Tulipa isää ikävä

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja taustalla
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

taustalla

Aktiivinen jäsen
19.05.2004
63 720
9
36
Kateltiin tuossa vanhoja valokuvia. Siellä oli kuvia myös isästä. Ikävä tuli vaikka hänen kuolemastaan on pian kulunut 5v :'( :'( Isä oli paljo täällä meillä kaverina töissä ja lasten kanssa touhuamassa. :'(
 
Suru on pitkäaikaista. mun mummo on ollut pois jo liki 10v. ja edelleen ajattelen häntä ja itku tulee... äitienpäivänä, jouluna, hänen syntymäpäivänään ja muulloinkin, kun viemme kukan muistolehtoon pääsee itku :'( olen itse pohtinut, kuinkakohan kauan kestää, ennen kuin voi viedä kukan ilman itkua? pelkkä kirjoitus saa kyyneleet silmiini :'( mummo oli minulle erittäin rakas ja tärkeä... harmi, kun hän poistui luotani yllättäen...
 
Mun isän kuolemasta tuli jo 11 vuotta (aika lentää), ja ei siitä kauaa ole kun oikein pillahdin itkuun kun tuli vaan niin ikävä yhtäkkiä.

Ja hän oli kaikenlisäksi juoppo ja aikamoinen riesa. Mutta muistan vaan ne hyvät hetket. Olin lapsenakin ihan isän tyttö vallan. :)

Ois se ihanaa kun tyttöni ois nähnyt pappansa, niissä on niin paljon samaa.<br><br>
 
Eilen tuli 2vuotta mielettömän rakkaan pappani kuolemasta :'(
Tänä aamuna kuulin että serkkuni oli kuollut aamulla työtapaturmassa :'(
miksi aina jotain pahaa tapahtuu kun asiat on hyvin? :ashamed:
 
Isä kerkesi nähdä meijän kaksi vanhinta. Keskimmäinen oli isän kuollessa reilun vuoden. Joten hän ei pappaa paljo muista. Kerran oltiin mummolassa ja poika kiipes tuoliin. Isä yritti kopata pojan kiinni (oli jo silloin pyörätuolissa) ja koko pyörätuoli meinas kaatua.
 

Yhteistyössä