Neuvolakuulumisia! Ja onkin iloisia kuulumisia! Oon nyt siis kaks viikkoa sitten aloittanut kevyemmän elämän ja tulosta on tullut! Paino oli 1kg100g vähemmän kuin tasan kuukaus sitten olleessa viime neuvolassa!!! Nyt oli tasan sama paino kuin on ollut rv:lla 8+6, eli käytännössä katsoen lähtöpainossa, kun en mä tohon mennessä ollu vielä mitään raskauskiloja kerryttäny! Neuvolantätikin oli tyytyväinen =) Kun nyt vaan tää tsemppi pysyis päällä eikä tulis mitään retkahduksia. Nyt ainakin motivaatio on tosi kova. Verenpaine oli 122/81, pissa puhdas, hemppa 129 ja sf-mitta 24cm. Yläkäyrien yläpuolella menee ja ennusteli isoa vauvaa. Niinhän ne on olleet ihan hyvän kokoisia nuo edellisetkin, että ei tässä mitään kirppusta odotetakaan syntyväksi. Kelan paperit sain, täytyy niihin taas alkaa perehtymään. Seuraava käynti onkin sitten jo parin viikon päästä, silloin on lääkärineuvola. Sillä näin lyhyt väli, kun täällä on vähän epävarmaa tuo lääkäritilanne, niin laitto nyt sitten jo ajan kun ainakin on lääkäri talossa, helmikuusta kun ei taas tiedä. Lastenneuvolassa ei lääkäriä olekaan ja meidänkään taaperon 1,5 vuotis lääkärintarkastusta ei ole pystytty tekemään.
Ainiin, mä annoin maanantaina luvan meidän äidille, että saa kertoa äitillensä, eli mun mummille että meille on tulossa vauva. Meillä kun on nyt viikonloppuna tulossa synttäreitä ja nähdään mummin kanssa niin aattelin että saa aikaa sulatella, ettei tuu ihan järkytyksenä kun näkee mahan
olihan tuo vähän järkyttynyt ollutkin, että taasko ja vieläkö ne tekee vauvan
ja sitten seuraava lause oli ollute, että no tyttöäkö ne nyt yrittää :headwall: ja sama virsi oli ollu mun kummitädillä, eli äidin siskolla kun oli sitten sillekin kertonut... Miehen puolen suku on vielä tietämätön odotuksesta ja ei ole aikomustakaan kertoa, ilmoitellaan sitten kun on syntynyt. Tosin eilen aloin miettimään pitäiskö kuitenkin miehen mummolle kertoa koska saatiin kuulla, että miehen mummo, joka on miehelleni kuin äiti, onhan hän kasvattanut mieheni ihan taaperosta alkaen oli saanut maksasyöpädiagnoosin ja muutaman kuukauden elinaikaa
kun toisaalta olisi kiva, että hän ehtisi saada tietää, että meille on viides tulossa. Kovasti tietysti toivotaan, että aikaa riittäisi vielä sen verran että ehtisi pienokaisen näkemään, mutta eihän sitä koskaan tiedä. Se siinä vaan on, että jos mummolle kerrotaan se tarkoittaa sitä, että sen jälkeen koko suku tietää ja sitä en haluaisi.
Noista naimisiin meno puheista tuli mieleeni
gallupoida, että
kauanko olette olleet kimpassa miehienne kanssa? Me ollaan oltu nyt 11 vuotta yhdessä ja naimisissa oloa tulee nyt helmikuussa 9 vuotta. Odotin toista lastamme kun mentiin naimisiin, esikoinen oli vuoden vanha silloin.
villahousu & Sulo 23+1
