Vauvan nukuttamisesta kysymys?

Miksi teillä puhutaan arkikielessä että vauva nukutetaan? Mietin siksi, että oma vauvamme nukahtaa, ei häntä nukuteta mihinkään. Vaikka rytmi on pienellä vaihdellut, hän kuitenkin nukahtaa aamupäivällä hetkeksi, iltapäivällä ja joskus vielä illallakin, ja me annamme hänen nukkua, missä ollaankin. Joskus nukahtaa viltille lattialle, joskus vaunuihin ja usein turvakaukaloon autoon. Iltaunille nukahtaa aina syliin, ja siitä sitten siirtyy joko minun viereen tai omaan sänkyyn.

Mutta me emme nukuta väkisin, en harrasta vaunukävelyjä siksi että pieni nukkuisi vaan siksi että toinen saa raitista ilmaa ja minä saan liikuntaa.

Mikä sen väkisin nukuttamisen idea on?

 

Haiskahtaa vähän niinku brassailulle.

Tiesitkö, että luonteita on tasan yhtä monta kuin ihmisiäkin on?! Toiset vauvat eivät pysty nukahtamaan aloilleen.

 

ei ole väkisin nukuttamista, se on normaali tapa. lapselle säännöllinen rytmi ja rutiinit ovat erittäin tärkeitä. jos vauvalla on alusta asti säännöllisyyttä elämässä ja suht tarkka rytmi pääsee hänen kanssaan todennäköisesti helpommalla kun on taapero iässä. näin olen todennut, ensimmäisen kanssa kantapään kautta oppinut kun olin nuori enkä ymmärtänyt vielä tämän asian tärkeyttä.

 

tuolla tavalla totutat lapsesi nukahtamaan syliisi. siitä tavasta onkin sitten vaikea päästä eroon. helpommalla pääsee kun totuttaa vauvan alusta asti omaan sänkyyn.

 

Tää on yleinen ihmetyksen aihe niiden keskuudessa keiden vauvat/lapset ovat nukahtaneet hyvin...luullaan että se on joku totuttamiskysymys...voihan se olla sitäkin,mut veikkaan et monissa tapauksissa ei.

Meidän poika ei oo koskaan oikeen osannut rauhottua unille,hän tarvii tukea siihen,miks...en tiiä. Nyt ikää 1v1,5kk ja ollut vastasyntyneestä asti samanlainen,tosin nyt on jo edistystä tapahtunut.

Kärsi koliikista pitkään,ei pystynyt nukkumaan paikallaanolevissa vaunuissa. Sylissä pystyasennossa ja lenkeillä. Itki iltasin itsensä uneen...

Myöhemmin kun alkoi liikkumaan yritti kyllä käydä nukkumaan itse,mut jokin aina häiritsi ja lopuiks meni itkemiseksi kun oli niin yliväsynyt jo.
Joten ollaan pidetty vieressä,tiukassa otteessa et pystyy rauhottumaan ja nyt on nukahtanut hyvin pienessä ajassa... myös yölläheräillessä on aikasemmin tarvinut apua uudelleen nukahtamiseen,mutta nykyään osaa jo rauhottaa itsensä lähes aina =)

Myöskin autoon nukahtaminen on nyt vasta onnistunut niin et sulkee vaan silmänsä...ennen itki ja kiukkus kunnesväsähti siihen.

Eli on kyllä väsynyt aina kun nukkumaanmeno tulee,mut rauhoittamisessa on vaan se ongelma.

 

Ei lasta voi väkisin nukuttaa, jollei se ole väsynyt. Ja kaikki lapset taas eivät osaa itse nukahtaa väsyneinäkään, vaan tarvitsevat siihen aikuisten apua. Siksi joissakin perheissä nukutetaan lapsia - meillä tosin ei, kun on käynyt hyvä mäihä

Jos vauvasi ottaa kolmet tirsat päivässä, hän on varmaan vielä aika pieni? Ennustan, että teilläkin on vielä edessä hankalampia nukahtamisajanjaksoja kuin nuo turvakaukaloon nukahtamiset... vaikkapa sitten kun tulee hampaita, ollaan sairaina, opitaan liikkumaan, mennään päivähoitoon jne.

 

meillä kyl on ollu pakko nukuttaa, ei poika olis nukahtanu, ku joskus yöllä. meillä huudettiin ekat 6kk iltaisin. nykyisinkiin poika alkaa heti narisee, ku ruvetaan puhumaan nukkumaan menosta eli hänet nukutetaan. viedään sänkyyn, luetaan iltasatu ja sit jää kuuntelee rauhallista unimusiikkia. pojalla ikää 2v 10kk.

 

Samaa vastausta mitä tänne on jo muilta tullutkin niin ei meilläkään toinen lapsi nukahtanut itsenäisesti. Varmaan olisi nukahtanut jossainvaiheessa, mutta meillä ei ole tapana lasta huudattaa tunteja ja aivan laitokselta asti hänet siirrettiin pinnasänkyynkin, ettei kyse ollut mistään tottunumisesta perhepetiin tai syliin ainoastaan. Usein havahtui siellä itkuun vielä nukahdettuaankin, että nyt kun nuo ajat muistaa sitä osaa arvostaa itseään että on tervepäisenä suht. kestänyt sen ajanjakson. Kyllä me katsottiin ihan että on lapsen tarpeista johtuvaa ihan nukuttaa se vauva, puolentunnin hysteerisen itkemisen jälkeen joka sekin tuntui liialliselta. Toisen kohdalla ei sitten mitään ongelmaa koskaan ollutkaan...

Ei ainakaan nukuttamisessa, mutta sen sijaan syöminen oli hänelle hankalaa. Kun taas tämä huonouninen oli mahtava syömään, koskaan ei vaikka kiinteät aloitettiin hieman ennen 3kk ikää yhtään sylkenyt, sotkenut, kaikki meni mitä suuhun pisti ja tekniikka oli hallussa.
Tunsin kyllä siinä jonkinlaista onnistumista kuten sinä ilmeisesti tässä uniasiassa, toinen sitten näytti senkin puolen mitä on huonosyömäinen vauva. Mutta näin se menee. Nyt vaikka toinen lapsi nukkuu hyvin ja nukahtaa itse, en koe että minulla olisi siihen osaa ja arpaa, tiedän että lapset ovat erilaisia jo vauvasta

 

Meillä tuo nuorempi oppi nukahtamaan vain tissille tai syliin.
Päivähoidon kun aloitti, niin siellä opettivat nukahtamaan sänkyyn. Nyt ei ole kuin iltaisin vain kipata taapero sänkyyn ja kohta jo tuhina kuuluu.

 

Ei kaikki vain aina mee niinku luulis ja kuuluis olla....toiset on helposti rauhottuvia, toiset tarvii apua ja kannustusta, jotta esimerkiks nukahtaminen joskus sujuis omatoimisesti. Ei voi tietää, mikä toimii jollakin muulla pelkästään oman kokemuksen pohjalta! Oishan se kiva, jos kaikki menis tosta noin vain, mut joskus vaikeuksien kautta voittoon pääseminenkin tuntuu tosi palkitsevalta

 

Siis eihän mun tarkoitus ollut mikään brassailu Vaan kun en oikeasti tiedä, minulla on ensimmäinen lapsi vasta eikä mitään tietoa pienistä ihmisistä ennen häntä. 5 ja puoli kuukautta vanha on hän ja varmasti meillä on edessä vaikeuksia ja hankaluuksia.

Ja tuosta syliin nukahtamisesta iltaisin, olkoon sitten hankalaa myöhemmin. En halua laittaa pientä yksinään sänkyyn unta odottelemaan

 

up

 

Vauvaa(kaan) ei voi pakottaa nukahtamaa, mutta otolliset olosuhteet nukahtamiselle voi ja pitää luoda. Ja noiksi "otollisiksi olosuhteiksi" mä ainakin lasken säännöllisen päivärytmin (ei mitään minuuttiaikataulua vaan esim. puolen tunnin - tunnin heitot) ja turvallisen (kuta kuinkin aina saman) paikan, jossa voi rauhallisesti nukahtaa.

 

Siis eihän mun tarkoitus ollut mikään brassailu Vaan kun en oikeasti tiedä, minulla on ensimmäinen lapsi vasta eikä mitään tietoa pienistä ihmisistä ennen häntä. 5 ja puoli kuukautta vanha on hän ja varmasti meillä on edessä vaikeuksia ja hankaluuksia.

Ja tuosta syliin nukahtamisesta iltaisin, olkoon sitten hankalaa myöhemmin. En halua laittaa pientä yksinään sänkyyn unta odottelemaan

No sinähän nimenomaa nukutat vauvan syliin iltaisin. Mitä siis ihmettelet?`Toiset nukuttaa tissille/vaunuihin jne ja sie syliin. Jotkut vauvat nukahtavat ilman nukuttamista.

 

Ainoa lapsi?

 

Meillä tuota vauvaa nukutetaan, sillon kun vauva on väsynyt ja voi nukahtaa. Taistelee unta vastaan, vaikka silmäluomet jo lupsahtelisi kiinni pitää vielä-viimeisen-kerran kurkata miltä se maailma taas näyttikään.
Tosin nukutetaan sitten ihan sinne syliin, tän toisen kanssa ollut ajatuksena että ykspaskanhailee millälailla sen saa nukkumaan, pääasia ettei siihen tuhraannu tuhottomasti aikaa että esikoisenkin kanssa kerkiää jotakin touhuamaan, kärsitään sitten myöhemin. Ollaan huomattu myös että vauva tarvitsee kapaloa ympärilleen saadakseen rauhallisen unen, esikoinen taas vihasi kapaloa, hän tarvitsi tilaa ynpärilleen voidakseen nukkua.

 

Jos ei lapsi osaa itse rauhoittaa itseään, niin vanhemman on se tehtävä. Toisille vauvoille on siirtymä uneen vaikeampaa. Meidän vauvalle oli sekä nukahtaminen että herääminen vaikeita, molempiin liittyi itku. Nykyäänkin heräämiseen liittyy aika usein itkua, nukahtamiseen ei onneksi enää.