Vaimoni on sika

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja juhani
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Meidän perheessäämme ovat perinteiset roolit päinvastoin. Tämänkaltainen käytös on kai nykypäivänä yleistymässä ja Viivi sekä Wagner voisivat hyvin vaihtaa paikkaa keskenään. Olen nimittäin naimisissa sikapossun kanssa.

Naiseni on muuten kiva, aikaansaava ja hemaiseva, mutta hän on yksi epäsiisteimpiä ihmisiä, mitä tiedän. Hän ei välitä pätkääkään, missä kunnossa koti on. Hän jättää aina likaiset vaatteensa lattialle mytyiksi ajelehtimaan, eikä pese niitä. Kun pyykkään hänen vaatteensa omieni ohessa, hän ei vaivaudu edes lajittelemaan niitä kaappiinsa.

Vaimo ei koskaan tiskaa tai täytä astianpesukonetta, vaan jättää käyttämänsä astiat sinne minne sattuu ne kädestään laskemaan. Jos hän laittaa ruokaa, hän jättää kaikki käyttämänsä astiat likaisena tiskipöydille, josta minä joudun ne korjaamaan. Ikinä hän ei tartu imurin varteen tai häiriinny pinnoille kertyvän pölyn määrästä, vaikka sitä olisi sentin paksuudelta. Ruokaa hän murustelee tietokonepöydälle ja lattioille, jos jotain läikähtää - se jää taatusti siihen.

En tiedä miten saastaiseksi hän asuntomme päästäisi, jos vain katselisin sivusta ja antaisin olla. Kyse ei siis ole mistään pikkuasioista niuhottamisesta, vaan siitä että ilman minua hukkuisimme pian paskaan. Jos huomautan hänelle siivoamisesta, hän saa aina joko hillittömän raivarin tai keksii jotain tekosyitä, joiden takia hän ei juuri nyt ehdi siivoamaan jälkiään. Hän viestii käytöksellään, että hän on parempaa väkeä, jota toisten kuuluukin palvella ja passata. Keskustelu aiheesta on mahdotonta. Tässä asiassa hän käyttäytyy suorastaan luonnevikaisesti, vaikka muuten onkin normaali ja mukava.

Minua tämä asia on syönyt jo pitkän aikaa. Inhottavaa katsella, miten ihminen jota rakastan, käyttäytyy kuin entisajan vastenmieliset sovinistisiat konsanaan. Ihan kuin minä olisin jotenkin alempiarvoinen raivaamaan hänen jälkensä, kun hänellä on niin paljon tärkeämpää tekemistä. Vaimoni käytös on alkanut hiertää välejämme yhä enemmän ja enemmän ja pelkään, että suhteemme mädäntyy näin arkiseen ja tyhmään asiaan. Minä en nimittäin halua asua sikolätissä, enkä myöskään siivota toisen ihmisen jälkiä lopun elämääni.

Mitä tuollaiselle naiselle oikein mahtaa? Miten hänet voisi kouluttaa siistimmäksi? En ole luonteeltani aggressiivinen, enkä halua selvittää asioita riitelemällä tai jatkuvasti nalkuttamalla. En ole myöskään "nyrkki pöytään ja akka ruotuun" -tyyppiä, joten turha edes ehdotella sellaisia ratkaisuja. Meillä olisi muuten ihan hyvä ihmissuhde, mutta tämä osa siitä on täysin kieroutunut. Surettaa.

Tämäkö on tasa-arvon hinta?

EJ. Sinä olet luonut subjektiivisen siisteystason, jollaisessa haluat elää. Vamosi on luonut oman subjektiivisen siisteystasonsa. Mistä päättelit, että sinun on jotenkin parempiarvoinen? Nostitko oman mielipiteesi vaimosi mielipiteen yläpuolelle? Kukas tässä jutussa onkaan se alempiarvoinen?

Sinulla on oikeus ja velvollisuuskin tehdä niin kuin haluat. Jos teet elämässä juuri niin kuin haluat, sinun ei tarvi kitistä täällä eikä muuallakaan.

Vaimollasi on sama oikeus ja velvollisuus.
 
Viimeksi muokattu:
Miksi siisteystason pitää mennä aina sen siistimmän osapuolen käsitysten mukaisesti? Itse olen nainen, mutta aika suurpiirteinen sellainen ja koen ahdistavana sen että kaiken pitäisi olla aina tiptop. Mielummin nautin elämästä ja siivoan vaikka kerran viikossa, kuin jynssään jotain nurkkaa monta kertaa päivässä. Elämänilo on tärkeämpää kuin kliinisen puhdas koti!
 
Miksi siisteystason pitää mennä aina sen siistimmän osapuolen käsitysten mukaisesti? Itse olen nainen, mutta aika suurpiirteinen sellainen ja koen ahdistavana sen että kaiken pitäisi olla aina tiptop. Mielummin nautin elämästä ja siivoan vaikka kerran viikossa, kuin jynssään jotain nurkkaa monta kertaa päivässä. Elämänilo on tärkeämpää kuin kliinisen puhdas koti!

Ööö, kai se vähän riippuu, tuo siisteystaso. Jos makaat vain sohvalla ja kohtelet yhteistä kotiasi kuin sikolättiä, niin se indikoi myös parisuhteen kunnioitusta.kerran viikossa siivous riittää minullekin, vaikka siisti ihminen olenkin. Itse en siis paskasta puolisoa katselisi sekunttiakaan, toki antaisin mahdollisuuden muutokseen, mutta koti on paikka missä pitäisi saada rentoutua ilman, että joutuu väistelemään paskaisia vaatekasoja tai keittiön hallitsematonta kaaosta. Samalla vaivalla muuten vaatteet laittaa pyykkikoriin kun heittelee ne sängyn alle pölyttymään, ihan pikku vinkkinä.
 
Viimeksi muokattu:
EJ. Sinä olet luonut subjektiivisen siisteystason, jollaisessa haluat elää. Vamosi on luonut oman subjektiivisen siisteystasonsa. Mistä päättelit, että sinun on jotenkin parempiarvoinen? Nostitko oman mielipiteesi vaimosi mielipiteen yläpuolelle? Kukas tässä jutussa onkaan se alempiarvoinen?

Sinulla on oikeus ja velvollisuuskin tehdä niin kuin haluat. Jos teet elämässä juuri niin kuin haluat, sinun ei tarvi kitistä täällä eikä muuallakaan.

Vaimollasi on sama oikeus ja velvollisuus.

Sinä olet siis sitä mieltä, että minun täytyy jatkossakin vain alistua epäsiisteyteen? Tällä hetkellä minulla on suhteessa kaikki velvollisuudet, mutta rutkasti vähemmän oikeuksia kuin vaimolla. Missäköhän vaiheessa lienen kohottautunut parempaan arvoon palvelemalla toista kuin kotiorja?
 
Viimeksi muokattu:
Sinä olet siis sitä mieltä, että minun täytyy jatkossakin vain alistua epäsiisteyteen? Tällä hetkellä minulla on suhteessa kaikki velvollisuudet, mutta rutkasti vähemmän oikeuksia kuin vaimolla. Missäköhän vaiheessa lienen kohottautunut parempaan arvoon palvelemalla toista kuin kotiorja?

Niinkö väitin? Että sinun tulee alistua epäsiisteyteen? En muuten väittänyt.

Kirjoitin, että sinun pitää tehdä juuri niin kuin lopulta haluat.

Mitä sinä haluat? Haluatko elää suhteessa, jossa velvollisuuksien/oikeuksien suhde on sinun mielestäsi vääristynyt? Haluatko elää vaimosi kanssa, vaikka hänen siisteystasonsa on eri kuin sinun? Haluatko elää siistissä kodissa nykyisen vaimosi kanssa? Jos haluat, siivoat. Jos et, vaihdat ympäristöä.

Kohotit itsesi vaimosi yläpuolelle väittämällä, että sinun siisteystasosi on jotenkin parempiarvoinen kuin hänen. Kuka/mikä määrittelee siisteystason paremmuusjärjestyksen?

Sinä voit aina valita. Mutta et voi asettaa mielipidettäsi parempiarvoiseksi kuin jonkun toisen mielipide.
 
Viimeksi muokattu:
Niinkö väitin? Että sinun tulee alistua epäsiisteyteen? En muuten väittänyt.

Kohotit itsesi vaimosi yläpuolelle väittämällä, että sinun siisteystasosi on jotenkin parempiarvoinen kuin hänen. Kuka/mikä määrittelee siisteystason paremmuusjärjestyksen?

Sinä voit aina valita. Mutta et voi asettaa mielipidettäsi parempiarvoiseksi kuin jonkun toisen mielipide.

Että teet tästä filosofisen kysymyksen?

Siisteystason parempiarvoisuuden määrittelee yksinkertaisesti se, että kummalla siisteystasolla ihminen pysyy terveenä, kummalla taas alkaa kokea terveyshaittoja esim. saamalla ruokamyrkytyksen tai haisemalla likaiselta ja vastenmieliseltä toisten ihmisten nenään.

Miksi esim. tupakoijat joutuivat paitsioon ravintoloista? Koska heidän teoistaan oli haittaa muiden ihmisten terveydelle ja viihtyvyydelle.

Mikäli siisteydellä ei olisi mitään väliä, voisimme ihan hyvin elää sikaloissa ja paskoa allemme. Paitsi että sikakin tekee mieluummin tarpeensa nurkkaan kuin syömis- tai nukkumispaikalleen.
 
Viimeksi muokattu:
Että teet tästä filosofisen kysymyksen?

Siisteystason parempiarvoisuuden määrittelee yksinkertaisesti se, että kummalla siisteystasolla ihminen pysyy terveenä, kummalla taas alkaa kokea terveyshaittoja esim. saamalla ruokamyrkytyksen tai haisemalla likaiselta ja vastenmieliseltä toisten ihmisten nenään.

Miksi esim. tupakoijat joutuivat paitsioon ravintoloista? Koska heidän teoistaan oli haittaa muiden ihmisten terveydelle ja viihtyvyydelle.

Mikäli siisteydellä ei olisi mitään väliä, voisimme ihan hyvin elää sikaloissa ja paskoa allemme. Paitsi että sikakin tekee mieluummin tarpeensa nurkkaan kuin syömis- tai nukkumispaikalleen.

Filosofinen kysymys? Pikemminkin melko raadollisen maallinen.

Siisteystason parempiarvoisuutta ei voi määritellä ainakaan noin, miten sinä sen teit. Vai meinaatkos, että sian mielestä sinun siisteystasosi on parempi kuin sen? Ihmistä ja eläintä ei tässä voi vertailla edes. Ja ihmisten välisen siisteystason määritelmä on enimmäkseen mielipidekysymys. Edelleen.

Joten pitäydytään vaimossasi ja sinussa. Minusta tapauksessanne on edelleen kyse vain siitä, mitä haluaa. Vaimosi tuskin on epäterveellinen kenellekään tai vaarassa aiheuttaa sinulle ruokamyrkytystä tai on niin pahan hajuinen, ettei hänen läheisyydessään kerta kaikkiaan kestä olla? Ja, vaikka näin olisi, olisi silti kyse siitä, mitä haluat tehdä. Ja, mitä vaimosi haluaa tehdä. Jos vaimosi haluaa olla enemmän sottapytty kuin miellyttää sinua tässä asiassa, hän on valinnut niin. Sinulle jää valinta siitä elätkö sottapytyn kanssa vai et. Eli, mitä HALUAT loppujen lopuksi tehdä.

Sitä paitsi vaimosi todennnäköisesti tekee tässä asiassa paraikaa juuri siten, miten haluaa. En usko, että hän valittaa missään tästä tilanteesta.
 
Viimeksi muokattu:
Siisteystason parempiarvoisuuden määrittelee yksinkertaisesti se, että kummalla siisteystasolla ihminen pysyy terveenä, kummalla taas alkaa kokea terveyshaittoja esim. saamalla ruokamyrkytyksen tai haisemalla likaiselta ja vastenmieliseltä toisten ihmisten nenään.

Henkinen puoli, viihtyvyys, jopa esteettisyys on yhtä tärkeitä kuin raaka ruokamyrkytyksen vaara. Tai paljon tärkeämpikin, sillä valtaosa ihmisistä siivoaa viihtyisyyden tasolle, ei vain ruokamyrkytystä vättääkseen.
 
Viimeksi muokattu:
Sitä paitsi vaimosi todennnäköisesti tekee tässä asiassa paraikaa juuri siten, miten haluaa. En usko, että hän valittaa missään tästä tilanteesta.


Sinun haluamislogiikkasi mukaan nainen ei siis halua olla parisuhteessa, koska haluaa elää mieluummin sikana. Miksi sitten nainen meni uuteen parisuhteeseen, jos edellinen kaatui siihen, kun mies kyllästyi emakkoon läävässään?
 
Viimeksi muokattu:
Kirjoitanpa oman kokemukseni asiasta.
Mieheni harrasti henkistä väkivaltaa, olin ihminen, josta kukaan ei pitänyt, ruma, lahna, tyhmä...
Kaiken ilkeyden keskellä hän harrasti sivusuhteita, joista jäi kiinni. Koskaan hän ei niitä tunnustanut, haukkui vai vainoharhaiseksi hulluksi. Henkisen väkivallan lisäksi mukaan tuli myös uhka fyysisestä väkivallasta.
Näitä tilanteita jatkui vuosien ajan, ja olin niin loputtoman väsynyt jatkuvaan epävarmuuteen ja pelkoon. Kun tulin töistä kotiin, en todellakaan jaksanut tehdä yhtään mitään. Tiesin, että jos tiskialtaassa oli tavaraa, hän kertoi siitä ympäri kylää. Joka ei tässä kylässä luule minua laiskaksi paskaksi ämmäksi joku, niin on ihme. Pelon seuraamusten uhallakin en useinkaan jaksanut ryhdyttyä kotihommiin. Ja niin seurasi oravanpyörä. Periaatteessa kaikki tekeminen kotona on minusta sen estoa, ettei minua haukuta kylällä enkä tarvitse pelätä turpiinsaamisella. Joskus kun on voimavaroja, jaksan niin tehdä.
Mies jaksoi kertoa kaikille, miten juuri hän on tänään luutunnut pesukoneen pyöriessä, pullien paistuessa uunissa tiskikoneen äänen rytmissä. Miksi siis edes pelon takia jaksaisin häntä miellyttää. Kaikki on turhaa. EN jaksanut enää...

Kuinka muistankaan aikaa, kun asuin kaksiossani, joka oli aina siisti ja kunnossa. Sitä ei pelolla pidetty nättinä. Tuoreet kukkaset pöydällä pari kertaa viikossa kruunamassa kauneuden.
 
Mieheni ei todellakaan tehnyt yhtään enempää kotitöitä kuin minäkään. Tiskikone saattoi olla tyhjentämättä minulla yhtenä päivänä viikossa. Hän vain korosti tekemisiään Todella isoon ääneen kaikkialla. Niinpä...ne mitä ääneen sanotaan satoja kertoja alkaa toteuttaa itseään...niinhän se meni?
Miehelle ikävä asia, entä minulle. Ryhdy siinä kiillottamaan tiskipöytää tai prässätä äijän housuja, kun hän on juuri tulossa risteilyltä seurakavereiden (salarakkaan) kanssa. Salarakkaitahan saa hyvin mies, joka on täydellinen, tekee myös kaikki kotityöt, kärsii paskan vaimon kanssa elämisestä. Kyllä naiset lohduttaa, tukee, kehuu ja haukkuu mukana tätä huonon huonoa rouvaa. Kyllä onkin hirveä ihminen, kun on noin hyvä mies!
Nimim. todella hyvän miehen vaimo
(oletko samaa mieltä)







Alkuperäinen kirjoittaja Tee tai pelkää ja tee;10841881:
Kirjoitanpa oman kokemukseni asiasta.
Mieheni harrasti henkistä väkivaltaa, olin ihminen, josta kukaan ei pitänyt, ruma, lahna, tyhmä...
Kaiken ilkeyden keskellä hän harrasti sivusuhteita, joista jäi kiinni. Koskaan hän ei niitä tunnustanut, haukkui vai vainoharhaiseksi hulluksi. Henkisen väkivallan lisäksi mukaan tuli myös uhka fyysisestä väkivallasta.
Näitä tilanteita jatkui vuosien ajan, ja olin niin loputtoman väsynyt jatkuvaan epävarmuuteen ja pelkoon. Kun tulin töistä kotiin, en todellakaan jaksanut tehdä yhtään mitään. Tiesin, että jos tiskialtaassa oli tavaraa, hän kertoi siitä ympäri kylää. Joka ei tässä kylässä luule minua laiskaksi paskaksi ämmäksi joku, niin on ihme. Pelon seuraamusten uhallakin en useinkaan jaksanut ryhdyttyä kotihommiin. Ja niin seurasi oravanpyörä. Periaatteessa kaikki tekeminen kotona on minusta sen estoa, ettei minua haukuta kylällä enkä tarvitse pelätä turpiinsaamisella. Joskus kun on voimavaroja, jaksan niin tehdä.
Mies jaksoi kertoa kaikille, miten juuri hän on tänään luutunnut pesukoneen pyöriessä, pullien paistuessa uunissa tiskikoneen äänen rytmissä. Miksi siis edes pelon takia jaksaisin häntä miellyttää. Kaikki on turhaa. EN jaksanut enää...

Kuinka muistankaan aikaa, kun asuin kaksiossani, joka oli aina siisti ja kunnossa. Sitä ei pelolla pidetty nättinä. Tuoreet kukkaset pöydällä pari kertaa viikossa kruunamassa kauneuden.
 
Kodin pitäminen puhtaana, henkilökohtainen hygienia ja omien jälkien siivoaminen kuuluu perussivistykseen.

En viitsisi kovin kauan katsella sikaa asunnossani. Eipä ole tuollaista tapausta eteeni koskaan sattunut. Mikä siinä sikamaisessa puolisossa oikein viehättää? Luulisi, että sotkuinen ihminen pikkuhiljaa menettää viehätysvoimansa.

Ehdotan, että muuta omaan asuntoon ja seurustele tämän ihmisen kanssa jos nyt kauheasti haluat. Kenenkään ei pidä ryhtyä toisen palvelijaksi ja sotkujen siivoajaksi.

En voi ymmärtää kuka voi nukkua esim. paskaisessa sängyssä, jättää astiat levälleen ja ruuan jätteitä ympäri taloa. Yäk.
 
Kaipa olen vaimoni kanssa aidota rakkaudesta ja siedän häntä jonkinlaisen suojelunhalun avulla. Meillä on paljon hyvääkin yhteiselämässämme. Huumoria ja hellyyttä. Pidämme monista samoista asioista.

En koskaan ole säikytellyt vaimoani, enkä myöskään juorunnut hänen epäsiisteydestään ympäri kylää. Eivät edes läheiseni tiedä ongelmistamme, vaikka lienevätkin joskus jotain huomanneet. Tämä on oikeastaan ensimmäinen kerta kun koskaan avaudun asiasta minnekään.

Verrannollisesti en pidä tätä asiaa yhtä vakavana kuin esimerkiksi juomista, uskottomuutta ja väkivaltaa, mutta lievän henkisen väkivallan piirteitä tässä on, koska koen tulevani toiveineni halveksutuksi.

Miksi mies ei saisi olla ymmällään ja neuvoton? Yleensä naisten parisuhdeongelmiin ei tarjotella heti ensimmäisenä ratkaisuna eroamista.
 
Kaipa olen vaimoni kanssa aidota rakkaudesta ja siedän häntä jonkinlaisen suojelunhalun avulla. Meillä on paljon hyvääkin yhteiselämässämme. Huumoria ja hellyyttä. Pidämme monista samoista asioista.

En koskaan ole säikytellyt vaimoani, enkä myöskään juorunnut hänen epäsiisteydestään ympäri kylää. Eivät edes läheiseni tiedä ongelmistamme, vaikka lienevätkin joskus jotain huomanneet. Tämä on oikeastaan ensimmäinen kerta kun koskaan avaudun asiasta minnekään.

Verrannollisesti en pidä tätä asiaa yhtä vakavana kuin esimerkiksi juomista, uskottomuutta ja väkivaltaa, mutta lievän henkisen väkivallan piirteitä tässä on, koska koen tulevani toiveineni halveksutuksi.

Miksi mies ei saisi olla ymmällään ja neuvoton? Yleensä naisten parisuhdeongelmiin ei tarjotella heti ensimmäisenä ratkaisuna eroamista.

No mitä se Juhani ruikuttaa. Ensin emakko ottaa päähän epäsiisteytensä takia, ja sitten ei enää otakaan. Kyllä täällä on annettu neuvoja, epäilty jopa naisen mielenterveyttä. Jotain kai siinä on vikaa, jos tunnet aikuista ihmistä kohtaan suojelunhalua. Kyllä miehilläkin vaisto toimii. Kokeile nyt psykologin konsultaatiota tai perheneuvolaa. Kyllä sielläkin asiantuntijat huomaavat, onko terapian tai lääkehoidon tarvetta.
 
Viimeksi muokattu:
Onkohan kukaan ehdottanut täällä tai oletko Juhani miettinyt mahdollisuutta, että teillä kävisi siivooja vaikka joka toinen viikko? Meillä nykyään käy siivousapu joka toinen viikko ja onpa minulla tuttuja, joilla on siivoja käynyt jo lähes kymmenen vuotta - kiitos kotitalousvähennyksen. Hyvän siivoojan kun löytää, on siivouspäivän iltana ihana tulla töistä kotiin. :)
 
Jos on aivan totta, etten toimi edellämainitullani tavalla, hämmästyn. Toivon, että se on totta. Oikeasti hyviä miehiä on siis olemassa. Mutta uskon, että myös minun mieheni kertoili aivan samalla tavalla. Arvaa, näinkö niitä maileja, jossa hän erinäisten naisten kanssa vatvoi omaa täydellisyyttä ja minun vajavaisuutta.
Hänellä on aina ollut tarve olla muita parempi. Hän puhuu vakuuttavasti, häneen uskotaan ehdottomasti vaikka kertoisi mitä bullshitiä. Komea kun vielä on, niin kyllä naiset palvovat.
Mutta uskoisin, että jos nainen haluaisi olla fiksu, hänellä voisi herätyskello kuitenkin soida... Miksi niin täydellinen on tullut ottaneeksi puolisokseen täydellisen hylkiön?? Miten päin se meni?

Haluatko, että palstalla annettaisiin ohje, ota ero akasta? Haluatko näyttää viestiketjun hänelle? Hän ei ehkä edes tiedä tyytymättömyydestäsi mitään. Siivouspalvelun vuokraus oli mitä loistavin keksintö juuri teille (sinulle). Ainakin kokeeksi, suosittelen. Ehkä vaimosi silmätkin avautuvat tästä syystä, jos niiden tarvitsee aueta.
















Kaipa olen vaimoni kanssa aidota rakkaudesta ja siedän häntä jonkinlaisen suojelunhalun avulla. Meillä on paljon hyvääkin yhteiselämässämme. Huumoria ja hellyyttä. Pidämme monista samoista asioista.

En koskaan ole säikytellyt vaimoani, enkä myöskään juorunnut hänen epäsiisteydestään ympäri kylää. Eivät edes läheiseni tiedä ongelmistamme, vaikka lienevätkin joskus jotain huomanneet. Tämä on oikeastaan ensimmäinen kerta kun koskaan avaudun asiasta minnekään.

Verrannollisesti en pidä tätä asiaa yhtä vakavana kuin esimerkiksi juomista, uskottomuutta ja väkivaltaa, mutta lievän henkisen väkivallan piirteitä tässä on, koska koen tulevani toiveineni halveksutuksi.

Miksi mies ei saisi olla ymmällään ja neuvoton? Yleensä naisten parisuhdeongelmiin ei tarjotella heti ensimmäisenä ratkaisuna eroamista.
 
Viimeksi muokattu:
En väitä ottaneeni puolisokseni hylkiötä tai hullua. Olen alleviivannut monta kertaa, että puolisossani on paljon hyvää, jonka takia rakastan ja jaksan jatkaa suhdettamme. Enkä myöskään ole sanonut, että tämän hyvän takia minua ei yhtäkkiä vituttaisikaan tämä siivottomuusasia. Kyllä vituttaa edelleen ja paljon. Asiat eivät ole mustavalkoisia.

Olen ottanut joskus puheeksi siivoojankin palkkaamisen, mutta reaktio siihen oli mielenkiintoinen. Sen kun vaan, kunhan minä maksan sen... Ja sitten taas muuri ympärille, että asiaa ei tarvitsisi käsitellä enempää.

Halusin vain kysellä, että onko muita jotka ovat samassa jamassa ja miten he ovat asiasta selvinneet. En ole niin ihmismielen asiantuntija että pystyisin arvioimaan, onko kyse jostain mielenterveyden ongelmasta. Enemmän on mietityttänyt se, että onko tämä jokin feministinen ilmiö, että miehille annetaan nyt samalla mitalla takaisin ikiaikainen naisten käyttäminen kotiorjina.

On tähän hyviäkin näkökulmia saatu tämän keskustelun avulla. Ja ehkä piirun verran vähemmän vituttaa kun on säälittävä mieskin saanut edes kerran "ruikuttaa" jonnekin.
 
En väitä ottaneeni puolisokseni hylkiötä tai hullua. Olen alleviivannut monta kertaa, että puolisossani on paljon hyvää, jonka takia rakastan ja jaksan jatkaa suhdettamme. Enkä myöskään ole sanonut, että tämän hyvän takia minua ei yhtäkkiä vituttaisikaan tämä siivottomuusasia. Kyllä vituttaa edelleen ja paljon. Asiat eivät ole mustavalkoisia.

Olen ottanut joskus puheeksi siivoojankin palkkaamisen, mutta reaktio siihen oli mielenkiintoinen. Sen kun vaan, kunhan minä maksan sen... Ja sitten taas muuri ympärille, että asiaa ei tarvitsisi käsitellä enempää.

Halusin vain kysellä, että onko muita jotka ovat samassa jamassa ja miten he ovat asiasta selvinneet. En ole niin ihmismielen asiantuntija että pystyisin arvioimaan, onko kyse jostain mielenterveyden ongelmasta. Enemmän on mietityttänyt se, että onko tämä jokin feministinen ilmiö, että miehille annetaan nyt samalla mitalla takaisin ikiaikainen naisten käyttäminen kotiorjina.

On tähän hyviäkin näkökulmia saatu tämän keskustelun avulla. Ja ehkä piirun verran vähemmän vituttaa kun on säälittävä mieskin saanut edes kerran "ruikuttaa" jonnekin.

Minähän jo kerroin täällä, miten olen ratkaissut sen, että niin mieheni kuin kaikki kolme poikaani ovat huomattavasti suttuisempia kuin minä. Minä siivoan. Heidän siisteystasonsa (josta aiemmin jo yritin keskustella) on paljon alhaisempi kuin minun eikä minulla ole mitään tarvetta muuttaa niitä. Jos meillä siivottaisiin mieheni siisteystason mukaan, niin tehtäisiin kerran kuussa - minä sentään haluan, että kerran viikossa on koti siivottu jotenkin. Myös hella ja tiskipöytä ovat hänen jäljiltään paljon sotkuisempia kuin minun jäljiltäni. En käy siivoamassa hänen jälkiään keittiössä, vaan seuraavalla kerralla siistin keittiön oman mieleni mukaiseen jamaan.

Sinä väen vängällä teet tästä nyt jotain feminismi-sovinismi-kuviota, jota et siitä saa. Siivoa, jos haluat siistin kodin! Niin, ja lopeta ruikutus.
 
Viimeksi muokattu:
Henkinen puoli, viihtyvyys, jopa esteettisyys on yhtä tärkeitä kuin raaka ruokamyrkytyksen vaara. Tai paljon tärkeämpikin, sillä valtaosa ihmisistä siivoaa viihtyisyyden tasolle, ei vain ruokamyrkytystä vättääkseen.


Millainen on nainen joka ei pidä kotiaan kunnossa ja siivottuna? Etenkin jos vielä miehiä ja lapsia? Johan siinä häpeäisi silmät päästään. Ei taida sellaisella naisella olla ihan kaikki muumit tallella?
 
Viimeksi muokattu:
Kyllä täytyy mehevä pakkaus olla???

Minua ei olisi elämäni miehet kauan katselleet jos olisin käyttäytynyt noin. Ehkä eivät olleet noin lässyjä? Luuta lattiaan ja kuri taloon!
 
Minusta tuo siivoojan palkkaaminen on oikeesti hyvä asia. Palkkaa se vaikka sillä omalla rahalla. Todennäköisesti naisesi alkaa hävetä ja alkaa vähän kaunistella käänteissään kun on joku ulkopuolinen näkemässä arkenne. Vaikkakin palkollinen olisikin ja ammattilainenhan ei näkemästään puhu.

Ehkä olette jo sen verran vanhoja että tuo erilleen asuminen ei oikein ole toimiva ratkaisu..
En väitä ottaneeni puolisokseni hylkiötä tai hullua. Olen alleviivannut monta kertaa, että puolisossani on paljon hyvää, jonka takia rakastan ja jaksan jatkaa suhdettamme. Enkä myöskään ole sanonut, että tämän hyvän takia minua ei yhtäkkiä vituttaisikaan tämä siivottomuusasia. Kyllä vituttaa edelleen ja paljon. Asiat eivät ole mustavalkoisia.

Olen ottanut joskus puheeksi siivoojankin palkkaamisen, mutta reaktio siihen oli mielenkiintoinen. Sen kun vaan, kunhan minä maksan sen... Ja sitten taas muuri ympärille, että asiaa ei tarvitsisi käsitellä enempää.

Halusin vain kysellä, että onko muita jotka ovat samassa jamassa ja miten he ovat asiasta selvinneet. En ole niin ihmismielen asiantuntija että pystyisin arvioimaan, onko kyse jostain mielenterveyden ongelmasta. Enemmän on mietityttänyt se, että onko tämä jokin feministinen ilmiö, että miehille annetaan nyt samalla mitalla takaisin ikiaikainen naisten käyttäminen kotiorjina.

On tähän hyviäkin näkökulmia saatu tämän keskustelun avulla. Ja ehkä piirun verran vähemmän vituttaa kun on säälittävä mieskin saanut edes kerran "ruikuttaa" jonnekin.
 
Viimeksi muokattu:

Similar threads

M
Viestiä
23
Luettu
12K
Perhe-elämä
Halipatsuijaa
H
V
Viestiä
18
Luettu
3K
V
O
Viestiä
1
Luettu
497
J

Yhteistyössä