Välilihan leikkaaminen

Minä ja mieheni olemme yrittäneet lasta jo jonkin aikaa ja uskoisin että nyt tärppäsi.(menkat reippaasti myöhässä)
Synnytys ei niinkään jännitä,mutta välilihan repeäminen/leikkaaminen kauhistuttaa.

Ensinnäkin..tunteeko leikkaamista/repeämistä synnytyksen yhteydessä?

Kuinka tämän kaiken jälkeen onnistui ulostaminen ja pissaaminen?

Entäpä sitten seksi?Miten kävi seksin kanssa paranemisen jälkeen?

 

\

Minä ja mieheni olemme yrittäneet lasta jo jonkin aikaa ja uskoisin että nyt tärppäsi.(menkat reippaasti myöhässä)
Synnytys ei niinkään jännitä,mutta välilihan repeäminen/leikkaaminen kauhistuttaa.

Ensinnäkin..tunteeko leikkaamista/repeämistä synnytyksen yhteydessä?

Kuinka tämän kaiken jälkeen onnistui ulostaminen ja pissaaminen?

Entäpä sitten seksi?Miten kävi seksin kanssa paranemisen jälkeen?

Mulla leikattiin väliliha, toimenpidettä en edes muista. Sen mies on kertonut että sainoin että nyt repee ja kätilö leikkas ettei pahasti menis. Mulle tuli epparista huolimatta II asteen repeämä.
Pissaaminen onnistui hyvin, ulostaminen onkin jonkun verran haasteellista vieläkin (synnytyksesä yli 3kk), mutta kun pitää mahan löysällä (ei siis syö kovettavia ruokia) niin sekin puoli onnistuu. Mun mielestä tää ei leikkaamisesta johdu vaan repeämisestä.
Seksi onnistuu hyvin kunhan muistaa liukkauden (purkista) ja rentouden. Ja että uskaltaa kokeilla!
Onnittelut jos tärppäs! Ja jos ei niin eikun yrittämään uudestaan!

 

\

\

Minä ja mieheni olemme yrittäneet lasta jo jonkin aikaa ja uskoisin että nyt tärppäsi.(menkat reippaasti myöhässä)
Synnytys ei niinkään jännitä,mutta välilihan repeäminen/leikkaaminen kauhistuttaa.

Ensinnäkin..tunteeko leikkaamista/repeämistä synnytyksen yhteydessä?

Kuinka tämän kaiken jälkeen onnistui ulostaminen ja pissaaminen?

Entäpä sitten seksi?Miten kävi seksin kanssa paranemisen jälkeen?

Mulla leikattiin väliliha, toimenpidettä en edes muista. Sen mies on kertonut että sainoin että nyt repee ja kätilö leikkas ettei pahasti menis. Mulle tuli epparista huolimatta II asteen repeämä.
Pissaaminen onnistui hyvin, ulostaminen onkin jonkun verran haasteellista vieläkin (synnytyksesä yli 3kk), mutta kun pitää mahan löysällä (ei siis syö kovettavia ruokia) niin sekin puoli onnistuu. Mun mielestä tää ei leikkaamisesta johdu vaan repeämisestä.
Seksi onnistuu hyvin kunhan muistaa liukkauden (purkista) ja rentouden. Ja että uskaltaa kokeilla!
Onnittelut jos tärppäs! Ja jos ei niin eikun yrittämään uudestaan!

Kiitos.En tosin tiedä että tärppäsikö.9vrk myöhässä ovat ja kahden testin jälkeen negaa näyttää.Valkovuoto on kyllä runsasta ja rusehtavaa vuotoakin esiintyi viikko sitten.Vai tällaista välilihasta..Vieläkin hieman huolettaa.Itsellä joskus ollut alapäässä pieni repeytymä ja pissaaminen sattui hirmuisasti.. :/

 

Parempihan se on jos leikkaavat, ettei repee mihin sattuu (eli siis holtittomasti joko eteenpäin tai taaksepäin). Silloin paraneminenkin on nopeampaa.
Jos hirvittävästi leikkaaminen pelottaa tai muuten askerruttaa niin puhu neuvolassa tai sit synnytyksessä kätilön kans. Mun kokemus on ainakin hyvä.

 

\

Parempihan se on jos leikkaavat, ettei repee mihin sattuu (eli siis holtittomasti joko eteenpäin tai taaksepäin). Silloin paraneminenkin on nopeampaa.
Jos hirvittävästi leikkaaminen pelottaa tai muuten askerruttaa niin puhu neuvolassa tai sit synnytyksessä kätilön kans. Mun kokemus on ainakin hyvä.

Mihin päin se leikataan?Ajattelin koittaa sitä valmistautumisöljyä jottei niin pahasti repeis..

 

Mulla leikattiin niinkuin oikealle alas. Eli siis peppuun päin.
Sitä öljyä kannattaa kokeilla, eihän siitä haittaakaan ole.

 

Leikkaus tehdään saksilla viistosti välihaan oikealle puolelle. Ennen leikkaamista väliliha puudutetaan ja koska vauvan pää siinä vaiheessa painaa jo kovasti välilihanaluetta ei siellä kovasti tuntoa ole. Kannattaa keskustella asiasta hoitavan kätilön kanssa, hän varmasti osaa arvioida leikkauksen tarpeen ( onko väliliha tiukka, myötääkö yms.) Useinkaan leikkaus ei ole tarpeen, nykyään väliliha leikataan harvoin. Pienet repeämät paranevat huomattavasti paremmin kuin ns. tekemällä tehty haava. Ja vaikka leikkaus tehtäisiin se ei välttämättä "suojele" repeämiltä koska repeämiä voi tulla juuri sinne mistä vauvan pää tarvitsee tilaa, eikä se välttämättä ole se välilihan alue.

 

\

Leikkaus tehdään saksilla viistosti välihaan oikealle puolelle. Ennen leikkaamista väliliha puudutetaan ja koska vauvan pää siinä vaiheessa painaa jo kovasti välilihanaluetta ei siellä kovasti tuntoa ole. Kannattaa keskustella asiasta hoitavan kätilön kanssa, hän varmasti osaa arvioida leikkauksen tarpeen ( onko väliliha tiukka, myötääkö yms.) Useinkaan leikkaus ei ole tarpeen, nykyään väliliha leikataan harvoin. Pienet repeämät paranevat huomattavasti paremmin kuin ns. tekemällä tehty haava. Ja vaikka leikkaus tehtäisiin se ei välttämättä "suojele" repeämiltä koska repeämiä voi tulla juuri sinne mistä vauvan pää tarvitsee tilaa, eikä se välttämättä ole se välilihan alue.

Selvä.Tällaisia asioita en tiennyt vaikka netistä kovasti tietoa olenkin etsinyt..

 

Nostiskelen tätä aihetta hieman.. :wave:

 

\

Nostiskelen tätä aihetta hieman.. :wave:

Esikoisen synnytyksessä leikattiin ja se on kyllä niin nopea ja pieni nipsaus, että ei sitä edes ehtinyt tajuta pissillä oli helpompi käydä, kun laski samalla käsisuihkusta lämmintä vettä. Kotona kuljeskelin pitkä yöpaita päällä ilman housuja :ashamed: oli ihan terkan suositus, haava paranee nopeammin kun saa tuulettua. "Puuhailut" aloitettiin parin viikon päästä ja ihan hyvin sujui
Toisessa synnytyksessäkin taisi kätilö nipsaista, muutama tikki tuli mutta ne ei edes kirvelleet esim. vessassa käydessä enkä muutenkaan tuntenut niitä. Toivottavasti on teillä tärpännyt..!

 

Moikka,

Mä pelkäsin kanssa ihan hirveesti sitä epparia, mutta ihan turhaa!! Ei tuntunut ollenkaan ja siinä kauheassa kivussa niin mikä vaan mistä saattoi olla apua, niin olin valmis! Mies vain sanoi jälkeenpäin että se oli hänen mielestään kamalin asia, se ääni.. Itse kyllä muistan sen muttei tuntu pahalta, enkä edes pistänyt hanttiin - semmosen oli kivut!

Eli kannattaa kyllä ottaa, koska se on kuitenkin hallitumpaa, kun antaa revetä itsestään.

WC:ssa käynti meni yllättävän hyvin! Muistaa vaan kunnolla suihkutella lämpimällä vedellä, niin johan onnistuu. Toki sitä ekaa kertaa jännittää, mutta meillä ainakin kävi fysioterapeutti juttelemasta myös näistä asioista. Mulla siis ei sattunut ollenkaan tämä puoli.

Petihommiin ei ihan heti ollut kiirettä... Mutta muistelisin että nekin meni sitten ihan okoo. Tietty tuo alakerta ei ole ihan mitä oli ennen synnytystä tai raskautta, mutta eipä ole valittamistakaan. Siihen ei kyllä mielestäni se eppari edes vaikuta, vaan että kaikki on niin venytetty ääriä myöten?

On ihan normaalia stressata kaikenlaista ennen synnytystä, mutta luottavaisin mielin vaan ja kuuntelemalla kätilöitä, niin hyvin menee!

 

Yllättävän monella näyttää olevan vielä uskomuksia, että empparilla vältettäisiin repeämiä (?). Asiaa on tutkittu, ja on todettu, ettei näin ole! Empparia PITÄISI käyttää vain äärimmäisissä tilanteissa, esim. äiti on niin väsynyt, ettei jaksa enää ponnistaa (pitkittynyt ponnistusvaihe/kova lihansvastus), virhetarjonta tai imukuppisynnytyksessä.

Yllättävän pienin vaivoin ovat ylläolevat myös empparistaan selvinneet. Eipä kukaan kätilö ainakaan minulle ole tullut selittämään, kuinka paremmin emppari paranee kuin luonnollisesti syntynyt repeämä - päinvastoin. Voin kyllä sanoa, että synnärillä näki ihan selvästi, kenelle oli emppari tehty ja kenelle ei. Ei sitä kannata ainakaan pyytämällä pyytää.

Minä tunsin oman repeämäni siinä vaiheessa, kun vartalo syntyi. Se tuntui kirpaisulta (ei ollut minkäänlaista puudutusta/kivunlievitystä). Minullakin on ollut joskus aiemmin hyvin pieni repeämä alapäässä, mutta tämä synnytyksessä tullut ommeltiin (3 tikkiä) ja parani kai sen ansiosta paljon nopeammin. Muutamana ensimmäisenä päivänä suihkuttelin vessassa käydessä (varmuuden vuoksi). Sitten, kun uskalsin koettaa ilman vesisuihkua, huomasin, ettei sitä tarvittukaan. Paksumman asian pukkaaminen oli hieman haastavaa, koska minulla on todella kova maha normaalistikin, mutta ainahan voi jotakin mahan löysyyttäjää nauttia.

Tämän viestin tarkoitus ei ole pelotella empparilla. On vain vastareaktio noihin aiempiin viesteihin.

 

Minulla leikattiin välilihaa synnytyksessä. Itse toimenpidettä ei tuntenut ollenkaan koska kätilö puudutti alapään ennen leikkaamista ja taisi ajoittaa sen nipsaisun supistuksen yhteyteen. Sain myös pienen repeämän enkä sitäkään tuntenut ollenkaan missä vaiheessa lie tullut.
Pissiminen onnistui heti hyvin, haavoja ei kirveltänyt ja pissi tuli hyvin ulos rakosta. Ainoastaan pissihätää en meinaa vieläkään tuntea (synnytyksestä pyöreästi 2 viikkoa) ja kakkaaminenkin on onnistunut mukavasti alusta asti. Kova kakka meinaa pikkuisen tuntua tuola häntäluun paikkeilla, mutta muuten ei ole ongelmia.
Seksiä ei olla vielä testailtu =)

 

Mulla oli vähän omituinen kammo ekassa synnytyksessä... en uskaltanut/voinut ponnistaa kunnolla vaan tavallaan pidättelin koska näin sieluni silmillä miten liha alapäässä venyy ja paukkuu. Mulla on hoitoalan koulutus ja pitkä kokemus myös kirran työstä ja osasin kuvitella kaikessa komeudessaan miltä kudoksen venyminen ja repeäminen näyttää, vaikka kipua en tuntenutkaan. Sitten lopulta ajoin itseni sillä pynnäämisellä niin piippuun että piti ottaa imukuppi avuksi. Siinä kohtaa kätilö vasta leikkasi välilihan ja sen siliän tien sain pontta ponnistukseen, kun ei tarttenut murehtia sitä miten ja milloin repeää! Eli jälkikäteen ajatellen, mua olis rauhoittanut ajoissa tehty eppari, ja olisin saattanut pärjätä ilman imukuppia. Nyt tokalla kierroksella aion pyytää että leikkaavat kunnon palkeenkielet heti, ja sitten vaan ponnistamaan. Siis mulla se olisi ollut ihan psykologinen apu

Epparihaava parani hyvin ja istuin jo seuraavana päivänä mainiosti. Se ei vahingoittunut pahemmin ees siitä, että mua kaavittiin viikon päästä ja emätin levitettiin niin että tikit paikoin ratkesivat. Mulla ei siis ole pahaa sanottavaa episiotomiasta, lisää saa tulla vastaan sitä lajia.

 

Nääkin on taas niin henk koht kokemuksia että huono nojata meidän vastauksiin :wave: mutta vastaan silti omalta osaltani.

Mulla otettiin lapsi ulos imukupilla joten jouduttiin leikkaan iso eppari. En muista tunteneeni sitä. Lisäksi repes emätin ja kohdunkaula. Koko synnytys noin muuten oli niin kivuliasta etten muista ihan tarkkaan miten repeäminen sattui.

Ompeleet parani hyvin ja seksiä uskalsin yrittää vasta 6kk päästä. Alapää oli kipee parisen vuotta. Että seksiinhän vaikutti toki mutta ihan kykenin nauttiinkin.

Ennen leikattiin aina ensisynnyttäjän väliliha kysymättä sillä uskottiin leikkaushaavan paranevat paremmin kuin pienen repeämän.
Nykyään mennään sen mukaan miten synnytys etenee ja miten alapää venyy siinä. Eli leikataan vain jos tarvii. Nykytutkimusten mukaan pieni repeämä paraneekin paremmin kuin leikattu haava.
Kuvittele itsekkin että on siisti leikattu reuna toista vasten tai röpyliäinen repalereuna. Niin kyllä luuliskin että repaleinen saa toisista repaleista paremmin tarttumapintaa ommellessa. Näin se josku mulle opintojen aikana selitettiin.

No mutta enivei että tosi henk kohtasta toi on miten asiat sujuu ja miltä mikäkin tuntuu :wave: :hug:
Ja voit pyytää puudutetta juuri siihen että et tule tuntemaan juuri alapäällä mitään :wave: on meinaan eri puudutteet eri kohtiin kroppaa(maha, alapää ym). Että siinä mielessä sun ei tarvi pelätä. Apua saat siel kun pyydät.

Ainiin muoks... pissiminen ja kakkiminen sujui multa heti ongelmitta.<br><br>

 

\

Minä ja mieheni olemme yrittäneet lasta jo jonkin aikaa ja uskoisin että nyt tärppäsi.(menkat reippaasti myöhässä)
Synnytys ei niinkään jännitä,mutta välilihan repeäminen/leikkaaminen kauhistuttaa.

Ensinnäkin..tunteeko leikkaamista/repeämistä synnytyksen yhteydessä?

Kuinka tämän kaiken jälkeen onnistui ulostaminen ja pissaaminen?

Entäpä sitten seksi?Miten kävi seksin kanssa paranemisen jälkeen?

episiotomiaa ei oo mulle tehty, että siitä en tiedä oikeen mitään. äitini kyllä on sanonut, että leikkaaminen tuntui, ja kumirenkaalla joutui istumaan pari viikkoa. särkee kuulemma vielä nykyäänkin haavaa joskus, vaikka viimeisin eppari tehtiin 18 vuotta sitten. mutta, älä huoli

ainakin kanta-hämeen keskussairaalassa yli 90% synnytyksistä hoidetaan nykyään ilman epparia. voit myös kirjoittaa synnytystoiveisiisi, että epparia vältettäisiin. ja jos nyt kuitenkin joudutaan leikkaamaan, niin nykyään väliliha puudutetaan aina ennen leikkaamista, eli et tunne mitään.

mutta joo, itse sain emättimeen sisälle pienen repeämän, enkä tosiaan tuntenut sitä. itsekkin pelkäsin sitä repeämistä ja tikkaamista, mutta ihan turhaan. no, kyllähän se tikkaaminen vähän sattui, kun satun olemaan semmoinen ihminen, kenet saisi uittaa siinä puudutteessa ennenkun se tehoaisi. :kieh:

ja heti seuraavana päivänä pystyin istumaan, pissaaminen ei tuntunut pahalta, eikä kakkaaminenkaan.. vaikka se kyllä kauheasti pelotti!

seksiä sitten harrastettiin vasta 8 viikon päästä juuri tuon repeämän takia. toinen synnytys olikin sitten helpompi, en revennyt ja seksitouhut aloitettiin 8 päivän päästä synnytyksestä.. =)


onnea matkaan! :flower:

 

Minun mielestä se itse välilihan leikkaaminen oli vaan pikkujuttu kaiken sen muun keskellä synnytyksessä. Kuuluihan siitä sellanen "hauska" ääni, kun se leikattiin... Mutta ei se sattunut, tai en ainakaan muista, koska kai siinä joku puudutus oli päällä.

Lisäksi mulle tuli repeämä emättimeen. Molemmat lähti tosi nopeesti paranemaan, suihkuttelin vaan joka WC:ssä käynnin yhteydessä paljon.

Pissaamisen kanssa ei ollut ongelmia, ulostaminen pelotti ekan kerran. Itkien menin vessaan, kun synnytyksestä oli 3 päivää ja tuntui, että pitäisi ulostaa. Loppuraskaudessa mulla oli ollut tosi kova vatsa ja senkin takia pelotti. Mutta hyvin pysyin liitoksissani

Seksi on tuntunut paremmalta kuin ennen! Istuminen onnistui jo ihan hyvin sairaalasta paluupäivänä eli 4 päivää synnytyksen jälkeen.

 

Multa leikattiin kanssa toi väliliha, en oikeastaan tuntenut sitä, en ainakaan muista enää (7 vkoa synnytyksestä), muistan vain, kun kätilö alkoi ompelemaan ja suihkautti desinfiointiainetta, Ai että kirpaisi!!!! \|O

Pissaaminen onnistui heti alusta asti hyvin, ei sattunut eikä kirvellyt! Taisin onnistua jo seuraavana päivänä kakallakin käymään, kunhan pitää mahan tosiaan löysällä!! Meillä sairaalassa oli tarjolla aina luumunektaria, tosi hyvä juttu mahan löysänä pitämiseen!
Istuminen olikin sitten vaikeampi homma, en kyennyt pariin päivään ollenkaan, sitten pehmusteen päällä! Kotiintulo sairaalasta oli aika tuskaa, vaikka oli tyynyjä hirmu kasa mukana (ja matkaa vajaat 100km!).
Tikit repesikin sitten viikon päästä synnytyksestä ja haava tulehtui, joten se vähän haittasi hommaa! Mutta antibiootit auttoivat heti!

Ja näin jälkeenpäin ei uskoisi, että seksiä kokeilimme ekaa kertaa jo 3 viikon päästä synnytyksestä...

Sain myös sairaalassa särkylääkettä, joka vähensi turvotusta, oli minulle ainakin todella hyvä ja sopiva...nimeä en vaan nyt muista!

Tsemppiä, ei kannata pelätä eikä miettiä liikoja etukäteen!!!

 

Näissä aina miettii, että pitäisikö vastata vai jättää vastaamatta kun omat kokemukset ei ole niin positiivisia. Totuus on kuitenkin se, että jokainen on erilainen ja jokaisen ihmisen kaikki synnytykset ovat erilaisia.

Vastaanpa nyt kuitenkin. Eli itse leikkaaminen ei tehnyt kipeää. Toipuminen oli aika epämukavaa. Tikit ei tulehtuneet eikä mitään, mutta pari kuukautta napsin kyllä buranaa päivittäin, että pystyin toimeutumaan normaalisti. Vessassa käyminen oli ihan ok, mutta mm. käveleminen, istuminen yms. teki heevatan kipeää. Seksielämän saralla oli suht kuivaa puoli vuotta, mutta kyllä sekin siitä sitten.

Synnytys oli helppo ja loppujen lopuksi tuo pari kuukautta oli pieni hinta siitä, että mulla on nyt tuo rakas pikku-mies. Ihan innolla odottelen tässä ensi kesää kun pääsen taas synnyttämään

Toivottavasti epparista rutiinitoimenpiteenä luovutaan. Sitä se nimittäin mielestäni paljolti on.

 

Ensinnäkin..tunteeko leikkaamista/repeämistä synnytyksen yhteydessä?

en mä ainakaan tuntenut.

Kuinka tämän kaiken jälkeen onnistui ulostaminen ja pissaaminen?

molemmat sujui hyvin, kiitos kuitupitoisen sapuskan.

Entäpä sitten seksi?Miten kävi seksin kanssa paranemisen jälkeen?

eka kerta vähän jännitti, muttei sattunut yhtään (noin 5 viikkoa synnytyksestä)

 

Kiitoksia että kovin moni on viitsinyt vastata..tärkeää minulle.. =)
Lisää kokemuksia olisi silti vielä mukava kuulla että henkisesti voisi ns valmistautua ja heittää pelon ehkä pois.

 

Miten emättimen sisään tulleet repeämät pystytään ompelemaan?

 

\

Miten emättimen sisään tulleet repeämät pystytään ompelemaan?

Ommellaanko niitä oikein kunnolla ollenkaan?

 

\

\

Miten emättimen sisään tulleet repeämät pystytään ompelemaan?

Ommellaanko niitä oikein kunnolla ollenkaan?

Onhan ne pakko ommella.. Mulla luki synnytyskertomuksessa että kerroksittain ommeltiin (eppari ja kaksi repeämää). Onhan siinä sen verran "levällään" paikat heti synnytyksen jälkeen että kyllä sinne pääsee hyvin ompelemaan.. Tosin taisi olla melko pahan näköistä kun kätilö nikotteli ja antoi lääkärin suosiolla ommella.

Niin ja vaikka melko pahasti repesinkin epparin lisäksi, niin hyvin parannuin eikä muutaman kk päästä ollut enää mitään vaivaa. Että itselle ei ainakaan mitään kammoa jäänyt ja olen vain kiitollinen että alatiesynnytys onnistui (sektiohaava oireilee tutullani vielä vuosi synnytyksestä). Tosin tällä toisella kertaa aion pyytää kunnon puudutukset sinne, sen verran se repeäminen sattui..

 

Ok.Tuotakaan en tiennyt