arvatkaa miten kävi..

[nöppönen]

tottakai voi. pitääkö se silti lapsille kostaa?

Kostaa??? Hei, ajatteles nyt vähän ja koeta asettua sellaisen vanhemman tilalle jonka yksi tai ainoa lapsista on kuollut. Aika pahalta tuntuu tuo sinun mustavalkoinen asenteesikin

no mutta lapset kärsii tilanteesta paljon ja millään tavalla he eivät ole syyllisiä siihen. heidän satuttamisensa on tarpeetonta.

vieras puhuu mustavalkoisesta asenteesta ja siitä, että pitäisi ottaa huomioon se, että toisen lapsi on kuollut.

Itse ihmettelen nöppösen suurta ymmärrystä tässä tilanteessa, sillä moni olisi varmasti kylmä ihminen ja "nauraisi" että ihan oikein kävi. Mitäs pettivät, valehtelivat jne.
Suuri suru sekin on, jos rakastamansa miehen ja ystävänsä menettää pettämisen seurauksena!

Eli mielestäni nöppösellä on kuitenkin suhteellisen asiallinen asenne tilanteeseen.

kiitos. tottakai minä ymmärrän että heillä on vaikeaa, mutta siitä huolimatta meidänkin lapset tarvitsevat ja kaipaavat isää. minä en voi sitä heille olla tai korvata.

Huhhuh, miten sairas ihmisen täytyykään olla että voi oikein kiitellä ihmistä jonka mielestä tuossa tilanteessa voisi ihan hyvin nauraa ja olla vahingoniloinen?

minä kiitin siitä, että hän ymmärtää mitä minä ajan takaa. ja vaikka minullakin on todellakin ollut raskaita aikoja niin lapsia en ole jättänyt ja yritän tukea lasten ja isän tapaamisia, vaikka hän onkin minua kohdellut tosi pahalla tavalla.

 

[nöppönen]

Mä nostan hattua kyllä nöppöselle, kun huolehtii, että lapset näkisivät isäänsä, ja kuskaa heitä vaikka ex-anoppilaan isäänsä näkemään. Kaiken sonnan jälkeen, mitä ex hänelle aiheutti, hän vaikuttaa hyvin asialliselta ja ymmärtäväiseltä.

tässä tämä pointti, mikä jopa minun viestistäni tuli hyvin selville, mutta luetaan väärin ja tahdotaan ymmärtää väärin, että saisi edes pientä tappelua aikaan =)
kannattaa mennä nukkumaan, jos sitä näyttöä ei näe enää kunnolla
kauniita unia =)
(eikä siis ollut tarkoitettu almalle kommentti, vaan noille toisille vieraille)

kiitos teille, ymmärryksestä.

 

[Katherine Wheel]

Eikös tämä sinun exäsi ole kuitenkin jaksanut baareissa juosta, vaikka on lapsensa sairaudesta ja menetyksestä niin rikki ettei jaksa eikä pysty teidän lapsianne tapaamaan?

 

[nöppönen]

Eikös tämä sinun exäsi ole kuitenkin jaksanut baareissa juosta, vaikka on lapsensa sairaudesta ja menetyksestä niin rikki ettei jaksa eikä pysty teidän lapsianne tapaamaan?

kyllä. ja itse asiassa kun kävin toissa viikolla kesätansseissa niin tulivat vastaan ja ex oli aika seis.

 

[Katherine Wheel]

Eikös tämä sinun exäsi ole kuitenkin jaksanut baareissa juosta, vaikka on lapsensa sairaudesta ja menetyksestä niin rikki ettei jaksa eikä pysty teidän lapsianne tapaamaan?

kyllä. ja itse asiassa kun kävin toissa viikolla kesätansseissa niin tulivat vastaan ja ex oli aika seis.

Niinpä :/ Aikas ahterista sanoisin.

 

[nöppönen]

Eikös tämä sinun exäsi ole kuitenkin jaksanut baareissa juosta, vaikka on lapsensa sairaudesta ja menetyksestä niin rikki ettei jaksa eikä pysty teidän lapsianne tapaamaan?

kyllä. ja itse asiassa kun kävin toissa viikolla kesätansseissa niin tulivat vastaan ja ex oli aika seis.

Niinpä :/ Aikas ahterista sanoisin.

joo ei se minustakaan kivalle tuntunut, taaskaan.

 

[vieras]

"Mistä ihmeestä keksit tuon, että moni tekisi varmasti noin, "nauraisi"?
Lähinnä jotkut sosiopaatit tekisivät noin, eivät normaalilla tunneälyllä varustetut ihmiset. Aivan ihmeellistä ajattelua."

Ihmiset eivät vain uskalla myöntää.
Normaalit ihmiset ovat katkeria, varsinkin petetyksi tulemisen jälkeen.
Asioista ei uskalleta vain puhua, koska heti "paremmat" ihmiset leimaavat sosiopaatiksi.

Ehket sinä, joten miksi niin takerruit?
kenties koskettaa sua jollakin lailla?

Meitä on muuten ainakin kaksi, jotka ovat tästä asiasta samaa mieltä, joten en lue yhtä viestiäni jonka sinulle osoitin olevan takertumista, vaan pelkästään mielipiteeni ilmaisua ajattelustasi.

Voi olla katkera tilanteesta, mutta se joka ajattelee lapsen kuoleman oleva sopiva rangaistus siitä, mitä itselle on tehty, ei ole tervettä. Eikä luultavasti kukaan muukaan ajattele asian olevan normaalia käyttäytymistä, enkä siltikään koe olevani normaalia parempi, vaikka ajattelen tuollaisen ajattelutavan sosiopaateille ominaisempaa käyttäytymistä, kuin normaali järkytyksestä kärsivälle.

Ja minäkin ajattelen nöppösen olevan reilu, kun ex-anopinkin kanssa suostuu tekemisiin, mutta lähinnä ajan tässä takaa sitä, että ei aika ole loppumassa kesken. Ei se tarkoita, että jos mies ei heti ole lapsien kanssa tekemisissä, niin hän ei ikinä olisi. Liiallinen painostaminen ei minusta tälläisessä tilanteessa ole mitenkään paras mahdollinen lähestymistapa ja tulos voi olla päinvastainen kuin on toivottu.

ei meillä aika olekaan loppumassa, toivon vaan että isä näkisi edes kerran viikossa tai kahdessa lapsia. onko se liikaa? lapsille on todellakin pitkä aika olla useita kuukausia näkemättä. ja kun tämä tilanne on kaiken kaikkiaan kestänyt jo yli 8kuukautta. ja minä en ole ottanut lasten isään yhteyttä lapsen kuoleman jälkeen kuin kaksi kertaa, kerran ilmaistakseni osanottomme, kerran kysyäkseni exän jaksamista ja sitä olisiko hänellä voimia tavata lapsia. nyt lapset tapasivat isänsä anopin toimesta, hän on yrittänyt pojalleen puhua ja hänelläkin on ikävä lapsia. kai minä sitten toimin kuitenkin väärin ja painostan liikaa.. yritän ajatella vain lapsia. heillä tarve isälle on edelleen.

8kuukautta? Kirjoitit kyllä aiemmin, että miehen lapsi kuoli 2,5 kuukautta sitten ja siitä se alkoi.

 

[vieras]

tottakai voi. pitääkö se silti lapsille kostaa?

Kostaa??? Hei, ajatteles nyt vähän ja koeta asettua sellaisen vanhemman tilalle jonka yksi tai ainoa lapsista on kuollut. Aika pahalta tuntuu tuo sinun mustavalkoinen asenteesikin

no mutta lapset kärsii tilanteesta paljon ja millään tavalla he eivät ole syyllisiä siihen. heidän satuttamisensa on tarpeetonta.

vieras puhuu mustavalkoisesta asenteesta ja siitä, että pitäisi ottaa huomioon se, että toisen lapsi on kuollut.

Itse ihmettelen nöppösen suurta ymmärrystä tässä tilanteessa, sillä moni olisi varmasti kylmä ihminen ja "nauraisi" että ihan oikein kävi. Mitäs pettivät, valehtelivat jne.
Suuri suru sekin on, jos rakastamansa miehen ja ystävänsä menettää pettämisen seurauksena!

Eli mielestäni nöppösellä on kuitenkin suhteellisen asiallinen asenne tilanteeseen.

kiitos. tottakai minä ymmärrän että heillä on vaikeaa, mutta siitä huolimatta meidänkin lapset tarvitsevat ja kaipaavat isää. minä en voi sitä heille olla tai korvata.

Huhhuh, miten sairas ihmisen täytyykään olla että voi oikein kiitellä ihmistä jonka mielestä tuossa tilanteessa voisi ihan hyvin nauraa ja olla vahingoniloinen?

minä kiitin siitä, että hän ymmärtää mitä minä ajan takaa. ja vaikka minullakin on todellakin ollut raskaita aikoja niin lapsia en ole jättänyt ja yritän tukea lasten ja isän tapaamisia, vaikka hän onkin minua kohdellut tosi pahalla tavalla.

Kuule mahtavaa ettet ole lapsiasi jättänyt! Toisaalta taas miten edes kehtaat verrata itseäsi exän tilanteeseen, sulta ei ole kuollut lasta???!!

 

[nöppönen]

"Mistä ihmeestä keksit tuon, että moni tekisi varmasti noin, "nauraisi"?
Lähinnä jotkut sosiopaatit tekisivät noin, eivät normaalilla tunneälyllä varustetut ihmiset. Aivan ihmeellistä ajattelua."

Ihmiset eivät vain uskalla myöntää.
Normaalit ihmiset ovat katkeria, varsinkin petetyksi tulemisen jälkeen.
Asioista ei uskalleta vain puhua, koska heti "paremmat" ihmiset leimaavat sosiopaatiksi.

Ehket sinä, joten miksi niin takerruit?
kenties koskettaa sua jollakin lailla?

Meitä on muuten ainakin kaksi, jotka ovat tästä asiasta samaa mieltä, joten en lue yhtä viestiäni jonka sinulle osoitin olevan takertumista, vaan pelkästään mielipiteeni ilmaisua ajattelustasi.

Voi olla katkera tilanteesta, mutta se joka ajattelee lapsen kuoleman oleva sopiva rangaistus siitä, mitä itselle on tehty, ei ole tervettä. Eikä luultavasti kukaan muukaan ajattele asian olevan normaalia käyttäytymistä, enkä siltikään koe olevani normaalia parempi, vaikka ajattelen tuollaisen ajattelutavan sosiopaateille ominaisempaa käyttäytymistä, kuin normaali järkytyksestä kärsivälle.

Ja minäkin ajattelen nöppösen olevan reilu, kun ex-anopinkin kanssa suostuu tekemisiin, mutta lähinnä ajan tässä takaa sitä, että ei aika ole loppumassa kesken. Ei se tarkoita, että jos mies ei heti ole lapsien kanssa tekemisissä, niin hän ei ikinä olisi. Liiallinen painostaminen ei minusta tälläisessä tilanteessa ole mitenkään paras mahdollinen lähestymistapa ja tulos voi olla päinvastainen kuin on toivottu.

ei meillä aika olekaan loppumassa, toivon vaan että isä näkisi edes kerran viikossa tai kahdessa lapsia. onko se liikaa? lapsille on todellakin pitkä aika olla useita kuukausia näkemättä. ja kun tämä tilanne on kaiken kaikkiaan kestänyt jo yli 8kuukautta. ja minä en ole ottanut lasten isään yhteyttä lapsen kuoleman jälkeen kuin kaksi kertaa, kerran ilmaistakseni osanottomme, kerran kysyäkseni exän jaksamista ja sitä olisiko hänellä voimia tavata lapsia. nyt lapset tapasivat isänsä anopin toimesta, hän on yrittänyt pojalleen puhua ja hänelläkin on ikävä lapsia. kai minä sitten toimin kuitenkin väärin ja painostan liikaa.. yritän ajatella vain lapsia. heillä tarve isälle on edelleen.

8kuukautta? Kirjoitit kyllä aiemmin, että miehen lapsi kuoli 2,5 kuukautta sitten ja siitä se alkoi.

niin lapsi kuoli 2,5kk sitten mutta tapaamisia ei juuri ole ollut sen jälkeen kun he saivat lapsen sairaudesta tietää ja siitä on jo yli 8kk. isän ja lasten tapaamiset voi tältä ajalta laskea yhden käden sormilla.

 

[nöppönen]

tottakai voi. pitääkö se silti lapsille kostaa?

Kostaa??? Hei, ajatteles nyt vähän ja koeta asettua sellaisen vanhemman tilalle jonka yksi tai ainoa lapsista on kuollut. Aika pahalta tuntuu tuo sinun mustavalkoinen asenteesikin

no mutta lapset kärsii tilanteesta paljon ja millään tavalla he eivät ole syyllisiä siihen. heidän satuttamisensa on tarpeetonta.

vieras puhuu mustavalkoisesta asenteesta ja siitä, että pitäisi ottaa huomioon se, että toisen lapsi on kuollut.

Itse ihmettelen nöppösen suurta ymmärrystä tässä tilanteessa, sillä moni olisi varmasti kylmä ihminen ja "nauraisi" että ihan oikein kävi. Mitäs pettivät, valehtelivat jne.
Suuri suru sekin on, jos rakastamansa miehen ja ystävänsä menettää pettämisen seurauksena!

Eli mielestäni nöppösellä on kuitenkin suhteellisen asiallinen asenne tilanteeseen.

kiitos. tottakai minä ymmärrän että heillä on vaikeaa, mutta siitä huolimatta meidänkin lapset tarvitsevat ja kaipaavat isää. minä en voi sitä heille olla tai korvata.

Huhhuh, miten sairas ihmisen täytyykään olla että voi oikein kiitellä ihmistä jonka mielestä tuossa tilanteessa voisi ihan hyvin nauraa ja olla vahingoniloinen?

minä kiitin siitä, että hän ymmärtää mitä minä ajan takaa. ja vaikka minullakin on todellakin ollut raskaita aikoja niin lapsia en ole jättänyt ja yritän tukea lasten ja isän tapaamisia, vaikka hän onkin minua kohdellut tosi pahalla tavalla.

Kuule mahtavaa ettet ole lapsiasi jättänyt! Toisaalta taas miten edes kehtaat verrata itseäsi exän tilanteeseen, sulta ei ole kuollut lasta???!!

enhän minä verrannut, sanoin että minullakin on ollut vaikeaa. eihän me ex:n kanssa olla samassa tilanteessa muutenkaan, minä olin eron jälkeen koko ajan lasten kanssa, ex ei ole.

 

[XXS]

Voisiko jatkossa järjestää lasten ja isän tapaamiset nimenomaan siellä ex-anoppisi luona?

 

[Nyynä]

jos mun miehellä olis lapsia exänsä kanssa niin EN TODELLAKAAN ESTÄISI häntä tapaamasta lapsiaan. siis aivan käsittämätön tuo sun exän uus muija |O

onneksi sulla on noin ihana ex-anoppi

 

[nöppönen]

Voisiko jatkossa järjestää lasten ja isän tapaamiset nimenomaan siellä ex-anoppisi luona?

no reilun viikon päästä lapset menee taas sinne että isä voi mennä tapaamaan. sovittiin asiasta ex-anopin kanssa.

 

[Nyynä]

ja nyt luin sitte miltei koko ketjun.... ymmärrän kyllä sitä miehesi nykyistä jos ei vielä kestä nähdä toisia lapsia kun oma on kuollut. mutta ei sitä pitäisi kuitenkaan sinun ja eksäsi lapsille kostaa.

onneksi lapset pääsevät tapaamaan isäänsä ex-anopin luona =)

 

[vieras]

Oletko sinä minkäänlaisissa väleissä siihen ex kaveriisi? Jo lastenkin takia pitäisi yrittää lähestyä sitä naista, ei siksi että teistä tulisi taas ystävät vaan sen takia ettei se kohtelisi lapsia tuolla tavoin.

 

[Adea]

Onpas todella surullinen tilanne kaikinpuolin. Lapsen menettäminen on varmasi yksi elämän vaikeimmista asioista. Silti mielestäni lasten isän pitäisi kuitenkin nähdä asiaa vähän lasten kannalta. Se on varmasti vaikeaa surutyön keskellä, mutta silti se ei vie pois heidän olemassa oloaan ja tarpeitaan saada olla isänsä kanssa. Eikä tilanne vähennä lasten tuntemusten tärkeyttä. Tämän on ilmeisesti jo ex-anoppikin huomannut, kun tilanteeseen noin "puuttui".

 

[nöppönen]

Oletko sinä minkäänlaisissa väleissä siihen ex kaveriisi? Jo lastenkin takia pitäisi yrittää lähestyä sitä naista, ei siksi että teistä tulisi taas ystävät vaan sen takia ettei se kohtelisi lapsia tuolla tavoin.

aikaisemmin pystyttiin jopa keskustelemaan joistakin asioista (lähinnä siis siitä kuinka heidän lapsensa sairaus vaikuttaa tapaamisiin ym), mut sittemmin olen ollut taas hullu, kykenemätön äidiksi ym ja en ole halunnut hänen kanssaan olla tekemisissä. ymmärrän kyllä että minuun on helppo purkaa pahaa oloa, muttei mun silti tarvitse tuollaista kuunnella. välit meni uudestaan siinä kun en suostunut elatusmaksun alentamiseen.