Voin hyväksyä pedofiilin ihmisenä. Uskon kyllä, ettei tuollainen taipumus ole valinta ja että se on rankka taakka, koska seksuaalisuutta ei pysty toteuttamaan.
Mutta tekoja en hyväksi enkä edes pyrkimystäsi oikeuttaa teot. Myös läheisyyden hakeminen lapsilta on väärin. Kun kaipaus on kova, ei läheisyys tuskin on lapsilähtöistä. Esimerkiksi minun lapseni ei haluaisi todellakaan halata mitään etäisempää sukulaissetää leffaillan päätteeksi ja motiiveista riippumatta halailu häntä todennäköisesti ahdistaisi. Lapsi haluaa läheisyyttä vain kaikkein läheisimmiltä ihmisiltä eli lähinnä meiltä vanhemmilta, ei edes kaikilta isovanhemmilta. Eihän nykyään hyväksytä edes sitä, että opettaja halaisi oppilastaan, sillä monet lapset kokevat sen ahdistavana, jopa seksuaalisina häirintänä, vaikka opettajalla ei oikeasti mitään seksuaalisia motiiveja olisi.
Vaikka lapsi ei suhtautuisi vieraampien aikuisten läheisyyteen näin pidättäytyvästi, uskon pedofiilin joka tapauksessa menevän läheisyydentavoittelussaan herkästi liiallisuuksiin ja siten rikkovan lapsen intimiteettiä, vaikka pystyisikin varsinaisista seksuaalisista teoista pidättäytymään.
Ja ne taustamotiivit sitten taas. Edellä mainittuna vain ne erot, joita uskon kaikenlaisessa nimellisesti "viattomassa" koskettelussa jo sinänsä olevan pedofiilien ja ei-pedofiilien lapselle läheisten ihmisten välillä, mutta paljon pahempaakin voi tapahtua. Mikäli lapselle paljastuu, että sukulaissedän motiivit ovat seksuaalisia, on kokemus hyvin traumaattinen hänelle. Tämä voi tapahtua lukuisilla eri tavoillla, pedomiehen kohdalla esim. fyysisten reaktioiden havaitseminen voi paljastaa lapselle totuuden. Jos sedältä löytyy lapsipornomateriaalia, lapsi voi joskus löytää sitä. Tai vaikka keskusteluja toisten pedofiilien kanssa yms. Jos suhde lapseen on tiivis, asiaa voi olla vaikea pitää salassa vaikka yrittäisikin.
Toivon siis todellakin, että jatkossakin pysyt kaukana lapsista.