Toukokuun Tuhisijat tammikuussa <3 <3 <3

joo toista kertaa mennää sokrurasitukseen tässä raskaudessa siis täällä ei saa sitä colaa vaan sokerilitkua. Viimeksi piti toinen tunti maata sängyllä ihmekkös tuo kun vika-arvo olikin koholla. Aattelin pari viikko vielä pitkittää sinne menoa en hitto mene enää kolmatta kertaa. Menen sitten niillä kriittisillä viikoilla että pasahtaa kerralla kunnon lukemat tarvi kokoajan rampata siellä. Mä en tajua miksi sinne pitää uudestaan mennä mitä se muuttaa? Olen jo tarkoissa tutkimuksissa sokerimittarit kotona ...mitä ne vielä haluaa???
 
Sain tänään viestin neuvola perhevalmennuksesta ja tottakai osui minun työilloille. Mutta ilmeisesti saan järjesteltyä ne niin, että pääsisin joka osiolle mukaan :)

Eilen kävin fysioterapeutilla selästäni ja sain joka aamuksi jumppaohjelman ja illaksi rentoutusohjeen. Kun vain saisi itsestään kiinni, että ne säännöllisesti tekee. Fysioterapeutti oli sitä mieltä, että mitä sitä töissä yrittää jaksaa, sairaslomalle vain loppuajaksi. En mä kyllä vielä halua loppuajaksi kotiin, vaikka toisaalta se ihan kivaa voisi ollakin. Ja voihan se olla, että tuo selkä ei kaikesta huolimatta kestä olla töissä, joten tilanteen mukaa mennään.
 
Olettepa taas jutustelleet paljon:)Onnittelut kaikille ultrassa käyneille. Olipas Foxilla suloinen kuva tulokkaasta. Tuntuu, että oman vauvan kuvat siinä ruudulla oli ihan epäselviä tohon verrattuna. Kuviahan mekään ei saatu mukaan :(

Synnytysasennosta Esikoisen kanssa tein sen "virheen" että suunnittelin kaiken etukäteen, oikein suu vaahdoten aktiivisesta ja luonnonmukaisesta synnytyksestä. No mites kävi..vedet meni rv 35+2 ja kun sairaalaan paniikissa pääsin, niin vauva olikin yllätysperätilassa. Olin vannonut että puolii-stuvassa en ainakaan synnytä kun se on niin luonnoton kun ei häntäluukaan pääse taipumaan. Perätilassa muuta vaihtoehtoa ei kuitenkaan ole ja jalatkin piti laittaa telineisiin, joten se siitä. Eikä se muuten tuntunut yhtään hullummalta asennolta :) Että kyllä kannatti etukäteen suunnitella...Tosin kaipa se oma ajatustyö oli teettänyt tulosta, koska kivunlievitystä en tuntenut tarvitsevani, joten se sentään meni "niinkuin olin ajatellut".

Tätä kakkosta ajattelin kyllä pysty/kyykkyasennossa ponnistella. treenailen kyykkyasentoa päivittäin, jotta sit voimat riittäs synnytyksessä. Mut jos siltä tuntuu niin pötkähdän kyllä sinne sängylle sitten.

Onpa kätevää kun täällä luennolla on langaton verkko..Oon saanu hoidettua jo vaikka mitä asioita, muuten en olis tänne kouluun tänään ehtinytkään.

T.Beija ja maha rv 25+3 (JO!)
 
SokerirasituksestaMä kävin sillon alkuraskaudesta koska vahva sukurasite. Se litku ei ole kamalaa, maistuu vähän laimeelta kokikselta. Kylmänä oikein hyvä juotava!
Ja koska arvot katsottiin normaaleiksi, ensi kuussa sama homma uudelleen. Toosi kiva!
 
Onpas komea ultrakuva Foxilla!

Synnytysasennosta: Esikoisen ponnistin maailmaan puoli-istuvassa asennossa. Tuo kontallaan olo ois voinut olla luontevampi, mutta ei olisi onnistunut, kun epiduraali vei multa toisesta jalasta kokonaan tunnon. En päässyt siitä sängyltä mihinkään, kun ei jalka kantanut ollenkaan. Mutta ei kyllä valittamista tuosta puoli-istuvasta asennosta. Ainakin näki pikkuisen heti, kun tuli ulos. Kylkiasentoakin kokeiltiin jossain vaiheessa, mutta se ei ollut hyvä.

Kantoliinoista ja rintarepuista oli aiemmin juttua. Esikoiselle ostin rintarepun, sillä pidin liinoja vähän vaikeina ja hömpötyksenä. Todellisuudessa esikko oli siinä repussa vain tasan yhden kerran, jonka jälkeen möin sen pois. Ei viihtynyt siinä ollenkaan ja tuntui itsestäkin huonolta kantaa. Olin sitten nähnyt yhdellä tutulla kantoliinan ja ihastuin siihen heti esittelyn jälkeen. Tilasin itsellekin trikoisen liinan ja siinä pikkuinen viihtyi tosi hyvin. Se oli helpompi pitääkin, tuntui tukevammalta ja ei se sidonta loppuenlopuksi vaikea ollut. Kaupoissa oli helppo liikkua liinan kanssa, kotityöt sujui ja pitkillä kävelylenkeilläkin kävin. Esikon kasvettua isommaksi ostin kudotun liinan, joka oli sitten trikoista tukevampi isommalle lapselle. Meillä jopa mies innostui kokeilemaan liinassa kantamista, kun näki kerran jollain toisellakin miehellä. Tätä kakkosta, kun alettiin toivomaan, ostin jo valmiiksi mustan trikoisen liinan punaisella lohikäärmeaplikoinnilla, niin kelpaa miehenkin sitä sitten pitää :)

Vauvan liikkeet:Kovin tuntuu liikkuvaiselta tämä tapaus. Ei ihmekään, kun ensiliikkeet alkoi tuntua niin aikaisin. Tuntuu, että mahassa käy koko ajan hyörinä ja potkut on jo niin kovia, että ihan sattuu. Esikkoon verrattuna ihan erilainen liikkuja. Esikko heitteli paljon kuperkeikkoja ja potkut oli lähinnä vain kovaa työntelyä. Tämä enemmänkin möyryää tai kääntyilee, ei tee sellaisia kuperkeikkoja, mutta potkut on voimakkaita ja teräviä.


Joie ja Sippu rv 23+2
 
Heipsan!

Muistin aamulla, että mä en oo muistanu vastata pian 3xäipän kysymykseen siitä miten palkka-asiat meni kun jäin edellisessä raskaudessa niin aikasin saikulle. Siis mä en yhtään muista että jouduinko Kelan rahoille, siis kai mä oon joutunu, mutta kun mä en yhtään muista että mä olisin kelasta sairauspäivärahaa saanu. Ja työnantaja makso kuitenki äitiysloman alettua 3 ekaa kuukautta palkaa.

Sukupuoli ollaan aina kun se ollaan etukäteen tiedetty niin kerrottu kaikille. Ja nytkin ollaan kerrottu, ihan jo sen takia ettei tarttis kuunnella niitä josko sieltä tyttö tulis puheita.

Synnytysasentona on mulla ollu joka kerta se perinteinen puoli-istuva. Suunnitelmissa on ollu koittaa muitakin asentoja, mutta siinä vaiheessa kun ponnistusvaihe on alkanut niin oon kuitenki sen verran kipeä ollu ja ilokaasusta tolkku pois, että ei mulla jalat oo enää kunnolla kantanu, että olis pystyny mihkään muuhun asentoon könyämään. Ja todennäköisesti siinä asennossa syntyy tämäkin =) .

Neuvolassa oon käyny noin kuukauden tai vähän reilu välein. Olikohan se sitten rv 30-36 kun käydään kahden viikon välein ja alkaen rv 36 viikon välein. Lääkärineuvola täällä on kolmasti, eka oli rv 10, toka on joskus rv 26 ja vika sitten siellä rv 36 maissa. Täällä on se kiva, kun lääkäri myös ultraa joka käynnillä, eli ainakin kaksi kertaa pääsen vielä masuun kurkkimaan :) .

Sokerirasitukseen oon minäkin matkaamassa sitten rv 26 paikkeilla, josta juohtukin mieleeni, että sitä aikaahan täytyy kohta muistaa alkaa varailemaan. Ja pyytää, että mummu tulisi tuota taaperoa vahtimaan siksi aikaa.

Mä oon saanu viettää jokseenkin seesteistä keskiraskautta, mitään isompia vaivoja ei ole, en ole tajuttoman väsynyt, vaikka hiukan kyllä. Ja muutenkin olo on ihan mainio =)

Huomenna on neuvolaan meno. Nyt onkin oma terveydenhoitaja palannut vuorotteluvapaaltaan ja pääsen taas hänelle. Vaakalle meno jännittää siinä mielessä, että onko ollut mitään vaikutusta sillä, että oon nyt vuodenvaihteen jälkeen elellyt terveellisesti, pienentänyt huomattavasti ruoka-annoksia, lisännyt kasvisten ja hedelmien syöntiä ja herkut on olleet tyystin pannassa. Pari tyyppiä on kyllä kysynyt, että oonko laihtunut, kun kasvot on kuulema kaventuneet. Tiedä häntä sitten.

Onnea uusista hyvistä ultrakuulumisista!! Miten musta tuntuu, että enemmän on tällä tietämin tulossa tyttöjä kuin poikia :)

Viikkojen poksumisen kunniaksi räppäsin kuvan masusta =)


villahousu & Sulo rv 23+0 :heart:
 
Vauvan liikkeistä kanssa piti kommentoida, että eilen tuli oikein kunnolla muksaus. Muutaman kerran ensin harvakseltaan potki, kun oltiin jo sängyssä lukemassa. Mies pisti käden massulle ja sitten nuppu alkoikin kunnon möyrinän. Ja sitten viimeisen kerran potkaisi niin kovaa, että mieskin pelästyi ja vetäisi käden pois :eek: . Kau ne kohta sitten kipeää alkaa tekemään.
 
Ootteko siis käyneet useempaan kertaan saman raskauden aikana sokerirasituksessa? Mä oon käynyt sen kerran per raskaus. Minkä takia useemman kerran? Toivottavasti en joudu sinne montaa kertaa tässäkään raskaudessa. :$

Muuten ei juurikaan valittamista tässä keskiraskaudessa, mutta mua väsyttää suunnilleen koko ajan. Onkohan hb taas laskenut... Viime kerralla neuvolassa en vielä saanut lupaa alkaa rautaa syömään. Oli ihme kyllä vielä melko hyvä hb, 121. Viime raskaudessa tais alimmillaan olla 105, rautaa saan siis popsia yleensä aika aktiivisesti.

Vauva liikkuu tosi aktiivisesti nykyään. Eilenkin tuntui, et vauva olis suunnilleen koko päivän möyrinyt masussa. :heart: Ja potkut näkyy jo masun päälle ihanasti. :D Meillä on tytöt, varsinkin esikoinen, ollut oikea möyrykone masussa. Pojat sitten huomattavasti rauhallisempia. Joten tyttö-arvaus saa vain lisää vauhtia... :heart: :D Ei sillä, meille on ihan yks ja sama kumpi tulee, kunhan tulee jompikumpi. On vaan kiva arvailla. :D

Ihania masukuvia kaikilla! :heart: Ite laitoinkin eilen kuvan tonne Loppupuoliskon masukuvat-ketjuun, mut en näköjään sitten tänne ollenkaan. :whistle:

stk ja minivitonen 21+2 :heart:


Korjataanpa unohdus, ja laitetaan se kuva tännekin. :D



Rv 21+1 :heart:

(Mulla on kuvassa mekko päällä, näyttää se alaosa sen takia jotenkin hassulta. :whistle: )
 
Alkuperäinen kirjoittaja syli täynnä kultaa:
Ootteko siis käyneet useempaan kertaan saman raskauden aikana sokerirasituksessa? Mä oon käynyt sen kerran per raskaus. Minkä takia useemman kerran? Toivottavasti en joudu sinne montaa kertaa tässäkään raskaudessa. :$
En mäkään oo joutunu ku kerran per raskaus käymään.
 
Sompio Neuvolassa mainitsin joskus viikolla 14 että tuo synnytys hieman arveluttaa ja heti kirjoitti täti mulle lähetteen sinne polille tänne rakenneultran jälkeiseen aikaan. Eli häneltä lähete ja sitten ne sieltä sulle soittelee että milloin voisit tulla käymään. Se käyntiajankohta riippuu ilmeisesti ihan sun omista tarpeista että kuinka "kiireelliseksi" koet sen. Jotkut käy vasta päälle 30 viikolla ja kerta riittää, joillekin sitten aiemmin ja useammin. Mulle tuli kyllä ihan hyvään kohtaan, turhaan olisin vielä murehtinut montaa viikkoa eteenpäin kun kerran mahdollisuus keskusteluun oli jo nyt.

Mies otti eilen ekan kuvan mun masusta kun totesi että se on paisunut ihan valtavaksi! Mietittiin hämmästellen että minkähän kokoinen se muutaman kuukauden päästä on! :eek:

Nyt suuntaan aamupalalle nro 2 :D

Jasmin ja Herra aarre 24+5 (25+1) :heart:
 
jasmin84: Hieno juttu että pelkopolista oli hyötyä. Se on niin mieltä rauhoittavaa kun tuntee että omat ajatukset ja pelot otetaan vakavasti eikä viitata kintaalla että kyllä siitä synnytyksestä selviää! On meillä kyllä täällä Suomessa hienosti asiat synnytysten suhteen, kun vertaa johonkin missä synnytetään yksin metsässä eikä koko raskauden aikana käydä kertaakaan lääkärissä tms.

En tiedä vaihteleeko miten kunnittain, mutta meillä sinne pelkopolille tarvitsee neuvolasta lähetteen, esikoista odottaessa terkkari ainakin sanoi niin.



Ponnistus-asennosta: Esikoisen synnytyksessä halusin kokeilla synnytysjakkaraa. Se oli vähän liian matala, mutta muuten ok. Ainut vaan kun supistukset tuntui minulla niin kipeästi selkään, niin se selkäsärky oli niin järjettömän kova etten pystynyt siinä kauan olemaan. Kuitenkin tuntui luonnollisemmalta että vauva tulisi alaspäin, ja kokeilin vielä ponnistaa sillein että seisoin jalat harallaan sänkyä vasten ja nojasin ylävartalon sänkyyn. Siinä oli aika hyvä olla, kun pystyi "keinuttelemaan" vartaloa puolelta toiselle, se auttoi vähän kipuihin. Mutta selkään koski siinäkin niin paljon että pakko oli lopulta siirtyä sänkyyn. Selällään oleminen ei sattunut mutta kun nostettiin puoli-istuvaan niin se oli yhtä tuskaa :kieh: En pystynyt hetkeäkään olemaan niin saati sitten ponnistamaan siinä asennossa. Niinpä kätilö ehdotti että ponnistan kyljellään. Se tuntuikin ihan ok asennolta, toinen kätilö piti toista jalkaa ylhäällä.

Jälkeenpäin olen miettinyt että oli tosi hieno juttu kun sain kokeilla eri asentoja, eikä kätilö vain käskenyt pysyä sängyssä niin kuin olen monelle kuullut käyvän :/ Kätilöillä vaihtui vuoro just siinä kesken ponnistusvaiheen, mikä olikin mun onni kun se eka kätilö olis mielellään vaan makuuttanut mua sängyssä vaikka muuten oikein mukava olikin. Aiemmin kun pyysin päästä vessaan niin ehdotti että pissaa siihen sänkyyn vaan :eek: Olin saanut epiduraalin mutta ei se onneksi liikkumasta estänyt ja sitten miehen avulla pääsinkin sinne vessaan.

Tulevan synnytyksen suhteen en sen enempää suunnittele, katsotaan sitten tilanteen mukaan mikä asento mahdollinen ja millainen oma vointi on. Jos supistus-kivut tuntuu taas yhtä kovasti selässä (siis se tuntui kuin koko alaselkä olis ollut tulessa) niin se sitten taas rajoittaa vähän mihin pystyy.


Siksakkia & KultaPieni 23+6
 
syli täynnä kultaa: Täällä on otettu ne uudet suositukset käyttöön tuosta raskausajan sokerirasituksesta, eli ensimmäisen kerran käydään silloin aiemmin ja jos kaikki arvot on silloin ok niin sitten uudelleen rv 26 tienoilla.

Eli toinen kerta mullakin edessä kun kaikki arvot oli hyvät ensimmäisessä testissä rv 18.
 
Sehän riippuu siitä jääkö siellä sokerirasituksessa kiinni vai ei. Mä kävin jo aikoja sitten sen ekan kerran ja sillo ei ollut ku vika arvo kohdalla ja sen seurauksena seurattiin paastoarvoa joka on nyt sekin koholla eli uudelleen sokrurasitukseen. Esim jos pissasta löytyy sokeria tai paasto nousee joutuu sinne uudestaan. Jos edellisessä raskaudessa ollut niinku mulla rd pitäisi rasituksessa käydä jo ennen rv 16 viikkoa jolloin ei välttämättä jää edes kiinni koska se insuliinin eritys vähenee vasta sillo rv 26 ne on ne varsinnaiset narahdus viikot. En vain omalla kohdalla tajua miksi menen uudestaan kun olen jo tarkoissa seuronnoissa.

niin täällä ei kyllä joudu automaattisesti uudestaan jossei mitään uutta ilmene niinku nuo edellä mainitut asiat.
 
Hellou!
Esikoisen synnytys oli sen verran vauhdikas tapahtuma, että odotan tästä samanlaista (eli käydään synnyttämässä ja poistutaan ;) ). Noh, eihän sitä voi koskaan tietää miten menee, joten en tee suunnitelmia. Mulla kävi kanssa niin, että esikoisesta suunnittelin tarkoin mitä haluan, mutta mikään ei mennyt niinkuin olin ajatellut. Eli: en saanut kivunlievitystä, tehtiin eppari, vauva joutui teholle, olin osastolla alle vuorokauden ja sitten kävin vauvaa hoitamassa osastolla viikon ajan, kunnes se saatiin kotiin. Loppu hyvin kaikki hyvin. Luulen, että jos olisin saanut vauvan vierihoitoon, niin olisin ollut paljon "kipeämpi" yms. Nyt piti vain keskittyä vauvaan ja oma olo oli sivuseikka. Toivuin kyllä tosi nopeesti.

Nyt toivon ainoastaan, että saisin vauvan vierihoitoon ja voitais sitten häipätä kotiin kun siltä tuntuu. 1-2 vrk voisin olla sairaalassa. Mutta en oikein osaa ajatella miten asiat ehkä todellisuudessa menee. Se nähdään muutaman kuukauden päästä :heart: .

Tänään lähdetään mummin ja ukin (mun vanhemmat) luo koko perheen voimin. Taas koetellaan mun ja miehen hermoja, kun esikoinen saa periksi kaiken maailman riehumiset ja häröilyt. Olen pikkuhiljaa tullut siihen tulokseen, että jos jaksavat katsella toisen riehumista, niin siitä vaan. Kotona onkin sitten tiukempi kuri.

Hämeenlinnan alueen tapaamisesta : Olis kyllä kiva treffata. Eli olen mukana.
 
Heip!

tuli tässä mieleen kun eilen juttelin ystäväni kanssa joka oli käynyt 4D ultrassa että se on kuulemma tampereella sellainen raja että ennen 26 viikkoa on käytävä!! (terveystalolla ainakin) olin ihan ajatellu että se on vasta jossain 30 viikon tienoilla mutta sehän on ihan pian se aika jos sinne on menossa.. toisaalta nyt tuli kauhee hinku mennä ku kuuli kuulumiset mutta sitten kun just vasta tuo rakennekin takana niin tulis aika pian :/ 19-16 viikot on kuulemma ne joilla ne sen siellä tekee..

synnytys asento: viimekerrasta viisastuneena oon vahvasti päättänyt olla suunittelematta tätä synnytystä tippaakaan!! viimeksi olin ajatellut kaikki kivunlievitykset valmiiksi ja synnytys asennon yms.. mutta siinäpä se kun ei voi ollenkaan tietää miten se synnytys menee ja mitä siinä tilanteessa sitten oikeesti haluaa!! hyvin siinä pystyy samalla synnytyksen aikana miettimään mitä haluaa milloinkin ja miltä tuntuu.. olin kovin aatellu siinä synntys petillä/ tuolilla puoli istuvassa viimeks synnyttää kun sänkyjä tuolla ei tosiaan ole synnytys salissa.. mutta kun tuli ponnistamisen heti olin niin kipee ja kankee lattialla ettei toivookaan päästä minnekkä tuoliin :D siinä sitten säkkituolilla lattialla ponnisteltiin! ja olin suunitellut epiduraalin ottavani mutta kappas vaan synnytin ilta aikaan ja nukutuslääkäri joka sen laittaa piti hälyyttää kotoo paikalle ja eihän se ikinä ajoissa ehtinyt tuleen :) kauhee stressi vaan tuli kun oli tiettyjä juttuja mitä "taytyy" saada tai tehdä synnytyksen aikana.. nyt pyrin ainakin menemään sinne täysin pää tyhjänä!!!

kattelin muuten tuolta vau kirjan sivuilta että kyllä niitä vauvan odotus kirjoja pitäis joka neuvolassa olla saatavana!! mutta ne ei välttämättä jaa niitä uudelleen synnyttäjille automaattisesti, itsekin pyysin sellasen.. että kyselkää muutkin! :)

nyt jatkaan siivoilua...

Höpöliini ja tyttönen 21+1
 
Heipsan!! :wave:
Apuva, miten paljon on taas tullut tekstiä! =)

Kaikille onnittelut hyvistä ultrakuulumisista!!

ja tietenkin lämpimät onnittelut swiss uudesta tulokkaasta!! :heart:

Mistähän sitä alkaisi?! Jonz. Täällä myös NIIN ONNELLINEN olo, sokerirasitustestin kaikki arvot ok!! :D :D :D Esikoiselta kahdessa oli iso ylitys ja kolmaskin arvo jäi 0,1 päähän ylityksestä. saan kuitenkin pitää mittarin itselläni loppu raskauden, että saan oman mielenrauhan vuoksi välillä mittailla...

Neuvolassakin eilen kävin. Nyt oli uusi täti sitten ekaa kertaa, onkin kätilö, joka sitten neuvolassa tästä lähtien minua hoivaa... arvot kaikki hyvin. Pissassa oli verta ja epäilikin jotain tulehdusta. Mutta tultiin siihen tulokseen, että eiköhän se ole tätä hiivaa vain. Jouduin kuitenkin aamulla viemään uuden pissanäytteen labraan. Ja otti eilen vielä bakteeriviljelynkin, ja saan tuloksia sitten ensi viikolla. Epäili supistusten johtuvan tästä mahdollisesta tulehduksesta, mutta ensi viikolla ollaan viisaampia.
Alaselkä on ollut niin kipeä!! Hieman jännittää kun parin viikon päästä alkaisi työt, että mitähän siitäkin tulee... En millään haluaisi jäädä saikulle, kun ei olisi kuin 4 tai 5 viikkoa töitä. :eek:

polikliinisestä synnytyksestä en edes unelmoi. Jos edes alta viikon pääsisi kotiin, niin olisin niin onnellinen. Esikoisen kanssa oltiin 8vrk. Mies ajoi joka päivä sairaalaan reilun 100km päähän meitä hoivaamaan... Jospa tällä kertaa päästäisi hiukan vähemmällä...

Joku kyseli lääkärillä käyntien määrästä. Meillä käydään kolme kertaa. Tosin itselläni kumoutui ensimmäinen lääkäri sillä, kun kävin yksityisellä varhaisultrassa. Ensi kuussa olisi sitten lääkärin neuvola. Esikoisen odotuksessa en käynyt edes siinä viimeisessä lääkärissä, kun rd:ksen takia käytiin 1kk välein sairaalassa.

Onko muuten kellään kokemusta noista imetystyynyistä?? Mieli teki hankkia jo esikoiselle, mutta jotenkin jäi. Nyt ajattelin, että jos ostaisi tätä uutta tulokasta varten...

Vointeja kaikille, ja sängyn pohjalla makaaville kärsivällisyyttä!! :hug:

nasu ja nipsu 24+0
 
Ai niin... lahopää!!!
Meinasiko kukaan muun väsätä isukille jonkinlaista isyyspakkausta!???
Itse tein esikosesta aikas ison paketin isille, ja oli niin otettu. Nyt aloin jo pikkuhiljaa kasaamaan uudestakin tulokkaasta pakettia. Tosin tällä kertaa teen vaatimattomamman. On vaan niin vaikea keksiä jotain, mitä ei olisi jo viimeksi antanut... :whistle:
 
Alkuperäinen kirjoittaja Therean:
Alkuperäinen kirjoittaja syli täynnä kultaa:
Mä oon ollut muistaakseni kolmessa raskaudessa sokerirasituksessa. Onhan se litku aika öklöä, mutta ei kuitenkaan IHAN niin öklöä, mitä monet mua pelotteli kun ekan kerran sinne menin. Kolaa siinä on, mutta ei se hyvälle kola-limsalle maistu. Se vaan kun se maku ei ole mikään ihana ja sitä pitää juoda aika paljon, ei meinaa oikein upota. :snotty:

Therean Teillä kakkonen on ollut aika samoissa mitoissa kuin meillä kakkonen, 4150g ja 52cm. :D

stk ja minivitonen 21+2 :heart:
Nooh, eli omaksi ja lapsen parhaaksi irvistelen sitten. :x Toivottavasti en oksenna. :whistle:

Therean kertomuksesta tuli mieleen että isossa lapsessa on tuon solisluunmurtuman lisäksi joka nyt ei ole niin paha kuin Olkahermopunoksen syntymävaurio eli erbin pareesin vaara. Se onkin sitten jo isompi juttu. Itse en pysty yli 4kg synnyttämään eka oli 4100 ja jäi pahasti jumiin onneksi ei saanut tuota vaikka kättään retkotteli ens alkuun.
Juuh, yhdelle tutun vauvalle kävi niin. Tosin tuo venähdyskin oli kurjaa pienelle. Saati mitkään vielä isommat.
anteex nyt kun änkeen teijän pinoon ku ette varmaan muista mua enään ku tipuin jo ihan alussa pois.Mutta mun neljäs lapsi paino syntyessään 4800g vaikka ultra anto samana päivänä painoarvioksi 3600g.Pojan ulos saaminen alakautta oli kyllä aika kivuliasta koska kätilöt siis repivät häntä mun sisältäni kovakourasesti joka ei tuntunu yhtään kivalle ja pojalle tuli tuo erbin bareesi vai miten se nyt kirjotetaan.Nyt se on kyllä jo parantunut kokonaan mutta silti täytyy vielä käydä noin kerran kuussa jumppaamassa fysiolla ja pojalla on nyt ikää 9.5kk
 
Nasu21: Mie ajattelin kasata tulle tulevalle isälle isyyspakkauksen, tosin olin jo melkein unohtanut asian. Hyvä kun muistutit. Listaa olen koonnut valmiiksi, mutta hankintoja en ole kerinnyt vielä tekemään.
 
Moikka

Meillä meni eilinen tytön nimiä miettiessä ja onneks päästiin yhteisymmärrykseen miehen kanssa.

Sokerirasituksessa kävin jo kerran ja arvot oli ok.Mutta uudelleen mennään sitte rv 26-27 aikana.Olen melko varma,että silloin viimeistään jään kiinni.

Isyyspakkauksen
tein ku saatiin ensimmäinen yhteinen lapsi.Mutta sen jälkeen en ole tehnyt. Näin mielettömästi vaivaa ja jotenki musta tuntui ettei vastaanotto ollut niin kummoinen.Tyyliin tiesi odottaa tms.

Mullekin tuli hetkeks sellainen olo ku se äippäpoli oli muuttunut että kääks,millaiset ne synnytys salit on ja miten sinne mennään,missä ilmottaudutaan jne. Olen 2 synnyttänyt sielä ja molemmista käynnistys joten tiesi minne mennään ja monelta.
Hyvä ku Jasmin kävit siellä pelkopolilla. Mä voin todella lämpimästi suositella VAS( SAS) ia synnytyspaikaksi.Kätilöt olleet aina tosi mukavia ja stempannut kyllä tosi mahtavasti synnytyksessä. Mulla meinas viimeisessä synnytyksessä mennä usko ponnistusvaiheessa ja olin oikeesti sadasosa sekunnin päässä luovuttamisesta kunnes kätilöät stemppas mua. Ja ihanasti kehuivat synnytyksen ja kipujen keskellä.:heart:

olen koko aamupäivän roikkunu vähä väliä koneella ja googlettanu vanhanaikaisia ja vanhoja vaunuja.Miks mä en pääse tästä vaunukuumeesta irti!?!:whistle:

mut nyt vihdoin jatkaa koti hommia.

NN rv 19+6

 
Alkuperäinen kirjoittaja Nara:
Sehän riippuu siitä jääkö siellä sokerirasituksessa kiinni vai ei. Mä kävin jo aikoja sitten sen ekan kerran ja sillo ei ollut ku vika arvo kohdalla ja sen seurauksena seurattiin paastoarvoa joka on nyt sekin koholla eli uudelleen sokrurasitukseen. Esim jos pissasta löytyy sokeria tai paasto nousee joutuu sinne uudestaan. Jos edellisessä raskaudessa ollut niinku mulla rd pitäisi rasituksessa käydä jo ennen rv 16 viikkoa jolloin ei välttämättä jää edes kiinni koska se insuliinin eritys vähenee vasta sillo rv 26 ne on ne varsinnaiset narahdus viikot. En vain omalla kohdalla tajua miksi menen uudestaan kun olen jo tarkoissa seuronnoissa.

niin täällä ei kyllä joudu automaattisesti uudestaan jossei mitään uutta ilmene niinku nuo edellä mainitut asiat.
Mulle se neuvolan terkkari sanoi että ne uudet suositukset on valtakunnalliset, luki sen ohjelapunkin. Kuulema kaikkialla ei vielä olla niitä vaan otettu käyttöön.
Mulla ei ollut esikoista odottaessa raskausdiabetesta ja tässä odotuksessa ensimmäisessä testissä kaikki arvot normaalit. Eli ei mitään seurantaa ja neuvolan tikku-testissäkin joka kerta ollut kaikki ok. Mutta SILTI se tehdään uudelleen.
Ja nykyään siihen testiin joutuu meidän neuvolasta melkein kaikki, eli olikohan alle 25v. normaalipainoinen ensisynnyttäjä jolla ei ole lähisuvussa diabetesta ainoa joka ei siihen testiin joudu.

Höpöliini: Meidän sairaalassa ihan sama juttu, että epiduraalin laittava lääkäri ei ole talossa ympäri vuorokauden. Läksin synnytyssaliin kolmelta yöllä ja kätilö hälytti heti lääkärin paikalle. Onneksi hän asui lähellä niin ei kestänyt kauan tulla ja sain sen puudutuksen, mikä olikin kuin taivas kun kivut hävisi kokonaan!


Täälläkään ei uudelleensynnyttäjille automaattisesti anneta sitä vau'kirjan odotuskirjaa, terkkari kysyi että tarvitsenko sitä. Tietty tarvitsin kun siinä on se päiväkirja, eihän sitä nyt samaan kirjaan voi kirjoittaa minkä esikoista odottaessa sain kun siinä on kirjoitettu siitä odotuksesta :)

Nasu21: Minäkin tein miehelle ison isyyspakkauksen esikoista odottaessa ja tykkäsi siitä ihan hirveästi! Ehkä nytkin jonkunlaisen teen, mutta en kuitenkaan niin suurta kuin viimeksi.

Laittakaahan ideoita mitä aiotte pakkaukseen hankkia :)

 
Töissä sattuu olemaan aikaa ja sainkin idean tuosta isyyspakkauksesta ruveta kokoamaan sitä jo nyt. Surffailin netissä ja sain aikaiseksi tilattua tulevaan isyyspakkaukseen:

- Paidat isälle sekä tulokkaalle + lisäksi tuli pipo vauvalle
- Tuttipullon, tutin ja ruokalapun papa is the best -tekstillä

lisäksi meinasin sitten vielä hankkia ainakin
- mukin isä-tekstillä
- kuvakirjan
- kylpylelun
- energiajuomaa, sisuja ym.
- korvatulpat / kuulosuojaimet
- pyykkipojan / hengityssuojaimen

Saas nähdä mitä muuta matkaan tarttuu kun käy kaupassa ja pitää mielessä tuon isyyspakkauksen....
 

Yhteistyössä