Uskotko yliluonnolliseen pahaan?

Joskus pahan voi nähdä jonkun ihmisen toiminnan takana, motiivina. Eikä välttämättä niin, että se ihminen olisi siinä se paha.

Näin itsekin ajattelen, nyt kun asiaa miettii.

Mieluummin sanoisin että en usko, sillä en halua uskoa maailmassa olevan kaiken ylittävää pahaa
Mutta koska kaikki on tasapainossa, ja maailmassa on kiistatta paljon myös hyvää "henkistä" (vaikkapa äidinrakkaus) , on silloin oltava jotain myös yhtä selittämätöntä ja henkistä pahaa.

Joidenkin hirmutekojen jälkeen ihminen voi sanoa, aivan vilpittömästi, etten käsitä mikä minuun meni. Näissäkin sitä miettii, oliko se sitten jotain ulkoa tullutta pahaa.

Ja miten erottaa skitsofrenian ja muut äänet, vai onko kaikki mielen sairautta, jos aistii (näkee, kuulee, haistaa) muutakin kuin todellisen ja konkreettisen?

...olen tavannut yhden näkijän, joka omien sanojensa mukaan käyttää lahjaansa Jumalan työhön. Ja se oli pelottavaa. Sen jälkeen tämä ikuinen skeptikko on uskonut, että on myös jotain näkymätöntä, jotain mitä ei voi mitenkään selittää.

 

no jos tuo minun jumala eli itse vihtahousu lasketaan niin sitten.

 

Mäkään en kyllä usko kaiken ylittävään pahaan. Mun mielestä on hirveetä, jos pelotellaan ihmisiä semmosella, että se paha on jotain muka niin mahtavaa, ettei sille voi muka mitään.

 

Oon nähnyt tv:stä sarjaa, jossa oli erilaisia ihmejuttuja. Tapahtumat olivat tosia, tietysti
lavastettuna. Joissain taloissa oli tuntematonta pahaa ja lapseen tuli riivaajahenki.
Kammottavaa; pieni lapsi alkoi puhua ja karjua yhtäkkiä miehen äänellä ja kasvotkin
muuttuivat ilmeiltään.
Sitten riivaajaa ajettiin ulos. Useita aikuisia piti pientä poikaa paikallaan kun
henki joka oli pojassa, karjui. Poika potki ja kiljui kuin vimeistä päivää.
Vihkivettä ja papin sanoja henki ei lopulta kestänyt, vaan riivaaja lähti pojasta.
Hyi kauhea, onneksi kestin katsella ohjelmaa vaikka se olikin lavastusta eikä
tosiaikaista.

 

Uskon sellaisen olemassa oloon ja olen kohdannut sellaisen :| josta jäi vuosien "arvet" ja olen joutunut tsemppaamaan ja rukoilemaan paaaaljon että pysyn ns. järjissäni enkä annan sen taas lähestyä.
Moni saattaisi selittää sen sillä että kaikki tapahtui omassa päässäni mutta ihan mietn vaan, oli päässä tai ei, niin koin sen ja hereillä ja satavarmasti. :snotty: HYI! Nyt on Jeesus niin tiukasti sydämessä että otan sen heti panssariksi jos alkaa taas tuntumaan siltä että se yrittää lähestyä.
Vuosia oon saanu olla rauhassa sillä tulin uskoon jotakuinkin sen tapahtuman johdosta. Mutta kyllä pelko silti välillä hiipii, sillä kyllähän paha koettelee juuri uskovia. Tämän kuulin uskoon tulleelta exältä (päiviä/viikkoja) ennen kuin se tapahtui. Se itse oli myös "kokenut" samaa.

 

Uskon sellaisen olemassa oloon ja olen kohdannut sellaisen :| josta jäi vuosien "arvet" ja olen joutunut tsemppaamaan ja rukoilemaan paaaaljon että pysyn ns. järjissäni enkä annan sen taas lähestyä.
Moni saattaisi selittää sen sillä että kaikki tapahtui omassa päässäni mutta ihan mietn vaan, oli päässä tai ei, niin koin sen ja hereillä ja satavarmasti. :snotty: HYI! Nyt on Jeesus niin tiukasti sydämessä että otan sen heti panssariksi jos alkaa taas tuntumaan siltä että se yrittää lähestyä.
Vuosia oon saanu olla rauhassa sillä tulin uskoon jotakuinkin sen tapahtuman johdosta. Mutta kyllä pelko silti välillä hiipii, sillä kyllähän paha koettelee juuri uskovia. Tämän kuulin uskoon tulleelta exältä (päiviä/viikkoja) ennen kuin se tapahtui. Se itse oli myös "kokenut" samaa.

Mitä sä sitte koit? Kertoisitko?

 

Olenkin tässä kirjoittamassa mailia paikalliseen helluntaiseurakuntaan. Haluan päästä kasteelle ja seurata Jeesusta lopun elämäni ajan että pai pai möröt. =) Helluntaiseurakunta tuntuu itselleni erityisen läheiseltä henkiseltä kodilta.

Tytärtänikään ole siunattu vielä lainkaan. :/ Sekin pitäisi hoitaa.

mun oon kans aatellu tehä saman hommelin jossain vaiheessa...mut onnea sulle

Kiits Poppis. =)

 

Koitan pikaiseen, kun mies tulossa koneelle.
Eli vuosia sitten aloin kiinnostua uskon asioista ja sitä ennen olin elänyt hyvin synkässä maailmassa, tavallaan oman itseni sisällä ja isteni kanssa(en ollut missää ruhmissä jne).
Exä joka oli tullut uskoon, soitti mulle ja puhui ainakin tunnin kaikenlaista, mm että jos olet tulossa uskoon, muista, varo, pahat henget tulee koettelemaan sua, ja niin hänellekkin kävi ja se oli hirveä kokemus ja todella pelottavaa. Ja ettö sitten pitää huutaa apua Jeesukselta.

Olin että
:kieh: yeah right mutta vastasin puhelimessa et ahaa, joo, okei, ja esitin että kovasti uskoin ja kiinnosti.

No, olin siis joitain viikkoja/kuukausia miettinyt noin yleensä uskon asioita ja näin hyvin usein unta jossa taistelin pahaa vastaan ja harkoittelin Isä Meidän rukousta. Viimein opin sen pitkän unien aikana harjoittelun ansioista.

Mietin onko sillä jokin merkitys että näen niitä unia ja tuntui kuin mua ois valmisteltu jotain varten :O.

No, sitten tuli se yö. Eli olin huonosti nukkuvaa sorttia(ei lapsia vielä), ja tapani mukaan miehen nukahtamisen jälkeen makasin aina ainakin tunnin hereillä ja odotin unta, suunnitelin seuraavaa päivää jne.
Menin sänkyyn ja mies jo nukkui. Olin valveilla, pirteä ja 100% varmasti hereillä. Oli yö. Kun makasin selälläni, vasemmalla puolella mua oli seinä jonka takana eteinen ja eteisen ovi.

Kohta alkoi tuntumaan siltä, että jokin todella läpeensä paha on ulko-ovemme ulkopuolella, ja olin toki aivan pihalla että mitä hittoa, miksi pelkään ihan yhtäkkiä aivan silmittömästi? Pelko kasvoi ja kasvoi ja kyse ei ollut mistään "voi kun pelkään pimeetä"-jutusta vaan ihan oikeesta kauhusta joka yhtäkkiä lähti lähestymään. :'( .
makasin aivan jäykkänä kauhusta sillä se tunne oli järkky. En uskantanut liikkua, enkä siis kääntyä herättämään miestäni.
Tunsin että se paha jokin juttu lähestyy ja tulee meidän ulko-ovesta. Sitten kolahti meidän postiluukku :O!!! Ja ei, postia ei jaeta yöllä ja Aamulehteä meille ei tullut!
tunsin että se paha oli sisään ja eteni eteisen käytävää pitkin makkarin ovea kohti. Tunne oli käsittämättömän hirvee. En ole koskaan pelännyt niin.
Joku voi kysyä miten voin tietää miltä PAHA tuntuu. Sen tietää kun kokee! Se lähestyi hitaasti ja lopulta muistin miten olen unissa opetellut rukousta. Aloin kädet ristissä hokemaan Isä Meidän rukousta. Kun pääsin sen loppuun, tunsin miten paha vain hävisi :O. Puf, ja ahdistava tunnen poissa.
Ja nyt joku nauraa et ai "piru" tuli oikein pooostiluukusta, hahaha. Mistä hitosta minä tiedän miksi se paha henki kolautti luukkua? Tiedän että se pääsee vaikka rautaoven läpi. Ehkä se halusi pelotella tullessaan. Mistä mä sen tiedän.
Ja olen tuotakin ennen kokenut esineiden tippumisia jne outoja(mies todistanut) ja teininä ns. kummittelut poikakaverin luona(vanha talo). Että sanompa vaan epäilijöille, että olkaa kiitollisia jos ette ole kauhuhetkiä kokeneet. Mutta teidän on turha tulla sanomaan että mitäs sieniä sitä ollaan napattu :kieh: sillä edelleen sanon: sen tietää kun kokee.
Tuon pahan tapahtuman jälkeen on tullut äitinäkin tunteita että se paha olisi taas kuin iholla, melko lähellä ja haluaisi taas tulla mua koettelemaan, mutta olen rukoillut tiuhaan ja uskonut siihen, että Jeesukseen Usko pelastaa ja olen saanutkin olla rauhassa.
Puuh, piti tulla lyhyt pikaselitys mutta tätä EI voi pikaseen kertoa. :wave:

Päästän ukon koneelle ja tuun takas myöhemmin jos jollain asiaa.

 

Uskon että on pahoja olentoja, sekä kaukana avaruudessa että maan päällä, mutta ne ei voi muuta kuin pelotella. Myös ihmisessä on pimeä puoli, jonka kanssa toiset ihmiset käy jatkuvaa sisäistä taistelua (jotku on sen taistelun käyny ja voittanu, vertauskuvana daavid ja goljat). Saatanaan ja saatanan armeijaan en usko.

 

Mutta kyllä pelko silti välillä hiipii, sillä kyllähän paha koettelee juuri uskovia.

Miksi? Eikö Jumalasi kykene suojelemaan sinua pahalta vai mistä on kysymys? Kysyn siksi, että olisi mielenkiintoista tietää tämän kuvion tarkoitus. Omassa uskonnossani kun jumalat ja hyvät henkiolennot pitävät pahat henkiolennot niin kaukana, ettei niitä tarvitse edes pelätä. Luulisin, että kristittyjenkin Jumalalla on taito pitää paha poissa ihan samalla tavalla kuin pakanajumalillakin.

 

kyllä se pahuus on ihmisissä itsessään. ei siihen mitään yliluonnollista tarvita.

 

Mä uskon. Siis en sillä tavalla usko, että laittaisin siihen uskoni, tai askartelisin sen asian kanssa, mutta uskon, että on olemassa yliluonnollista pahaa, pahoja henkiolentoja.

Aika monet ihmiset uskoo jollain tavalla tämmösen pahan olemassaoloon. Usein ajatellaan, että se viihtyisi jossain karmivassa paikassa, jossain kummitustalossa tai pelottavassa metsässä.

Mutta jos siis sellaiseen uskoo, niin miksi se paha ei yhtähyvin olisi ihan missä vaan. Huolto-asemalla, kirjastossa, supermarketissa? Eihän aineeton olento ole rajoitettu ja vangittu johonkin tiettyyn tilaan tai paikkaan.
Uskon kyllä, että jonkin paikan voi erottaa ja rajoittaa omaksi tilakseen, johon tämmöisillä ei ole pääsyä.

Voisinko nyt saada mitäs-nyt-kukkuu-viriviri-tööttööt-palkinnon? :xmas:

Niin ja siis se kysymys, että miksi se paha ei muka väijyisi ruokakaupassa? miksi et siellä pelkää?

En usko ihmisestä irrallaan olevaan pahaan. Uskon kuitenin, että paha kuten hyväkin on eräänlaista enerkiaa ihmisessä. Pahan toteutumiseen tarvitaan kuitenkin ihminen/ihmisiä. Uskon myös, että pahuus on kiertokulkua...kun ihminen itse katkeroituu tai tulee tunteettomaksi hän helpommin jatkaa pahuuden kiertokulkua. Ihmiseltä joka katkaisee tämän kierteen vaaditaan paljon.
Pahuus voi koostua arkipäiväisesti pienistä asioista kuten "ruokakauppa" vertaus osoittaa. esim. byrokratia voi edesauttaa pahaa ihmisten elämässä.
Kaikenlainen kummitus yms tunnelmointi on ennemminkin luovuutta, pahuus tulee mukaan jos ihminen oikeasti tekee pahaa jollekkin.

 

Mutta kyllä pelko silti välillä hiipii, sillä kyllähän paha koettelee juuri uskovia.

Miksi? Eikö Jumalasi kykene suojelemaan sinua pahalta vai mistä on kysymys? Kysyn siksi, että olisi mielenkiintoista tietää tämän kuvion tarkoitus. Omassa uskonnossani kun jumalat ja hyvät henkiolennot pitävät pahat henkiolennot niin kaukana, ettei niitä tarvitse edes pelätä. Luulisin, että kristittyjenkin Jumalalla on taito pitää paha poissa ihan samalla tavalla kuin pakanajumalillakin.

Saanko vastata omasta puolestani tähän samaan kysymykseen, olen nimittäin pelännyt paljon.

Mä en tiennyt, mikä mun asema oli. Mä en tiennyt, ettei pahalla ole muhun enempää valtaa, kuin mitä itse sille annan. Mä en ollut tiennyt esimerkiksi olevani pyhä. (joo, ei tarvii sanoa, tiedän, etten aina käyttäydy, kuin pyhä ) Kun mä jotenkin luulin, että sillä pahalla ois esimerkiksi valtaa tulla piinaamaan mua tuntikausiksi ja että se ois jotenkin riippuvainen siitä, kuinka hyvin olen uskovana onnistunut. En mä tajunnut, ettei kyse ole siitä, mitä mä olen, vaan mitä olen Jeesuksen takia ja mitä Jeesus on.

En tiennyt, että voin sanoutua irti kaikista pahoista voimista. Että voin vaan sanoa, että haluan Jeesuksen nimessä sanoutua irti tästä ja tästä asiasta.

Pelottelun tarkoitus on just se, että pelottaa. Joskus mua pelotti niin, että mä ajattelin, että on parempi, etten enää rukoile, enkä ajattele Jumalaakaan, ettei mua vaan sitten peloteltais. Se kai sen pelottelun pointti olikin. Että pelkäisin ja olisin ihan onneton.

 

Uskon todellakin yliluonnoliseen pahaan, mutta olen Voittajan puolella. Jeesuksen omana mun ei tarvi pahaa pelätä - koskaan :heart:

 

Uskon siihen mitä sä kuvailet yliluonnollisena pahana (tai ainakin minkä käsityksen sain), mutta en pidä sitä yliluonnollisena. Siis en usko jumalaan enkä saatanaan, en mihinkään yliluonnolliseen hyvään tai pahaan, tiettyihin personoituihin henkiolentoihin tms., mutta uskon että maailmassa on ihan luonnostaan paljon sellaista mitä silmä ei näe ja harva aistii, mutta niin hyvässä kuin pahassa se on silti todellista ja jatkuvasti läsnä. Hmm.. Olipas sekava vastaus.

 

Minusta on olemassa ns. yliluonnollisia asioita, harva niistä on hyvä tai paha itsessään, se, mihin niitä käytetään ja miten, määrittää asian sen hetkisen tilan. Kuten esim. vasara: se on erinomainen työkalu vaikka rakennettaessa rakkaille suojaa ja toisaalta toimii myös yhtä erinomaisesti, jos haluaa sillä päästää jonkun päiviltä.

 

Mutta kyllä pelko silti välillä hiipii, sillä kyllähän paha koettelee juuri uskovia.

Miksi? Eikö Jumalasi kykene suojelemaan sinua pahalta vai mistä on kysymys? Kysyn siksi, että olisi mielenkiintoista tietää tämän kuvion tarkoitus. Omassa uskonnossani kun jumalat ja hyvät henkiolennot pitävät pahat henkiolennot niin kaukana, ettei niitä tarvitse edes pelätä. Luulisin, että kristittyjenkin Jumalalla on taito pitää paha poissa ihan samalla tavalla kuin pakanajumalillakin.

Niin kuin täällä osa onkin jo kirjoittanut, paha saa "viisaampien" mukaan valtaa pelokkaisiin ja sellaisiin jotka uskoo että paha voi koskettaa heitä. Pitää vain Uskoa ja lujaa. Helppoa ei aina ole, etenkin kun on jo kokenut...

 

Mutta kyllä pelko silti välillä hiipii, sillä kyllähän paha koettelee juuri uskovia.

Miksi? Eikö Jumalasi kykene suojelemaan sinua pahalta vai mistä on kysymys? Kysyn siksi, että olisi mielenkiintoista tietää tämän kuvion tarkoitus. Omassa uskonnossani kun jumalat ja hyvät henkiolennot pitävät pahat henkiolennot niin kaukana, ettei niitä tarvitse edes pelätä. Luulisin, että kristittyjenkin Jumalalla on taito pitää paha poissa ihan samalla tavalla kuin pakanajumalillakin.

Niin kuin täällä osa onkin jo kirjoittanut, paha saa "viisaampien" mukaan valtaa pelokkaisiin ja sellaisiin jotka uskoo että paha voi koskettaa heitä. Pitää vain Uskoa ja lujaa. Helppoa ei aina ole, etenkin kun on jo kokenut...

Kaikki on Jumalan sallimusta jos ja kun uskova ihminen kokee kongreettisen pahan läsnäolon kuten FANG-ANN
Sillä on aina jokin tarkoitus. Mutta sen tiedän, että Jumala sallii sen sellaisille vahvoille ihmisille.
Itse olen tosi herkkä ja varmasti saisin jotain traumoja jos kokisin jotain tuollaista, mutta toisaalta ihan varmasti saisin siihen tarvittavan rohkeudenkin, mutta kuitenkin minä kun en ole kokenut mitään tuollaista kun Fang-Ann

 

Grace: mulla on onneksi tsemppaamassa mun mies joka muistuttaa aina vain pitämään uskon kilpeä ylhäällä ja etten anna pahalle valtaa. Sen kanssa juttelu muutenkin toki helpottaa. :heart:

 

Fang-Ann, miten mulla on mennyt ohi jotenkin tämä että olet ollut kiinnostunut uskon asioista? Kiinnostaisi tietää enempi miten sitten kävi jne.

 

uskon pahoihin henkiolentoihin mutta ne eivät häiritse jos ei kutsu itse niitä spiritismillä taikakaluilla tai sellasella hevimusiikilla missä ylistetään pahuutta ym. Jumala suojelee jos itse tekee sen osuuden ettei kutsu pahaa itse luokse.

 

Fang-Ann, miten mulla on mennyt ohi jotenkin tämä että olet ollut kiinnostunut uskon asioista? Kiinnostaisi tietää enempi miten sitten kävi jne.

Sit sä et vaan muista . Ollaan joskus asiasta ohimennen juteltu jossain pinossa. Niin mitä miten sitten kävi? *pihalla*

 

Musta hyvä ja paha kuuluu erottamattomasti ihmisyyteen, ja maailmassa tapahtuu hyvien asioiden lisäksi pahoja asioita, mutta en osaa liittää kumpaankaan mitään yliluonnollista ulottuvuutta.

 

Ihminen voi paeta omaa vastuutaan teoistaan lykkäämällä pahan jollekkin ulkopuoliselle.
Paha syntyy usein ihan siitä kun ihminen joutuu pahojen tekojen kohteeksi.
Jos ihminen pelkää ja kuulee ja näkee voi kyseessä olla skitsofrenia. Ei kannata ruokkia pelkoja.

 

Uskon pahaan sen mitä Raamattu kertoo. demoneita ja saatana on olemassa,mutta pysyn erossa niistä! Jeesus todellakin auttaa,muuten mä olisin jo seonnut pelkojeni kans,jossen olis uskossa. noi kaikki henkimaailma jutut ja kokemukset mitä kuullu pelottaa kauheesti,mut onneks Jumala vie pelot aina pois niinhän se on, että ei se usko auta pahuuteen.pahuutta on aina ja tulee niin kauan olemaan kunnes Jumala laittaa sen loppumaan.