Uutisia irtisanoutumisjupakasta

Mä en väitä ollenkaan, etteikö meidän palkalla tule toimeen, ja etteikö monet muut ansaitsisi myös korkeampaa palkkaa. Olen vaan yrittänyt selvittää, minkälaista on arki ainakin teho-osastolla, ja esim Viennetta kertoi samaa synnäristä. Ammattitaitoinen väki vaan lipeää sieltä, ja nuoret varsinkin hakevat paremmat ansiot jatkossa muualta. Harva lähtijä lähtee siksi, ettei pitäisi itse työstä. Kokeneet lähtevät myös siksi, että työnkuva todella on muuttunut teho-osastoillakin paljon vaativammaksi jopa tän mun työuran aikana. Lisää väkeäkin palkattaisiin, ainakin sijaisia, mutta tulijoita ei varsinkaan pääkaupunkiseudulla ole. Siellähän on nytkin, eikä ole edes kesäloma-aika, sairaansijoja suljettuna henkilökuntapulan vuoksi.

Tosiasiahan esim synnärissä, ensiavussa, tehoilla on se, että AINA tulee olemaan karseita kiiretyöpäiviä, sinne kun ei yleensä tulla lähetteellä, vaan päivystyksenä, vaikka väkeä olisi enemmänkin. Se kuuluu työn luonteeseen. Mutta jos AINA on kiire, siihen turtuu ja turhautuu, koska silloin ei pysty antamaan potilaille sitä, mitä osaisi. On todella karseaa joutua esim hoitajana sellaiseen tilanteeseen, ettei esim ehdi kriittisesti sairaan omaista tukemaan ollenkaan, kun joutuu vaan keskittymään siihen, että potilaat pysyy hengissä. Esim kuoleva potilas tulisi pystyä AINA hoitamaan rauhallisesti, kiireettömän tuntuisesti ja omaisia tukien. Ei niin, että samalla ympärillä on kauhea hälinä, eikä kukaan ehdi kunnolla istua ja olla omaisten kanssa.

Tällaisissa tilanteissa sellaiset potilaat, joilla ei ole hengenhätää, jäävät vaille huomioita. Sitten koetaan, että hoitajat ei hoida kunnolla. Me ei koskaan voida sanoa, että anteeks, mä en ehdi hoitaan teitä, kun tuo toinen tekee tuolla kuolemaa... Siis kärjistäen. Mutta me ei kyllä saada kiireeseen vedota, se pitää hoidettavien ja omaisten huomata itse. Ja jos hoitaja istuu koneella, hän kirjaa tekemänsä hoitotyön. Ei surffaa turhanaikaisilla nettipalstoilla.
 
dinomamma: En ymmärrä miten raha tuon asian ratkaisisi. Ettete pysty monistumaan jos saatte muutaman satasen kuussa lisää. Ongelmaien ratkaisut ovat josain ihan muualla.

Varmasti on vaikeita tilanteita kun kuolema ja syntymä kulkevat rinta rinnan, mutta ei se raha tilannetta muuta.

Itse kyllä pahoitin mieleni kun km jälkeen puhelimitse th totesi minulle: sinun ei tarvitsekaan käydä sitten täällä enää". Ei minusta tuossa tilanteessa ole oikeutta vedota kiireeseen kuten toinen th teki kun hänen kanssaan asiasta myöhemmin keskustelin. Se on ammattitaitokysymys, oikea tahdon asia. Persoona pitää pystyä jakamaan jos ko. alalle on lähtenyt. Vaikeaahan se on (ja toivottavasti se on osa koulutusta), mutta kenelle sitten äidit murheensa ja huolensa kertoisivat. Lääkintävahtimestarilleko?
 
Tuo keskenmenoasia on kyllä sellainen, että siinä ei ole kunnon hoitojärjestelmää. Keskenmenon kokenut jää kokemuksen jälkeen ihan omilleen. Ei siihen ole mitää puolustusta. Se ei johdu kiireestä! Niin, ja eikös se mene vielä niin, että keskenmenoja pitää olla melkoisen monta, ennen kuin niitä aletaan edes tutkia?

Lapsensa menettäneelle hoitaja soittaa kotiin myöhemmin, mutta ei sekään riittävää jatkohoitoa ole.
 
Korkeampi palkka ei muuta työtä, mutta se vastaisi sitä, mitä se nykyään oikeasti on. Se on siis muuttunut niin hirveästi. Samaa, jos jollekulle muulle, annetaan yhtäkkiä vaan uusia työtehtäviä entisten lisäks, mutta palkka ei muutu. Vaikeaa selittää. Sama tilanne esim päiväkodissa, johon tulee lisää ylimääräisiä lapsia, ei hoitajat saa sen enempää palkkaa. Ja jos tilanne on pysyvä, siis työmäärä isompi, pitäs palkankin nousta. Ja esim päiväkodissa on erityislapsi ns kahden paikalla, koska työllistää enempi. Mut, siis parempi palkka estäis ainakin osan hoitajien lähdön muualle. Työkaveri vaihtoi terveyskeskukseen töihin. Sanoi, että kyllä siellä töitä saa paiskia, mutta ihanaa, kun paljon vähemmällä vastuulla saa saman palkan kuin ennenkin.
 
Vastuusta täällä ollaan paljon puhuttu.Nyt tuntuu siltä, että hoitajien oletetaan olevan vastuussa potilaista 24/7. Itse työkentelen keskuusairaalan ea:ssa ja hoidan työni mielestäni kiitettävästi.kannan vastuun potilaistani työvuoroni ajan.Mutta kun suljen työpaikan oven kotiin lähtiessäni, jää työt taakse enkä koe olevani vastuussa yhden yhdestä potilaasta joka ea:uun jäi tai joka sinne minun poissa ollessani tulee.Vastuu on siirtynyt seuraavalle vuorolle.Jokaisella on oikeus irtisanoutua eikä silloin ole vastuussa muista.Tuntuu, että välillä unohdetaan tämän olevan ammatti muiden joukossa.Ei esim. kuljetusalan tai minkään muunkaan alan ihmisiä arvostella vastuuttomiksi, kun he käyvät työtaistelua.Ei sanota, että on kuljetusalan ihmisten vastuulla, kun ihmiset eivät saa kaupasta ruokaa tms.Mutta hoitajien ajatellaan olevan vastuussa potilaista aina vain sen takia, että on joskus opiskellut hoitajjaksi...
Valtio on kuitenkin se, joka on loppuviimein vastuussa Suomen terveydenhuollosta ja sen toimivuudesta.
Ja RUUSA07: Nimenomaan maallikon näkökulmasta verta vuotava ranne oli varmasti kammottava ja tuntui, että potilas pitäisi heti sillä istumalla paikata tai se vuotaa kuiviin.Maallikot kun näkevät erittäin usein akuutin tilanteen täysin erilailla kuin ammattilainen, jolla on vuosien kokemus mitä merkillisimmistä akuuteista ja vähemmän akuuteista tilanteista.Meille ammattilaisille kun mm. muutama desikin verta on tilkka, kun se maallikolle on yleensä lopun alkua.Ja näinhän se kuuluu ollakin, eihän meitä ammattilaisia tarvita, jos maallikko pystyisi aina kertomaan potilaan vamman tai sairauden vaatiman hoidon kiireellisyyden.Hyvä kuitenkin, että hakeuduitte ammattilaisten käsiin, jotka heti näkivät tilanteen vakavuusasteen ja totesivat, että hengenhätää ei ole.
Ja kyllä kai tänne saa hoitajatkin antaa käytännön esimerkkejä, kun muutkin saa näin tehdä (viitaten tähän nurmikkojuttuun).
Itse olen jäämässä kohta äitiyslomalle ihan levollisin mielin, vaika en tiedä mikä on tilanne synnärillä kun sinne lähtö koittaa.
Itse en ole myöskään äippäloman takia irtisanoutunut, koska jään pois ennen kuin varsinainen taisto alkaa, mutta olen muuten tehyn tukena.
Toivoisin ihmisiltä kärsivällisyyttä, sillä neuvottelut ovat vasta alkutekijöissään ja uskon itse, ettei tehy oletakaan saavansa 24% korotuksia suoraan vaan joko pidemmällä kuin 2,5 vuoden aikavälillä tai sitten pyritään kompromissiin ja molemmat tahot joustaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja mixtuura:
Tuntuu, että välillä unohdetaan tämän olevan ammatti muiden joukossa.Ei esim. kuljetusalan tai minkään muunkaan alan ihmisiä arvostella vastuuttomiksi, kun he käyvät työtaistelua.Ei sanota, että on kuljetusalan ihmisten vastuulla, kun ihmiset eivät saa kaupasta ruokaa tms.
Sun kirjoituksesi oli todella hyvä, ja hyvin perusteltu. Mutta tuosta em. tekstiä en allekirjoittaisi. Jos esim. juuri tuon kuljetusalan ihmiset irtisanoutuisivat työstään työtaistelukeinona, kyllä minä ensimmäisenä peräänkuuluttaisin juuri näiden ihmisten vastuuta jos kaupasta häviää ruoka...
 
Mixtuura: Tokihan kaikilla on oikeus lakkoilla. sitä en kiellä, mutta nyt käytävässä tavassa on selkeä ongelma. Minä en voi milloinkaan hyväksyä sitä että heikoimpien ihmisten hengellä kiristetään. Sitähän tämä on. Ei reilua peliä. Ja toisekseen en voi hyväksyä palkankorotuksia jotka saavutetaan näillä keinoin. Tavat ja menetelmät ovat täysin väärät. Eivät lääkäritkään korotuksiaan hankkineet irtisanoutumisella. Jotenkin tuntuu että tehyssä ei oikein ymmärretty että kansa/kunta muitta mutkitta sulata hoitajajärjestön tapoja. Tämä muistuttaa hieman SAK:n tuki kampanjaa (Oiva Lohtander syömässä herkkuja) joka ennemminkin koitui SDP:n tappioksi. Tapaa ja sen antamaa imagoa ei varmastikaan ole osattu miettiä loppuun asti.

Niin ja miksi irtisanoutumassa ovat ne ryhmät, jotka muutenkin saavat suurimmat palkat???

Nin ja ei tätä työtaistelua voi oikein verrata mihinkään muuhun työntekijäryhmään. Muissa irtisanoutumisissa ei välittömänä seurauksena ole ihmishenkien menetys. Museotyöntekijöiden irtisanoutuminen ei kovinkaan paljoa vaaranna mummojen henkiä????



 
En lukenut koko ketjua läpi, että jos joku on jo huomannut tämän asian niin hyvä niin :D

Palataanpa nyt perusasioiden äärelle. Miksiköhän HUSilla on jo aikaisemmin ollut sopimus Ruotsin sairaaloiden kanssa siitä, että leikkauslapsia voidaan tarvittaessa siirtää Ruotsiin leikkaukseen, jos jonot pitenevät Suomessa? Miksi tällaiseen sopimukseen on jouduttu alentumaan? Millä ihmeellä niitä potilaita hoidetaan, jos kaikki vähäkin "ylimääräinen" raha napataan pois, jos jossain onnistutaan säästämään?
 
Ruusa07: Anna nyt oikein kunnon käytännön ohjeet ja esimerkit, miten tällä alalla tulisi työtaistelu hoitaa niin, että siitä todella olisi hyötyä.Äläkä ehdota ns. normaali lakkoa, koska se jo tiedetään, että sillä ei voiteta mitään, hävitään ainoastaan.itsehän kirjoitit ettei hoitotyöntekijöitä voi verrata muihin työntekijäryhmiin...
Ja kun ihmisten terveyden eteen työtä tehdään niin silloinhan vaikutukset ikävä kyllä kohdistuvat apua tarvitseviin, näinhän se vaan menee.Ilkeyttäänhän näin ei kukaan tee.
Olet selvästikin yksi niistä maallikoista, joilla ei todellakaan ole mitään hajua hoitoalan käytännön arjesta.Teet suuria yleistyksiä omien muutamien kokemusten perusteella.Mutta kyllähän tähän maailmaan mielipiteitä mahtuu ja hyvä niin.Yksikään mielipide kun ei ole se absoluuttinen totuus.
Itse en ole koskaan uskaltanut lähteä tähän malliin arvostelemaan muiden alojen työtaisteluita ja niiden sisältöjä ym., koska en yksinkertaisesti tiedä alasta nimenomaan työntekijöiden vinkkelistä riittävästi.Mutta terveydenhuoltohan ja siellä työskentelevät ovat aina olleet ihmisten ja ennen kaikkea median hampaissa ja arvostelun alla, koska sitä pidetään itsestään selvyytenä, se on aina ollut saatavilla, helposti ja ammattitaidolla.
Ja Snoopy: Edellinen oli lähinnä vain yhtenä esimerkkinä.Tarkoitin ehkä lähinnä sitä metelin määrää ja laajuutta vastuusta ym.

 
Kehäkukka: Tuohon voisi vastata että ei niin ja todella hyvä etteivät omistakaan jos näin toimivat. Mutta mitä mieltä olet noista aiemmista argumenteistani. Toivon ettet vain ohita niitä ja yritä siirtää keskustelua jollekin toiselle sivuraiteelle.
 
Mixtuura: Ensimmäisenä arvojärjestyksessäni on terveys ja heikoimmista huolehtiminen. Ei sitä voi ohittaa millään perustelulla. Se on turvattava! Jos ei lakko toimi niin sitten tarvitaan taitavampia neuvottelijoita. Ei tuo museotyöntekijöidenkään irtisanoutuminen mitään auttaa palkkaneuvotteluissa vai pitäisikö heidän uhata polttaa kansallisaarteemme jotta saisivat korjausta palkkaukseensa.

Terveydenhuollon "työtaistelua ei voi verrata muihin ryhmiin, siitä olemme samaa miletä. ja kuten jo kirjoitinsyyn: seurauksena ihmishenkien vaarantaminen. Se on se syy, miksi nyt käytävä työtaistelu on vääränlainen hyvinkin monien mielestä. kai sinäkin sen ymmärrät. Ja mitä irtisanoutumisiin tulee, niin ne on ilmeisesti ehdollisia. aika hassu tapa irtisanoutua?

No tämän maallikon pohjatiedot ovat yllättävän laajat....
 
Ruusa07: Edelleen odotan niitä konkreettisia ehdotuksia, miten tämä työtaistelu tulisi hoitaa niin, että siitä kerrankin hoitoala hyötyisi eikä kenenkään terveys vaarantuisi? Noin laajoilla pohjatiedoilla pitäisi ehdotuksia sadella useita...
Minun puolestani museotyöntekijät saavat käydä ihan minkälaista työtaistelua tahansa, jos niikseen tulee, en nostaisi asiasta meteliä.Ovat vaan ilmeisesti tyytyväisiä palkkaukseensa, kun en ole heidän ikinä huomannut lakkoilleen (tai sitten se ei ole mediaa ja normi kansaa kiinnostava aihe).En ymmärrä tuota vertausta laisinkaan, miten se liittyy hoitoalan työtaisteluun.
Mutta siis, työtaistelumalliehdotuksia odotellessa...Vai eikö terveydenhuoltoalalla saa yksinkertaisesti käydä työtaisteluja?
 
Miten niin irtisanoutumassa ovat ne ryhmät, jotka eniten saavat palkkaa? Ainakin siis meillä saa perusterveydenhuollossa, esim terveyskeskuksen vuodeosastolla saman palkan kuin omalla teho-osastollanikin, joka on yliopistosairaalassa. Näin sanoi ainakin työkaverini, joka vaihtoi toisen kunnan terveyskeskukseen, että hänellä sama palkka kuin ennenkin. Siis, että työnantaja vaihtui vallan.
 
Kyllä munkin mielestä tämä on todella kurja juttu tämä joukkoirtisanoutuminen, ja varmasti kaikki hoitajat ovat samaa mieltä, mutta ei täälläkään kukaan mitään parempaa keinoa ole esittänyt. Kyllähän sitä palkkaa on vinguttu vuosien varrella ilman työtaisteluitakin-huonolla menestyksellä. Määräaikaisista työsuhteista on myös yritetty päästä eroon, ja nyt kun työvoimaa on vähemmän saatavilla, alkaa sijaisuudet pikkuhiljaa pidentyä. Ennemmin työnantajaa ei liikuttanut tuo epäkohta, vaikka siitä nousi jopa oikeusjuttuja, kun työsuhteita katkaistaan väärin perustein. Mutta nyt,kun työntekijä saattaa lähteä, eikä uutta ole tulossa, työsuhteetkin kummasti pitenee, eikä tule parin päivän katkoja (jolloin lomat menee) kuten ennen. Niin, ja tarkoitan siis näitä viikon-parin kuukauden pestejä. Itse olen aikoinanki keikkaillut (siis päivän-3päivän työsuhteita) niin paljon vuoden aikana, että mulla olis voinu olla aivan normaali työsuhde. Katkoja ei ollu kuin parin päivän, eli normaalien vapaapäivien verran. Mutta näin jälkikäteen mun työkokemus ei ole siltä ajalta vuosi, vaan vain nuo yksittäiset työpäivät laskettuina. Lisäksi silloin mua palkattiin monesti perus-ja lastenhoitajan sijaiseksi, jolloin sain vain lastenhoitajan palkan tietenkin. työtehtävät saatto sen sijaan sit olla sairaanhoitajan, koska sellainen olin. Näinkään ei ainakaan mun nykyisessä sairaalassani enää saa toimia.
 

Lääkärit ovat lakkonsa lisäksi myös uhkailleet niin monet kerrat joukkoirtisanoutumisella. Esim Turun anestesialääkärit, Tampereen röntgenlääkärit jne. Heidän irtisanoutumisuhka oli tietenkin vain paikallista, mutta luuletko, etteikö he olisi saaneet taakseen laajempaa tukea tarvittaessa. Myöskin heidän uhka irtisanomisella olisi sinun mielestäsi vähintäänkin epäilyttävää, koska hekin vaativat itselleen (ahneet omahyväiset ja jo valmiiksi rikkaat erikoistuneet lääkärit) lisää liksaa.

Emme me henkohttasolla heikompia uhkaa, emme ole heitä tappamassa. Me emme vaan sen jälkeen ole töissä, emmekä vastuussa. Jos irtisanoutumisten annetaan tapahtua. Mutta vaikka hallitus ja oikeus päättäisi, että keino on väärä. Niin itse uskon, että moni hoitajista poistuu töistään sittenkin! Ilman tehyä. Mutta varmasti jokainen meistä kipittää töihin lottina jos vaikka sota tulee.

Ruusa, Minä pyydän sinua, mene tutustumaan ammattiimme. Hanki itsellesi meidän ammatistamme enemmän tietoa. Tutustu laajasti, käy monilla osastoilla ole siellä rauhassa pitkiä aikoja. Kuka siellä osastoilla välittää ja auttaa, hoitaa ja ohjaa?
Kyllä me välitämme, vaikka uhkaammekin irtisanoutumisella oman palkankorotuksemme tähden. Kotona me olemme vapaalla. Toki jos vapaa-ajalle törmäämme vaikkapa elottomaan ihmiseen kadulla autamme, mutta tämä on jokaisen ihmisen kansalaisvelvollisuus. Luulen että kadulla on enemmän heitteillejättäjiä, kuin irtisanoutuneita hoitajia. Vai uskotko, että jokainen olisi toiminut sinun tavoin auttaessaan "ranteet auki ja ammeeseen"-tyypin sairaalaan? Minä luulen, että valtaosa ihmisistä kävelee maassa makaavan ihmisen ohi ajatellen, että siinä se denso makaa, haiseekin niin pahalle.
 
Terveys on ihmiset top 1 arvoissa, mutta missä se näkyy. Lihavuus henkinen pahoinvointi, väkivalta, päihdeongelmat, sukupuolitaudit ymym senkun lisääntyy. Lääkkeitä ei syödä niin kuin lääkäri ne määrää. Antibioottikuurit jätetään kesken, lääkeannostuksia puolitellaan ja niitä tarjoillaan muille.
Kaksinaismoralismia on tuo terveyskäsitys. Sananhelinää. Harva oikeasti kantaa huolta omasta terveysdestään tai sairas ihminen on harvoin valmis elämänmuutoksiin, joka parantaisi elämänlaatua tai hidastaisi sairauden etenemisen.
 
Tästä ketjustakin on tullut esille miten paljon todellisia epäkohtia sairaanhoitajien työoloissa on palkan lisäksi. Eikö vaarana ole se että jos kunnat joutuvat nostamaan sh:n palkkoja tuon vaaditun määrän tai lähelle sitä, supistetaan henkilökuntaa ja työtahti sairaanhoitajilla vain kiihtyy (jos nytkään ehdi edes vessassa käydä kuten tuolla ylempänä mainittiin). Jaksaako sitä työtä tehdä ihan oikeasti vaikka palkka olikin suurempi jos työolot muuten sen kun muuttuvat rankemmiksi? Muutakin korjattavaa tuntuu paljon olevan alalla, toivottavasti ne epäkohdat eivät jää Tehyn nykyisten oimien alle. Kielokin maininta omahyväisistä ja ahneista erikoislääkäreistä tuntui aika oudolta, itse ainkin menen mielummin vaivoissani erikoislääkärin kun yleislääkärin pakeille. Suon kyllä lääkäreille heidän saavuttamansa korkean palkan koska heillähän se hoitovastuu viime kädessä on ja erikoislääkärin työtä ei muun alan ihmiset voi tehdä. Lisäksi heillä on takanaan pitkä ja vaativa koulutus ja melkoiset työpaineet esim. kirurgeilla.
 
Näin kirjoitin--> (ahneet omahyväiset ja jo valmiiksi rikkaat erikoistuneet lääkärit) Siis osoitin viestini Ruusalle, joka jossakin viestissään kirjoitti meidän sairaanhoitajien jo nauttivan korkeaa palkkaa ja meitä hoitaijia on moitittu ahneudesta ja omahyväisyyttäkin on kehuttu meilel olevan, ja ihan läpeensä kamalia ihmisiähän me olemme kun moisella toimella uhkeilemma.

Niin siis kirjoitin tuon kommetin ihan hymyhuulilla, kärjistettynä vitsinä, arvaten että siihen joku takertuu.(eli en siis ole sitä mieltä että erikoislääkärit olisi omahyväisi rahanahneita rikkaita). Eli mielestäni lääkäreillä on oikeus taistella paremman palkan puolesta, niin kuin ihan kaikille meille. Tuo lääkäreiden joukkoirtisanomisuhka vaan ei koskaan aiheuta tälläistä äläkkää. Vain jos hoitajat sen tekevät...

Ja Eulis on meissä hoitajissakin erikoistuneita. Varsinkin suppeilla alueilla on hoitajilla sellaista ammattiosaamista, jota ei ihan niin vaan saada tai opiskella. Tiedoksi...
 
Kyllä se on niin, että tietämättömät sh:n työn sisällöstä ja ne jotka eivät halua käsittää tätä irtisanoutumisjupakaa, ovat sitä vastaan.

Media valitsee, mitkä asiat tuodaan julki ja mediaa hallitsee politiikka. Median julki tuomista asioita keskustellaan, vaikka sivistyneen ihmisen pitäisi hallita medianlukutaito ja muistaa, että tarinat ovat vain puolitotuuksia. Lastenklinikan tilanteesta on nyt hyvä "jeesustella", että kurjat hoitajat hylkäävät lapset kärsimään. Nyt tarvittaisiin niitä omaisten ääniä kertomaan, mitä he ovat joutuneet päivittäin kohtaamaan sairaiden lastensa kanssa, koska ei ole riittävästi henkilökuntaa heitä hoitamaan. Ja ihan arkipäivää tämä on, mutta siitä ei tietenkään kerrota. Esimerkkejä on lukemattomia, kaikilta sairaanhoidon aloilta.

Sairaanhoitaja itsekin olen, mutta siihen en ole vielä taipunut etten vessassa kävisi saati söisi. Uskon tämän työtaistelun myötä sairaanhoitajien ammattikunnan saavan itseluottamusta ja rohkautta sekä ylpeyttä lisää, että pää pystyssä pitävät huolta omista oikeuksistaan!!!
 
Hoitajien pitää saada enemmän palkkaa kuulemma muun muassa siksi, että heillä on niin suuri vastuu. Tuntuu, että tuo vastuu on helposti karistettavissa. Kyllähän sitä voi mennä lakipykälien taakse ja teknisesti ottaen sitten on niin, että irtisanoutunut hoitaja ei enää ole vastuussa työstään. Kun kaikki oikein porukalla irtisanoutuvat, epäonniset, tilanteeseen syyttömät kansalaiset kärsivät - mutta eipäs se ole irtisanoutujien vika. Kun heillä ei ollut muuta mahdollisuutta. Jos ei ole vapaata valintaa, ei ole vastuuta. Tällä ajatuskululla voidaan oikeuttaa mikä tahansa. Antakaa anteeksi radikaali esimerkkini, mutta vaikkapa terrorismikin: ei ollut vaihtoehtoa, näin täytyi toimia, muu ei tehonnut.

Hoitajillehan tarjottiin jo palkankorotusta. Ehkä pientä, mutta eikö se ollut askel oikeaan suuntaan? Eikö se olisi ollut hyvä lähtökohta asialliselle neuvottelulle? Vai eikö nykymaailmassa kannatakaan neuvotella, sitäkö haluatte sanoa ja esimerkillänne opettaa? Raa'at keinot vaan käyttöön siellä ja täällä ja se voittakoon, jonka uhkaukset ovat tehokkaimmat?
 
Alkuperäinen kirjoittaja sinuhe:
Nyt tarvittaisiin niitä omaisten ääniä kertomaan, mitä he ovat joutuneet päivittäin kohtaamaan sairaiden lastensa kanssa, koska ei ole riittävästi henkilökuntaa heitä hoitamaan. Ja ihan arkipäivää tämä on, mutta siitä ei tietenkään kerrota. Esimerkkejä on lukemattomia, kaikilta sairaanhoidon aloilta.
Ja raha ratkaisee tämän ongelman - miten?

 

Raha ratkaisee siksi, että ala jaksaisi tulevaisuudessa kiinnostaa opiskelijoita. Että alalle olisi tulijoita paikkaamaan suurtenikäluokkien tuoma suuri aukko. Raha ratkaisee siinäkin suhteessa, että voisimme tulevaisuudessa kilpailla ulkomaalaisista työntekijöistä, joita tulisi meillekin kohta "ovista ja ikkunoista". Sillä jos tällähetkellä puolalaiset hoitajat menevät töihin norjaan, voisimme olla kilpailija norjalle, jotta mekin saisimme noita esim. puolalaisia. Työntekijöitten rekrytointi on välttämätöntä, ja ihmettelen suuresti sitä, kun rekrytoijat eivät jo ole liikkeellä. Nyt on yritetty saada vain takaisin suomalaiset hoitajat, jotka aikoinaan ovat ulkomaille lähteneet.

Terveydenhuoltoala tulee tarvitsemaan lähitulevaisuudessa paljon lisää hoitajia. Jos palkat eivät nouse (ostovoima on hoitajilla puolaakin alempana) emme tule saamaan EDES ulkomaalaisia tänne "apuun".

Itse kuulun siihen ryhmään joka on koulutettu suomessa, mutta pakenin lamavuosina työnperässä ulkomaille. Minulle ratkaisuun vaikutti nimenomaan RAHA, toki myös vakituinen työ. Tänä päivänä vakituisen työn saa suomesta. Enää ei tarvitse (riippuu tietenkin kunnasta, mikä heidän henkilöstöpolitiikka on) tehdä lyhyitä sijaisuuksia, ei tarvitse pelätä jatketaanko määräyskirjaa jne. Töitä on, valinnanvaraa on, työpaikkaa voi vaihtaa ja on hyvä mahdollisuus kokeilla montaa erikoistumisalaa tai vaikkapa vanhustenhoitoa. Mutta se palkkaus on ainakin pohjoismaisessa vertailussa todella surkea. Tuhaa sanoa, että norja on kallis maa. Sillä omankokemukseni mukaan Norjassa työskennellessäni se ei sitä palkkaan suhteutettuna ole. Sen sijaan minä en Suomessa lomaillessani raaskinut ostaa täältä juurikaan mitään, kun täällä vasta kallista oli. Esim vaatteet.
 
Ok. Ja nytkö sitten on taattu, että kun palkkoja nostetaan, sen seurauksena automaattisesti palkataan myös enemmän väkeä terveydenhuoltoon? Onko jossakin luvattu tai annettu ymmärtää näin? Ja jos ei ole, käydäänkö uusi työtaistelu todellisten epäkohtien parantamiseksi?
 

Yhteistyössä