Heippa pitästä aikaa,
käyn lukemassa mieli maltillisempana.
Tahtoisikos joku muuten aloittaa meille uuden pinon, Kääkkänä taisi mainita, ettei ehtisi uutta laittaa. joku innokas? :attn:
Riemulle spesiaaliajatukset oloosi, toivoa kuitenkin on!
Hottismilkille :hug: myös, toivon, että nega vielä voisi muuttua plussaksi ennenpitkää!
Ultrakuulumisianne on tosiaan sykähdyttävää lukea =) On se vain niin valtava juttu eikä himmene lapsimäärän kasvaessa, ei laisinkaan =)
Olin neuvolassa äsken ja siellä oli liian jännittävää =o
Sydänääniä ei kuulunut -ensimmäiseen 5 minuuttiin. Terkka on kokenut ja hyvä kätilö, siitä se ei ollut kiinni. Jossain vaiheessa sanoinkin, että nyt alkaa huolestuttaa, johon täti vastasi, että niin häntäkin, yleensä kun löytää sykeet aika nopeasti. Kohdun korkeuden oli kokeillut, lisäillyt geeliä -ja omat sykkeeni vain löytyivät. Minulla alkoi parku tulla (minulla, joka en itke koskaan) ja tunsin, kuinka jalat alkoivat täristä. No, täti kokeili sitten vielä ihan häpyluun päätä ja HUH, heti kuului! Vähän siinä oli hämmästelyä, että onpa vauva alhaalla ja muuta . KAUHEAN, liian jännittävää, Luojan kiitos kuitenkin äänet sieltä tulivat.
Sinänsä ei tuo ollut mikään järisyttävä juttu, paitsi omassa mielessäni, tunnetasolla, ne muutamat pelkominuutit ---kun oli automaattisesti olettanut kaiken olevan hyvin. Ja onneksi olikin.
Feenikslintunen 14+6