Yöheräilyyn en osaa minäkään oikein kommentoida mikä on oikein ja väärin toimia.Tassuttelua en ole ikinä kokeillut.
Jos yöt on hankalia ja osaa nukkua vauva vieressä niin varmaan paras keino? Itse en ole koskaan osannut nukkua vauvan kanssa, joten olen mielummin pomppinut vaikka sen 20 kertaa laittaen tuttia yleensä kyllä miehen kanssa vuorotellen. Kaksi ekaa oli helppoja ja nukkuivat täydet yöt parikuisesta lähtien. Kolmonen tosin tarvitsi yöletkutukset nenämahaletkun kautta kotona kolmen tunnin välein, mutta olisi neiti nukkunut jos olisi saanut. Kolme viimeisintä ovat herätelleet pitkin öitä. Pahin oli nelonen joka herätteli vielä kasikuisena 10 kertaa yössä. Syyksi löytyi maitoallergia ja lopulta liuta muita allergioita jotka selvisivät vasta sillä kun ruoka-aineet minimalisoitiin muutamaan ja lisättiin takaisin pikkuhiljaa, järkytys oli äidille suuri, koska oireena oli vain levottomat ja erittäin katkonaiset yöt. Iho-oireet tulivat vasta kun lisättiin yksitellen takaisin.
Vitonen nukutettiin kasikuiseen tissillä sylissä ja siirrettiin sänkyyn, siitä eteenpäin pullolla sylissä 10kk ikään josta sitten opetettiin nukahtamaan itse. Oppi nopeasti. Ja heräili yleensä vaan näinä aikoina jos hampaita oli tulossa tai muuten kipeä. Annettiin tuttia tai sitten pulloa jos tutilla ei asettunut.
Kutosen eli tän kasikuisen pojan kanssa yöt menee pääsääntöisesti hyvin. Oli aika jolloin heräili kokoajan. Siirrettiin joku aika sitten omaan huoneeseen joka rauhoitti kummasti. Epäilin myös mahdollista maitoallergiaa ilmavaivojen takia ja levottomien öiden takia. Maitohappobakteerien aloituksen jälkeen en epäile maitoallergiaa enää tippaakaan. Pierut on hävinneet ja yöt rauhoittuneet, tekee siis selvästi hyvää masulle. Herää puolen yön aikaan jolloin annan maidon ja oli tossa viikko jolloin heräsi aina neljän maissa itkeskelemään. Loppui sitten ja nyt herää seiskan aikaan. Mä annan maitoa jos ei tutti riitä. Ei se vauva loppuelämäänsä syö öisin. On nuo muutkin lopettaneet yösyönnit aikanaan ja alle vuoden iässä.
MaiMei: Kyllä mua ihmetyttää sellaiset tuttavat jotka valittaa lapsistaan, siis perheessä useita lapsia. Ovat jo valittaneet ensimmäisestä lähtien ja lisää hankitaan tasaseen tahtiin. Äiti on kurkkua myöten täynnä sitä kotielämää. Niin että miksi niitä lapsia pitää hankkia vaan lisää jos totesi jo ensimmäisen kohdalla että ei nauti siitä pätkän vertaa. Tai miksi valittaa ettei miestä kiinnosta se neljäskään lapsi niinkuin ei ne kolme aikaisempaakaan.
Jos omat rahkeet ei riitä niin miksi pitää vaan haluta lisää ja pilata niiden lasten henkinen kehitys täysin. Miltä tuntuu lapsista kasvaa kotona jossa vallitsee hermostunut ilmapiiri ja lähes kaikki on lapsien syytä? Kyllä aikuisen ihmisen pitää osata sen verta päätä käyttää että osaa arvioida ne omat voimavaransa. Ei ne lapset tänne halua itsestään vaan eiköhän se äiti ole sillä omalla haluamisellaan aika isossa osassa. Harvapa mies väkisin makaa vaimonsa halutakseen taas uuden lapsen lisää. Vaikka tällaistakin toki varmasti tapahtuu.
Ja jos on paska pomo, niin vaihtakoon valittaja työpaikkaa jos ei pomo tajua lähteä ensin
Meillä kun oli paska pomo niin työyhteisö ei muuta tehnytkään kuin valittanut. Minäkin valitin ja vaihdoin työpaikkaa vuodeksi, ihan toiselle alalle ja pienemmälle palkalle. Teki muuten tosi hyvää, eikä pieni palkka siinä silloin häirinnyt
Ja vuoden jälkeen maistui hyvin taas se entinen työpaikka. Pomokin tajus vaihtaa toiseen paikkaan.
Ihmisten kannattaisi opetella hakemaan aktiivisesti apua erilaisiin ongelmiin oli se huonot yöt lapsella, huono työilmapiiri tai huono mies. Selvittää mikä siihen voisi tuoda avun tai helpottaa sitä omaa jaksamista siitä asiasta. Kuulostaa varmasti jonkun mielestä kylmälle ajattelumallille mutta ei ne asiat valittamalla parane.
Itse kyllästyin jatkuvaan sairasteluun lapsilla. Ei tarvinnut kuin kuulla tyyliin sana flunssa ja johan nokat vuosi ja oltiin kuumeessa ja yöllä päivystyksessä. Viikkoja meni sairastellessa ja yöt oli repaleisia. Yksi kevät meni kerran kuussa mahataudissa. Muistinpa vaan että jokunen vuosi sitten syötettiin elokuusta lähtien säännöllisesti lapsille e-epaa ja monivitamiinejä. Ei sairastanut yksikään lapsi niin että olisi kuume noussut. Nenä ehkä joskus pikkuisen vuosi. Kummallakaan ei ollut yhtäkään lapsisairaspoissaoloa työstä koko syksynä ja talvena. Harvinaisen terveitä olivat. Taas innostuin aktiivisesti etsimään tietoa mistä saataisiin apua vastutuskyvyn lisäämiseen? Koska ei se vaan voi olla niin, että meidän lapset nyt vaan on, tällaisia tautisieppareita.
Nyt aloitin taas joulukuussa lapsilla vitamiinit ja uutena lisänä maitohappobakteerit ja niissäkin on siis eroja. Vanhin tyttö ei syönyt säännöllisesti eikä samoja kuin pienet. Sairastui kovaan kuumeeseen ja todella kovaan räkäyskään viikoksi. Oli meidän kanssa alakerrassa, koska en voi pakottaakaan erityksiin omaan huoneeseen viikoksi. Ihme ja kumma, muut ei ole sairastaneet. En tiedä voiko todella olla syy noissa maitohappobakteereissa mitä noi 4 nuorinta syö jokapäivä+ vitamiinit ja kalaöljyt kahdella tytöllä. Kaksi vanhinta nauraa itsensä solmuun mun vitamiini + mhb viritelmistä
Ja varmaan moni muukin mun kavereista nauraa ihan huuhaaksi, että moiseen höpön höpöön uskon.
Asiaa tutkiskeltuani netistä monessa tutkimuksessa todetaan niiden vähentävän korvatulehduksia lapsilla ja lisäävän vastutuskykyä. Taidan olla vasta tämän oman kokeiluni alussa, mutta ensimmäinen tauti yritys tälle vuodelle, eikä tosiaan muihin tarttunut! Jatkan sinnikkäästi antamalla lapsille joka päivä. Moni huokailee että kallista on tuollainen, mutta laskeppas lääkärikäynnit (jos ei huvita ajaa päivystykseen jonoon) + lääkkeet yhteen x 4 tai jopa x6 lasta yks toisensa jälkeen. Aika pieni vaiva ja hinta loppupeleissä jos suurimmalta osalta taudeilta tällä keinoin vältytään? Mielenkiinnolla odotan kesään asti tuleeko tauteja vai ei, ihan taudittomaan puoleenvuoteen en jaksa uskoa, mutta jos niin käy, olen erittäin iloisesti yllättynyt!
Pojalla oli joulukuussa rs-virus + korvatulehdus, jälkitautina tammikuussa korvatulehdus. Neuvolan tarkastuksessa korva punoitti taas pikkuisen, mutta ei määrännyt kuuria. Viikon kuluttua käytettiin silti lääkärissä ja korva ei enää punoittanut. Olisko mhb:t hoitaneet korvan kuntoon? sitä en tiedä
korva on kuitenkin kunnossa ja yöt hyviä. Uskoo ken tahtoo, minä uskon ainakin tällä hetkellä