tyhmä kysymys mutta mitä ROTUA me suomalaiset ollaan??

Mulle opetettiin 90-luvulla yliopistossa, että suomen kieli erityi 3000 vuotta sitten Suomen alueella puhutusta varhaiskantasuomesta.

Geenitutkimus on mullistanut käsitykset Suomalaisten sukujuurien alkuperästä. 90-luvulla tutkimus oli pitkälti arvailujen varassa.

 

Off topic:

Yleinen harhaluulo on että suomalainen sana neekeri tulisi amerikan englannin sanasta negro. Tämä ei pidä paikkaansa, sillä suomenkieli ei ole syntyjuuriltaan saanut mitään vaikutteita germaanisilta kieliltä, mitä mm. englanti on. Sana neekeri on nimenomaan suomenkielinen ilmaisu henkilölle, jonka rotu on negridi.

Tästä johtuen neekeri-sana ei ole alkujaan millään tavalla rasistinen, toisin kuin negro englanninkielessä on. Se on taas näitä hömpötyksiä kukkahatuilta, sillä he ovat itse tehneet sanasta rasistisen.

Alkujaan ei ole tietenkään rasistinen - kuka niin sanoo? Mutta nykyään on.

 

[QUOTE="vieras";28099218]Geenitutkimus on mullistanut käsitykset Suomalaisten sukujuurien alkuperästä. 90-luvulla tutkimus oli pitkälti arvailujen varassa.[/QUOTE]

Niin olen arvellutkin, että vanhaa tietoa on, mutten ole sitten jaksanut perehtyä aiheeseen sen tarkemmin. Osaako joku nyt sitten tiivistämään kertoa uusimman tiedon suomalaisten sukujuurista. Toki voin sen googlettaakin.

 

Niin olen arvellutkin, että vanhaa tietoa on, mutten ole sitten jaksanut perehtyä aiheeseen sen tarkemmin. Osaako joku nyt sitten tiivistämään kertoa uusimman tiedon suomalaisten sukujuurista. Toki voin sen googlettaakin.

Samoin näkemys "vasarakirveskansasta" on osittain vanhentunut.

 

[QUOTE="Vieras";28099209]Jokin ihmisryhmää tarkoittava sana on aina rasistinen (tai muulla tavoin loukkaava), jos kyseessä oleva ihmisryhmä itse kokee sanan rasistiseksi. Sanan sanoja ei siis rasistisuutta määrittele, vaan sanan kohde.

Ko. sana on rasistinen, riippumatta sanan taustasta.

Itse koen loukkaavaksi sanan huora, vaikka jonkun setämiehen mukaan sana olisikin vitsikäs.[/QUOTE]

Ei tietenkään ole. Tottakai ihmisryhmistä puhutaan muutenkin vähän väliä. Pelkästään sana "opettaja" tarkoittaa ihmisryhmää. Sanan loukkaavuuden toki jossain määrin määrittelee kohderyhmä itse. Sanan neekeri kohdalla näin ei ole tapahtunut. Tänne tulleet esimerkiksi somalit eivät ole osanneet sanaakaan suomea, joten he eivät ole väittäneet sanan konnonaation olevan rasistinen. Sen ovat sellaiseksi määritelleen nimenomaan ns. "kukkahatut", eli tietyt kantasuomalaiset.

Sana huora koetaan loukkaavaksi siksi, että sillä tarkoitetaan seksityöläistä. Henkilö joka sellainen ei ole, kokee sen loukkaavaksi. Sanasta on myös muodostunut yleinen haukkumasana, ihan kuten neekeristäkin. Alkujaan sanojen merkitys on kuitenkin aivan toinen. On ymmärrettävää ettei henkilö halua tulla kutsutuksi seksin ammattilaiseksi, mutta jos joku kutsuisi minua euripidiksi, tai siitä muodostetulla sanalla vaikka europoksi, niin en siitä loukkaantuisi.

Kielitieteessä on hyvä huomioida sanan ja sen konnotaation ero. Sana itsessään on vain sana, eli määrä kirjaimia tietyssä järjestyksessä. Sanan konnotaatio, eli sanan merkitys ei muutu sanaa vaihtamalla. Tätä on Suomessa harrastettu kyllä kautta aikojen, esim. vammaista ei saa sanoa vammaiseksi, vaan invalidiksi. Sanaa neekeri ei saa käyttää, mutta nyt on puhuttu jo sanan somali kieltämisestä. Asiahan on vain niin, että negatiivinen mielikuva kohteesta ei poistu sanaa muuttamalla. Jos kansankielistä ilmausta käyttäisin, niin voisin sanoa että "neekeri on aina neekeri, kutsutaan sitä millä nimellä tahansa". Se että sana neekeri ei herätä negatiivista mielikuvaa, vaatii sen, että neekerit itse saavat sanan ja sen merkityksen taustalla muutettua positiiviseksi.

 

[QUOTE="vieras";28099220]Alkujaan ei ole tietenkään rasistinen - kuka niin sanoo? Mutta nykyään on.[/QUOTE]

No näin väittävät "kukkahatut". He sanovat sanan olevan rasistinen ja pohjautuvan englanninkieliseen sanaan negro. Nykyään sana koetaan rasistisena vain siksi, että samaiset kukkahatut ovat tehneet siitä rasistisen. Kuten aikaisemmin jo kirjoitin, niin sanan tarkoitus ei muutu sanaa vaihtamalla. Kohta väitetään, että sana mamu on rasistinen. Katso vain ja usko, voisin lyödä vetoa sen puolesta. Sillä kun sanan taustalla oleva asia ei muutu mihinkään, niin sanan vaihtaminen on vain kielitieteellistä kikkailua.

 

No näin väittävät "kukkahatut". He sanovat sanan olevan rasistinen ja pohjautuvan englanninkieliseen sanaan negro. Nykyään sana koetaan rasistisena vain siksi, että samaiset kukkahatut ovat tehneet siitä rasistisen. Kuten aikaisemmin jo kirjoitin, niin sanan tarkoitus ei muutu sanaa vaihtamalla. Kohta väitetään, että sana mamu on rasistinen. Katso vain ja usko, voisin lyödä vetoa sen puolesta. Sillä kun sanan taustalla oleva asia ei muutu mihinkään, niin sanan vaihtaminen on vain kielitieteellistä kikkailua.

Eikö sanan rasistisuuteen liity se, miten ja missä yhteyksissä sanaa käytetään?

 

Eikö sanan rasistisuuteen liity se, miten ja missä yhteyksissä sanaa käytetään?

Annatko tästä esimerkin?

 

Samoin näkemys "vasarakirveskansasta" on osittain vanhentunut.

On varmaankin. No luin yhden geeniteknologian näkökulmasta kirjoitetun artikkelin ja ehkä viisastuin hiukan. 90-luvun kielitieteessä tuon vasarakirveskansa-näkemyksen arvo oli kai siinä, että se kyseenalaisti pitkään vallinneen näkemyksen suomalaisten geneettisestä ugrilaisuudesta ja siitä, että kielellinen ja geneettinen perimä kulkisivat käsi kädessä. Uusi tutkimus tuo uutta tietoa ja tieteen tehtävä on kyseenalaistaa vanhoja näkemyksiä - ja hyvä niin.

 

Annatko tästä esimerkin?

Esim nettikirjoittelu + mamu-sanan käyttö: On jo muutaman vuoden ollut selvää, että nettifoorumeilla sana mamu tarkoittaa (odotas kun muistelen tarkkaan) "verorahoilla loisivaa rikoksia tekevää somalia". Ja en ole itse keksinyt tätä, vaan keskusteluissa näin on tehty selväksi.


Muista maahanmuuttajista puhutaan maahanmuuttajina. Mutta harvemmin heistä edes puhutaan.

 

Lingvistin osalta aika on pahasti ajanut ohi. Sana mamu on rasistinen. Mamu on melkein sama kuin neekeri, somali, karvakäsi yms. Mamu ei ole koskaan sellainen valkoinen maahanmuuttaja joka on saapunut Suomeen esim. Saksasta tai Briteistä ja on Nokialla töissä.

Riippumatta kielitieteellisistä teorioista, sanat neekeri ja mamu ovat rasistisia sanoja.

 

Tässä lingvistille pari esimerkkiä mamu-sanan rasistisesta käytöstä, ihan pikaisesti hakuammunnalla haettuja. Tältä palstalta. Hommalle en enää halua mennä, mutta kaikki osaavat kuvitella mitä siellä on. Samoin esim. Uuden Suomen ja IS:n keskusteluissa.

http://kaksplus.fi/keskustelu/plussalaiset/mitas-nyt/1541615-kun-taalla-naita-mamu-aloituksia-niin-kertokaa-tunnetteko-yhtaan-kunnollista/sivu3.html#post17679447

http://kaksplus.fi/keskustelu/plussalaiset/mitas-nyt/1782537-ulkomaalaistaustainen/#post21253203

http://kaksplus.fi/keskustelu/plussalaiset/mitas-nyt/1709237-mamu-vapaa-paivakoti-oulussa/sivu4.html#post20155845

 

Niin olen arvellutkin, että vanhaa tietoa on, mutten ole sitten jaksanut perehtyä aiheeseen sen tarkemmin. Osaako joku nyt sitten tiivistämään kertoa uusimman tiedon suomalaisten sukujuurista. Toki voin sen googlettaakin.

Juu, sivulla 3 teinkin sen jo, juuri ennen omaa viestiäsi.

 

Esim nettikirjoittelu + mamu-sanan käyttö: On jo muutaman vuoden ollut selvää, että nettifoorumeilla sana mamu tarkoittaa (odotas kun muistelen tarkkaan) "verorahoilla loisivaa rikoksia tekevää somalia". Ja en ole itse keksinyt tätä, vaan keskusteluissa näin on tehty selväksi.


Muista maahanmuuttajista puhutaan maahanmuuttajina. Mutta harvemmin heistä edes puhutaan.

Osuit juuri naulankantaan! Esimerkkisi on loistava esimerkki sanan konnotaatiosta. On ihan sama puhummeko neekerista, mamusta, somalista jne. koska sanan konnotaatio pysyy samana. Voimme alkaa käyttää vaikka nimitystä "gkjsdg", mutta pian sekin tulkitaan negatiivisena ja rasistisena. Kuten jo kirjoitettua, vain kohderyhmä itse voi muuttaa konnotaation positiiviseksi. Annan sinulle esimerkin:

Mies on ostanut uuden auton - Volvon. Hän tulee esittelemään sitä hyvälle ystävälleen ja ystävä toteaa:

a. Kato äijää, menit sitten ostamaan tuollaisen Ladan.

Mies loukkaantuu. Miksi hän meni kutsumaan uutta autoni Ladaksi?

b. Kato äijää, menit sitten ostamaan tuollaisen Mersun.

Mies on hyvillään. "nooo.. ei tämä nyt ihan mersu ole, kiitos kuitenkin".

Miksi näin? Mitäpä jos Lada tekisi huippuautoja ja Mersu olisi sen vastakohta? Asetelma olisi silloin päinvastainen. Muuttuuko tilanne miksikään, jos Lada vaihtaisi brändiään vaikka Laudaksi? Ei, koska sanan konnotaatio säilyy samana. Se edelleenkin tarkoittaa sitä samaa autoa.

Sama koskee sanaa neekeri. On periaatteessa sama millä nimellä kyseistä ihmisryhmää kutsutaan, koska sanan merkitys taustalla on kuitenkin sama. Se että "Lada" ei ole autolle haukkumanimi vaatii sen, että he alkavat tehdä hyviä autoja. Se että sana neekeri, tai mamu ei ole negatiivinen ilmaisu ihmiselle, vaatii sen, että heidän itsensä pitää saada mielikuva heistä käännettyä positiiviseksi.

Saitko kiinni?

 

Juu, sivulla 3 teinkin sen jo, juuri ennen omaa viestiäsi.

Ok, kiitos =) Luinkin tässä välissä samansuuntaista tietoa sisältävän artikkelin netistä.

 

Oho, aikamoinen vastuu mamuille ja neekereille muuttaa sana tarkoittamaan jotain positiivista. Melko mahdoton tilanne ihan arkitilanteessa, koska sanojen käyttäjät hyvin epätodennäköisesti itse eivät aio muuttua.

Eli neekeriksi ja mamuiksi sanottujen pitäisi muutta itsensä lisäksi ne toiset?

 

Saitko kiinni?

Sain hyvin kiinni, mutta olen eri mieltä - meni teoriatasolla miten meni, niin käytäntö on se, mikä ratkaisee.

On väärin leimata Lada tai mamu tarkoittamaan tietynlaista kehnoutta - kaikki tiedämme, että esim. suurin osa maahanmuuttajista ei ole loisivia rikollisia. Ja usein sanan kaiku jää eloon, vaikka yleinen mielikuva ko. ryhmästä paranisikin.

Tulehan hetkeksi sieltä teoriatasolta käytäntöön. Onko sinusta, hyvä lingvisti, siis ihan ok käyttää sanaa neekeri?

 

[QUOTE="Vieras";28099600]Oho, aikamoinen vastuu mamuille ja neekereille muuttaa sana tarkoittamaan jotain positiivista. Melko mahdoton tilanne ihan arkitilanteessa, koska sanojen käyttäjät hyvin epätodennäköisesti itse eivät aio muuttua.

Eli neekeriksi ja mamuiksi sanottujen pitäisi muutta itsensä lisäksi ne toiset?[/QUOTE]

No niinpä.

 

[QUOTE="Vieras";28099600]Oho, aikamoinen vastuu mamuille ja neekereille muuttaa sana tarkoittamaan jotain positiivista. Melko mahdoton tilanne ihan arkitilanteessa, koska sanojen käyttäjät hyvin epätodennäköisesti itse eivät aio muuttua.

Eli neekeriksi ja mamuiksi sanottujen pitäisi muutta itsensä lisäksi ne toiset?[/QUOTE]

Ei nimi miestä pahenna jos ei mies nimeä.

 

[QUOTE="vieras";28099630]Ei nimi miestä pahenna jos ei mies nimeä.[/QUOTE]
Ja mitähän tähän sanovat Urpot, Yrjöt ja Jormat.

 

Kielitieteessä on hyvä huomioida sanan ja sen konnotaation ero. Sana itsessään on vain sana, eli määrä kirjaimia tietyssä järjestyksessä. Sanan konnotaatio, eli sanan merkitys ei muutu sanaa vaihtamalla. Tätä on Suomessa harrastettu kyllä kautta aikojen, esim. vammaista ei saa sanoa vammaiseksi, vaan invalidiksi. Sanaa neekeri ei saa käyttää, mutta nyt on puhuttu jo sanan somali kieltämisestä. Asiahan on vain niin, että negatiivinen mielikuva kohteesta ei poistu sanaa muuttamalla. Jos kansankielistä ilmausta käyttäisin, niin voisin sanoa että "neekeri on aina neekeri, kutsutaan sitä millä nimellä tahansa". Se että sana neekeri ei herätä negatiivista mielikuvaa, vaatii sen, että neekerit itse saavat sanan ja sen merkityksen taustalla muutettua positiiviseksi.

Vahva peesi.

 

Ja mitähän tähän sanovat Urpot, Yrjöt ja Jormat.

Näin on

 

Ja mitähän tähän sanovat Urpot, Yrjöt ja Jormat.

Urpo on maineikas suomalainen urheilija ja jokainen nainen tykkää jormasta.

 

Sain hyvin kiinni, mutta olen eri mieltä - meni teoriatasolla miten meni, niin käytäntö on se, mikä ratkaisee.

On väärin leimata Lada tai mamu tarkoittamaan tietynlaista kehnoutta - kaikki tiedämme, että esim. suurin osa maahanmuuttajista ei ole loisivia rikollisia. Ja usein sanan kaiku jää eloon, vaikka yleinen mielikuva ko. ryhmästä paranisikin.

Tulehan hetkeksi sieltä teoriatasolta käytäntöön. Onko sinusta, hyvä lingvisti, siis ihan ok käyttää sanaa neekeri?

Ensin nopea vastaus "vieraalle": Sanan muuttaminen positiiviseksi ei tarkoita mitään muuta kuin esimerkkini Ladan kohdalla. Se ei kenenkään mielestä kohta ole enää negatiivinen, kun tekee asiat hyvin. Mielikuvan muuttaminen positiiviseksi tarkoittaa että pitää itse olla sellainen, että sinuun suhtaudutaan positiivisesti.

Sitten Lissulle: En pidä neekeri-sanan käyttämistä korrektina, koska se on leimattu yleisesti rasistiseksi. Tässä ei kuitenkaan ole kyse siitä, että voiko kyseistä sanaa käyttää. Sillä kuten jo pariin kertaa sanottua, kohta tulee taas joku uusi sana ja taas se leimataan rasistiseksi. Kun asiaa/ilmiötä on tarve kuvata jollain, siihen kehittyy aina sana. Se on kielen perusta. Ei siis voi olla tilannetta, että emme esimerkiksi voisi puhua tänne Afrikasta muuttaneista ihmisistä millään nimellä.

Amerikassa on hassua se, että ihonväriin viittaaminen on "ok". Miettikäähän sanaa "black" mihin se viittaa?

 

Ensin nopea vastaus "vieraalle": Sanan muuttaminen positiiviseksi ei tarkoita mitään muuta kuin esimerkkini Ladan kohdalla. Se ei kenenkään mielestä kohta ole enää negatiivinen, kun tekee asiat hyvin. Mielikuvan muuttaminen positiiviseksi tarkoittaa että pitää itse olla sellainen, että sinuun suhtaudutaan positiivisesti.

Sitten Lissulle: En pidä neekeri-sanan käyttämistä korrektina, koska se on leimattu yleisesti rasistiseksi. Tässä ei kuitenkaan ole kyse siitä, että voiko kyseistä sanaa käyttää. Sillä kuten jo pariin kertaa sanottua, kohta tulee taas joku uusi sana ja taas se leimataan rasistiseksi. Kun asiaa/ilmiötä on tarve kuvata jollain, siihen kehittyy aina sana. Se on kielen perusta. Ei siis voi olla tilannetta, että emme esimerkiksi voisi puhua tänne Afrikasta muuttaneista ihmisistä millään nimellä.

Amerikassa on hassua se, että ihonväriin viittaaminen on "ok". Miettikäähän sanaa "black" mihin se viittaa?

Suomessakin ihonväriin viittaaminen on ok.

Mä mikään Lissu ole.