudot, paljon matalammat olleet tässä oviksen jälkeen kuin ennen ovista, viime kierrossa peruslämpö oli semmoiset 36,6 ennen ovista, ja nyt lämmöt on olleet oviksen jälkeen joka aamu 36,4 tai 36,5. Tiedä sitten mitä tää kroppa tällä kertaa tekee. Mikäli testitulos pysyy negana niin ensi kiertoon testaillaan eri lääkkeitä, ovitrellen sijaan menopuria ja pregnyliä. On vaan itsellä viikon pituinen ulkomaan reissu tulossa joten saa nähdä onko se juuri silloin kun inssi pitäisi tehdä...
 
Täällä olis yks uus palstalainen, joka mieluusti liittyisi joukkoon :) Vauva ollut haaveissa useamman vuoden ja aikaisemmat parisuhteet on sitten kaatuneet siihen, että toinen osapuoli ei oo ollut samaa mieltä tästä asiasta. Siispä päätin lähtee tähän yksin ja se sopii mulle paremmin kuin hyvin. Prosessi lähti käyntiin vuoden alussa ja viime kuussa oli eka inssi. Luomuna mentiin ja nega sieltä pärähti, vaikka kaikenlaisia oireita kuvittelin itselleni :( Se oli jotenkin aika kova paikka, mutta pääsin siitä yli. Nyt lähti sitten perjantaina toinen kierros. Oon yrittänyt ottaa iisisti ja toppuutella itteäni, ettei se nega olis sitten niin suuri pettymys kuin viimeksi. Mun ovis olis ajoittunut viikonlopulle niin tehtiin inssi perjantaina ja pistettiin Pregnyl samalla kertaa. Saa nähdä miten käy.. Jotenkin vaan tuntuu ettei se kyllä tälläkään kertaa nappaa. Mutta toivoa on onneksi aina (y)
 
babyfever87:lle tervetuloa mukaan joukkoon. Sinulla onkin jo pitkällä hoidot kun toista yritystä jo menossa. Tarrasukkia lähettelen täältä ja toivoa on aina (y).

Hienoa Jolana että sinulla meni suunnittelukäynti hyvin ja pääset kohta tositoimiin sinäkin. Ei tiedä vaikka oltaisiin samoihin aikoihin piinailemassa tuloksia :D.
Nuo on muuten jänniä nuo tuntemukset että tämä juttu on minua varten ja että näin minä tulen saamaan sen lapsen. Minulla on myös ollut vahva tunne että tämä onnistuu ja on myös ollut aika vahva tunne siitä lapsen sukupuolestakin, mutta jääköön se vielä salaisuudeksi :LOL:. Toivotaan Jolana että vaistomme ovat oikeassa(y).

Samoin lohduttaudun minäkin Wannawalli, ajattelin että nyt ei ollut vielä se hetki. Uskon vahvasti kohtaloon ja siihen että ihmiselle on tarkoitettu tietyt asiat tapahtuvaksi elämässä. Se että tarttuuko tai haluaako tai hyödyntääkö niitä on sitten omissa käsissä. Ja tämän asian minä olen nyt ottanut omiin käsiini ja toivon todella että saisin sen minulle tarkoitetun vauvan (y).

Voi harmi mileana että tuntemukset ovat tuollaiset :( ja harmi että ovis oli jo kerennyt tapahtua. No aina on se seuraava kerta joka voi olla juuri se mistä tärppää:).

Itse olen yrittänyt nyt vain rentoutua ja olla stressaamatta ja turhia miettimättä asiaa. Ja vkloppu olikin mainio siihen tarkoitukseen, sai nauttia auringon paisteesta ja tehdä pitkiä lenkkejä koiran kanssa, ihanaa. Ensi viikolla pidänkin muutaman päivän lomaa pääsiäisen lisäksi ja voi lisää rentoutua. Tämä on tietysti helpommin sanottu kuin tehty :ROFLMAO::ROFLMAO:, mutta yrittää ainakin pitää.

Peukkuja(y) kaikille!!!!
 
Kiva kun ehdit mileana piipahtaa palstalla kertomassa kuulumisia :) Harmi, jos siellä nega nyt on, mutta pidetään peukkuja, että jos ei nyt niin seuraavassa yrityksessä sitte :)

Tervetuloa babyfever87, mahtavaa saada uusia mukaan! Täälläkin pidetään peukkuja kovasti! Tulehan ahkerasti kertoilemaan kuulumisia :)

Iitukka76: Toivotaan todella, että meillä on herkät vaistot, jotka vain tietää nää jutut ;) Ihanaa rentoutusviikkoa sinulle :)

Neuvokaapa minua tuossa Kelan lääkekatto-asiassa, että miten se oikein toimii, lasketaanko näitä itsellisen naisen hedelmöityshoitolääkkeitä siihen ollenkaan -nettiblogeista löydän kahta eri tietoa ja kun ilmeisesti ainakaan kela-korvausta näistä ei saa- ja jos lasketaan niin miten tuo käytännössä menee tuo homma, maksetaanko lääkkeet normaalisti ensin itse ja sitten haetaan korvausta vai? Melko hintavia kyllä nämä lääkkeet on, juuri tuossa laskeskelin, että pienen omaisuuden saa niihin menemään. Pitää laittaa kukkaron nyöriä vain soukemmalle :)
 
Heips! Pientä tilanne päivitystä täältäkin suunnalta... Eli tokalla inssillä tosiaan tärppäsi viime syyskuussa ja nyt siis raskausviikko 29 pyörähti käyntiin. Eli vajaat kolme kuukautta ja sitten pitäisi rakkaan Nyytin pullahtaa äidin elämää ihastuttavan. Pikku Nyytti potkii ja tekee omia kuperkeikkojaan masussa tasaiseen tahtiin, vaikka tila alkaakin pikkuhiljaa käydä yhä ahtaammaksi .

Vointi on ollut hyvä sen jälkeen kun selvisin kuuden viikon alkupahoinvoinnista. Ja täytyy kyllä todeta että raskaana olo on niin ihanaa, vaikka välillä tuleekin pelättyä sitä, että onhan vauvalla kaikki varmasti hyvin ja että eihän se vaan kuole kohtuun ennen syntymäänsä. Onneksi pääpaino on kuitenkin ollut onnellisissa ajatuksissa .

Synnytyskipujen pelko on kuitenkin kasvanut vähän liiankin suureksi . Onneksi avasin asiasta suuni neuvolassa ja terveydenhoitaja kirjoittikin lähetteen pelkopolille. Luulen että siellä käynti tulee auttamaan paljon, kun saan lisää tietoa ja käytyä pelkojani läpi ammatti-ihmisen kanssa.

Mukavaa kevättä ja paljon onnea vauvaprojekteihin teille kaikille
 
Jolana: Lääkekatot ja maksut menevät ihan arpapelillä, sanon minä. Ekasta lääkäri kirjoitti reseptit, joilla eka apteekkireissulla maksoin koko roskan ja lähettivät Kelasta omavastuun ylittäneet rahat tilille. Nyt nämä kakkosen kaksi ivf olen maksanut ihan omasta pussista eli lääkekattoon näitä ei ikävä kyllä lasketa. Tänä vuonna lääkkeisiin siis mennyt 4400€ eli auts.

Marketta: Ihanaa ja onnea. Hyvin se synnytys menee:kauheaa se oli, mutta kaiken sen arvoista. Loppujen lopuksi tosi pieni aika kärsimystä, mutta onni ja ilo kestää. Ja hyvä, että pääsit pelkopolille.

Tervetuloa Babyfever! Vissiin aika epätodennäköistä raskautua jos ovia oli jo ollut, mutta ehkäpä siellä oli supermunasolu odottelemassa! Ja oireet ei ole merkki mistään- itse en olisi ikinä uskonut olevani raskaana edes viidellä testillä ja veritestillä. Mitään oireita ei ollut, vaan tuli vasta huomattavasti myöhemmin. Eli häntä pystyyn.

On: Tänään oli siirtopäivä ja nyt vetäydyn pariksi viikoksi pois, ettei ajatukset pyörisi vain näiden asioiden ympärillä. Iloista pääsiäistä kaikille!
 
Okei nyt seuraa tunnustus. Mä oon aina ihmetellyt näitä nettipalstojen testikuvaketjuja jossa ihmiset kyselee ihan selvistä haamuista että näkeekö muut niissä jotain. Ajatellut että eikös se niin ole että haamu on plussa, ja pitäisihän tuosta nyt nähdä, mitä epäselvyyttä siinä muka on. Tein juuri testin. dpo 12 meneillään, virallinen testipäivä olisi vasta sunnuntaina. Aiemmassa kierrossa ja aiemmissa suhteissa tullut pissattua vaikka kuinka moneen testiin. Ikinä ei ole näkynyt mitään. Ei tässäkään näkynyt. Ensin. Jäin hetkeksi lueskelemaan puhelintani vielä, kunnes nousin ja pesin kädet ja otin vielä uuden vilkaisun. Siinä on hyyyyvin haalealla toinen viiva. Tuijotus peiliin ja takaisin testiin. Edelleen näkyy. Ryntäys olohuoneeseen paremman lampun eteen. Ja siinä se on. Ehkä? Onko siinä sävyäkin mukana? Vai onko se vaan viivanpaikka? Kuvittelenko vaan? Haen kännykän ja yritän ottaa siitä kuvaa ja kääntää negatiiviksi. Kuvasta ei näy mitään, ei negatiivina eikä muuten. Ja nyt pitäisi lähteä töihin. Arrrrgghhhhhhhhhhhh!
 
Okei nyt seuraa tunnustus. Mä oon aina ihmetellyt näitä nettipalstojen testikuvaketjuja jossa ihmiset kyselee ihan selvistä haamuista että näkeekö muut niissä jotain. Ajatellut että eikös se niin ole että haamu on plussa, ja pitäisihän tuosta nyt nähdä, mitä epäselvyyttä siinä muka on. Tein juuri testin. dpo 12 meneillään, virallinen testipäivä olisi vasta sunnuntaina. Aiemmassa kierrossa ja aiemmissa suhteissa tullut pissattua vaikka kuinka moneen testiin. Ikinä ei ole näkynyt mitään. Ei tässäkään näkynyt. Ensin. Jäin hetkeksi lueskelemaan puhelintani vielä, kunnes nousin ja pesin kädet ja otin vielä uuden vilkaisun. Siinä on hyyyyvin haalealla toinen viiva. Tuijotus peiliin ja takaisin testiin. Edelleen näkyy. Ryntäys olohuoneeseen paremman lampun eteen. Ja siinä se on. Ehkä? Onko siinä sävyäkin mukana? Vai onko se vaan viivanpaikka? Kuvittelenko vaan? Haen kännykän ja yritän ottaa siitä kuvaa ja kääntää negatiiviksi. Kuvasta ei näy mitään, ei negatiivina eikä muuten. Ja nyt pitäisi lähteä töihin. Arrrrgghhhhhhhhhhhh!
Peukut pystyssä täällä (y)
Toivottavasti viiva vahvistuu :)
 
Jokohan sulla mileana on tulos vahvistunut.. Mä oon kanssa aina noita haamukeskusteluja ja kuvia ihmetelly, mutta sitten se sattui omalle kohdalle. Mulla kävi noin kun plussasin (virallisena testipäivänä) nyt 5 -kuisen kuopukseni raskautta. Olin jo heittämässä testiä roskiin negana kun olin näkevinäni siinä haamun. No aikani eri valoissa testiä tutkittuani uskoin siihen, tai yritin ainakin.. Testailin viikonlopun yli ja aina vaan haamua. Kaikki testit muuten ovistestien mukana tulleilla liuskoilla, joita syytäkin huonoiksi. Kolmen päivän ja aika monen testin jälkeen, hain apteekin testin, joka sekin oli melko haalee mutta kuitenkin selvästi plussa. Toivottavasti sinullakin.

Onnea Cinya - tuplaupeeta! :)

Onnea muillekin onnistuneille ja yrittäville.

Susanna38 kirjoitti kuinka ihanaa vauva-arki on. Täytyy olla samaa mieltä :) Mulla kuopus on jo neljäs (muut kuin kuopus syntyneet parisuhteissa), niin ihanaa vauvan kanssa on ;) mutta kyllä on isompienkin. Parasta on kun saa seurata oman lapsen kehitystä.
Ja yhä Susannaa kompaten, kyllä yksin on helpompaa kuin yhdessä Olen elänyt kahdesti pitkässä suhteessa ja molemmissa saanut lapsia ja täytyy sanoa että yksinhuoltajan elämä ne voittaa.
Rohkeasti vain itselliset! Jaksaminen yksin on asennekysymys!

Ps. Mun aiempi käyttäjätunnus täällä oli Kalina. Onnistuin lukitsemaan tunnuksen eikä salasanan palautusviestiäkään tullut :)
 
Viimeksi muokattu:
Heissan! Pitää minunkin hieman kommentoida Marketta82. Rohkeasti vaan kerrot laitoksella mikä sinua pelottaa tai huolestuttaa. Itse edellisen synnytyksen jälkeen liityin epiduraalia ylistävään sakkiin. Mieli oisi tehnyt synnyttää luomusti mutta kroppa ei menny samoilla linjoilla. Itsellä rv 20+5 ja esikoinen testaa kärsivällisyyttä minkä kerkeää, mutta on se niin ihana. Kyllä tämä kaikki on sen arvoista.
 
  • Tykkää
Reactions: Marketta82
^ Mukava kuulla kuulumisia sieltäkin :) Onnellisia odotushetkiä!

Marketta82: Nyytti ilmeisen energisenä siellä :D
Tosi hienoa, että on saatavilla apuja noihin pelkoihin. Tsemppiä!

Wannawalli: Kiitos taas vastauksesta! Ihana kun joku saman kokenut neuvoo "aloittelijaa". Toistan varmaan itseäni, mutta tämä palsta on ollut minulle kullanarvoinen tiedonlähde yhdessä googlen kanssa :) Luulen, ettei näitä lääkkeitä lasketa lääkekattoon, ainakin kannattaa siis asennoitua siihen, että maksaa itse kaikki, laskeskelin että 1400 euron paikkeilla olisi lääkkeet tähän tulevaan ivf-hoitooni. Tokihan näihin olen varautunut eikä tuo yllätyksenä tullut, ei siinä, mutta täytyy sanoa, että koen kyllä epäreiluksi sen, että itselliset naiset ovat tässä eriarvoisia, semminkin kun tiedän, että tulen olemaan hyvä äiti, koska kaikki mihin ryhdyn teen aina täydestä sydämestä ja tunnollisesti ja tämmöinen epäarvoisuus tuntuu kuin tätä epäiltäisiin. Mutta enpä nyt höyryä siitä enempää :)

Toivottavasti sinulla wannawalli tärppäsi siirrosta!!!

mileana: Toivotaan parasta! Aika mielenkiintoinen työpäivä varmaan, kun tuon testailun jälkeen pitää töihin lähteä :) Itsellä varmaan menisi koko työpäivä sähköjäniksen tavoin :D

alinaK: Kiitos rohkaisevasta tekstistä vauva-arjesta. Näitä on hyvä kuulla!
Toki siitäkään, jos ei joskus tunnu jaksavan ei tarvitse kokea huonoa omaatuntoa tai luulla, että olisi huono asenne, mutta pitää osata silloin pyytää apua, mm. se tukiverkosto!

Seuraavasta kierrosta tosiaan pitäisi täällä tapahtua, hetki vaan lähenee! Ei kyllä jännitä yhtään, mutta hirmu odottava tunnelma on! Yksi päivä töihin mennessä sain puhelun, että luovuttajakin oli jo valittu, oli kyllä vähän jännä tunne saada semmoinen puhelu töihin mennessä, tuli taas jotenkin askelta niin konkreettisemmaksi koko asia. Minähän en oikein osannut mitään toiveita silloin ensikäynnillä esittää luovuttajasta, vähän yhteistuumin lääkärin kanssa niitä laitettiin, kun jotain piti laittaa :D Kansalaisuudellakaan, suomalainen tai tanskalainen, ei ollut väliä ja tanskalainen sieltä sitten valittiin :) Infektiotesteissäkin tuli käytyä. Enää puuttuu sitten vain lääkeostoksilla käynti, taidan ostaa osan tämän kuun tilistä ja osan ensi kuun tilistä, kun ei kaikkia heti kerralla niistä tarvitse. Jännää ajatella, että kuukauden päästä saattaa olla jos ei nyt ihan siirtopäivä vielä niin punktio jo hyvinkin mahdollisesti :) Kolmisen viikon päästä päässee varmaan pistelemään, sitä ennen tämä onkin tämmöistä ajan kulumisen odottelua :)
 
No niin, tein uuden testin vielä tuon haamuaamun iltana ja samalta, yhtä haalealta haamujen haamulta näytti. Seuraavana aamuna oli haaleampi. Päätin odottaa kunnolla viralliseen testipäivään, ja nyt sitten digitestissä lukee "not pregnant". Ehkä oli sitten ovitrellen aikaansaannosta tuo. Nyt sitten vain menkat saisivat alkaa mahdollisimman pian että ensi kierrossa voitaisiin yrittää, jos myöhästyy muutamalla päivällä niin jää kierto väliin matkan takia. Vielä ei ole mitään merkkejä ilmassa. :/
 
Voi että Mileana :(:cry:. Pahoittelut!!!!
Jospa seuraavasta tärppäisi (y) Toivotaan menkkojen alkamista mahdollisimman pian(y).

Jolana olen täysin samaa mieltä tuosta itsellisten eriarvoisuudesta ja se harmittaa suunnattomasti:mad:. Mutta en viitsi minäkään siitä alkaa meuhkaamaan kun se ei muuksi muutu. Voisi tietysti esim. lääkkeissä olla samat korvaukset kuin muillakin :cautious:.

Kiitos AlinaK ja Johsar kannustuksesta ja kokemusten jakamisesta, se antaa aina valoa ja jaksamista omaan yritykseen:). Ja Johsarille leppoisaa loppu odotusta (y).

ON: vaikka kirjoitin aikaisemmin että yritän ottaa tressaamatta ja miettimättä ennen seuraavaa yritystä niin tottahan toki se oli vain yrittämistä. Google on sauhunnut ja mieli ja ajatukset on sauhunnut ja kaiken sen sauhuamisen jälkeen kaiken maailman pelot omista esim. hormonitoiminnasta, ovuloimattomuudestaan ym ym... on saanut ihan uudet mittakaavat ja stressi vaan noussut. Ei pitäis liikaa tutkia ja etsiä asioita kun ne ei välttämättä ole omalla kohdalla totta...aaarrghh!!!:rolleyes: Joo... netti kiinni nyt ja odotellaan vaan lääkärin tuomiota :)
 
Äh. En voi pysyä poissa, vaan tulinpa katsomaan.

Jolana: Muakin ärsyttää eriarvoisuus ja ennenkaikkea tuo arpominen, että joskus saa ja joskus ei. Jos reseptisi ovat ihan vaan reseptit, saat suorakorvauksen Kelasta ja lääkkeet lasketaan lääkekattoon. Jos reseptissä lukee punaisella "korvaus haetaan Kuopion Kelasta" tjn. et saa suorakorvausta ja ei kasvata lääkekattoa. Eli katso reseptit. Ja luovuttajasta kuuleminen oli jännittävää, onnea taas on yksi etappi takana.


Mileana: Ohnou. Mä olin aivan varma, että siellä on plussaa. Pahoittelut ja nenä kohti seuraavaa. Tiedän ettei helppoa.

AlinaK:n muistankin kun olin ekan lapsen kohdalla täällä aktiivisesti. Kiva kuulla kuulumisiasi.

Iitukka: Sama täällä, lupaus pysyä poissa netin äärestä ei ole toiminut -miksi se on niin vaikeaa :)?

Omaa napaa: Aaargh. Olen välillä varma, että nyt olen raskaana ja välillä varma etten ole. Että fify-sixty -fiiliksillä Nykäsen Matin sanoin piinaillen.
 
Noista kelakorvauksista, kyllä niitä yksinäisenäkin voi saada myös kalliimmista hoidoista, jos on joku hedelmällisyyteen vaikuttava sairaus, niinkun mulla (endo).. eli kun ns. spontaanin raskauden mahdollisuus on joko mahdotonta tai ainakin erittäin epätodennäköstä, että ois turha yrittää kotioloissakaan (mulla tästä vielä vuosien "näyttöä" exän kanssa, sekä hoidoilla että ilman).
Voi olla että tulee nyt lokaa niskaan, mutta toisaalta ymmärrän että kelakin joutuu laittaan johonkin sen rajan, eikä mielellään tai yleensä korvaa muuten kun sairausperusteilla.

Mulla antoi puoltavan lausunnon psykoterapeutti, ja 3,5 vuotta aiemmin saman klinikan psykologin takia hoidot oli evätty siihen. Tästä jäi tietenkin erittäin tympee kuva koko touhusta enkä pitkiin aikoihin viitsiny yrittää uudestaan. Pakko oli sitten lopulta kun ei uuttakaan miestä alkanu löytyyn. Onneks siellä oli toinenkin joka lausuntoja pysty antaan, ja tuntuu että paljon on kiinni ihan henkilökemioistakin miten käy...ite siis koin noi psykologihaastattelut pelkästään turhana rahastuksena ja pakkopullana jota varsinkin toisella kertaa pelkäs ihan helvetisti koska tiesi että se lausunto saattaa oikeesti olla kieltäväkin ja kaikki tyssää taas siihen. Toisaalta ymmärrän että halutaan vähän tietää minkälainen tyyppi on lapsia hankkimassa, mutta eihän tavallisia parejakaan julkisella tälläi "urkita", eli tän pitäs olla mun mielestä vapaaehtosta kaikille ja tarjolla niille jotka tälläsen "neuvonnan" kokee tarpeelliseks. Jossain muissa maissa ei ilmeisesti tälläsiä psykologipakkoja olekaan. Periaatteessa on mun mielestä väärin että näin merkittävä asia elämässä on jonkun täysin ulkopuolisen vallassa saanko edes yrittää lapsen hankintaa..! Kun taas terveenä ei tarvis kysellä keltään ammattilaisilta mitään...
 
mileana: Harmi, ettei tärpännyt :| Toivotaan nyt, ettei tuo matka osu juuri siihen kohtaan kuin ensi siirto olisi. Koeta nyt kuitenkin nauttia siitä matkasta, vaikka ne menisikin päälletysten! Testeistä tuli mieleen, että itsekin olen ostanut jo varastoon pari digitestiä, hyvissä ajoin liikkeellä :D

Lullaby: Joo minullakin tuolla lahjasoluneuvonnassa se psykologi itsekin totesi, että eipä parina lapsia hankkivilta kukaan tämmöisiä kysele, että mitä lapsi merkitsee sinulle ja miksi ryhdyt tähän jne. Onhan se vähän epäreilua, mutta en kyllä yhtään pitänyt kuitenkaan pahana asiana, että noita kysytään ja laitetaan ihmiset pohtimaan, ennemmin toivoisin niin päin, että näitä kysyttäisiin ihan kaikilta ja laitettaisiin ihan kaikki lapsia miettivät paritkin pohtimaan näitä juttuja :) Itse luulin, että jo se, että on yksinään valmis maksamaan tällaisia summia hoidoista ja lääkkeistä ja vielä montakin yritystä kertoisi jo ihmisestä sen, ettei hän ole asiaan ryhtynyt heppoisin perustein ja että asiaa silloin on varmasti jo miettinyt pitkän tovin ja kaikilta kanteilta, mutta tuo psykologi kyllä sanoi, että on joutunut kielteisiäkin päätöksiä tekemään, kun on vastaanotolle tullut ihmisiä heti seuraavalla viikolla eron jälkeen ilman, että olisi harkinnut asiaa sen enempää. Minähän puoltaisin mielelläni vaikka semmoista "lapsiajokorttia" kaikille lapsia miettiville :)

Millainen tilanne sinulla on nyt Lullaby, ymmärsin viestihistoriastasi, että odotat nyt pikkuista? Onnea! :love: Oletko miten pitkällä ja montako hoitokertaa jouduit käymään läpi, että onnisti?

Iitukka76: Ai sulla oli semmoinen rentotumisviikko sitten kuitenkin :D Miten Iiitukka sinulla hoito etenee tästä eteenpäin, milloin tapahtuu jotain seuraavan kerran?
Wannawalli myös palaili tauoltaan :)
Kiva, ettette malttaneet olla pitkään pois, eihän täällä itsekseen viitsi keskustella nin mukava kun on porukkaa paikalla! :)

Wannawalli: Ei noissa minun resepteissä lue mitään mistään Kuopion Kelasta, mutta en silti luota yhtään siihen, että saisi mitään korvausta ja lääkekattoa, ainakin lääkäri sanoi, että joudun itse maksamaan ne, kun antoi reseptit, mutta en sitten tiedä, tokihan kaikki muutkin ne ensin itse maksaa. No sen näkee sitten miten käy. Täytyy asennoitua niin, että maksaa omasta pussista kaikki ja sitten jos saakin jotain niin se on vain iloinen yllätys :) Tietääköhän ne apteekissa sanoa, kun ostan noita lääkkeitä, että kerryttääkö ne lääkekattoa? Olisipa kyllä kiva ylläri, jos ne kerryttäisivätkin niin niihin varatuilla rahoilla saisi sitten muuta tarpeellista vauvalle sitten kun sellainen joskus on :)

Joo luovuttajasta kuuleminen oli aika jännä tilanne, olin juuri työpaikan ulko-oven takana kun tuli tuo puhelu ja siitä sitten piti ihan normaalisti puhelun jälkeen hipsiä työpaikalle sisälle kuin ei mitään, vaikka juuri oli saanut niinkin ison puhelun, että mahdollisen tulevan lapsensa isästä sai tiedon, tuntui aika erikoiselta :D

Milloinkas Wannawalli saat testata, että onko pikkuista matkassa?

Kuinka moni teistä on kertonut läheisilleen yrittävänsä lasta yksin tai menevänsä hoitoihin tai edes harkitsevansa tällaista? Täytyy sanoa, että itse en ole kertonut kellekään. Vanhemmat kävi eilen kylässä ja hetken mietin kertoako, mutta en sitten kertonut, ajattelin että kerron sitten, jos tämä hoito onnistuu, jotenkin tuntuu turhalta suotta herättää kenenkään muun ihmisen kuin itseni toiveita vaan tuntuu paremmalta kertoa vasta sitten, jos onnistuminen tulee. Itse koen riittäväksi sen, että voin täällä palstalla kirjoittaa näitä tuntemuksiani ja hoidon etenemisiä, en koe, että minulla olisi tarvetta muuten jutella tästä vielä.

Hyvää ja munasolurikasta pääsiäistä kaikille tänne kirjoittaville :D Myönnän, oli aika huono :)
 
Mullakin oli sillon alkuun päällimmäinen syy hylkäykseen se että erosta oli liian vähän aikaa.. käskettiin tulla puolen vuoden päästä uudelleen. No eihän se sitä tarkottanu ettenkö ois sitäkin vaihtoehtoo miettiny ja ollu henkisesti varautunu jo aiemmin, mutta mites ne sen ois uskonu...ja se viivytys oli omasta mielestä ihan turhaa. Mulla on tapana käsitellä asioita mieluummin omassa päässä kun jonkun tuntemattoman "asiantuntijan" kans.
Toisella kertaa pelkäsin että työttömyys ois voinu olla esteenä, niinkun ilmeisesti joillain on ollukin.. onneks ei tuolla klinikalla/terapeutilla.

Mutta joo, kiitos...pikkuhiljaa kai voiton puolella alkaa olla.. tänään tasan kuukausi laskettuun aikaan. Pelkäähän sitä kohtukuolemaa ja mitä vielä kaikkee synnytyksessäkin voi käydä, vaikka turhaa kai hirveesti murehtia etukäteen kun ei asioihin paljookaan ite voi vaikuttaa.
Tää raskaus alkoi 4. IVF:n ainoasta PAS:ista. Tätä ennen yks raskaus alkoi 3. hoidon 1. PAS:ista mutta kaksosten kkm todettiin np-ultrassa. 2 ekaa hoitoa kävin exän kanssa julkisella, ja se 3.kin alotettiin siellä.
Yks aikuinen (luomu)lapsikin on, eli myös jo vuosien kokemus yksinhuoltajuudesta.

Noista lääkkeistä, kyllä ne varmaan apteekissa näkee ostaessa korvataanko.. Osahan (outoa kyllä) on sellasia mitkä ei kuulu kelakorvattaviin eli kukaan ei saa "alennuksia" eikä siis kerrytä kattookaan, esim. lugesteron ja gonapeptyl.
 
Viimeksi muokattu:
Lullaby: No onneksi kävi lopulta parhain päin :)
Onneksi sentään työttömyys ei vaikuttanut asiaan eikä minusta pitäisikään, siis jos itse hoitoihin on kuitenkin rahat, eihän nuo paritkaan jotka lapsia hankkivat ole aina työelämässä, joten miksi sitten syynätä tuommoista asiaa muiltakaan, ja onko sekään sitten reilua, että lapsen saanti voi mennä vaikka kokonaan sitten ohi, jos käykin vaikka niin ettei töitä saa siihen asti kun on hedelmällinen ikä. Minulta ei onneksi kysytty mitään taloudellisia asioita, toki itse kerroin olevani töissä, mutta ei onneksi sentään pankkitilin saldoja kyselty sun muuta rahan käyttöä :)

Oi, sulla on niin lähellä jo tuo pikkuisen saanti, voi että :love:
Melkoisen määrän hoitoja jouduit läpikäymään kyllä. Vähintäänkin ansaittua, että sait onnistumisen! Täytyy toivoa, ettei itse noin paljoa joudu läpikäymään.
 
Juu, niin juuri sanoinkin siellä terapiassa että mistä sen tietää montako vuotta voi mennä että saa vakityön ja töitä nyt ehtii muutenkin hakee jonnekin hamaan eläkeikään saakka...mutta kun 40v lähenee ja soluja rapauttavaa sairauttakin on, niin tässä viimesiä vuosia viedään kun voi tehdä vielä jotain tälle lapsiasialle! Ja eihän työjutut tosiaan mitenkään kuulu siihen minkälainen äiti on.
Raha-asioistakin uteli (tietysti kun työttömyys ilmeni), ja onneks on aikoinaan alkanu säästään "pahan päivän varalle".. ehkä sen jo joskus tosi nuorena etäisesti aavisti että niitä saattaa vielä joskus tälläseenkin tarvita..? (vaikkei ehkä ihan tosissaan uskonukaan..)

Jolana, eiköhän se onnistu ja pian sullakin :) harva sentään näin monia hoitoja joutuu käymään, ja useimmat yksinäiset kai onnistuu insseilläkin jos ei mitään hedelmällisyysongelmaa oo...ja viimestään 1-2 ivf:llä! (y)
 
Hei taas

Ei mitään lokaa Lullaby . Onnittelut viime metreistä! Lähinnä juuri oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoisuutta peräänkuuluttaisin hoitojen korvattavuuksissa tai korvaamattajättämispäätöksissä. Kuten kerroin, eka ivf itselleni korvattiin ja nyt toista sekä kolmatta yritystä ei. Itselläni on kaksi immuunisairautta, jotka voivat vaikeuttaa raskautumista. Ja korjatkaa jos olen väärässä, mutta pariskunnat saavat korvaukset ilman sairauksien yms. todistamista (en ole 100-varma) olemalla selittämättömästi lapsettlmia. Eli ei minunkaan mielestäni pelkästään olemalla itsellinen tarvitse saada korvauksia. Mutta tällainen epävarmuus on stressaavaa ja käytännössä vaikuttaa säästettävän summan määrään ja
määrään. Eli selkeämmät korvaamissäädökset ja mielestäni esimerkiksi jos on käyny läpi useamman iui:n useamman ivf:n, tulisi saada korvauksia. En kyllä tiedä mitkä määrät yms. olisivat kaikille reiluja ja tasapuolisia, kun taitaa olla niin erilaisia lapsettomuuden syitä.

Jolana: 4.4. vasta on virallinen testipäivä, vaikka varmasti aiemmin näkyisi, kun on pitkällä viljelyllä. No, joka toinen päivä olen raskaana ja joka toinen en siihen saakka..

Ps. Olipa sekava teksti, sorryt.
J
 
  • Tykkää
Reactions: lullaby
Hei vaan pitkästä aikaa!

Jolana minun hoito etenee nyt niin että odotamme seuraavan kierron alkamista ja sitten ultrataan kp10 ja katsotaan että miltä näyttää munisten suhteen. Ja tämä on nyt ilman lääkkeellistä tukea. Kovasti toivon että kaikki olisi ok (y):) ja pääsisin sitten myös inssiin.

Kysyit myös onko lähipiiri tietoinen tästä hoitoihin menosta.
Minulla tietää lähipiiri (vanhemmat, sisarukset ja parhaimmat ystävät) myöskin töissä olen kertonut parille työkaverilleni koska toimimme tiimeissä ja joudun heidän kanssaan vaihtelemaan työvuoroja yms. Kaikki ovat hengessä mukana ja toivovat kovasti että tämä onnistuisi.
Kukaan ei järkyttynyt suunnitelmastani (tai ainakaan minulle sitä näyttänyt :D) vaan olivat enemmänkin iloisia että olen näin päättänyt toimia. Ja nyt ainakin kaikki ovat tietoisi miksi meikäläisen mielialat saattaa hieman heittelehtiä:LOL::LOL:.

ON: kovasti odottelen menkkojen alkamista että saisi soittaa klinikalle ajanvarausta. Mutta siihen voi mennä aikaa kun ei tiedä miten vaikutti tuo aikaisempi lääkeavustus. No toivon ainakin kovasti että kohta hanat aukeaisi (y)
 
lullaby: Kiitos kannustuksesta. Toivottavasti onnistuu tällä tulevalla ensimmäisellä yrittämällä :)

Wannawalli: Voi että, sehän on ihan kohta sun testauspäivä! Käväisepä meillekin sitten kertomassa miten kävi :)

Iitukka76: Toivotaan, että pian tapahtuu sulla siellä ja pääset hoidoissa alkuun :)

Minulla on sama homma, että tiimeissä toimitaan töissä, mutta en ole kokenut tarvetta kertoilla siellä ainakaan vielä, vuoroakaan ei ole tarvinnut vaihtaa kertaakaan vielä, kun kaikki käynnit olen saanut tosi hyvin sovittua juuri niin, että ennen työpäivän alkua tai työpäivän jälkeen tai sitten lomapäivälle. Ennen koko "prosessia" (inhoan käyttää lapsiasiasta sanaa prosessi, siksi lainausmerkit) mietin paljon, että miten ikinä pystyn kaikki nuo käynnit sumplimaan töissä, mutta kaikki on mennyt kyllä tosi helposti, tosin vielä on se isoin käynti edessä. En usko, että kukaan töissä mitenkään järkyttyisikään jos kertoisin, ala kuitenkin semmoinen, että kaikkea erikoisempaakin kuin tämä tulee vastaan, sama lähipiirissä, etten usko tätä ihmeteltävän, mutta jotenkin vain haluan olla ensin varma onnistumisesta ennenkuin hölötän mitään mihinkään, taitaa olla eräänlainen suojelurefleksi, ettei halua turhia toiveita nostattaa kenessäkään :) Muutenkin olen vähän tylsä elämässä, kun haluan pelata varman päälle kaikessa, semmonen spontaanius ei oikein istu minulle.

Omalla kohdalla on tosiaan nyt tämmöistä odottelua, että kierto alkaa ja sitten piikittelyt > punktio > siirto. Huomenna ajattelin käydä ostamassa osan lääkkeistä, loput sitten seuraavasta tilistä. Muuta tässä ei oikein voi tehdä noin pariin viikkoon kuin popsia mammavitamiineja ja nauttia elämästä :) Itsehän olen niin hassu, että olen suunnitellut kovastikin jo elämää vauvan kanssa, jota ei edes ole vielä, olen selannut ja laskeskellut Kelan sivuilta, miettinyt mitä vauvatarviketta pitää ostaa, nimiä kummallekin sukupuolelle, asumisasioita ja jopa äitiyslomia ja päivähoitoasioita, kaikenlaista, koska kuten kerroin olen vähän tylsä siinä, etten oikein tee mitään spontaanisti vaan kaikki täytyy miettiä etukäteen :) Onkohan kukaan muu näin hassu teistä?

Harmi, kun täällä palstalla on nyt tällainen hiljainen vaihe, liekö kaikki muut jossain muualla kirjoittelemassa, koska kyllähän meitä itsellisiä yrittäjiä kuitenkin on paljonkin.
 
Jolana: Ei oo hiljaista enää :).


Ikävä kyllä täällä koitti kp 28 ja vuoto tihkuu lääkkeistä huolimatta läpi. Soitin klinikalle ja käskivät vielä käyttää testipäivään ja testata uusiksi. Mutta onhan tämä nyt selvä nega. Nyt päädyin työkuvioiden vuoksi sellaiseen ratkaisuun, että en kokeile 3. ivf:ää (2. varten) enää keväällä (välikierto ja sitten uusiksi), vaan menen töihin, kerään finanssia, pidän kunnon kuntokuurin ja jatkan ennen vuodenvaihdetta uusiksi. Sain myös tietää, että minulla ei oltu käytetty kahta sairauksieni vuoksi tarvittavaa lääkettä (jota olisi nyt kuulemma ehdottomasti pitänyt käyttää) eli voi olla, että hukkaan meni blastokystit hömpöttävän lääkäriin vuoksi. Siispä vaadin ensi kerralle toisen lääkärin.

Mutta kaikki ok, hieman korpeaa - mutta näillä mennään ja näin oli tarkoitettu.
 
Jolana: Ei oo hiljaista enää :).


Ikävä kyllä täällä koitti kp 28 ja vuoto tihkuu lääkkeistä huolimatta läpi. Soitin klinikalle ja käskivät vielä käyttää testipäivään ja testata uusiksi. Mutta onhan tämä nyt selvä nega. Nyt päädyin työkuvioiden vuoksi sellaiseen ratkaisuun, että en kokeile 3. ivf:ää (2. varten) enää keväällä (välikierto ja sitten uusiksi), vaan menen töihin, kerään finanssia, pidän kunnon kuntokuurin ja jatkan ennen vuodenvaihdetta uusiksi. Sain myös tietää, että minulla ei oltu käytetty kahta sairauksieni vuoksi tarvittavaa lääkettä (jota olisi nyt kuulemma ehdottomasti pitänyt käyttää) eli voi olla, että hukkaan meni blastokystit hömpöttävän lääkäriin vuoksi. Siispä vaadin ensi kerralle toisen lääkärin.

Mutta kaikki ok, hieman korpeaa - mutta näillä mennään ja näin oli tarkoitettu.

Ja kiva, että täällä hommat etenee.

Ja kyllä se on ihan luonnollista, että siitä vauva-arjesta jotenkin haaveilee ja laskeskelee!
 

Yhteistyössä