Ottakaa kopallinen kiviä valmiiksi

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja The Maiden
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja Rukoilijasirkka:
Sano sille, et lopettaa juomisen kokonaan. Jos ei osaa, ei pidä juoda.

Hyvin kiteytetty. Olen nähnyt että se joskus osaa ottaa fiksustikkin ja silloin on ollut ihan mukavaa. Väkevistä iskee juoppohulluus ja se rupee kehittelemään ihan ihmedraamaa päässään. Ei mitään mustasukkaisuusjuttuja mutta muuta ihan lapsellista tarinaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja åboriginaali:
Mä kivitän sen miehen.

Mutten ymmärrä naistakaan, joka tuollaista katsoo ja sietää - ja pistää lapsensakin katsomaan. En ymmärrä. Yhtään :|

Johtuu monesti tietyistä pers.piirteistä.
Se kun on ihan tyypillistä, että alkoholistien lapsista tulee mm. läheisriippuvaisia, jotka ovat juurikin alkoholistien ym kanssa yhdessä.

Asiat ei ole mustavalkoisia.
Terveen lapsuuden ja nuoruuden saanut henkilö usein kykenee lähtemään... mutta aika eri juttu, jos lapsena omannut käytösmallin missä alistuu / ei osaa laittaa rajoja / ei osaa sanoa ei tms

Itse ymmärrän kovinkin hyvin...
 
Alkoholistin lapsella on kotoisa olo juopon kanssa :/ kun on lapsuuden katselu sellasta niin sellainen tuttuuden tunne tuntuu kotoisalta ja tutulta ja outoa mutta turvalliselta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja The Maiden:
No, sitten otin miehen kännyn ja suljin sen ja piilotin sen kenkään.

:D:D:D

Noin mäkin olisin tehnyt. Toisekseen paukuttaisin kattilankansia huoneessa yhteen kun mies vetää sikeitä :D.

Mä halusin että se nukkuis niin pitkään että jäis pois tosta kyydistä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja The Maiden:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja The Maiden:
No, sitten otin miehen kännyn ja suljin sen ja piilotin sen kenkään.

:D:D:D

Noin mäkin olisin tehnyt. Toisekseen paukuttaisin kattilankansia huoneessa yhteen kun mies vetää sikeitä :D.

Mä halusin että se nukkuis niin pitkään että jäis pois tosta kyydistä.

Eikö se herännyt ja lähtenyt jonnekin? :(
 
Alkuperäinen kirjoittaja saman kokenut:
Alkoholistin lapsella on kotoisa olo juopon kanssa :/ kun on lapsuuden katselu sellasta niin sellainen tuttuuden tunne tuntuu kotoisalta ja tutulta ja outoa mutta turvalliselta.

Mutta miten tässä kävi näin? Otin raittiiden vanhempien isontalon pojan! Ahkeran miehen joka ei työtä vieroksu! Nyt saa sitten kärsiä koko porukka.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja The Maiden:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja The Maiden:
No, sitten otin miehen kännyn ja suljin sen ja piilotin sen kenkään.

:D:D:D

Noin mäkin olisin tehnyt. Toisekseen paukuttaisin kattilankansia huoneessa yhteen kun mies vetää sikeitä :D.

Mä halusin että se nukkuis niin pitkään että jäis pois tosta kyydistä.

Eikö se herännyt ja lähtenyt jonnekin? :(

Joo heräs ja lähti sinne sadan kilometrin päähän sen jätkäporukan kanssa. Ja kännissä varmasti tulee takaisin. Huomenna se ei varmasti juo, mutta krapuloissa ja madellessa menee se päivä.
 
:hug: ap! Harmillinen tilanne, ymmärrän, että olet varmaan pettynyt, raivoissasi, surullinen...

Juicen vanhan biisin sanoin: "Elämä, sitä se on, miksi sen teet" - eli mielestäni jokainen on vastuussa itsestään ja omasta hyvinvoinnistaan. Niin alkoholia "huonosti" käyttävä, kuin sitä sietää yrittävä puolisokin.

Pystyisitkö huopmenna suoraan kertomaan tuntemuksesi miehellesi?
 
Minä en olisi kännykkää piilottanut. Jos mies olisi tänään lähtenyt se olisi parempi kuin katsoa sitä kotona krapulassa makaamassa. Mies tehköön omat valintansa, minne menee, miten käyttäytyy ja kenen kanssa.

Ja sä teet omat valintasi. Suostutko kattomaan sellaista? Mitä aiot tehdä asialle? Sulla ON vaihtoehtoja mut ÄLÄ ala aikuisen miehen vahtijaksi!
 
Alkuperäinen kirjoittaja sipsi:
:hug: ap! Harmillinen tilanne, ymmärrän, että olet varmaan pettynyt, raivoissasi, surullinen...

Juicen vanhan biisin sanoin: "Elämä, sitä se on, miksi sen teet" - eli mielestäni jokainen on vastuussa itsestään ja omasta hyvinvoinnistaan. Niin alkoholia "huonosti" käyttävä, kuin sitä sietää yrittävä puolisokin.

Pystyisitkö huopmenna suoraan kertomaan tuntemuksesi miehellesi?

Kyllä, pettynyt, raivoissani ja surullinen olen. :( Kaikkia näitä. Olen pystynyt ennenkin ja pystyn kyllä nytkin kertomaan. Väsyttää niin kamalasti. Lapset on tämän päivän sujuvasti viihdyttäneet itse itseänsä. Mulla olis vaikka mitä kivaa leffaa katsomatta mutta ei jaksa... Odotan vaan kun se pälli saapuu kotiin että voin olla sille kylmä ja ilkeä. Lämpimältä ihmiseltä se ei vaan kauaa onnistu vaikka nyt haluaisin pistää sen kärsimään niinkun olen itsekkin kärsinyt. Kosto on päällimmäisenä mielessä.
 
Jotain tuttua tuossa tilanteessa, vuosien takaa, kun esikoisemme ei ollut vielä syntynyt, ja ehkä vähän syntymän jälkeenkin.

En tiedä mikä se lopulta oli, joka rauhoitti miehen, ei vaan enää kiinnostanut baariin lähtemiset. Ottaa toisinaan vieläkin, mutta koska muakin ärsyttää ne känniturinat, niin en ala keskustelemaan silloin, teen omiani ja nyökkäilen ja totean joo joo :D Paljon helpompaa kuin että lähtee juttuihin mukaan tai vallan alkaa nalkuttaa.

Ja nää kerrat on tosiaan harventunut ihan minimiin. Ehkä meillä oli se kierre, että KUN nalkutin ja kielsin, mies "uhallaankin" otti, tai tympimiseen. Nyt kun annan olla, niin eipä tuo monesti otakaan. Ja meidän välit on paremmat kuin koskaan.

en tiiä auttaisiko teillä. Voisiko tuo olla miehellä ohimenevä vaihe, joka pikkuhiljaa rauhoittuu? Olisiko riitely vältettävissä, jos et alkaisi "keskustelemaan" juopuneen kanssa?
 
Alkuperäinen kirjoittaja **:
Minä en olisi kännykkää piilottanut. Jos mies olisi tänään lähtenyt se olisi parempi kuin katsoa sitä kotona krapulassa makaamassa. Mies tehköön omat valintansa, minne menee, miten käyttäytyy ja kenen kanssa.

Ja sä teet omat valintasi. Suostutko kattomaan sellaista? Mitä aiot tehdä asialle? Sulla ON vaihtoehtoja mut ÄLÄ ala aikuisen miehen vahtijaksi!

No huomenna se on jokatapauksessa täällä krapulassa makaamassa. Tämä olis saanut olla se päivä.

En aio katsoa, aion tehdä sille yhtä pahan mielen kuin itsellenikin ja sitten pistetään lusikat jakoon toi korkki tiukemmalle.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Jotain tuttua tuossa tilanteessa, vuosien takaa, kun esikoisemme ei ollut vielä syntynyt, ja ehkä vähän syntymän jälkeenkin.

En tiedä mikä se lopulta oli, joka rauhoitti miehen, ei vaan enää kiinnostanut baariin lähtemiset. Ottaa toisinaan vieläkin, mutta koska muakin ärsyttää ne känniturinat, niin en ala keskustelemaan silloin, teen omiani ja nyökkäilen ja totean joo joo :D Paljon helpompaa kuin että lähtee juttuihin mukaan tai vallan alkaa nalkuttaa.

Ja nää kerrat on tosiaan harventunut ihan minimiin. Ehkä meillä oli se kierre, että KUN nalkutin ja kielsin, mies "uhallaankin" otti, tai tympimiseen. Nyt kun annan olla, niin eipä tuo monesti otakaan. Ja meidän välit on paremmat kuin koskaan.

en tiiä auttaisiko teillä. Voisiko tuo olla miehellä ohimenevä vaihe, joka pikkuhiljaa rauhoittuu? Olisiko riitely vältettävissä, jos et alkaisi "keskustelemaan" juopuneen kanssa?

En usko että on vältettävissä, kokeiltu on. Mies tulee sitten ihan iholle tenttaamaan, että "mikä sulla on, mitä mää on tehnyt" kunnes oikeasti suutun. En ole nalkuttanut tai puuttunut juomiseen ennenkuin olen saanut paniikkikohtauksen (harvemmin iskee muttei koskaan mistään muusta aiheesta). Mua on syyllistetty siitä, että annan sen juoda liikaa. Miehen vanhemmat ja veli syyllistää mua kun oon antanut sen mennä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja The Maiden:
En usko että on vältettävissä, kokeiltu on. Mies tulee sitten ihan iholle tenttaamaan, että "mikä sulla on, mitä mää on tehnyt" kunnes oikeasti suutun. En ole nalkuttanut tai puuttunut juomiseen ennenkuin olen saanut paniikkikohtauksen (harvemmin iskee muttei koskaan mistään muusta aiheesta). Mua on syyllistetty siitä, että annan sen juoda liikaa. Miehen vanhemmat ja veli syyllistää mua kun oon antanut sen mennä.

No hölmöjähän ne miehen sukulaiset on jos ne luulee että kukaan muu voi aikuisen ihmisen juomiista holhota kuin ihminen itse! Älä edes kuuntele tuollasia.

Olisko parempi että ukko menis muualle juomaan, ettei se "kiusaa" sua? Meillä mies istuu saunassa ja takkahuoneessa ottamassa, niin saa ottaa rauhassa ja mä saan olla rauhassa kanssa.

Mikä sulla laukaisee sen paniikkikohtauksen?
 
Mun tekee pahaa ennen kaikkea lasten puolesta. Heillä kun ei ole itsenäisesti mahdollisuutta lähteä pois tilanteesta. Aikuiselta se onnistuu, tavalla tai toisella, mutta lapsi ei voi itse päättää.
 
Alkuperäinen kirjoittaja The Maiden:
Tässä siis minä, tyypillinen alkkisperheen lapsi, reppana joka on ajautumassa siihen samaan tilanteeseen, jossa on koko lapsuutensa elänyt. Nyrkit ja puukot ei täällä viuhu, mutta muuten tunnistan tämän pahan olon ja voimattomuuden tunteen.

Joten heittäkää nyt ne kivet, rikoin varmaan jotain h*lvetin kirjesalaisuutta kun känny on kiinni ja miehen lenkkarissa!

Aihetta kivien heittämiseen on vain jos et ymmärrä säästää omat lapset tuolta pahan olon ja voimattomuuden tunteelta.

:hug:
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja The Maiden:
En usko että on vältettävissä, kokeiltu on. Mies tulee sitten ihan iholle tenttaamaan, että "mikä sulla on, mitä mää on tehnyt" kunnes oikeasti suutun. En ole nalkuttanut tai puuttunut juomiseen ennenkuin olen saanut paniikkikohtauksen (harvemmin iskee muttei koskaan mistään muusta aiheesta). Mua on syyllistetty siitä, että annan sen juoda liikaa. Miehen vanhemmat ja veli syyllistää mua kun oon antanut sen mennä.

No hölmöjähän ne miehen sukulaiset on jos ne luulee että kukaan muu voi aikuisen ihmisen juomiista holhota kuin ihminen itse! Älä edes kuuntele tuollasia.

Olisko parempi että ukko menis muualle juomaan, ettei se "kiusaa" sua? Meillä mies istuu saunassa ja takkahuoneessa ottamassa, niin saa ottaa rauhassa ja mä saan olla rauhassa kanssa.

Mikä sulla laukaisee sen paniikkikohtauksen?

Se toivottomuuden tunne, kun mua ei kuulla eikä ymmärretä. Menen jotenkin lapseksi jälleen. En huuda mutta kurkku menee tukkoon enkä saa happee. En saanut lapsenakaan huutaa. En kuitenkaan ota mitään paperipusseja, mun isä imppas aina niitä ja se ärsytti ihan hirveästi mua.
 
Alkuperäinen kirjoittaja hömppö:
Alkuperäinen kirjoittaja The Maiden:
Tässä siis minä, tyypillinen alkkisperheen lapsi, reppana joka on ajautumassa siihen samaan tilanteeseen, jossa on koko lapsuutensa elänyt. Nyrkit ja puukot ei täällä viuhu, mutta muuten tunnistan tämän pahan olon ja voimattomuuden tunteen.

Joten heittäkää nyt ne kivet, rikoin varmaan jotain h*lvetin kirjesalaisuutta kun känny on kiinni ja miehen lenkkarissa!

Aihetta kivien heittämiseen on vain jos et ymmärrä säästää omat lapset tuolta pahan olon ja voimattomuuden tunteelta.

:hug:

Tää on kyllä niin totta. Mutta jotenkin olen selittänyt tän itselleni, että ei se niin paha ole kun se ei riehu lasten nähden ja niillä on aina vesiselvä vanhempi tukena ja turvana, niin tätä voi vielä kattella ja yrittää korjata. Meillä aina molemmat vanhemmat ryyppäsivät ja uhkasivat tappaa toisiaan. Iskä repi mut aina keskellä yötä sängystä väkisin "Tuu kattoon hullua äitiä". Ja "Mene piilottamaan kaikki puukot ja sakset, se tappaa meidät muuten".

Isä alkoholisti-narsisti,
äiti alkoholisti-maanisdepressiivinen,
Minä ???
 

Yhteistyössä