Voisin tulla tänne takas kuumeilemaan.
Eli kp 28/27-33 menossa ja uskon hyyyyvin vahvasti olevani raskaana. Johan tää on yk 10 tai enemmänkin, välissä ollut muutama tauko kuukausi.
Eli nyt mitenpäs oisin raskaana.
-Joululoma teki taikojaan. Vihdoin lopetin stressaamisen ja rentouduin, kävin jopa ensimmäistä kertaa hieronnassa.
-Meille tuli syksyllä pieni kissan pentu ja häntä olen äiteilly aivan mahdottomasti.
-käytin alku kuun maca-jauhetta, söin enemmän punajuurta ja bataattia.
-Meillä oli aika pitkä sänky paasto ja se eka kerta pitkään aikaan oli aivan uskomaton! Periaattees ei ois voinu olla mahollista tulla raskaaks mutta jos se ovis onkin ollut aiemmin mitä laskeskelin.
Mitäs mie oireilen.
-Alkoi vatsan iltaisella turvotuksella ja kivuilla.
-Sit alkoi muutokset rinnoissa. Kasvoivat kummasti, kipeytyi niin että uniasentoo piti ettimällä ettii, raskausarpia alkoi kehkeytyä samalla tisseihin. Nännipesät tummentunu.
-sit alkoi jatkuva nuhaisuus vaikken tässä kipeänä olekkaan ollut.
-Järetön uupumus ja väsymys tuli. Voisin nukkua ihan tolkuttomasti. Nukahin heti kun pitkälleen pääsin. Tuntuu että pitää nukkua hitosti että jaksaa koko päivän.
-Ruokaa ja herkkuja voisin mättää järettömästi. Mieli tekee vaikka mitä, mutta aina sit jää leipä keske ja silleen. Lisäks ihan kummia ruokia on haluttanu.
-Nyt sit ravaan pissillä sen 10-14 kertaa vuorokaudes kun ennen riitti se 3-6.
-Kiukkua ja itkua ihan kummista asioista..
-Vauva unia.. "kun suku jonkun menettää syntyy toinen" meille menehtyi miehen puolelta eno loppu viikosta.
-hiusten lähtöä ja rasvottumista..
-Iho kuivuu tai pelkästään kutiaa hurjana (pakkasetkin vaikuttaa, mutta leutoina viikkoinakin)
-maha sekasi jatkuvaan
-Aamulla hyvin heikko olo ja jos verensokerit laskaa niin olo huononee vaaikka ennen hyvin pärjänny syömättä. Oon siis nyt joutunu taas ruveta syömään aamupaloja..
-Repäisy kipuja alhaalla vatsassa yskiessä tai aivastaessa.
-Ja varmasti vaikka mitä muuta mutta nyt en muista
Tein perjantai iltana rfsu:n negan 3h virtsasta vaan en jaksanu uskoo että vielä näkys mitään siin vaihees muutenkaan. Seuraava testi vasta keskiviikkona ja heti aamu pissistä.
Eli esikoistahan täällä kaipailtas. Mahdottoman ankeaa kattoo kaupoilla vauva mahoja ja kävellä lasten vaatteiden ohi. Loputtomalta tuntuva odottaminen alkaa jo väsyttää. Nyt hyvillä mielin ja otan negan tyynesti vastaan. En tikuttele ovista ja wonanlogia en jaksa enää tuijotella kun ei ne päivät ruvennu silti nopeempaan kulkemaan
Paljon tsemppia kaikille ja ihana kertoa koko tarina kerralla eikä vain yksi viesti sinne sun tänne.