Vaimo ilmoitti aamupäivällä että menee tänään "treffeille" luvalla tai ilman.
En osaa ajatella toiveikkaita, en löydäparempia mahdollisuuksia, en millään.
Ilmoitus että ei aio noudattaa kuvitteellista sopimusta. Konkreettinen osoitus sopimuksettomasta tilasta. On ymmärretty oikein, merkitykseltään tekona. Vaimo ei kysy eikä odota lupaa. Tekijänä hän tekee niin kuin haluaa, omin luvin.
Huom! Hän toistaa ilmoitustaan, miksi? Toistaminen voi vaikuttaa näennäisen tarpeettomalta, mutta sen tarkoitus on muistuttaa asiasta, että se realiteetti pysyisi miehen mielessä.
Kun hänen tekonsa, oikeudellista merkitystä ei ymmärretä, tai oikeustajua ei haluta pitää asian käsittelyn perusteena, se on vaimon tilaisuus: aviokriisi = uhka miehelle ja mahdollisuus vaimolle.
ensi viikonloppuna on sitten minun vuoroni.
Vaimo 'antaa' miehelle arvottomia 'oikeuksia' oman mielensä mukaan, ts. käyttää mielivaltaa. Vaimo on asettanut miehelle oman vuoronsa ja muistuttaa siitä (ikäänkuin kiirehtii asiaa), hyväksymään hänen mielivaltansa arvoriiston uhalla.
Ei paljon auttanut vaikka pyysin ettei lähtisi ja sanoin ettei omat treffivuorot kiinnosta vähääkään.
Tämä vaihtoehto toteuttaisi miehen elämässä psyykkistä arvottomuutta. Vaimo antaa näennäisen mahdollisuuden vertaamisen perustella 'päästä tasoihin'. (kateuden ja koston periaate)
Sen valitseminen ei ole kannattavaa miehelle, mutta olisi kannattavaa vaimolle. (miehen omanarvon tunteen väheneminen, heikompi itsetunto)
Ja onhan minun ajateltava perhettä ja lastakin....
Vaimo, joka on ilmoittanut aikeensa olla huolehtimatta lapsen tarpeista ja hyvinvoinnista, hylkii äitinä perhearvoja. Kun hän päättää että äidin suhde lapseen on arvoton, hän päättää samalla että lapsen suhde äitiin on arvoton.
Vaimo riistää mahdollisuudet mieheltäkin arvostaa häntä vaimona, kuten lapseltakin äitinä. Vaimo huolehtii lähinnä siitä ettei hänellä voi olla arvoa muille. Hänellä on siis pyrkimys mitätöidä toistenkin arvoja.
Nyt kun ollaan siinä pisteessä että pitäisi lähteä tai jäädä ja kestää tätä vapaata suhdetta ei lähteminen olekaan enää helppoa.
Avoin suhde on mahdoton. Avoimuus on sitä että suhde on avattu, tilanne uudelleen arvioitavaksi ja jätetty valinta näennäisen avoimeksi. Vaimo tarjoaa vain huonoja vaihtoehtoja, koska tahtoo samaa kuin haluaa.
Tosiasiassa valinta on kyllä todellisuudessa vapaa (jos niin haluaa), mutta ilmeisesti miehellä on näennäisen järjettömiä vaikeuksia, ei halua samaa kuin tahtoo.
Kun ajatteli asiaa aiemmin oli selvää että tähän se loppuu mutta nyt kun on tosi kyseessä
Järkevät ajatukset tuntuvat selviltä kuviteltuina, mutta, vaikutukset epäselviltä, syy/seuraus -suhteet jäävät todellisuudessa epävarmoiksi. Tuttu tunteen ja järjen näennäinen ristiriita.
Tilanne ei voi olla todellinen, ellei se ole looginen tosi. On oletettava miehen motiiviksi joko rationaalinen (provoilu) tai irrationaalinen mielentila (rakastuminen). Aika (5v+) vaikuttaa 'liian pitkältä', mutta siihen löytyy looginen selitys. Logiikka saadaan tässä tilanteessa pätevämmäksi, ehdolla että mies (rakastunut) toimii irrationaalisti. (näennäisesti = tunne voittaa järjen)
Tästä tilanteesta ei voikaan kunnialla selvitä. Kaikki vaihtoehdot merkitsevät arvon menetystä tavalla tai toisella. (omanarvontunteenkin)
Todellisuudentajun seuraus, järki voittaakin tunteen, koska se on looginen tosi (realiteetti). Kun menettämisen tunne, pelko on toteutumassa on tunne (luopumisen tuska) sekä tunnereaktio (itku) järkeenkäypä, uskottava. (looginen tosi)
Rakastunut on ottanut riskin 'sijoittanut' suurimman arvon rakastumisen kohteeseen, eikä kohdetta (ainoana) ole mahdollista vaihtaa, ts. korvata siirtämällä arvoa toiseeen kohteeseen. Rakastunut saa myös itse arvonsa rakastumisen kohteelta, JOS kohde arvostaa vastaavasti rakastunutta. Kohteen antama arvostus ratkaisee, riski on realisoitumassa.
isoin osa minusta haluakaan lopettaa tätä tähän
Jos ajattelee että suuren pörssiromahduksen (keskim. -20%) aikaan 30-luvulla (USA), jotkut ison osan materiaalista omaisuuttaan sijoittaneet hyppivät pilvenpiirtäjien katoilta, niin kuinka vaikeaa rakastuneella on, kun isoin osa henkistä pääomaa on 'sijoitettu kannattamattomasti'?
Parempia tapoja ei ole odotettavissa, kun 'suhdanteissa vain huonompaan suuntaan mennään'. Lisäksi suunnitema on määrätietoinen ja hyvä ennuste erittäin epätodennäköinen.
