vauva-harkintaa.. mielipiteitä kiitos :)

[pohtijat]

elikkäs, tilanne on se että olen pian 25 vuotta täyttävä yhden lapsen äiti, lapsi on 2,5v.
olen naimisissa saman ikäisen miehen kanssa, meillä molemmilla tällä hetkellä töitä (miehellä vakipaikka)

nyt ollaan alettu pohtia että pitäiskö antaa toisen lapsen tulla jos tulee ja se mieli muuttuu kokoajan, välillä vauvakuume, välillä ihan jotain muuta..

välillä oon ihan varma että tuo yksi jää ainoaksi, hänellä oli koliikki, on aina ollut huono nukkuja, korvakierre yms..

eli kertokaa kuinka rankkaa se on kahden kanssa, kokemuksia kaipaan myös yhden lapsen vanhemmilta

tiedän toki että päätös on meidän mutta kaipaan kannanottoja, antaako vauvan tulla vai miten

 

[Valon kantaja]

Meillä oli esikoinen 8kk kun tajuttiin et toinen on tulossa. Elikkä poika oli 1v5kk kun pikkusisko synty. Tytöllä oli kans koliikki ja ekat 7kk ei tehny muutakun itki itkemistään. Mutta tässä sitä ollaan ja kolmatta odotetaan :heart: Tottakai se välillä on raskasta mutta niin vaan palkitsevaa. Ihana katsella sisarusten yhteisiä leikkejä ja huomata kuinka ne toisistaan tykkää.
Päivääkään en pois antas.

 

[lapseton24]

elikkäs, tilanne on se että olen pian 25 vuotta täyttävä yhden lapsen äiti, lapsi on 2,5v.
olen naimisissa saman ikäisen miehen kanssa, meillä molemmilla tällä hetkellä töitä (miehellä vakipaikka)

nyt ollaan alettu pohtia että pitäiskö antaa toisen lapsen tulla jos tulee ja se mieli muuttuu kokoajan, välillä vauvakuume, välillä ihan jotain muuta..

välillä oon ihan varma että tuo yksi jää ainoaksi, hänellä oli koliikki, on aina ollut huono nukkuja, korvakierre yms..

eli kertokaa kuinka rankkaa se on kahden kanssa, kokemuksia kaipaan myös yhden lapsen vanhemmilta

tiedän toki että päätös on meidän mutta kaipaan kannanottoja, antaako vauvan tulla vai miten

ongelmasa kullakin

 

[ixus]

Älä multa kysy
|O
Terkuin 3 lapsen äiti, joka potee vauvakuumetta, huoh.

 

[Vastarannankiiski]

Kaksi kinaa keskenään, yhtä saa koko ajan viihdyttää - tai sitten ei ollenkaan näin.

 

[ap]

elikkäs, tilanne on se että olen pian 25 vuotta täyttävä yhden lapsen äiti, lapsi on 2,5v.
olen naimisissa saman ikäisen miehen kanssa, meillä molemmilla tällä hetkellä töitä (miehellä vakipaikka)

nyt ollaan alettu pohtia että pitäiskö antaa toisen lapsen tulla jos tulee ja se mieli muuttuu kokoajan, välillä vauvakuume, välillä ihan jotain muuta..

välillä oon ihan varma että tuo yksi jää ainoaksi, hänellä oli koliikki, on aina ollut huono nukkuja, korvakierre yms..

eli kertokaa kuinka rankkaa se on kahden kanssa, kokemuksia kaipaan myös yhden lapsen vanhemmilta

tiedän toki että päätös on meidän mutta kaipaan kannanottoja, antaako vauvan tulla vai miten

ongelmasa kullakin

olen pahoillani puolestasi lapseton,toivon että jonain päivänä saat oman lapsen.ei ollut tarkoitus pahoittaa kenenkään mieltä...

on vaan välillä niin raskasta ollut tuon esikoisen kanssa

 

[Gluteus maximus]

Meillä oli esikoinen 8kk kun tajuttiin et toinen on tulossa. Elikkä poika oli 1v5kk kun pikkusisko synty. Tytöllä oli kans koliikki ja ekat 7kk ei tehny muutakun itki itkemistään. Mutta tässä sitä ollaan ja kolmatta odotetaan :heart: Tottakai se välillä on raskasta mutta niin vaan palkitsevaa. Ihana katsella sisarusten yhteisiä leikkejä ja huomata kuinka ne toisistaan tykkää.
Päivääkään en pois antas.

Meillä ihan sama juttu. Poika oli 8kk kun aloin odottamaan tyttöä ja tytöllä oli koliikki. Ikäeroa 1v5kk lapsilla ja esikoinen oli erittäin huono nukkumaan (ensimmäisen kerran nukkui kokonaisen yön 2,5v ) siihen asti heräili 4-6 kertaa yössä. Alku oli tosi raskasta, sen huomaa siitä, että en muista tytön vauva-ajasta mitään muuta kuin itkun (meidän kaikkien itkun ) Mutta nyt on tosi hauska seurata muksuja kun ovat kuin paita ja peppu =) Kyllä minulle oli aina selvää, että ainakin kaksi lasta haluaisin. Nyt on kyllä kova vauvakuume

 

[HelloShitty]

kyllä sen tuntee jos haluu lisää. ja tarkotan siis että lapsia ei kannata alkaa hommaamaan vaan koksa se olis järkevää.

ootte molemmat nuoria joten ehitte kyllä myöhemminkin jos tuntuu nyt liian raskaalta. =)

 

[Tasan yksi lapsi meille]

Yhden kanssa on helppo matkustaa, ja sen harrastuksiin on varaa, sen saa aina jonnekin hoitoon ja muutenkin yhteen lapseen on helpompi keskittyä.. tässä syitä, miksi meille riittää yksi kullannuppu!

 

[catlady]

Kyllä minä teinä tekisin tai yrittäisin nyt toista lasta... :heart:

Meillä kolme muksua, syntyneet 3/00, 3/02 ja 1/05.
Leikkivät keskenään ja toki tappelevat myös. Sisaruksista on kuitenkin aina paljon iloa ja seuraa toisilleen! =)

 

[ap]

Yhden kanssa on helppo matkustaa, ja sen harrastuksiin on varaa, sen saa aina jonnekin hoitoon ja muutenkin yhteen lapseen on helpompi keskittyä.. tässä syitä, miksi meille riittää yksi kullannuppu!

näitä syitä itsekki olen pohtinut..
tulkoot vaan kakkaa niskaan mutta olen sellainen ihminen joka tarvii myös omaa aikaa.. en ole sellaista äiti-tyyppiä, en erikoisen lapsirakas.
oma lapseni on mulle kaikki kaikessa ja en voinut kuvitella että näin paljon voi jotain rakastaa, mutta silti kaipaan välillä omaa rauhaa ja hiljaisuutta ja siksi niin kovin mietinkin että haluanko lisää lapsia.
mutta silti se ajatus kolkuttelee että josko sittenkin..

 

[Kowalski]

Kaksi lasta on ihan piece of cake.

Mun mukelot on nyt 5 v ja 3 v, eikä oo ollut rankkaa missään vaiheessa. Elämä olisi tosi tyhjää ilman tuota toista lasta. Esikoinen on tottakai rakas ja ihana, mutta kuopus täydensi perheemme

Omaa aikaa, rahaa, hoitopaikat yms on järjestyneet hyvin myös kahden lapsen kanssa.

 

[äiti myöskin]

Mulla on 3 lasta ja lasten välissä on noin 1v7kk. Kyllä minusta 2. ja 3. kanssa oli helpompaa. Vanhampi lapsi kiinnosti pienempää jo aika pian, eli muutaman kk iässä ja ei enää tarvinnut "koko ajan viihdyttää", kuten vanhinman kanssa. Eli arki oli minusta helpompaa 2. ja 3. kanssa, mutta sairastelut onkin sitten oma lukunsa, jos niitä kohdalle sattuu. Itse olen kuitenkinerittäin tyytyväinen tähän ratkaisuun ja isojahan nuo jo ovat.

 

[äiti myökin]

Lisään vielä, että olen nuorimman syntymästä alkaen pelannut salibandyä 2 x viikossa eli omaakin aikaa on, vaikka olen ollut nuorinman vauva-ajasta yh. Aikaa on, jos järjestää ja aika pienestä ne lapsetkin oli välillä mukana treenihallilla... Nykyään palaavat itsekin, ei toki kaikki sabää..

 

[gille]

Meillä on kaksi lasta pienellä ikäerolla, tietoisesti toivottu ja saatu. Ensimmäinen yhteinen kahden lapsen vuosi on ollut tosi rankka etenkin parisuhteelle, vaikka isompi on ollut enkelimäisen helppo tapaus etenkin vauvana. Mustasukkaisuuttakaan ei isompi vielä oikein ole osannut tuntea, mikä isommalla ikäerolla voi olla ongelma. Tai sitten ei.

No, tämä arki on kuitenkin näyttänyt, että lapsiluku on täynnä. Ekasta ehti oikein nauttia ja vaikka toisesta on onnellinen niin samalla tavalla aikaa hänelle tai itselle ei ole, kun se isompikin on vielä pieni ja tarvitsee paljon huomiota. Onneksi meitä sentään on kaksi sitä antamassa. Siinä mielessä hieman suurempi ikäero -jo ap:nkin antama- on varmaan eduksi.

 

[Tasan yksi lapsi meille]

Yhden kanssa on helppo matkustaa, ja sen harrastuksiin on varaa, sen saa aina jonnekin hoitoon ja muutenkin yhteen lapseen on helpompi keskittyä.. tässä syitä, miksi meille riittää yksi kullannuppu!

näitä syitä itsekki olen pohtinut..
tulkoot vaan kakkaa niskaan mutta olen sellainen ihminen joka tarvii myös omaa aikaa.. en ole sellaista äiti-tyyppiä, en erikoisen lapsirakas.
oma lapseni on mulle kaikki kaikessa ja en voinut kuvitella että näin paljon voi jotain rakastaa, mutta silti kaipaan välillä omaa rauhaa ja hiljaisuutta ja siksi niin kovin mietinkin että haluanko lisää lapsia.
mutta silti se ajatus kolkuttelee että josko sittenkin..

Olen myös huomannut, että yhden lapsen valinta on sellainen, jota monet kritisoi. Olen samaa mieltä kanssasi tuossa oman ajan tarpeesta, ja mun mielestä onkin tärkeää, että tunnistaa sen ja toimii sen mukaisesti. Ei lapsia kannata tehdä kahta vaan sen takia, että se on jonkunlainen tyyli tai tapa. Olen lisäksi hankkinut itselleni sellaisen tutkinnon, että haluan keskittyä myös uraani, rakastan työtäni. Yksi lapsi vie minulta kolme vuotta kotona ja sen olen valmis olemaan, mutta tahdon myös keskittyä työhöni, siis 8h/pv kolmen vuoden jälkeen...

 

[Maamikki]

En alkaisi vielä tekemään toista jos kerta tuntuu että ei jaksa.
Esikkosi helpottuu päivä päivältä ja varmasti vauvakuume kasvaa sit samaa vauhtia ja sit alatte puuhata toista kun halu saada hänet on kova

 

[Maamikki]

Itse en voisi koskaan ajatella, että olisin tehnyt vain yhden lapsen; juuri sitä yhtä lasta ajatellen! Mun mielestä sisarukset on aina rikkaus ja ei niitä voi olla liian montaa.
Etenkin aikuisiällä on ihanaa, että on sisko, ja itse välillä harmittelenkin sitä että minulla on itselläni vain yksi sisko, olisi kivaa jos olisi enemmän. On ihanaa esim. jouluna kokoontua sisaren ja hänen perheensä kanssa, lomailla ja kyläillä puolin ja toisin. Ja ajattelen myös sitä aikaa kun vanhemmista joskus aika jättää; olisi inhottavaa olla ainut lapsi ja jäädä ilman perhettä.

 

[ap]

juu,itsellä on kanssa isosisko ja olen niin onnellinen hänestä, ja siksi tuntuukin että riistän omalta lapselta jotain ihanaa jos hän jää ainoaksi.

ja se kun joku sanoi että esikon kasvaessa alkaa vauvakuume kasvaa, niin näin ei tod. ole.. mitä isommaksi ja omatoimisemmaksi hän kasvaa sitä enemmän ajattelen että jaksanko kaiken alkaa alusta kun juuri alkaa helpottaa..

eli hyvin on ristiriitaiset tunteet täällä

 

[Maamikki]

juu,itsellä on kanssa isosisko ja olen niin onnellinen hänestä, ja siksi tuntuukin että riistän omalta lapselta jotain ihanaa jos hän jää ainoaksi.

ja se kun joku sanoi että esikon kasvaessa alkaa vauvakuume kasvaa, niin näin ei tod. ole.. mitä isommaksi ja omatoimisemmaksi hän kasvaa sitä enemmän ajattelen että jaksanko kaiken alkaa alusta kun juuri alkaa helpottaa..

eli hyvin on ristiriitaiset tunteet täällä

Mulla on hyvin samanlaiset ajatukset itselläni, tosin meillä lapsia on nyt 2. Mutta mielessä kummittelee se, että pitäisikö niitä olla 3!
Itselläni tosiaan yksi sisko ja olisin kovin onnellinen jos minulla olisi sisaruksia enemmän. Tuntuu että itselle tämä lapsiluku riittäisi nyt, mut tiedän että noille lapsille olisi ihanaa saada kolmas lapsi meidän perheeseen, etenkin sitten kun aikuisia ovat.
Mutta en tiedä

 

[ttu]

En alkaisi vielä tekemään toista jos kerta tuntuu että ei jaksa.
Esikkosi helpottuu päivä päivältä ja varmasti vauvakuume kasvaa sit samaa vauhtia ja sit alatte puuhata toista kun halu saada hänet on kova

tekemään, voi vittu!

 

[...]

meillä kaksi, kohta tyttö 6v ja juuri täyttänyt poika 3v, paljon on seuraa toisista ja se on ISO plussa. kahden kanssa on ihan yhtä helppo lähte jonnekkin. välillä vuorotellaan et kumpikin saa yksilö huomiota. minusta kahden kanssa on helpompaa ihan sillä että niistä on aina seuraa toisille isompanakin! ja se on ollut hyvä et ovat oppineet huolehtimaan toisistaan ja pitämään toisten puolia ja jakamaan asiota.