Hei
Täällä ilmottautuu uusi kuumeilija mukaan. Toisella palstalla kirjoittelinkin jo, mutta siellä keskustelu on niin hiljaista, että siirryn tänne
Taustaa sen verran, että mieheni ja minä olemme molemmat 37 vuotiaita ja uusperhe kuvioissa. Molemmilla ennestään neljä lasta eli tämä olisi porukan 9 lapsi
Yhdessä olemme olleet nyt pari vuotta. Omat lapseni ovat jo 9-16vuotiaita ja aluksi olin vauva-ajatukselle täysin kielteinen. Sieltä se kuitenkin kuume alkoi nousta viime syksynä kun tuntui, että ehkäisy ei sovi ja vaihtoehtoja ehkäisylle mietittiin. Tässä tämä meidän "ehkäisy" siis on
Jonkinlaista yritystä siis viime syksystä asti. Jonkin verran stressiä aiheuttaa miehen entinen elämä (lue: exä). Tämän vuoksi olenkin miettinyt, että vauvaa on saanut odotella kun oma elimistö jotenkin ylikierroksilla välillä. Tämä myös ensimmäinen kierto kun oikeasti annan vauvalle luvan tulla.
Eli tuohon listaan voisi varmaan laittaa:
ikä 37, YA 8/14, YK 6, <3 4 ( tarkoittiko tämä lasten lukumäärää?)
Mielenkiintoista keskustelua täällä
Pikaiseen luin koko keskusteluketjun läpi.
Minulla itsellä nyt Kp 20/26. Oviksen tunsin selkeästi reilu viikko sitten ja siitä tasan viikon päästä kohdussa oli tuntemuksia reilun vrk ajan kuten menkkojen alkaessa. Edellisissä kierroissa ollut noihin aikoihin vihlontaa ja pistelyä, mutta tämä oli nyt uutta kun tuntemukset kestivät pitkän aikaa. Nyt vaan tissit kipeät, jotka ovat kyllä normaalistikin tähän aikaan.
Cosey taisi kirjoittaa noista kivistä. Minä uskon kyllä kivien voimaan ja vähän kaikkeen muuhunkin "hörhöön"
Karneoli oli minulla kaulassa monta kuukautta. Viikko sitten tämä kivirengas tippui kaulakorusta lattialle ja meni rikki. Harmittelin asiaa kovasti, mutta sitten kävi mielessä että josko oli merkki siitä että sillä ei ole enää käyttöä. Luottavaisin mielin olen muutenkin vauvan suhteen. Selvännäkijä on nähnyt tämän tulevan neitokaisen jo
ja juuri kuten hän kuvaili tyttöä niin myös mies ja minä olemme nähneet unia vauvasta/tytöstä. Kerronpa sitten miten asian kanssa käy.
Muita apuja tähän vauva-asiaan olen saanut vyöhyketerapiasta. Hoitoja nyt kaksi takana ja uskon, että vaikutusta on ollut. Hormoonit ainakin sai semmoisen buustin ensimmäisen hoidon jälkeen. Ja Foolihappo on myös käytössä.
Miehen kanssa puhumisesta: Kyllä tämä uusperhekuvio on vaan ollut sellainen, että puhekykyä täytyy olla molemmin puolin. Omista tunteista, vaikeista myös, täytyy osata puhua. Omista toiveista ja peloistakin. Sen olen oppinut, että ajatuksenlukijoita ei kukaan meistä ole. Jännää kuitenkin, että vielä 37 vuotiaana näköjään oppii uusia taitoja kommunikoinnista
Mukavaa viikonloppua kaikille. :heart: