Vuosi vaihtui, mies sammui, kaikki OK?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Loistava elämä
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Jos mies on muuten hyvä ja tällaisia retkahduksia sattuu vain 1-2 vuodessa, niin minä jatkaisin suhdetta. Joka tapauksessa sinä itse teet valinnan. Yleensä vain ei täydellisiä miehiä löydy, joten opettelisin sinun tilanteessa elämään hänen "puutteensa" kanssa.

Ex-mieheni kertoi, että hän pystyy ottamaan 1-2 olutta, mutta sitten pitää lopettaa. Jos juo kolmannen tuopin, niin silloin alkoholipitoisuus veressä nousee niin paljon, että siitä tulee hiprakkaan eli hyvä olo tulee niin hyväksi, ettei sitä halua eikä pysty katkaisemaan. Tiesinkin aina ennen, että jos mies tulee 1,5 tunnin sisällä takaisin, niin hän on juonut vain max 2 tuoppia, mutta jos on mennyt aikaa jo 2 tuntia, niin häntä voi odotella takaisin valomerkin jälkeen.

Ex-mieheni on nykyään raitis eli hän joutui tekemään valinnan että ollako raitis vai antaako viinanhimon ohjata elämää niin, että terveys ja raha menee juomiseen. Itse en jaksanut jäädä odottamaan miehen raitistumista, vaan suhde päättyi, kun mies oli puolet viikosta baarissa ja minä olin jatkuvasti raivoissani tilanteesta.

Uskon, että miehelläsi on ihan geneettinen riippuvuus alkoholista. Silloin kohtuukäytön raja on vaikea pitää, vaan raittius on helpompaa.

Sinun kannattaisi jutella miehesi kanssa tilanteesta. Tietysti on vähän tyhmää, jos sinä jatkat viinin lipittämistä jne, kun miehellä on tällainen ongelma. Se on vähän sama kuin jos yrittäisit laihduttaa, niin mies söisi sohvalla perunalastuja ja avaisi vielä suklaalevynkin ja sanoisi, että laihduta vaan, kyllä mä sua tuen... Itse ottaisin alkoholittoman linjan miestä tukeakseni, mutta tietysti sinun pitää itsesi miettiä, että onko raittius sinulle liian iso uhraus. Tietysti kannattaa myös miettiä, että tarkoittaako raittius myös kaveripiirin menettämistä, jos niissä piireissä aina alkoholi kuuluu asiaan. Omalla kohdallani sitä ongelmaa ei ole, koska parhaat ystäväni ovat minun kaltaisiani eli lähes kokonaan absolutisteja.
 
Niin... AP:n asenne on oiva. Tuollaisia naisia tarvitaan maailmaan lisää.

Esitän seuraavat kysymykset:
* Pääseekö miehesi koskaan ulos yksin?
* Onko sinun alkoholisuhtautuminen lähtökohtaisesti negatiivinen? Ts. et pidä humalahakuisesta juomisesta?
* Aiheuttiko miehesti vahinkoa olemalla väkivaltainen, aggressiivinen, loukkaava?

Jos vastaus on Ei, Kyllä, Ei niin mielestäni ylireagoit ja olet paskamainen / rasittava ihminen.


Ja vastaukset edellisiin:
- Kyllä.
- Ei.
- Kyllä, osittain.

Kiitos vain analyysista, mutta meni nyt vähän väärään osoitteeseen.
 
Viimeksi muokattu:
Ukkosi on varmaan paljon onnellisempi ilman sinua. Kyllä suomalaisen miehen pitää saada vetää kunnon kännit jos siltä tuntuu.


No niin varmasti. Suoalaisen miehen tarvii toki känninsä saada vetää.. Ja saa sammua mihin vaan ja vaikka tappaa itsensä viinalla. Lasten ja vaimojen ei vaan tarvi sitä katsella.
Itse asiassa ehdotin tuota, mutta ei mies innostunut.
Kunhan kasvat tarpeeksi isoksi, nin näet näitä onnellisia miehiä kapakat väärällään. Jostain syystä eivät sitten näytäkään enää niin onnellisilta.
 
Viimeksi muokattu:
vielä yksi
"Oi aikoja, voi tapoja!", sano intiaanihäiläkkö Juoksee Stimuloivimman Perässä:

Amorismi (lat. Amorismus; ICD <3: fi.meil) on riippuvuus, jossa rakastunut tuntee pakonomaista tarvetta lähennellä rakastumisen kohdetta. Amorismi on yksi tunneriippuvuuden muodoista. Amoristi ei pysty kontrolloimaan ajatteluaan, vaan kärsii sekä fyysisestä että psyykkisestä riippuvuudesta ja vieroitusoireista. Amorismin muihin määritelmiin kuuluu esimerkiksi pitkäaikainen liiallinen tunteellisuus, joka aiheuttaa sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja. Amorismi voidaan jakaa kahteen lajiin: kausittaiseen (Amorismus episodicus) ja jatkuvaan intohimoon (Amorismus chronicus).

Romantiikan suurkulutus on elämäntapa, jota ei voida vielä luokitella amorismiksi, ts. varsinaista riippuvuutta ei ole vielä kehittynyt. Tästä huolimatta suurkulutus on monilla tavoilla haitallista ja vaarantaa terveyden. Romantiikan suurkuluttajaksi katsotaan henkilöt, jotka ajattelevat säännöllisen intohimoisesti yli riskirajan. Miehillä tämä raja on 2,4 tuntia ja naisilla 1,6 tuntia vuorokaudessa.

Suomessa arvioidaan olevan noin 250 000 intohimoriippuvaista ja 250 000 romantiikan suurkuluttajaa, jotka kuuluvat riskiryhmään. Tämä ryhmä tunnelmoi noin puolet Suomessa tunnetusta intohimosta eli heidän keskikulutuksensa on noin 50 % täyttä intohimoa vuodessa. Koko väestön keskikulutus on noin 10 % täyttä intohimoa vuodessa. Suurkuluttajien ja intohimoriippuvaisten tunnelmointi vastaa noin päivittäistä yliannosta puhdasta intohimoa viikossa.
 
Viimeksi muokattu:
Kiitos asiallisesta ja ajattelemaan laittavasta kirjoituksesta, Oma mielipiteeni, kuten myös edellä Tuurijuoppo.

Niinhän se näyttää tuo rajan pitäminen olevan. Olemme keskustelleet asiasta miehen kanssa, jälleen kerran, vakavasti. Aikoo nyt olla pitkään juomatta.
Kaveripiirin kanssa meillä ei ehkä tule ongelmaa, meillä on hyviä kavereita, jotka juovat vähän tai eivät lainkaan. Jännää, että ne, jotka juovat tolkuttomasti, ovat jo aiemmin jääneet kaveripiiristä. Muta mies kyllä löytää umpihumalassa uusia kavereita, selvin päin ei niinkään.

Tuo tukeminen on sitten aika jännä juttu. Alkoholin kokonaan loepttaminen ei ole minulle mahdotonta, mutten tiedä onko se tarpeellista. Kyllä, olen tämän tästä laihdutuskuurilla, ja mies syö silti avoimesti shipsejä ja karkkia. En odota hänen sitä lopettavan, ajattelen vain että mun pitää itse pysyä tarpeeksi lujana. Toki makeanhimo aiheuttaa vähemmän pahaa kuin viinanhimo.
 
Hauska kevennys, Looginen.
Voisin liittyä näihin romanttisiin. Enkä jaksa nyt haittavaikutuksia ajatella. Samoin kiitos Looginen aiemmin noista alkoholismimääritelmistä.
 
"Eli vielä kysyisin, tietääkö joku saako jostain apua tällaisen alkoholiongelman käsittelyyn. Vai onko alkoholiongalma vain se, ettei kestä pisaraakaan. Ongelmia tämä kuitenkin meille aiheuttaa."

Käy ap. Al-Anon - Vertaistukea alkoholistien läheisille - Onko läheiselläsi alkoholiongelma? sivuilla lukemassa juttuja.

Laitoin yli 10 vuotta sitten pyörimään kotikulmilleni Al-Anon vertaisryhmän.
Aikuinen lapseni kysyi jouluna vieläkö ryhmä toimii. Tarkistin asian netistä viikonloppuna.
Kyllä se vieläkin toimii.

Sinulla on ap. vielä erittäin hyvät mahdollisuudet saada asia hallintaan.

Toki voit saada muualtakin hyviä neuvoja. Minä aikoinaan tietämättömänä kyselin neuvoa joka puolelta mm. A-klinikalta.

Mutta aloita viisaampana netissä. Täällä on alkoholista runsaasti fiksua tietoa.
Ellit palstoilta et taatusti tule kovin viisaaksi.
 
"Eli vielä kysyisin, tietääkö joku saako jostain apua tällaisen alkoholiongelman käsittelyyn. Vai onko alkoholiongalma vain se, ettei kestä pisaraakaan. Ongelmia tämä kuitenkin meille aiheuttaa."

Käy ap. Al-Anon - Vertaistukea alkoholistien läheisille - Onko läheiselläsi alkoholiongelma? sivuilla lukemassa juttuja.

Laitoin yli 10 vuotta sitten pyörimään kotikulmilleni Al-Anon vertaisryhmän.
Aikuinen lapseni kysyi jouluna vieläkö ryhmä toimii. Tarkistin asian netistä viikonloppuna.
Kyllä se vieläkin toimii.

Sinulla on ap. vielä erittäin hyvät mahdollisuudet saada asia hallintaan.

Toki voit saada muualtakin hyviä neuvoja. Minä aikoinaan tietämättömänä kyselin neuvoa joka puolelta mm. A-klinikalta.

Mutta aloita viisaampana netissä. Täällä on alkoholista runsaasti fiksua tietoa.
Ellit palstoilta et taatusti tule kovin viisaaksi.


Kiitos suuresti, Peruselli! Katsoin noita sivuja, ja pohdin, josko lähtisin mukaan. Olinhan minä katsonut jo joitakin muitakin alkoholismi-sivuja, mutta en ollut varma, että otettaisiinko tällaista ongelmaa tosissaan, kun Suomessa viinaa on aina kiskottu kaksin käsin. Eli yliherkkänä minua varmaan moni pitää. Minusta ei kuitenkaan tarvitse sietää tuollaistakaan. Vaikka virheensä on jokaisella se on selvä. Mutta olen muutaman vuoden entisestä elämästäni alkoholistin kanssa tuhlannut, enkä aio niin enää tehdä.
 
Viimeksi muokattu:
Voisin liittyä näihin romanttisiin.
Toki trendikkäämpää kuin alkkareihin. Tuli mieleeni tuo rinnastus ja rupesin ihan tosissani miettimään onko niillä, siis rakastumisella ja alkoholismilla, loppujen lopuksi suurtakaan eroa???

Enkä jaksa nyt haittavaikutuksia ajatella.
Ei kovin seksikäs sekään aihe:

Aivotoiminnan muutoksia, pakkomielteisyyttä (pakkoneuroosi), stressiä (kortisoliarvojen kohoamista), ahdistuksen fyysiset oireet. Alttiutta pahoinpitelyihin, äkkikuolemaan (eritasoisiin onnettomuuksiin, itsemurhiin), alkoholin ja huumeiden käyttöön

Psyykkisiä oireita, depressio, masennusoireiden lisääntymistä sekä ahdistuneisuutta, tuska- ja pelkotiloja, turvattomuudentunnetta, lieviä uniongelmia, ärtyneisyyttä ja ujoutta, hermostuneisuutta, pahantuulisuutta, sulkeutuneisuutta.
Voimakasta riippuvuutta ja samastumistarvetta, itseinhoa, vihaa, itsetunto- ja identiteettiongelmia, häpeän ja syyllisyyden tunteita, omien tarpeiden laiminlyöntiä.

Tunne-elämän muutoksia, transferenssi, projektio, regressiotilassa eli taantumassa oman passiivisuuden voimistumista, järkiajattelun ja tunnetilojen labiilius (varhaisten toistuminen), epävarmuus ja sosiaalisten suhteiden vaikeutuminen (mm. avioeroja, itsehalveksunta, katumus, katkeroituminen).
 
Viimeksi muokattu:
Minusta ei kuitenkaan tarvitse sietää tuollaistakaan. Vaikka virheensä on jokaisella se on selvä. Mutta olen muutaman vuoden entisestä elämästäni alkoholistin kanssa tuhlannut, enkä aio niin enää tehdä.
En oikein ymmärrä? Kiitit alkoholismimääritelmistä, eikä yksikään tunnusmerkeistä täyty. Sen mukaan mies ei voi olla alkoholisti, silti pitänet häntä sellaisena?

_____________________
Taivaan merkit 4.1.2011
Yöllä Kvadrantidit-tähtisade, maksimi n. klo 3, keskimäärin 60 tähdenlentoa tunnissa.
Aamulla auringon nousu pimentyneenä n. klo 10:55 (ei täydellinen).
 
Viimeksi muokattu:
Ex-mieheni oli nuorempana juuri tuollainen, joi kun kaverit tarjosivat, joskus oli omiakin juomia liikaa. Ei mies kehtaa olla nössö kun kaverit (naapurit) tarjoaa, alkavat naureskella että onko mies tossun alla.
Muutaman vuoden kestin tuota samaa, mies veti itsensä umpikänniin useamman kerran vuodessa, kaikkia sekaisin, viinoja ja kaljaa, ja lopuksi aina oksensi pitkin huushollia. Sitten joskus sanoin että viinan juonti loppuu tai lähden ja että saa juoda pelkkää kaljaa, saahan siitäkin kännin jos paljon juo mutta ainakaan ei enää sammuillut eikä laattaillut. Kaljan juonti jatkuu yhä, lähes päivittäin, mutta emme ole enää naimisissa.
Märisin minä siitä kaljanlipityksestäkin, siksi koska kaikki ylimääräinen raha meni siihen.
Ei sun hyvää miestä kannata vielä jättää jos tuota tapahtuu vaan muutaman kerran vuodessa, mutta eihän sitä tiedä vaikka juominen lisääntyisi. Ja ei tosiaan ole kivaa siivota kännisen jälkiä, edes kerran vuodessa. Voithan nostaa kissan pöydälle ja sanoa että joko viina tai sinä.
 
Liekö kuitenkin enemmän kyse (heikosta) itsetunnosta, miellyttämisen halusta, korostuneesta liittymisen, jopa symbioottisen sulautumisen ja (tiedostamattomasta ?) hoivatuksi tulemisen tarpeesta kuin varsinaisesta kemiallisesta alkoholismista.

Jos juominen liittyy aina iloisen seuran hakemiseen ja siihen sulautumiseen, niin ehkäpä mies on vain tietyllä tavoin epäkypsä, menee mukaan hyväksynnän ja liittymisen halusta. Tapahtuu regressio elämän varhaisimpiin vaiheisiin, jolloin ei tarvinnut olla vastuullinen, muista huolehtiva, järkevä aikuinen.

Kyllä viina auttaa regressoitumaan ja nollaamaan ja siksi sitä käytetäänkin. Tuskin ap:n miehestä kuitenkaan tulee alkoholistia, jos vaimo tai seuralainen ei ala hoivaamaan häntä kuten imeväistä. Tärkeää on myös, että mies tiedostaa häpeän. Siis sama prosessi kuin lapsella sisäsiistiksi ja kuivaksi oppimisessa. Mutta vahinkoja voi silti sattua.

Pahinta alkoholisoitumisen tiellä olisi, jos vaimo tai joku läheinen alkaisi hoivata ja siistiä jälkiä tai edes yrittää opettaa miestä tavoille. Kun mies itse tietää, millaista on maata rähmällään oksessa ja joutuu vielä siivon korjaamaan, jopa selittelemään lapsilleen, niin luultavasti asia alkaa luonnostaan korjautua. Kukaan ei nimittäin kestä tolkutonta häpeää. Vain seura voi tehdä kaltaisekseen. Liian hyvät humalasta nauttivat naapurit ja kaveripiiri voi jo olla riski, koska renttuilukin voi sopivassa seurassa kohottaa itsetuntoa, ja siitä tehdään vaikkapa kunnian kysymys.
 
Kännikalan ex ja Seurajuoppo! Tajusitte juuri tuon olennaisen asiasta. Noinhan se menee, reteessä seurassa on hienoa ottaa ja kehuskella sillä. Mutta häpeä on kuitenkin aikamoinen, ja eristää helposti muista ihmisistä. Ja valitettavan usein tuo juominen tuppaa lisääntymään ajan myötä, ei tietenkään aina.

Looginen, kyllä, kiitin toki alkoholistin määritelmistä, kuten yleensä kiitän, kun joku näkee vaivaa puolestani :-)
Näillä kriteereillä eivät täyty alkoholistin merkit, totta, mutta jossain muualla oli ikriteerinä jo se, että ei osaa lopettaa alkoholin käyttöä silloin kun haluaisi. Sillä kriteerillä täyttyy. Ja kyllä, olen tuhlannut elämästäni monta vuotta todellisen alkoholistin kanssa. Ehkä osittain siitä johtuen olen aika valppaana, jos moisia merkkejä alkaa ilmaantua. Nyt niitä on ilmaantunut.
 
Joskus kun sana ei tehoa, kuva tehoaa sitäkin paremmin.

Serkkuni miehellä oli vuosia sitten sama ongelma. Ei juonut joka viikko tai kuukausikaan mutta ei myöskään osannut lopettaa juomista ajoissa. Mopo karkasi joka kerta vauhdilla. Jos oli Vappu tai Juhannus ja mukavaa seuraa, niin siinä sitten örvelsi ja oksenteli lopulta nurkkiin ja sammui illan päätteeksi eteisen lattialle tai autotalliin yrjöt kauluksella.

Yhtenä jouluna serkun perhe sai miehen sisarelta lahjaksi videokameran. Sillä serkku sitten kuvasi miehensä Uudenvuoden ryyppyjuhlan huipennuksen, mies kun makasi öristen housut kintuissa kusi- ja yrjölammikossa eteisen lattialla. Odotteli hissun kissun pari päivää että mies kunnolla selvisi, ja istutti sitten miehensä katsomaan otoksen. Kysyi vielä että haluaako mies että hänen kolmevuotiaan poikansa ensimmäinen muisto isästään olisi tuollainen (jos siis lapsi sattuisi tuon näkemään, mikä on aina täysin mahdollista).

Mies järkyttyi nauhan nähtyään niin perusteellisesti että kalsarikännit jäivät sen tien. On kummasti oppinut juomaan sivistyneesti.
 
Looginen, kyllä, kiitin toki alkoholistin määritelmistä, kuten yleensä kiitän, kun joku näkee vaivaa puolestani :-)
Näillä kriteereillä eivät täyty alkoholistin merkit, totta, mutta jossain muualla oli ikriteerinä jo se, että ei osaa lopettaa alkoholin käyttöä silloin kun haluaisi. Sillä kriteerillä täyttyy. Ja kyllä, olen tuhlannut elämästäni monta vuotta todellisen alkoholistin kanssa. Ehkä osittain siitä johtuen olen aika valppaana, jos moisia merkkejä alkaa ilmaantua. Nyt niitä on ilmaantunut.
Jaa, no sitten luulin väärin. Onkin ymmärtääkseni kyse siitä osaako lopettaa alkoholin käytön silloin kun haluaisi. Muin kriteerein alkoholisti aika moinen tuhlaus ilmaantunut merkein moisin. Jäljelle jääneenä siis, lähinnä se lopun osaaminen, ettei kävisi niinkuin sen todellisen alkoholistin kanssa.
 
Viimeksi muokattu:
On ihan mahdollista, että AP:n mies on alkoholisti. Raitistunut rappioalkoholistikin on alkoholisti, vaikka hän ei juo. Alkoholismia ei ole vain yhdenlaista, vaan se voi olla tuurijuoppoutta tai kyvyttömyyttä lopettaa, kun kerrran aloittaa. Minusta ainakin AP:n miehellä on kaikki merkit näkyvissä, että hänestä saattaa tulla alkoholisti esim. sellaisessa tilanteessa, jos vaimo päättäisi jättää hänet ja lasten huoltajuus siirtyisi vaimolle. Silloin voi käydä niin, että mies ei osaa purkaa suruaan ja ahdistustaan puhumalla, vaan hän juo unohtaakseen pahaa oloaan.

Jos mies on hyvä isä ja hän on sellainen mies, johon AP joskus rakastui, niin se sama mies on siellä edelleen esillä. Ennen eroamista kannattaa ehdottomasti kokeilla ihan lasten vuoksi, että voisiko sitä suhdetta parantaa. Siksi joku parisuhdeterapia, -leiri tai keskusteluapu voisi avata parisuhdetta hiertäviä solmuja auki. Kun keskustelussa päästään toista lähemmäs, niin suhde saattaa päästä ihan uudelle tasolle ja olla parhaassa tapauksessa jopa parempi kuin koskaan aiemmin.

En missään tapauksessa syytä vaimoa, mutta joskus näkee tilanteita, joissa vaimo on hyvin kontrolloiva ja mies kokee itsensä vähän nurkkaan ajetuksi. Saattaa olla, että miehen oma äiti on myös ollut määräilevä. Silloin parisuhdeterapia auttaa kovasti myös miestä, kun hän pääsee ääneen ilman, että vaimo on koko ajan "aina oikeassa".
 
"Olinhan minä katsonut jo joitakin muitakin alkoholismi-sivuja, mutta en ollut varma, että otettaisiinko tällaista ongelmaa tosissaan, kun Suomessa viinaa on aina kiskottu kaksin käsin."

Hyvä että olet jo kaivanut tietoa netistä ja muualtakin. Tietoa on uskomattoman paljon.
Mutta sinun on kaikista tärkeintä pidettävä huolta omasta hyvinvoinnistasi. Kun sinä voit hyvin
niin lapsetkin voivat hyvin.

Muistelin tässä muutama päivä sitten Al-Anon ryhmässä vuosikymmeniä käynyttä jo edesmennyttä naista. Tutustuin häneen ensimmäisessä ryhmässäni. Mies oli kuollut jo vuosikymmeniä sitten, mutta nainen jatkoi uutterasti ryhmässä käyntiä. Hän puhui mukavasti ja minä kuuntelin häntä mielelläni. Olin tuohon aikoihin täysin pihalla. Mutta en enää vatvo menneitä.

Hyvin monta ihmistä kiinnostaa meidän "mahdollistajien" osuus juomiseen.
Sen takia olen ottanut asioista perusteellisesti selvää.

Ex-mieheni on nykyään täysin irti viinasta. Mutta prosessi keski kauan. Yhtä kauan kuin eräs selvännäkijä puhelimessa kertoi. Hain aikoinaan apua jopa selvännäkijöiltä. Älä sinä missään nimessä lähde hakemaan apua sieltä sun täältä. Jos Al-Anon ei tunnu sinulle sopivalta niin terve maalaisjärkikin riittää.

Vertaisapu on ihan loogista ja yksinkertaista. Niihän sinä haet ruokareseptejä ym. ja asioista on mukava vaihtaa mielipiteitä. Mutta mikä sopii yhdelle ei sovi toiselle. Al-Anon ohjelma ohjaa ajatukset terveille raiteille. Juovan läheisyydessä joskus ajatusmaailma kieroutuu. Näkee asiat kuin pullon pohjan kautta.

Mutta tästä asiata olen kirjoittanut elleissä uskomattoman paljon.
Helpoimmalla pääset jos käyt edes joskus vertaisryhmässä tai soitat palvelevaan puhelimeen.
Pääset toipumisen tielle ja unohdat nuo örvellykset. Minulla on ihan kaikki jutut hyvässä muistissa, mutta osaan jo hymyillä lempeästi ja laupiaasti Tuhniksen ex-elämän jutuille.
 
Alkuperäinen kirjoittaja alkkiksen määritelmä;10762730:
On ihan mahdollista, että AP:n mies on alkoholisti. Raitistunut rappioalkoholistikin on alkoholisti, vaikka hän ei juo. Alkoholismia ei ole vain yhdenlaista, vaan se voi olla tuurijuoppoutta tai kyvyttömyyttä lopettaa, kun kerrran aloittaa. Minusta ainakin AP:n miehellä on kaikki merkit näkyvissä, että hänestä saattaa tulla alkoholisti…
En vastusta! Lääketieteellistä venkulointia ei tarvita, kun kriteerit valitaan maun mukaan, kuten miehenkin valinnassa usein tapana on. Saa mies kirkasta alkoholismia minun puolestani edustaa. Erotyötähän tämä mielestäni on ja mitä pikemmin saa keksittyä syitä vihotteluunsa sitä joutuisammin ero tulee ja kärvistelyaikakin lyhenee. Jotta hyvää vauhtia projektille toivotan!
 
"* Taipumus alkoholismiin on osin geneettistä. Alkoholismia on myös jaettu erityyppisiin alatyyppeihin. Alkoholismi näyttää liittyvän ainakin serotoniini- ja dopamiinivälitteisten neuraalijärjestelmien toimintaan."

Kuulin uudesta tutkimuksesta, jossa alkoholismi on suomalainen erityispiirre.
Yksioikoisesti voisi vetää johtopäätöksen ettei suomalaisten kannata olla viinan kanssa missään tekemisissä.

Nyt vietetään tipatonta tammikuuta. Aurinko paistaa. Muutama tunti sitten oli niin pilvistä, että en nähnyt aurinkoa taivaalla. Jäi pimennys näkemättä.

Ei läheisen tarvitse kaikkea tietää kun ei tiedä tutkijatkaan.
Ap. on varmasti jo saanut vastauksen kysymyksiinsä.
 
Kuulin uudesta tutkimuksesta, jossa alkoholismi on suomalainen erityispiirre.
Ehkäpä on, vähän niinkuin diabeteskin (I-tyyppi). Likinäköisyys on kuulema lisääntymässä ja hedelmällisyys vähenemässä. Suomimiehen laatu heikkenee muutenkin naisten silmissä ja miksei hampaissakin kaikenaikaa reippaasti.

Yksioikoisesti voisi vetää johtopäätöksen ettei suomalaisten kannata olla viinan kanssa missään tekemisissä.
Nyt vietetään tipatonta tammikuuta.
Juu, sitähän ei voi missään muussa kuussa viettääkään. Kai joku ramadanin tai pääsiäispaaston johdannainen kehittymässä. Minkäs maalaisten viinan kanssa kannattaisi tekemisissä olla; venäläisten, ranskalaisten vai ihan muunlaisten porukoiden, vaikka jonkun kartusiaani- tai benediktiinimunkkien?

Ei läheisen tarvitse kaikkea tietää kun ei tiedä tutkijatkaan.
Ap. on varmasti jo saanut vastauksen kysymyksiinsä.
Samaa mieltä ja oikeastaan kaikki parhaat vastausvariaatiot. Alkkis on, tai jos ei vielä niin tulossa sellaiseksi, tai jos ei tarpeekisi pian niin jo syntyessään ollut ja alkkis pysyy alkkiksena vaikka raitistuisi loppuelämäkseen. Kyllä tällainen raivoaktiivinen ketjureaktio aina asiansa tuntuu ajavan ja tehokkaasti näyttää toimivan.
 
Viimeksi muokattu:
En vastusta! Lääketieteellistä venkulointia ei tarvita, kun kriteerit valitaan maun mukaan, kuten miehenkin valinnassa usein tapana on. Saa mies kirkasta alkoholismia minun puolestani edustaa. Erotyötähän tämä mielestäni on ja mitä pikemmin saa keksittyä syitä vihotteluunsa sitä joutuisammin ero tulee ja kärvistelyaikakin lyhenee. Jotta hyvää vauhtia projektille toivotan!


Ja höpö höpö. Ei tässä mitään erotyötä olla tekemässä, saati sille jotain tekosyitä keksimässä. Ihan yritän ymmärtää, mistä on kyse, jakaa tuntoja ja kysellä neuvoja, mitä voisi tehdä. Hyvän valoisan elämän haluan meille kaikille, vaikka tässä aika maihin painuttiinkin välillä. Siinä mielessä määritelmillä on tietenkään turha loputtomiin spekuloida, mutta kunhan nyt tuli mieleen.
 
Viimeksi muokattu:
Kiitos kaikista viisaista kommenteista, etenkin tämän sivun pitkistä viesteistä sain paljon ajateltavaa. Ne, jotka ovat eläneet noissa tilanteissa, ymmärtävät millaisia tunteita tuollainen aiheuttaa.
Kyllä, mies on varsin hyvä mies ja isä, ei kuitenkaan täydellinen, mutta rakastan häntä. Eli ei ole syytä eroon, ainakaan vielä.
Tuota törppöilyn ikuistamista muuten kokeilin, otin vain valokuvan. Mies häpesi, sanoi olleen kauheaa katsottavaa jo sekin.
Yritän pitää itsestäni ja lapsista huolta. Nyt suuntaan taas valoisammille vesille, mielipahasta lähes ylipäässeenä, miehen kanssa keskustelleena. Hän on motivoitunut muutokseen, toivotaan että se motivaatio kestää.
Niin, tulin tänne purkamaan mieltäni ja lukemaan muiden mielipiteitä ja näkemyksiä. Niitä olen saanutkin kiitettävästi. Niistä poimin tietenkin käyttööni ne, joista tuntuu minulle olevan apua. Katkeruutta en kuitenkaan halua elättää, sitä on tässä maailmassa muutenkin tarpeeksi.
 
"* Taipumus alkoholismiin on osin geneettistä. Alkoholismia on myös jaettu erityyppisiin alatyyppeihin. Alkoholismi näyttää liittyvän ainakin serotoniini- ja dopamiinivälitteisten neuraalijärjestelmien toimintaan."

Kuulin uudesta tutkimuksesta, jossa alkoholismi on suomalainen erityispiirre.
Yksioikoisesti voisi vetää johtopäätöksen ettei suomalaisten kannata olla viinan kanssa missään tekemisissä.

Nyt vietetään tipatonta tammikuuta. Aurinko paistaa. Muutama tunti sitten oli niin pilvistä, että en nähnyt aurinkoa taivaalla. Jäi pimennys näkemättä.

Ei läheisen tarvitse kaikkea tietää kun ei tiedä tutkijatkaan.
Ap. on varmasti jo saanut vastauksen kysymyksiinsä.

Luin samaisesta tutkimuksesta, käsittääkseni se oli ns. "rähinäviinasta", mutta ehkä sitä voi yleistää laajemminkin. Samaa mieltä, suomalaisten ei ehkä kannattaisi olla viinan kanssa kovin paljon tekemisissä. Ja kuin tikulla verta nenästä kaivaakseni totean vielä, että jonkin pituisen Keski-Euroopan kokemukseni perusteella, ja sielläkin iltaa monesti istuneena totean, että alkoholi tuntuu sikäläisille sopivan paljon paremmin kuin meikäläisille.
 
Viimeksi muokattu:
Ja höpö höpö. Ei tässä mitään erotyötä olla tekemässä, saati sille jotain tekosyitä keksimässä. Ihan yritän ymmärtää, mistä on kyse, jakaa tuntoja ja kysellä neuvoja, mitä voisi tehdä. Hyvän valoisan elämän haluan meille kaikille, vaikka tässä aika maihin painuttiinkin välillä. Siinä mielessä määritelmillä on tietenkään turha loputtomiin spekuloida, mutta kunhan nyt tuli mieleen.
Kuin myös, mutta uskon että kirjoitustyylistä johon pyrin koituu erityisen tuntuvia hakaluuksia.

* Selittäminen pyrkii löytämään vastauksen kysymykseen miksi?
Tieteellisessä selittämisessä selitettävä asia kytketään muihin asioihin, joiden sanotaan selittävän sen.
Proksimaalinen ja ultimaattinen selitys ovat teoreettista selittämistä, joka on vallitseva tieteellinen tapa, jolla asioita selitetään. Se on kausaalinen selitys, joka kuvaa tapahtuvaa asiantilaa, kun lähdetään tietyistä alkuehdoista.
Selittäminen on deskriptiivistä, eli se kertoo miten asiat ovat. Humen giljotiini huomauttaa, että mistään tieteellisestä selityksestä ei voida sinällään johtaa arvoja tai toivottavia asiaintiloja.
(Wikipedia)
 
Viimeksi muokattu:

Yhteistyössä