Finnijuttua (herkkähermoiset, älkää vaivautuko): mä siis lopetin pillerit vuosi sitten. Aika pian mulle sitten palasi nämä teinivuosien finnit, naamaan "hormonialueelle" eli leukapieliin/nenänpieliin ja lisäksi selkään ja rintaan. Ei siinä muuten mitään, mutta tässä vuoden kuluessa ne on vaan suurentuneet... Hirveitä paiseita tulee välillä, tosi kipeitä ja tietysti tosi kauniin näköisiä.

Nyt kuukauden päivät olen sitten käyttänyt ihan alkoholipohjaista puhdistusainetta, jolla ne finnit teininäkin lähti. On ne nyt ainakin pienentyneet ja hiukan vähemmän niitä tulee. Mutta pahinta on se, että suurimmat finnit IKINÄ tuli sinä lyhyenä aikana kun olin raskaana! Eli tää vaan pahenee jos plussa pärähtää. Repikää siitä.
Tosin, on sitä elämässä suurempiakin ongelmia kuin finnit, etenkin tässä iässä. Vaikka mulla siinä 14 vuoden kieppeillä oli niitä silloinkin paljon (ei tosin kasvoissa), niin ei se silloinkaan mikään maailmanloppu ollut. Tyhmää vaan, että nytkin ihotautilääkäri oli sanonut mun miehelle (joka käy siellä säännöllisesti ja oli kysynyt mun tilanteesta), että ei sille mitään voi tehdä ja voi kestää jopa vuoden pillerien lopettamisen jälkeen. Totesin vaan itsekseni, että se vuosi tais kyllä mennä jo... Miehelle en viitsinyt kiukutella siitä. Tulis vaan raskaaksi, niin ei finnit vois vähempää kiinnostaa!
Sini, tosi hyvä idea nuo muumit. Tyttö tykkää juuri kovasti kaikista hahmoleluista, ja voisin ostaa vaikka pari sellaista ja satuceedeen kapuanpäälle. Saako niitä satulevyjä mistä kaupoista? Kas, kun lapseton ei ole perehtynyt asiaan.

Aika hirveää, mutta me mun miehen kanssa just aina puhutaan siitä, miten näillä meidän ystävillä on aivan liikaa kaikkea krääsää niiden lapsilla (joista toinen meidän kummityttö ja kolmas tulossa). Ettei millään haluais ostaa mitään sellaista... Ja koskaan ei olla nähty, että niille luettais. Ehkä jos ostais satulevyn, niin sitä tulis kuunneltua!
Tyttö diggailee myös noista mekoista, jokusen olen hankkinutkin mutta kun niitäkin tuntuu riittävän loputtomiin siinä taloudessa. Ja tykkäisi kyllä pitää hienoja hiuspompuloita ja pinnejäkin hirveästi, mutta kun isoveljen pirulainen tykkää niistä sitten kiskoa koko ajan... Niiden hankkiminen ei taida olla ihan vielä hyvä idea.
Jatkaakseni vielä omaa napaa hiukan. Meillä on yks aika läheinen kaveripariskunta, jotka asuu meidän naapurissa. He ovat koko ajan tienneet meidän yrityksestä ja tietävät keskenmenostakin, ovat olleet tukena koko ajan. No, eilen sitten kertoivat, että hekin yrittävät nyt lasta... Oli koko illan ihan masentunut ole. TIEDÄN, ettei se ole minulta mitään pois, mutta olen koko ajan ajatellut, miten onni on, etteivät he yritä... koska olen aivan varma, että heillä tärppää heti. Taas yksi pariskunta, joka saa lapsen. Pelkään vain, että menetän heidätkin ystävinä, koska en kestäisi nähdä heitä koko ajan kun maha vain kasvaa ja vauva syntyy.
Kuulostaa varmaan aivan kauhealta pelätä tällaista etukäteen. Se on vain jo muutaman kohdalla käynyt toteen, joten vanhasta tottumuksesta sitä kai pelkää. Ihan hirveä olo, sekä tuon asian takia mutta enemmän kai siksi, että tunnen itseni ihan kamalaksi ihmiseksi.
Eikä oviksesta tietoakaan.