Vauva ja äiti kotona, isompi hoidossa, mitä mieltä olet?

Koska kaikilla on oikeus hakea lapsilleen sitä hoitopaikkaa niin mitäpä tuota itkemään. Pitäisi olla sitten laki että jos äiti tai isä on kotona niin hoitopaikka vaikka luovutetaan sille jonka vanhemmat on molemmat töissä.
Itse voisin kuvitella että laittaisin isomman hoitoon JOS meille syntyisi vauva. Ihan vaan siksi että jos vauva olisi vaikka kovin itkuinen tai esim. talvella kovien pakkasien aikaan ei vois vauvaa viedä ulos niin pääsisipähän isompi ulos sitten hoidossa.

 

Milloin on riittävän väsynyt, että isomman lapsen voi viedä hoitoon ?

Kun siltä tuntuu. Me jokainen ollaan erilaisia eikä ole olemassa mitään sääntöä, milloin.

 

No mun lapsi ei olisi saanut paikkaa lähipäikästä, mutta vein mun lääkärintodistuksen

 

5v oli puoli vuotta kotona ja se riitti osoittamaan, ettei äidistä viis, mutta pelkkä äidin ja vauvan kanssa olo ole lapselle hyväksi, ainakaan tälle tapaukselle.

Kotona olo oli sellaista, että kyseli koko päivän kavereidensa perään. Puistossa kyseli, että eikö täälläkään ole kavereita (lasten keski-ikä 1-1,5v). Tylsistyi kuoliaaksi, vaikka viihdytin minkä allergia-koliikkivauvalta jaksoin ja kerkesin. Käytiin myös avoimessa päiväkodissa, jossa aniharva lapsi osasi vielä edes kävellä tai puhua.

Kerhopaikkaa ei irronnut, niinpä meni päiväkotiin parina päivänä viikossa. Ja on ihan eri lapsi. Minulle päivähoito on vain riesa viemisineen ja hakemisineen ja maksetaan siitä normaali hinta.

Mä ymmärrän tämän. Olen asunut tällä alueella jo kohta 19 vuotta. Silloin alkuaikoina leikkipuistot olivat täynnä lapsia. Nollasta seitsemään. Oli helppoa olla kotona, koska kaikki muutkin olivat. Paitsi ne, joiden oli jostain syystä pakko käydä töissä.

Teen nykyisin pääasiassa etätöitä ja musta on kiva liikkua alueella aamupäivisin ja välillä iltapäivisin. Aikoihin, jolloin lultavasti lapset eivät ole päiväunillaan. Ainakaan kaikki. Leikkipuistot silti ammottavat tyhjyyttään. Tämä lähiö ei mummoutunut, mutta mihin lapset katosivat?

Täällä näkyy taantuma ja asuntojen hintojen nousu. Päiväkotien ryhmiin ovat jonot kasvaneet sitä mukaan kun eläminen on kallistunut. Sen vuoksi kotihoidossa olevia yli 3-vuotiaita on enää hyvin vähän, suurin osa tuntuu aloittavan 9kk-1,5v iässä hoidon. Huomaan eron hyvin kun vertaan aikaan, jolloin olin tämän virikehoidetun 5veen kanssa kotona.

Samaan aikaan kun pienten ryhmät pullistelevat, isojen ryhmät ovat vajaita eikä viedä kenenkään paikkaa. En ole vielä keksinyt, mikä ratkaisussamme on väärin etenkin kun kyse on hyvin lyhytaikaisesta järjestelystä, osa-aikaisesta hoidosta nimenomaan lapsen parhaaksi ja maksetaan täyden mukaan.

 

Laiskuutta on niin monenlaista, mutta en minä enempää lapsia tekisi jos en jaksais kaikkia hoitaa. Minun mielestä se virikelöpinä ja kehityksen vuoksi päiväkotiin- juttu on ihan pelkkää sanahelinää. Todellinen syy on laiskuus, ei jaksa itse järjestää virikkeitä tai ei jaksa itse auttaa lasta puheenkehityksessä tms.

 

Loistaako nämä "vauvan kanssa kotona olevat äidit ja 2-3-v päiväkodissa" nyt poissaolollaan? Olisi ollut mielenkiintoista kuulla juuri teidän ajatuksianne. Vai ovatko juuri hakemassa lasta sieltä hoidosta?

 

No mulla oli kyllä isommat päivähoidossa pph:ssa, kun kuopus syntyi rv 36. Olkoot kuka tahansa mitä mieltä tahansa, mutta se on vaan niin, että jokaisella on varmasti syynsä, hoiti sitten kotona tai ei.

 

Laiskuutta on niin monenlaista, mutta en minä enempää lapsia tekisi jos en jaksais kaikkia hoitaa. Minun mielestä se virikelöpinä ja kehityksen vuoksi päiväkotiin- juttu on ihan pelkkää sanahelinää. Todellinen syy on laiskuus, ei jaksa itse järjestää virikkeitä tai ei jaksa itse auttaa lasta puheenkehityksessä tms.

On sulla aika kapea-alainen näkemys.

 

Laiskuutta on niin monenlaista, mutta en minä enempää lapsia tekisi jos en jaksais kaikkia hoitaa. Minun mielestä se virikelöpinä ja kehityksen vuoksi päiväkotiin- juttu on ihan pelkkää sanahelinää. Todellinen syy on laiskuus, ei jaksa itse järjestää virikkeitä tai ei jaksa itse auttaa lasta puheenkehityksessä tms.

ei välttis, on myös synnytksen jälkeinen masennus jota ei voi ennustaa

 

Täällä näkyy taantuma ja asuntojen hintojen nousu. Päiväkotien ryhmiin ovat jonot kasvaneet sitä mukaan kun eläminen on kallistunut. Sen vuoksi kotihoidossa olevia yli 3-vuotiaita on enää hyvin vähän, suurin osa tuntuu aloittavan 9kk-1,5v iässä hoidon. Huomaan eron hyvin kun vertaan aikaan, jolloin olin tämän virikehoidetun 5veen kanssa kotona.

Samaan aikaan kun pienten ryhmät pullistelevat, isojen ryhmät ovat vajaita eikä viedä kenenkään paikkaa. En ole vielä keksinyt, mikä ratkaisussamme on väärin etenkin kun kyse on hyvin lyhytaikaisesta järjestelystä, osa-aikaisesta hoidosta nimenomaan lapsen parhaaksi ja maksetaan täyden mukaan.

Tämä on aika mielenkiintoista. Mun kuopus on vm 1991 ja siten mä olin kotona just ne laman alkuvuodet. Ja niin oli kovin muukin eli lapsia ei laitettu päiväkotiin - vanhemmilla ei ollut varaa laittaa - jos äiti ja kuopus olivat kotona. Musta on aika selvää, että jos perheen talous menee tosi kuralle, nin silloin ei ainakaan makseta tarpeettomista päivähoitomaksuista. Muutenkin asenteet silloin about parikytä vuotta sitten olivat toisenlaiset. Subjektiivinen päivähoito-oikeus kun oli vielä aika uusi juttu.

 

Olet hyvä äiti vain jos: imetät vähintään puoli vuotta, käytät kestovaippoja, hoijat lapset kotona vähintään kouluun asti, et ikinä tarvii omaa aikaa, et ole ikinä väsyny.

vein esikoisen hoitoon ku ikää oli 9kk, lähin töihin. kuopus synty -08 jolloin esikoinen oli 3v ja jäi hoitoon. 3pvä/viikko (12 pvä/1kk) ja en tunne syylisyyttä. esikoinen nauttii muitten lasten seurasta ja leikeistä. kerhoja tässä kylässä ei järjestetä, lähin 20km päässä. hoito paikko on 300m päässä kotoa, mahtavat hoitajat. ja kuopus lähtee hoitoon 3kk päästä, on silloin 9kk. lähen kouluun joka kestää 4v. eli lapset varmaan saavat ihan hirveitä traumoja :x

 

Täällä näkyy taantuma ja asuntojen hintojen nousu. Päiväkotien ryhmiin ovat jonot kasvaneet sitä mukaan kun eläminen on kallistunut. Sen vuoksi kotihoidossa olevia yli 3-vuotiaita on enää hyvin vähän, suurin osa tuntuu aloittavan 9kk-1,5v iässä hoidon. Huomaan eron hyvin kun vertaan aikaan, jolloin olin tämän virikehoidetun 5veen kanssa kotona.

Samaan aikaan kun pienten ryhmät pullistelevat, isojen ryhmät ovat vajaita eikä viedä kenenkään paikkaa. En ole vielä keksinyt, mikä ratkaisussamme on väärin etenkin kun kyse on hyvin lyhytaikaisesta järjestelystä, osa-aikaisesta hoidosta nimenomaan lapsen parhaaksi ja maksetaan täyden mukaan.

Tämä on aika mielenkiintoista. Mun kuopus on vm 1991 ja siten mä olin kotona just ne laman alkuvuodet. Ja niin oli kovin muukin eli lapsia ei laitettu päiväkotiin - vanhemmilla ei ollut varaa laittaa - jos äiti ja kuopus olivat kotona. Musta on aika selvää, että jos perheen talous menee tosi kuralle, nin silloin ei ainakaan makseta tarpeettomista päivähoitomaksuista. Muutenkin asenteet silloin about parikytä vuotta sitten olivat toisenlaiset. Subjektiivinen päivähoito-oikeus kun oli vielä aika uusi juttu.

Joo, tämä aika on jotenkin erilainen. Viime laman aikaan lapsia oli paljon kotona, nyt esim. täällä pk-seudulla yhä useampi aloittaa hoidon pienenä. Siitä ehkä voisi vetää ainakin sellaisen johtopäätöksen, että työttömyys ei ole samalla tasolla kuin lama-aikana vaan ihmisillä on kiire töihin, jotta työt säilyvät ja perheet pystyvät selviytymään (isoista) lainoistaan ja arjesta.

 

Ei kaikkia kiinnosta mammakerhot. Parempi vaihtoehto viedä lapsi kerhoon tai pitää osa-aikaisena päiväkodissa. Jos on tarkoituksena olla esim. vain ä-loman kotona niin ymmärrän hyvin että halutaan säilyttää paikka. Tosin alle 2v on kyllä aika pieni, enkä ite laittais niin pientä hoitoon (enkä ole laittanutkaan). Sen ikäinen ei vielä kaipaa kavereita.
Aika järkkyä, kuinka kärkkäästi äidit ovat tuomitsemassa toisiaan!!!

Ei toisten tilanteesta voi tietää. Esim. masennus ei välttämättä näy päälle. Ja sitten ollaan huutelemassa kuinka laiskoja ollaan. Mulla oli 2 pientä vuoden ikäerolla ja olin ihan megaväsynyt, molemmat nukkuivat huonosti eikä tukiverkostoa ollut. Olis ollut ihanaa jos esikoisella olis silloin ollut osa-päivähoitopaikka muutamana aamuna. Kodinhoitajaa ei nykypäivänä enää saa, joten monille ainut vaihtoehto on päiväkoti. Hoidin lapset kynsin hampain vaikka olin jaksamisen äärirajoilla. Ajattelin ettei hyvä äiti voi viedä esikoista hoitoon. Miettikää oikeasti ennenkuin alatte huutelemaan.

 

Minä olen sitä mieltä, että tehdään lapsia sellainen määrä, että ne KAIKKI jaksetaan itse hoitaa!

 

Minä olen sitä mieltä, että tehdään lapsia sellainen määrä, että ne KAIKKI jaksetaan itse hoitaa!

Mistä tulevaa voi ennustaa? Missä määritellään se raja, mihin asti täytyy jaksaa?
Kerro; kiinnostaa!

 

Onko oikeasti kuinka monella jäänyt saamatta paikka lähipäiväkodista virikelapsien vuoksi??? Mä kyllä tosissaan epäilen... En lähtis kyllä toisia tuomitsemaan, jokaisella on omat syynsä

Multa on!

Samoin multa..

 

Musta on myös mielenkiintoista, että äidit haluavat lapsensa päiväkotiin, jossa on paljon sosiaalisia kontakteja, ääntä, tekemistä ja touhuamista. Sitten kun nämä lapset ovat kotona, eivät osaa tehdä mitään, kun ei ole "ohjattua toimintaa".
Miedän maailma on nykyisin niin kiireinen, meluisa ja täynnä jatkuvaa virikettä joka suunnalta, että mielestäni on vaan hyvä, jos lapsella on myös näitä "tylsiä hetkiä". Joutuu käyttämään mielikuvitustaa ja keksimään tekemistä. Tai lukemaan, tai piirtämään. Tai olemaan vaan, sekin on taito. Kotihoidossa olevalla tähän on mahdollisuus.

 

Onko oikeasti kuinka monella jäänyt saamatta paikka lähipäiväkodista virikelapsien vuoksi??? Mä kyllä tosissaan epäilen... En lähtis kyllä toisia tuomitsemaan, jokaisella on omat syynsä

Multa on!

Samoin multa..

ja siis te tiedätte kuka on virikilapsi ja kuka .. niin mistä te sen tiedätte ?

 

Onko oikeasti kuinka monella jäänyt saamatta paikka lähipäiväkodista virikelapsien vuoksi??? Mä kyllä tosissaan epäilen... En lähtis kyllä toisia tuomitsemaan, jokaisella on omat syynsä

Multa on!

Samoin multa..

ja siis te tiedätte kuka on virikilapsi ja kuka .. niin mistä te sen tiedätte ?

Jos äiti puhuu tähän suuntaan vaikka puistossa....

 

Minusta koko systeemi on nurinkurinen. Laitetaan 1,5 v päiväkotiin, jotta kolmen vuoden päästä äiti saisi nuoremmankin päiväkotiin ja pääsisi töihin. Miksi lapsen pitää maksaa siitä, että vanhempansa takaavat hoitopaikan? Mä en yksinkertaisesti suostu uskomaan, että on olemassa niin paskoja vanhempia, että lasten on parempi olla jossain meluisassa päiväkotiryhmässä vieraiden aikuisten kanssa - jotka kenties jopa syvällä sisimmässään inhoavat lastasi - kuin kotona äiidin ja sisarusten kanssa. Ymmärrän sen, että sairaudet, taloudelliset seikat yms voi vaikuttaa asiaan. Mutta että joku mieluummin antaa lapsensa jollekin vieraalle kuin hoitaisi itse.... No, jokainen tekee niinkuin tykkää.

 

Onko oikeasti kuinka monella jäänyt saamatta paikka lähipäiväkodista virikelapsien vuoksi??? Mä kyllä tosissaan epäilen... En lähtis kyllä toisia tuomitsemaan, jokaisella on omat syynsä

Multa on!

Samoin multa..

ja siis te tiedätte kuka on virikilapsi ja kuka .. niin mistä te sen tiedätte ?

Jos äiti puhuu tähän suuntaan vaikka puistossa....

"puhuu tähän suuntaan vaikka puistossa... " eli puhuu mitä ? ja mistä sitä tietää, puhuuko läheskään kaikkea asiasta ?

 

Mua on alkanut toden teolla riepomaan etteivät tarhassa hoitajat hoida lapsia ihmisinä
tuntuu et kunnon eläintarha-meininki, varsinkin iltapäiväulkoilun aikaan. jos lapsi kastuu, odotuttavat lasta märissä vaatteissa siihen asti kunnes äiti/isi tulee hakemaan kotiin useimmiten jos lapsi vänkää vastaan kurahousujen laitosta, he eivät pakota pukemaan parasta on kun "eivät löydä" asianmukaista vaatetusta vaikka se roikkuisi lapsen naulakossa
vaippaikäiset joutuvat olemaan paskat housuissa, koska muuten ulos jää alimiehitys jos yksi hoitaja joutuu lähtemään sisälle.

tiedän tehneeni suppean päätelmän, kun itsellä kokemusta kahdesta päiväkodista, mutta mielestäni kertoo hirmuisen paljon se, kun tuttavapiirissäni on vastaavia kokemuksia samoista asioista. otanta kattaa n 1/3 osan Oulun päiväkodeista

Miksei niitä lapsia voisi hoitaa tuohon työhön ryhtyneet samalla tavalla kuin omiaan? pitäähän kotiäidinkin koko pesua ottaa sisälle mukaan jos vauva tarvitsee vaipan vaihtoa tai esikoinen on kastellut itsensä läpimäräksi ja se tehdään heti eikä olla pihalla paria tuntia!

 

Musta on myös mielenkiintoista, että äidit haluavat lapsensa päiväkotiin, jossa on paljon sosiaalisia kontakteja, ääntä, tekemistä ja touhuamista. Sitten kun nämä lapset ovat kotona, eivät osaa tehdä mitään, kun ei ole "ohjattua toimintaa".
Miedän maailma on nykyisin niin kiireinen, meluisa ja täynnä jatkuvaa virikettä joka suunnalta, että mielestäni on vaan hyvä, jos lapsella on myös näitä "tylsiä hetkiä". Joutuu käyttämään mielikuvitustaa ja keksimään tekemistä. Tai lukemaan, tai piirtämään. Tai olemaan vaan, sekin on taito. Kotihoidossa olevalla tähän on mahdollisuus.

Meillä on tätä touhua 10h/ viikko ja loput on kotihoitoa. Ei ole luovuuteen ym. vaikuttanut ainakaan negatiivisesti

 

Minusta tämä äitien syyllistämiskulttuuri on aivan kamalaa! Suurin osa vanhemmista varmasti yrittää ajatella lapsen parasta ja se lapsen paras voi olla perheissä erilainen.

TOSI VAHVA PEESI.

 

Minä olen sitä mieltä, että tehdään lapsia sellainen määrä, että ne KAIKKI jaksetaan itse hoitaa!

Mistä tulevaa voi ennustaa? Missä määritellään se raja, mihin asti täytyy jaksaa?
Kerro; kiinnostaa!

Haloo, kuka vastais tähän kysymykseen?

Niin, se on vaikeaa jos ei ole omakohtaista kokemusta. Helppo huudella anonyyminä kaikenlaista. Ja olisin oikeasti kiinnostunut, mitä muita vaihtoehtoja on jos kodinhoitajaa ei ole mahdollista saada? Ei ole tukiverkostoa? Mies tekee mahdollisesti reissutöitä? Niin, sillloin se päiväkoti on ainut vahtoehto.