Vai että ei ollut lugeja? Mulla kävi keväällä clomien kanssa noin, koko tehdaserässä oli ollut väärät pakkausmerkinnät, ja lääkettä ei saanut mistään apteekeista. Hitto, metsästin niitä pari viikkoa, ja sitten vein yhden apteekin viimeisen paketin kun löysin. Että näin... Onneksi niitä sentään luvattiin.

Eikä niistä clomeistakaan sitten mitään apua meille ollut, taitaa olla ongelmaa joko tuubissa, miehessä tai korvien välissä... hehheh.
Mutta mä odotan vieläkin huomiseksi sitä plussaa, Jolly! Kuulostaa hyvältä ainakin se, ettei lugejen "läpi" puske mitään sieltä oikeasta paikasta...

Mutta kyllä lapset sitten on suloisia. Onneksi ei itsellä ole entuudestaan, olis varmaan vielä hirveämpää tämä - tai kuka tietää, ehkä helpompaa.
Mieskin totesi eilen, että hän(kin) on lakannut sen kahdesta lapsesta haaveilemisen... Kun nyt saisi sen yhdenkin. Tuli melkein tippa linssiin kun sen kuulin. Normaalien (no, mikä nyt on normaali) ihmisten kun ei tällaistakaan tarvitse ajatella, vaan lapset tosiaan ihan vain tehdään. Mutta elämä ei ole reilua. Tosin miesin sanoi, että häntä lohduttaa se, että toistuvat keskenmenot on niin harvinaisia... Mua ei kyllä lohduta ihan nin paljon, tuolla kermiteissä oon niin monta toistuvista keskenmenoista kärsivää kohdannut. Ja lisäksi, on pakko vielä todeta, ettei se tärppi nytkään niin helposti tullut. Että vuosiakin voidaan joutua vielä odottamaan, eikä mikään ole varmaa.
No niin, tästä tuli taas tällainen tylsän työpäivän masentunut ruikutusviesti. Positiivista asennetta, anyone??