V
vierailijaow
Vieras
Tai sellainen jolle ei ole kerrottu sen vaaroista.
"Joensuulainen Sari Määttänen, 35, ei vielä pari vuotta sitten tiennyt, mikä taistelu hänellä olisi edessään.
– Kesken työpäivän mieheni lähti viemään minua Pohjois-Karjalan keskussairaalan päiväkirurgiselle Essure-sterilisaatiota varten. Laitoimme lapun yrityksemme luukulle, että palaamme pian. Toisin kävi.
Määttänen kuvailee toimenpidettä kivuliaammaksi kuin synnytykset. Kohtu supisteli, oli happiletkuja ja vahvoja kipulääkkeitä. Silti toimenpide tehtiin loppuun asti.
Kotona Määttäsen kipuilut jatkuivat ja hän alkoi ripuloida. Vahvojen särkylääkkeiden turvin meni päivä kotona, jonka jälkeen hän palasi Tikkamäelle.
– Ultrassa todettiin, ettei vasemman puoleista implanttia näkynyt lainkaan. Hemoglobiinin laskusta lääkärit päättelivät sisäisen verenvuodon. Aamulla minut leikattiin, ja implantti löytyi suolistosta. Se oli hajonnut ja lävistänyt munatorven, vatsaontelon, kohdun ja päätynyt suolen rasvoihin.
Essure vedettiin ulos, ja munatorvesta poistettiin palanen. Kivut kuitenkin jatkuivat, ja Määttänen siirtyi hoitoon yksityiselle Kuopioon. Yliopistollisessa keskussairaalassa leikattiin pois myös toinen implantti.
Leikkauksen jälkeen kovat kivut ja virtsankarkailu jatkuivat, mutta Määttänen yritti pyörittää entiseen tapaan lapsiperheen arkea ja yritystä. Kivut estivät kuitenkin työteon, eikä mies pystynyt yksin jatkamaan yritystä, jonka toiminta lakkautettiin viime syksynä.
Sterilisaatiossa todettiin tapahtuneen hoitovirhe T81.2.
– Korvauksiin se ei oikeuta, vaikka minulla on erittäin laaja vakuutusturva.
Nyt lähes kaksi vuotta toimenpiteen jälkeen Määttänen kipuilee yhä. Vatsa on turvoksissa kuin kuudennella kuulla raskaana, elimistössä on jatkuva hiivatulehdus, ja polvet ovat tulehtuneet. Pään pitää koossa vapaaehtoistyö seurakunnassa.
Määttänen odottaa pääsevänsä kohdunpoistoleikkaukseen toisen sairaanhoitopiirin alueelle, koska ei luota enää oman sairaanhoitopiirin lääkäreihin.
– Valitettavaa tapauksessani on se, että kohdunpoisto ei välttämättä poista oireitani, koska implantin paloja voi olla eri puolilla kehoa.
Määttänen sanoo Essuren vieneen häneltä terveyden ja yrityksen lisäksi myös luottotiedot, koska hän ei suostunut maksamaan hoitovirheen takia sairaalalaskuja.
– Myöhemmin minulle on selvinnyt, ettei minulle – nikkeliallergikolle – olisi edes saanut asentaa implantteja.
Määttänen ei ole ongelmineen yksin, vaikka ei väitäkään, etteikö Essure voisi olla myös toimiva vaihtoehto. Hänen mielestään riskeistä on kuitenkin hyvä puhua avoimesti.
– Ei kukaan nainen halua vapaaehtoisesti kohdunpoistoleikkaukseen.
Essuren turvallisuutta tutkitaan parhaillaan esimerkiksi Saksassa, Irlannissa ja Yhdysvalloissa. Yhdysvalloissa syntyneeseen Essure Problems Facebook-ryhmään kuuluu jo noin 30 000 naista, suomalaisessa ryhmässä jäseniä on noin 500. Pelkästään Joensuussa Määttänen tietää olevan ainakin kymmenen Essuresta hankalia oireita saanutta naista.
Suomalaismeppi Merja Kyllönen on tehnyt EU-komissiolle kirjallisen kysymyksen Essuren haitoista ja lisätutkimuksista tämän vuoden helmikuussa. Kyllönen viittaa Essuren sisältämiin nikkeliin ja polymeereihin, jotka eivät kuulu ihmiskehoon.
– Vakavasti naisia vahingoittava implantti sallittiin EU:n markkinoille nopeasti ja ilman varmoja tutkimuksia. Implantit liikkuvat kehossa ja tulevat pahimmassa tapauksessa ulos kehosta. Valitettavasti näyttää siltä, että kaikkien oireiden parantamiseksi tarvitaan kohdunpoisto, Kyllönen kirjoittaa.
Myös Valvira on kiinnittänyt huomiota Essure-toimenpiteisiin. Valviran mukaan osa Essure-steriloinneista jää kirjaamatta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen steriloimisrekisteriin ja on ilmeistä, etteivät laitetta asentavat lääkärit ole täysin selvillä steriloimislain velvoitteista.
Suomessa Essurella ei ole myöskään virallista diagnoosikoodia, eli potilas ei voi tehdä siitä haittailmoitusta.
Mikä ihmeen Essure?
Suomessa tehdään enää noin 2 000 sterilisaatiota vuodessa, Pohjois-Karjalan keskussairaalassa noin 50–60. Huippuvuosina niitä on tehty koko maassa jopa 11 000. Syynä on hormonaalisten ehkäisymenetelmien kehittyminen.
Suomessa on käytössä kaksi eri sterilisaatiomenetelmää: laparoskopiassa munanjohtimiin asetetaan metalliset klipsit eli ne suljetaan nukutuksessa, hysteroskopiassa (Essure) eli polikliinisessa munanjohtimen tähystyksessä munatorvien aukkoihin asetetaan spiraalimaiset implantit.
Essure tuli käyttöön Suomessa vuonna 2002, Pohjois-Karjalassa vuonna 2004.
Toimenpide kestää noin 15 minuuttia.
Raskausriski on 0,15/100.
Essuren valmistuksessa on käytetty esimerkiksi ruostumatonta terästä, nikkelititaaniyhdistettä ja polymeerejä.
Toimenpiteen jälkeen voi aiheuttaa (yli 10 %) vatsan kouristelua, kipua ja pahoinvointia.
Myöhemmin voivat vaivata (yli 3 %) selkäkipu, vatsakipu ja yhdyntäkipu.
Implantti voi toimenpiteessä mennä munatorven läpi (riski 1–3 %) tai siirtyä toimenpiteen jälkeen syvemmälle munatorveen tai kohtuonteloon (riski 1–5 %).
Lähde: Bayer, ylilääkäri Jaana Fraser (PKSSK)"
http://www.karjalainen.fi/uutiset/u...nut-sterilisaatio-voi-tuhota-naisen-terveyden
"Joensuulainen Sari Määttänen, 35, ei vielä pari vuotta sitten tiennyt, mikä taistelu hänellä olisi edessään.
– Kesken työpäivän mieheni lähti viemään minua Pohjois-Karjalan keskussairaalan päiväkirurgiselle Essure-sterilisaatiota varten. Laitoimme lapun yrityksemme luukulle, että palaamme pian. Toisin kävi.
Määttänen kuvailee toimenpidettä kivuliaammaksi kuin synnytykset. Kohtu supisteli, oli happiletkuja ja vahvoja kipulääkkeitä. Silti toimenpide tehtiin loppuun asti.
Kotona Määttäsen kipuilut jatkuivat ja hän alkoi ripuloida. Vahvojen särkylääkkeiden turvin meni päivä kotona, jonka jälkeen hän palasi Tikkamäelle.
– Ultrassa todettiin, ettei vasemman puoleista implanttia näkynyt lainkaan. Hemoglobiinin laskusta lääkärit päättelivät sisäisen verenvuodon. Aamulla minut leikattiin, ja implantti löytyi suolistosta. Se oli hajonnut ja lävistänyt munatorven, vatsaontelon, kohdun ja päätynyt suolen rasvoihin.
Essure vedettiin ulos, ja munatorvesta poistettiin palanen. Kivut kuitenkin jatkuivat, ja Määttänen siirtyi hoitoon yksityiselle Kuopioon. Yliopistollisessa keskussairaalassa leikattiin pois myös toinen implantti.
Leikkauksen jälkeen kovat kivut ja virtsankarkailu jatkuivat, mutta Määttänen yritti pyörittää entiseen tapaan lapsiperheen arkea ja yritystä. Kivut estivät kuitenkin työteon, eikä mies pystynyt yksin jatkamaan yritystä, jonka toiminta lakkautettiin viime syksynä.
Sterilisaatiossa todettiin tapahtuneen hoitovirhe T81.2.
– Korvauksiin se ei oikeuta, vaikka minulla on erittäin laaja vakuutusturva.
Nyt lähes kaksi vuotta toimenpiteen jälkeen Määttänen kipuilee yhä. Vatsa on turvoksissa kuin kuudennella kuulla raskaana, elimistössä on jatkuva hiivatulehdus, ja polvet ovat tulehtuneet. Pään pitää koossa vapaaehtoistyö seurakunnassa.
Määttänen odottaa pääsevänsä kohdunpoistoleikkaukseen toisen sairaanhoitopiirin alueelle, koska ei luota enää oman sairaanhoitopiirin lääkäreihin.
– Valitettavaa tapauksessani on se, että kohdunpoisto ei välttämättä poista oireitani, koska implantin paloja voi olla eri puolilla kehoa.
Määttänen sanoo Essuren vieneen häneltä terveyden ja yrityksen lisäksi myös luottotiedot, koska hän ei suostunut maksamaan hoitovirheen takia sairaalalaskuja.
– Myöhemmin minulle on selvinnyt, ettei minulle – nikkeliallergikolle – olisi edes saanut asentaa implantteja.
Määttänen ei ole ongelmineen yksin, vaikka ei väitäkään, etteikö Essure voisi olla myös toimiva vaihtoehto. Hänen mielestään riskeistä on kuitenkin hyvä puhua avoimesti.
– Ei kukaan nainen halua vapaaehtoisesti kohdunpoistoleikkaukseen.
Essuren turvallisuutta tutkitaan parhaillaan esimerkiksi Saksassa, Irlannissa ja Yhdysvalloissa. Yhdysvalloissa syntyneeseen Essure Problems Facebook-ryhmään kuuluu jo noin 30 000 naista, suomalaisessa ryhmässä jäseniä on noin 500. Pelkästään Joensuussa Määttänen tietää olevan ainakin kymmenen Essuresta hankalia oireita saanutta naista.
Suomalaismeppi Merja Kyllönen on tehnyt EU-komissiolle kirjallisen kysymyksen Essuren haitoista ja lisätutkimuksista tämän vuoden helmikuussa. Kyllönen viittaa Essuren sisältämiin nikkeliin ja polymeereihin, jotka eivät kuulu ihmiskehoon.
– Vakavasti naisia vahingoittava implantti sallittiin EU:n markkinoille nopeasti ja ilman varmoja tutkimuksia. Implantit liikkuvat kehossa ja tulevat pahimmassa tapauksessa ulos kehosta. Valitettavasti näyttää siltä, että kaikkien oireiden parantamiseksi tarvitaan kohdunpoisto, Kyllönen kirjoittaa.
Myös Valvira on kiinnittänyt huomiota Essure-toimenpiteisiin. Valviran mukaan osa Essure-steriloinneista jää kirjaamatta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen steriloimisrekisteriin ja on ilmeistä, etteivät laitetta asentavat lääkärit ole täysin selvillä steriloimislain velvoitteista.
Suomessa Essurella ei ole myöskään virallista diagnoosikoodia, eli potilas ei voi tehdä siitä haittailmoitusta.
Mikä ihmeen Essure?
Suomessa tehdään enää noin 2 000 sterilisaatiota vuodessa, Pohjois-Karjalan keskussairaalassa noin 50–60. Huippuvuosina niitä on tehty koko maassa jopa 11 000. Syynä on hormonaalisten ehkäisymenetelmien kehittyminen.
Suomessa on käytössä kaksi eri sterilisaatiomenetelmää: laparoskopiassa munanjohtimiin asetetaan metalliset klipsit eli ne suljetaan nukutuksessa, hysteroskopiassa (Essure) eli polikliinisessa munanjohtimen tähystyksessä munatorvien aukkoihin asetetaan spiraalimaiset implantit.
Essure tuli käyttöön Suomessa vuonna 2002, Pohjois-Karjalassa vuonna 2004.
Toimenpide kestää noin 15 minuuttia.
Raskausriski on 0,15/100.
Essuren valmistuksessa on käytetty esimerkiksi ruostumatonta terästä, nikkelititaaniyhdistettä ja polymeerejä.
Toimenpiteen jälkeen voi aiheuttaa (yli 10 %) vatsan kouristelua, kipua ja pahoinvointia.
Myöhemmin voivat vaivata (yli 3 %) selkäkipu, vatsakipu ja yhdyntäkipu.
Implantti voi toimenpiteessä mennä munatorven läpi (riski 1–3 %) tai siirtyä toimenpiteen jälkeen syvemmälle munatorveen tai kohtuonteloon (riski 1–5 %).
Lähde: Bayer, ylilääkäri Jaana Fraser (PKSSK)"
http://www.karjalainen.fi/uutiset/u...nut-sterilisaatio-voi-tuhota-naisen-terveyden
