Voisitko pettää?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja yksi vain
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
[QUOTE="alkup.";28413515]Kaduitko ja oliko sen arvoista? entä pystyitkö jatkamaan elämääsi normaalisti sen jälkeen, siis siinä parisuhteessa?[/QUOTE]

En nyt tiedä onko sen arvista ollu mutta en oikeastaan katunut.
Pystyin jatkamaan ihan normaalisti, paitsi välillä tekee mieli pettää uudelleen.
 
[QUOTE="alkup.";28413553]Miksi petit? Onko oma suhde niin huono vai mikä oli syy?[/QUOTE]

Jaa-a. Syitä on monia, inhottaa olla tällainen. Suhteesta sen verran, että mikään ei tunnu riittävän.
 
Syvästi epäilen. Ajatus seksistä jonkun muun kanssa, vaikka olisinkin sinkku, on lähinnä epämiellyttävä. Se sähläys, vieraamman ihmisen niin lähelle päästäminen, joku minua kunnolla tuntematon intiimialueillani, ääh... Toki jos olisin sinkku, asiaa pitäisi työstää, mutta kun en ole, niin hyvä näin :) Olen siis harrastanut seksiä vain tämän yhden ja ainoan miehen kanssa ikinä ja nyt 13 vuoden kokemuksella voin sanoa että siinäpä minulle passeli yksilö, muuta en kaipaa.
 
[QUOTE="Pee";28413606]Näin mäkin ajattelen. Ihminen ei ole luonnostaan yksiavioinen.[/QUOTE]

En mä ajattele ihan noinkaan. Mutta siis mitä vaikeaa siinä pettämisessä ois... Helppoa se ihmisille näkyy olevan. Ei oo vaikeaa olla ajattelematon ja itsekäs.
 
Sanokaapa rehellisesti te jotka olette pettäneet, että onko se vieras (yleensä mies) niin hyvä loppujen lopuksi? Saako se teidät tuntemaan hyvää oloa?

Jotenkin itse ajattelen ettei se ruoho ole aidan toisella puolella sen vihreämpää..
 
[QUOTE="into";28413628]Entinen pettäjävaimoni ilmaisi asian näin: "Ei sillä ole mitään väliä jos avioliitto päättyy pettämisen takia tai jos suhde rakastajaan kuitenkin päättyy pian avioeromme jälkeen. Uusia miehiä saa aina".[/QUOTE]

Hyi. Kaamea ajatusmaailma. :(
 
En mä ajattele ihan noinkaan. Mutta siis mitä vaikeaa siinä pettämisessä ois... Helppoa se ihmisille näkyy olevan. Ei oo vaikeaa olla ajattelematon ja itsekäs.

Kannattais myös muistaa, että sen teon kanssa joutuu elämään lopun elämää. Ei sitä saa tekemättömäksi enään sen jälkeen. Ja se, että jos pettää niin myös seuraukset voi olla kovat. Varsinkin jos perhe hajoaa sen takia.
 
En taatusti. Joskus aiemmin, aiemmassa suhteessa olisin ihan täysin rehellinen ollakseni ehkä kyennyt mutta ikinä en enää sellaista tekisi koska niin arvottomaan suhteeseen en enää edes lähtisi. "jeesusteluhattu päähän"
 
[QUOTE="alkup.";28413644]Kannattais myös muistaa, että sen teon kanssa joutuu elämään lopun elämää. Ei sitä saa tekemättömäksi enään sen jälkeen. Ja se, että jos pettää niin myös seuraukset voi olla kovat. Varsinkin jos perhe hajoaa sen takia.[/QUOTE]

Juu, ei kuulu pettää. Vastasin vaan kysymykseen, kykenisinkö. Minusta siinä ei olisi mitään kykenemistä. Enemmän kykenemistä on siinä, että osaa pitää housut jalassa ja osoittaa sitoutumista omaan kumppaniinsa.
 
Mulla on ihana liitto, mahtavat lapset ja kaikin puolin kiva yhteiselämä. Seksiä ei vaan juurikaan ole, koska miehellä oli pitkään ongelmia sillä saralla ja se aika pahasti sotki minunkin kiinnostukseni häntä kohtaan. Edelleenkään en ole aina varma, toimiiko homma, kun siihen ryhdytään. Tiedätte varmaan myös, mitä naisen seksihaluille tapahtuu, jos tuntee, ettei saa miestään innostumaan? Yritämme kyllä parantaa tilannetta ja olemme hakeneet apua, mutta silti ajatus rakastajasta on aina välillä tullut mieleen...Kaipaan sitä tunnetta, että miehestä TO-DEL-LA huomaa halun ja voi olla varmaa siitä, että naisena saa, mitä on hakemassa. Kaipaan siis sellasta vaivatonta panemista, pika-sellaistakin eikä ainaisia angsteja ja pohtimisia, toimiiko, haluttaako, kenessä vika jne.

Eli, jos voisin olla varma, että en jää kiinni, pettäisin. Aika saletisti. Miestäni ja perhettäni en kuitenkaan halua menettää, joten en taida uskaltaa. Mitä kauemmin tätä tilannetta jatkuu, sitä todennäköisempää on, että jossain vaiheessa annan periksi...
 
Joskus pikkujouluissa on tullut sorruttua. Kerran on kaduttanut mutta sekin johtui väärästä valinnasta, eli seksi oli huonoa enkä saanut orgasmia. Mitä mies ei tiedä, sitä ei ole tapahtunut ;)
 
Mitä väliä? Ei ne avioliitot/parisuhteet kuitenkaan kestä vuotta paria kauempaa petti tai ei. Rakkaudesta on tullut kertakäyttö kamaa.

Sen oman itsekunnioituksen takia.
Sen takia olen ollut pettämättä vaikka suhde vetelisi viimeisiään ja olisin mielummin purrut käteni irti kuin jatkanut suhdetta. Mutta olen tehnyt periaate päätöksen etten ketään petä ja olen siitä todella ylpeä.
 
Voisin pettää, mutta en usko että tulen miestäni pettämään. En vain koe sitä asiaksi, jonka haluaisin tehdä, tai jolle olisi edes ns. tarvetta.

Saan suhteessani riittävästi kaikkea mitä tarvitsen, joten en oikein näe mitään syytä sille, että miksi pettäisin. Jos saa riittävästi rakkautta, läheisyyttä, hellyttä, ymmärrystä, huolenpitoa ja hyvää seksiä, sekä saa tuntea olevansa kumppaninsa mielestä haluttava jne. ei varmaankaan edes tule tarvetta aidan toiselle puolelle kurkkia.
 
[QUOTE="alkup.";28413629]Sanokaapa rehellisesti te jotka olette pettäneet, että onko se vieras (yleensä mies) niin hyvä loppujen lopuksi? Saako se teidät tuntemaan hyvää oloa?

Jotenkin itse ajattelen ettei se ruoho ole aidan toisella puolella sen vihreämpää..[/QUOTE]

Kyllä se on niin hyvä, loppujen lopuksi, ainakin omalla kohdalla. Kun olet vuosia jakanut elämästäsi miehen kanssa, joka ei edes nuku samassa sängyssä, saatika sitten koskettanut.
 

Yhteistyössä