Vauvakuume mutta ei vielä vol.II

Sukunimig:Eli meillä tulisi miehen sukunimi lapselle, koska miehellä jo kaksi lasta edellisestä liitosta ja heillä isän sukunimi. En toisaalta edes ole ajatellut mitään muuta vaihtoehtoa. Olisihan se kiva, jos sitten joskus kaikilla olisi sama sukunimi..

Vanhemmista oli myös kyselyä eli miehen vanhemmat asuu n. 200km päässä mihin mennään jouluaatoksi, lapsetkin tulee sinne. Sitten joulupäivänä mennään mun vanhemmille, johon on meiltä vaan 20 km.

Mulla on ollut viime päivät kummallista heikkoutta ja etomista, mitä lie :$ Toivottavasti menee jouluksi ohi..

 

Kukkaiskeiju, jep kiitti tiedosta. Täällä meilläpäin ei varmaan tollasta koulutusta järjestetäkkään ku ei oo osunu kaveripiiriin..

Paranemisia Iitalle, tosin tällä foorumilla yhdellä sun toisella on heikkoutta ja etomisia ja suurin osa on vielä innoissaan siitä..
:kieh: :kieh:

Niin mulla on siis tosi tylsää töissä jos ette oo huomannu et mä hengailen täällä koko ajan..

 

Kukkaiskeiju Missäspäin opiskelet kätilöksi?

Aurora Onhan se niinkin Olisin itekkin innoissani, jos tässä olisi kyse siitä iloisemmasta vaihtoehdosta, mutta ei niin ei :kieh:

 

Heippa!

Gallup: miehen äiti asuu 3km:n päässä ja mun vanhemmille on reilu 30km elikkäs melkoisen lähellä on isovanhemmat pojilla. Joka viikonloppu yritetään käydä molemmissa paikoissa, joten tiiviisti ollaan yhteydessä. Lisäksi jonkun verran oon anoppia kuskannut eri paikkoihin ja ollaan myös käyty shoppailemassa yhdessä, hänellä ei ole korttia ja miehensä kuoleman jälkeen on sitten meiltä muilta kortillisilta kyytejä kysellyt. Jouluna todennäköisesti anoppi tulee aatoksi meille katsomaan, kun pukki käy. Joulupäivänä ja Tapaninpäivänä sitten käydään mummuloissa.

Sukunimistä: me ei oltu naimisissa, kun esikoinen syntyi, joten koskettaa jollain lailla muakin tämä. Miehen nimi oli oikeastaan itsestäänselvyys ja naimisiin mentiin, kun esikoinen oli 1½v ja sen jälkeen meillä kaikilla oli sama sukunimi.

kukkaiskeiju Hienoa, jos harjoittelu järjestyykin jo aiemmin ja pääsette kesällä aloittamaan yrityksen! Mun sisko on muuten kätilö

Mutta taidanpa lähteä hieman kotihommia touhuilemaan, kaikille mukavaa tiistain jatkoa :wave:

 

aurora: En mäkään ollut tehnyt koskaan aiemmin raskaustestiä, ennen kuin alettiin yrittämään. Ei tullut edes mieleen! Ja ovulaatiotesteistä, ym. kummallisuuksista kuulin vasta tällä palstalla.

Hienoa, kukkaiskeiju, että harjoittelusi näyttää onnistuvan jo keväällä! :flower:

Sukunimig: Emme ole vielä kovin tarkkaan miettineet, mutta voi olla, että miehen sukunimelle menee lapsi/lapset. En ole vielä itsekään päättänyt otanko miehen sukunimen, kun joskus naimisiin asti ehditään. Toisina päivinä olen sitä mieltä, että otan, toisina taas sitä mieltä, että en.

Vanhemmista: Mun molemmat vanhemmat asuvat n. 160 km päässä Tampereella, onneksi samalla paikkakunnalla. Miehen vanhemmat asuvat lähempänä, n. 50 km päässä. Joulu ollaan mun äidin luona, käydään toki myös isällä. Äidin luo tulee pikkusisko poikaystävineen ja isovanhemmat. Isän luokse menee pikkuvelipuoli tyttöystävineen ja on siellä toki pikkusiskopuoli, joka vielä asuu kotona. Joulupäivänä varmaan lähdetään sitten miehen vanhempien luo.

Olen jo varmaan täällä aiemminkin sanonut, että olen jo vähän kade tuleville lapsilleni, sillä heillä on kolme mummolaa. Kolminverroin rakkautta. :heart:

 

Vielä puolitoista tuntia töissä kitumista ja sitten pääsen mielipuuhaani.. Eli shoppailemaan lastenvaatteita,heh.. Mulla on kolme kummipoikaa ja kuulemma kaikille vaatelahjat ovat tervetulleita. (Siis äitien mielestä,heh..) Oon tosin ostanut jo vähän muutaki, mutta.. Nuorimmat kummilapset ovat n.puolivuotiaita ja vanhin kummipoika on seitsemän.. Saas nähä pystynkö olla ostamatta jotain omaan kaappiin.. :ashamed: :ashamed:

 

Me asutaan tällä hetkellä eri maassa kun vanhempamme. Mutta tarkoitus ois muuttaa kesällä minun vanhempien kanssa samalle paikkakunnalle. Miehen vanhemmat sitten asuisivat reilun 300km päässä.

 

Täälläkin lapselle tulisi aika varmasti miehen sukunimi. =) Mutta onko se niin että laitoksella lapsen nimi on automaattisesti se äidin sukunimi? :ashamed: Tyhmä kysymys mutta ku...

Galluppiin vielä äiti asuu n.50km päässä ja isä 300-400km. Eipä olla sen kanssa oikeen yhteyksissä, juoppo ku juoppo. :|

koiramamma: Toivottavasti pongaat oviksen ja hyödynnätte sen kunnolla!

 

Miina Näinhän se menee, että siellä laitoksella sukunimenä äidin sukunimi. Mulla sellanen mielikuva, että sitten vasta isyydentunnustuksen jälkeen lapsella voi olla isän sukunimi.

 

Isyydentunnustus? Pitääkö aina käydä jossain isyydentunnustuksessa??

Talvicci ihanaa kun sun mieheltä tulee noin vihjailevia kommentteja kokoajan! =)

Oi kauhee ku mun tekee pahaa ku meijän tääl uudessa asunnossa ni tuol naapurissa on joku koira joka ulvoo ihan kokoajan..onkohan sil kaikki hyvin?? Alkaa melkee itkettää ku miettii et jos se ei oo vaik saanu ruokaa monee päivää tai sil on kauhee jano tai jotain..Koht meen pelastaa sen! :heart:

 

Mun käsittääkseni aina, kun äiti ei ole naimisissa tehdään isyydentunnustus. Olen kuullut, että käytännössä se on vaan nimi paperiin sosiaaliviranomaisen tai vastaavan luona. Eli ei mitään kovin vakavaa. Ehkä täällä on joku joka tietää asiasta enemmän.

miina: Voisit ehkä käydä kertomassa sille naapurille, että koira ulvoo jatkuvasti. Se voi kärsiä eroahdistuksesta ja sille pitäisi kyllä tehdä jotain. Ensinnäkin se käy naapureiden hermoille ja toiseksi myös koirakin kärsii siitä. Toivottavasti asia ratkeaa.

 

uih, mua harmittaa kun kävin äsken äitin luona ja innoissani julistin sille tän yrityksen pystyä alottamaan tositoimet jo kesällä niin se vaan alko höpöttään siskon lapsista että ei tämän ihanampia lapsia voi ollakaan! Hmm, no onhan ne ihania, mutta kyllä se nyt vähän ärsyttää kun mulle isoa juttua ei edes noteerata yhtään. Tai sit se ei vaan usko että oon tosissani, mikä on myöskin ärsyttävää... :ashamed:

Mies onneks kannusti kovasti etten kuuntele porukoita...tai kuuntele, eihän ne sanonu edes mitään... Kuitenkin, uhos ettei sitten kerrota niille kun ollaan joskus raskaina, en kyllä luvannu, itseni tuntien...

Vastaanpa samalla galluppiin, eli mun äiti asuu miehensä kanssa ihan tossa olisko 10km päässä ja iskän luo tulee täältä jyväskylästä matkaa turkuun asti. Miehen vanhemmat ikävä kyllä poismenneitä.

Vaahteramäen Iita kyselit olinpaikastani eli Keski-Suomessa vaikutan, ainakin tällä hetkellä. Olin tuota toista harjoittelua suunnitellut turkuun, mutta saa nyt nähdä kuinka käy ylipäänsä koko harjoittelun. Toivotaan tosiaan että saan sen vaihdettua. Sitä odotellessa... :wave:

 

No höh kukkaiskeiju! On se kummallista, että läheisetkin ihmiset voi olla noin epähuomaavia. Ota miehesi neuvosta vaari, äläkä välitä. Kyllä se äitisi pehmenee, kun teille se nyytti joskus tulee.

Munkin äiti on välillä päästellyt sammakoita suustaan. Pikkusiskoni poikaystävä on amerikkalainen ja vaikka onkin muuten tosi erikoinen tyyppi (=punkkari ym.), niin sanoo kohteliaisuuksia hyvin amerikkalaiseen tyyliin. Oli mm. kiittänyt äitiäni siitä, että pikkusiskoni on olemassa ja niin ihana ihminen. Äitini sitten innoissaan mulle selitti, ettei YKSIKÄÄN suomalainen poikaystävä sanoisi koskaan niin. Siitä tuli mulle hieman paha mieli, vaikka tiedänkin, että äiti ja isäpuoli tykkäävät paljon mun miehestä. Ja tiedän, että hän kuitenkin ajattelee varmasti vanhemmistani niin, mutta ei suomalaiset ikinä tuollaista SANO toisilleen... No joo, en ole sitä kyllä sen erityisemmin vatvonut. Pitää vaan antaa tuollaisten juttujen mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.

 

niinhän se täytyy ajatella. Eikä meidänkään äiti pahalla. Onhan se nyt tottakai kivempi ihastella sitä siinä sylissä olevaa suloista lasta kuin iloita siitä että joku alkaa joskus yrittää saada lasta. No kai se tosiaan pehmenee, toivotaan Onneks toi mies sentään on mun "puolella" :heart:

 

Huh, jumpasta juuri kotiuduin. Oli pieni tauko tässä flunssan aikana, muttei kumma kyllä tuntunut mitenkään kovin pahalta. Tosin hikoilin kuin pieni sika, siis oikeasti ihan kamalasti! Hikoilen normaalistikin, mutta nyt jotenkin erityisen paljon. Taisi vähän nesteet lähteä liikkeelle.

Mä en muuten voisi kertoa äidilleni yrittämisen aloittamisesta, enkä kyllä ajatellut kertoa raskaudestakaan ennen kuin vasta kun ollaan "turvallisilla vesillä". Tiedän, että se menee ihan sekaisin ja eikä pysty pitämään suutaan kiinni. Sitten tietää kaikki työkavereista kampaajaan ja naapurista kukkakauppiaaseen. Ja vaikken enää Tampereella asukaan, en kyllä halua, että joku ihan random-ihminen tulee multa utelemaan mahdollisesta raskaudesta. :|

 

Huomentasisaret!

Kukkaiskeiju ehkäpä tieto yllätti äitin ja ei osannut sitten oikein reagoida asiaa? Meillä äiti pitää mua edelleen ihan pikku lapsena soitti viime viikollakin etten vaan nuku pommiin ja ehdin töihin, se se vasta ärsyttävää onkin! :kieh: Pantalaimonia peesailen, en iki päivä voisi ainakaan tässä vaiheessa kertoa yrityksestä. Tosin musta tuntuu että sitten kun tajuavat sen että en polta niin supsuttavat vähintään seläntakana jos eivät suoraan kysy. Onneksi täällä jollain on niin avoimet välit vanhempiinsa että voivat kertoa kaikki asiat. Mäkin kyllä voisin mutta siitä seuraavaa hössää en jaksa

Miina Kyllä mun mielestä kaikki lapset tulee isän tunnustaa avoliitossa. Anteeksi voin olla hyvinkin väärässä mutta itse olen kuullut että tunnustaminen olisi aika "tukalaa", ovat joutuneet kertomaan kiksautus päivistä lähtien kaiken maailman henkilökohtaisuudet! Riippuu kai se vähän ihmisestäkin kuka kokee sen nolona... Voinhan olla väärässäkin, oma kohatista kokemusta kun ei jostain syystä ole. Ainoastaan serkun miehen ja parin kaverin mies näin on kertonut.

).( kuuluu siis sellaista että lämmöt on noussut joten kyllä se ovis oli ja meni. Onneksi tajusin sitä hyödyntää tai siis tajusimme...
Tämän mukaan kierto lyhenisi pari päivää mikä on vaan erittäin hyvä, ajattelin viimenen päivä testata (täti tulee 1.1 jos on tullakseen) tietääpä sitten että ottaako vai ei uuden vuoden bilessä kupposta Ja vaikka arvaukset tätistä menisi ihan harakoille niin toivon mukaan se plussa näkyis jo silloin, edes haamu, jos on kyytiläinen matkassa.
Nyt voin sanoa että jännittää.. tiedän että tämä on näitä ensimmäisen kierron hurmioita mutta en voi olla ajattelematta että olen EHKÄ raskaana, joo joo ihan hullu olen! :kieh:

Hyvää päivän jatkoa kuumeiset ystaväni!!!

Koiruus kp15/29

 

Joo, tämmösistä pystyn kyllä vanhempien kanssa puhumaan, sen yksityiskohtaisemmin en kyllä kertoisi Enkä mä kyllä iskällekään sanois...vielä!

Mulla koittaa tänään totuuden hetki, meen tänään jutskaamaan sen meidän open kanssa että kuinka innokas se olis avustamaan mua noissa harjoittelun vaihto suunnitelmissa, toivotaan parasta pelätään pahinta. Toivottavasti mulla on illalla jo edes vähän tietoa niin voin heti tulla tänne sitten juoruamaan siitä

Koiramamma, Toivotaan että sulla plussa ilmestyy ikkunaan sillon uutena vuotena. Voin hyvin kuvitella mitä tuo ensimmäinen kierto tulee olemaan! Varmasti aivan ihanaa vai sittenkin tuskallista odotusta? Positiivisesti käännyn ihanaan odottamiseen. plussaasi odotellessa :hug:

Illalla palailen, pitkä päivä edessä, plääh!

 

Isyydentunnustuksesta Niinhän se on, että jos pariskunta ei ole naimisissa, niin silloin isä joutuu tunnustaan isyytensä. Oli sitten kyseessä perheen ensimmäinen tai viides lapsi. Joku tossa mainitsi, että siinä kysyttäisi kaikkia henkilökohtaisia kysymyksiä ym. Ja monet on pitänyt sitä tukalana tilanteena.. Mä olen kanssa kuullut, että joskus ollut näin.. Nykyään ainakin mun kokemuksella parina viime vuonna ollaan rauhotuttu, koska avoliitot niin yleisiä. Eli periaatteessa nimi vain alle. Tokihan se riippuu ihmisestä miten sen kokee. Olen silti aina ihmetellyt asiaa, koska onko se avioliitto sitten niin varma ettei sitä isyydentunnustusta silloin kukaan ajattele, ainoastaan jos olet avoliitossa. No ehkä tää on vähän hölmö ajatella näin..
5 yötä jouluun :xmas:

 

Mua pelottaa.
Luulen et toi mies ei oo ymmärtäny et pillerit on poissa. Eilenki se kyseli että aiotko ostaa sitte oman auton, sitte ku meet töihin, mut siihen se kyllä lisäs että sit joskus.. ja sit se puhu miten se saa kesäl ajeltuu ihanasti prätkällä ym..Mua oikeesti pelottaa ja ahistaa tää tilanne ihan sikana et nyt jos oonki jääny raskaaks ja sit kerron sille ja se on sit et etkö syökkää pillereitä!
pitäiskö mun nyt vaan kysyä että tiedäthän että en syö niitä?? vai pitäiskö oottaa niin kauan et voin testaa ja nään oonko tullu tästä kierrosta vai en?! lämmöt nimittäin oli toisapäivänä 35,9 ja eilen 36,6. Eli ovis on varmaanki ollu just niinä päivinä ku oltii puuhissa.
AHISTAA. :'(

 

Miina mun mielestä sun kannattis varmistaa,ettei se sit ala syyttään sua jos ootkin raskaana.Ettei se oleta sun kusettaneen sitä tms. Toivottavasti miehes on käsittäny kuitenkin oikein. :hug:

Tarvii mennä vaihtaan pojan murtuneeseen varpaaseen side kun näköjään jotenkin irtosi..Palailen myöhemmin. =)

Masukuva on päivitty.

Mamitre 30+1

 

Miina jos kovasti mieltä painaa niin voithan sä sanoa että sua vähän ihmetytti ne puheet ensi kesästä kun tilanne saattaa olla mikä on.. katso miten reagoi. Jos näyttää ettei tajua niin sano ettet enää syö pillereitä... Mä en tiiä oonko mä outo mutta jos miehesi on hyvin tietoinen yrityksestä niin kokisin loukkaavana ja painostava asiasta huomauttelun Mua nyt ei kannata kauheemmin kuunnella, oman miehesi parhaiten tunnet ja teet sitten niin kuin pitää.

Kukkaiskeijulle oikein paljon peukkuja että ope olisi hyvin ymmärtäväisellä ja auliilla tuulella, tulehan heti meille kertomaan kuinka kävi

Mamitre Sä oot jo kauhian pitkällä, ihana massu sulla *haaveilee omasta samanmoisesta* Tulkaahan muutkin musukkaat ilmoittamaan itsestänne kuvien kera!

Mun piti tossa vielä kertoilla että olen ollut nyt reilun viikon polttamatta jeee... hyvä minä!!! Ainut tämän kertainen haitta puoli on se että meillä molemmat on kuin perseelle ammuttuja karhuja... Tällä viikolla en ole uskaltanut syödä edes korvautuotteita. Sanoinkin miehelle että meillä nämä vauvan teko puuhat ei olis muuten onnitunut kuin sillein että toinen on puoliunessa. Tänäänkin aamulla nähtiin noin 10min. ja sota oli jo pystyssä. Pyysinkin että mies puhuisi minulle hieman kauniimmin ja näin tukis tätä tupakoimattomuutta, vastaus: kyllähän sen pitää onnistua kun SINÄ sitä VAADIT sellaiseen v-mäiseen sävyyn. Ole siinä sitten hermostumatta :headwall: :kieh:

 

Mä en oo ajatellut koko isyydentunnustusta. Oon luullu et se on vaa joku allekirjoitus paperiin ja that´s it.. Täytyykin tiedustella veljeltä kun näkee seuraavan kerran, että joutuiko ristikuulusteluun esikoisen syntyessä..

Koiramamma: Mä nostan hattua sun tupakkalakolle. Aina ku vituttaa niit alat vaan ajattelemaan sitä ihanaa vauvamasua (mikä sulla on ihan piakkoin ) ja kaikkea muuta ihanaa vauvahömppää ja ignooraat miehen mokomat kommentit.. No jos kattelee noita yritysketjuja niin monella on jo ekasta kierrosta tärpännyt.. Jännittävää kun ei tiedä.. Ei voisi kyllä ihanammin vuoden vaihtoa viettää kuin plussatikkua pällistellen..

Kukkaiskeiju: Must tuntuu et sun äiti ei tajunnu et sä olit tosissas vaan et haaveilit vaan tulevaisuudesta tai jotain.. Varmasti jää vähän paha mieli ku itselleen tämä on kuitenki niin iso ja tärkeä asia..:hug: Mut hei, me ollaan täällä kaikki innoissamme sun puolesta..

Musta tuntuu et mun ja miehen vauva ei saisi samanlaista vastaanottoa/huomiota kun meiän vanhempien sisarusten, jotka on siis ollu ekat lapsenlapset..Mut mulla ei oo siskoja, joten oon mä ainakin eka mun sisaruksista joka synnyttää, heh..Äitilleni en aio kertoa yrityksestä, se ei oo ikinä ees vihjaillu mitään lapsista tms. Mun äiti ei tosin oo mikään hössöttäjä, toisin ku anoppi, joka sekos ensimmäisestä lapsenlapsestaan. Ja on sen jälkeen julistanut meillekin että näitä lisää kiitos.. Ja on ostellut lapsenlapselleen tosiaan jo ulkomailta asti polkuautoa yms, vaikka poikaraukka on vasta 5kk. Tulee joulu olemaankin aika mielenkiintoinen tänä vuonna.. Veljen vaimolle aion kyl kertoa jo yrittämisestä, koska on pakko avautua jollekin ja tiiän et se ois tosi innoissaan.

 

Miina: Paras varmaan mainita asiasta miehelle, ettei se vaivaa sua koko ajan. Sitten voit täysillä ja hyvällä mielellä keskittyä odottelemaan raskausoireita..

Mut on siinä sellanenkin juttu et mun mies, joka siis todellakin on tietonen et yritys alkaa maaliskuussa, ei mieti ens kesää suunnitellessaan sitä et mä oisin raskaana. Mutta suunnitelkoon Levi/veneily/festarit/ulkomaanmatka-reissuja, en vielä vie siltä sitä iloa. Ite mä nykyään aina mietin kaikkiin sen et jos oisin raskaana silloin niin.. Mies ei vaan jotenki osaa vielä konkreettisesti sitä ajatella, että mä oikeesti voin olla jo kesällä raskaana. Tuntuuhan se välillä itestäkin hyvin kaukaiselta ajatukselta vaikka eihän siihen maaliskuuhun nyt niin kauaa enää ole..

 

miina: Koititko jo sitä vihjailua? Ehkä tosiaan parasta kuitenkin puhua asiat halki, ettei jää epäselvyyksiä. :hug:

mamitre: Sulla on ihana masu. :heart: Pojalle paranemisia ja paljon onnea sulle loppuraskauteen! :flower:

Vaahteramäen Iita: Vähän samaa minäkin olen ihmetellyt, että miten avioliitto on yhtään sen varmempi kuin avoliitto. Joskus taisin tv:stä kuulla, että isyydentunnustukset kuormittavat sosiaalityöntekijöitä tosi paljon ja jotain helpotusta olisi kai tulossa. Mutta en sitten tiedä millä aikataululla.

Onnea kukkaiskeijulle keskusteluun open kanssa, vaikka varmaan olit siellä jo tai olet parhaillaan.

aurora: Munkin mies on suunnitellut kavereidensa kanssa futismatkaa tuonne keväälle/kesälle. Toki ymmärrän, että elämä jatkuu, vaikka mä olisinkin raskaana ja voihan käydä, etten silloin vielä ole. Musta tuntuu, ettei se taida olla vielä meille kummallekaan oikein helppoa kuvitella, että voin olla silloin raskaana. Huomaan nimittäin itsekin joskus miettiväni, että mille festareille sitä lähtisi, tai mitäs juhannuksena tekisi.

Nyt täytyy rientää tenttiin. Kauhea paniikki, tilastotieteen tentit aiheuttaa aina hirveän ahdistuksen, vaikka edellinen meni tosi hyvin, niin silti jännitän. :|

 

Ihanaa Aurora kun sä jaksat olla noin positiivinen, itse en usko että ekasta tärpäisi. Olen asennoitunut että jospa tuossa ensi vuoden aikana. Musta tuntuu että miehillä se raskaus ei ole vielä niin ajan kohtainen niin sen takia ei aina muista sitä ottaa huomioon Luulempa että pojun suunnitelmat muuttuu kun plussa pärähtää, antaa sitä ennen haaveilla Ja jos käy niin ikävästi että odotamme pidempään herra haikaraa niin mikäs sen kivempaa kuin vähän reissailla ja ottaa hermolomaa kuumeilusta.

Pantalaimon Lykkyä tenttiin, hyvin se menee!!