TOUKOKUUN TUHISIJAT joulukuussa <3 <3 <3

Me ei poikien kohdalla haluttu tietää sukupuolta etukäteen. Tyttöä odottaessa menin yksin ultraan ja sanoin, että saa kertoa sukupuolen, mutta tyttö piti jalat tiukasti ristissä eikä se mua harmittanut. Nyt ajattelin, että olisi kiva tietää sukupuoli, mutta ongelma on se, että mies tuskin haluaa ja on näillä näkymin tulossa mukaan ultraan. Oletteko te olleet miehenne kanssa samaa mieltä tosta sukupuolen kysymis asiasta?

18+0
 
Neiti-81 Siis uskomatonta miten huono tuuri!! :hug: Tuo odottaminen on varmasti aivan älyttömän raastavaa ja nyt vielä joutuu saman alkamaan alusta. Todella ikävää että kävi noin :hug:

luppa- Minustakin on vähän hassua, että raadin mielestä perheillä pitää olla valinnanvapaus käyttääkö kestoja vai kertiksiä, mutta sitten seuraavassa lauseessa todetaan että eivät halua kannustaa kertakäyttövaippojen käyttämiseen niin sen takia ne vaippanäytteet poistetaan! Minusta turhempi kuin vaippanäytteet oli esim. naisten kondomi :whistle:
Mutta toisaalta saahan niitä vaippanäytteitä sairaalasta sekä kotiinkin tuli ainakin Pampersilta näytteitä. Muumivaipoista yms. varmaan saa myös näytteitä jos itse pyytää asiakaspalvelusta.

jasmin84 Me käytiin perhevalmennuksessa esikoista odottaessa, se siis kesti n. 5 kertaa ja käytiin myös synnärillä tutustumassa saliin ja osastoon ja kuulemassa synnytyksestä. Nyt on kai joku uudelleensynnyttäjien valmennus loppuraskaudessa, se ilmeisesti kestää vain yhden illan. En oikein tiedä että onko se lähinnä sellainen ilta, että tapaa muita samoihin aikoihin synnyttäviä. Ja sitten vauvojen synnyttyä on vielä vauvatapaaminen. Niin ainakin oli vielä keväällä kun siskoni sai toisen lapsensa, varmaan sama systeemi jatkuu ensi vuonnakin.

mwoana Synttärionnittelut jo etukäteen :flower: :flower:

under Beluassa oli ainakin jotain, esim. tälläinen:
http://www.belua.fi/components/com_virtuemart/shop_image/product/f57e01cc347ae55d5fd0152fde6ecf38.jpg

piina Mä ajattelin esikoista odottaessa alkuun, etten halua tietää sukupuolta etukäteen. Mies oli kuitenkin toista mieltä ja aika pian minunkin mieli muuttui :) Ja vauvan sydänäänten poikkeavuuden takia meidät lähetettiin yliopistolliseen sairaalaan tarkempaan 4D-rakenneultraan niin siinähän sen näki vaikkei olisi halunnutkaan. Vauva oli kasvoiltaankin niin pienen pojan näköinen, ettei oikein olisi voinut erehtyä vaikkei jalkoväliä olisi katsonutkaan.
Tällä kertaa on puhuttu että kysytään myös, jos vaan ultraaja sen näkee ja kertoo.
Jälkeenpäin ajateltuna oli ihan hyvä että tiedettiin kumpi tulossa, kun ostettiin sitten sen mukaan esim. pinnasängyn reunapehmuste, katosverho, hoitopöydän alusta yms. Tarkoitus oli ostaa unisex värejä mutta oli vaan keltaista ja vihreää ja ne ei olleet mun mielestä nättejä.


Siksakkia & Toivo 18+4
 
Hei pitkästä aikaa!

Päivät vierii ihan hirmuisella vauhdilla eteenpäin.

Supistuksista: Supistuksia on ollut jo muutaman viikon ajan. Ihan kivuttomia sellaisia, mutta kyllä se kävelyn tekee epämukavaksi, kun supistaa. Esikosta alkoi muistaakseni joskus puolivälin tienoilla harjoitussupparit. Pari kipeääkin tuli, mutta ei ne mitenkään paikkoja kypsyttäneet.

Maidosta: Ei nyt varmaan voi sanoa, että sitä tulee, mutta ihan raskauden alusta lähtien on nänneihin kertynyt sitä vähän. Esikon kanssa mulla alkoi jossain vaiheessa rinnat ihan kunnolla vuotamaan ja loppuajan pidin liivinsuojia. Ja sitä maitoahan riitti ihan kunnolla, jopa luovutukseen asti. Vielä 1½ vuotta imetyksen loputtuakin maitoa tuli, jos rintoja puristi.

Juhlamekosta: Itselläni tuli äkillinen tarve juhlamekolle, johon saa tämän jo isohkon mahan mahtumaan. Löysin sitten ihan tavallisen satiinisen juhlamekon, jonka helma alkaa levenemään jo rintojen alta. Se menee oikein kivasti päälle eikä tarvinnut ostaa kalliita äitiysjuhlamekkoja. Ja käyttöä on varmasti raskauden jälkeenkin sille. Onneksi tuo vaatemuoti on nyt sellaista, että odottajatkin mahtuu tavallisiin vaatteisiin.

Liikkeistä: Kova vauhti käy mahassa. Liikkeitähän tunsin jo tosi varhain, vaikka istukka on tuossa edessä alhaalla. Esikosta oli sama homma. Nyt tuntuu jo ihan kunnon potkuja ja tunnustelemalla voi tuntea missä on vauvan selkä ja pää. Jalat potkii yleensä alamasulla ja kädet ja pää huitoo kohdun yläosassa. Aika vilkkaalta pikkuiselta vaikuttaa.

Kohdunpohjankorkeus: Tuntuu ihan selvästi tuossa hieman navan yläpuolella. Omasta mielestäni kohtu tuntuu melkoisen isolta. Mies kovasti epäilee, että siellä olisi toinenkin.

Vauvanvaatteita on tullut ostettua muutamia. Niitä sitten välillä ihastelen. Kaikki esikon vanhat vaatteet on vielä pakattuina laatikoihin, joten pitihän sitä jotain ostaa, mitä hypistellä ;)

Rakenneultra onkin sitten joulun jälkeen.


Joie ja Sippu rv 18+0
 
Mulla ei kyllä oo mitään hajua, miten tuota kohdunpohjaa voi tunnustella. Miltä sen pitäis oikein tuntua? :) Neuvolassa sanottiin, että melkein navan kohdalla olisi...

Pieniä liikkeitä minäkin olen tuntenut jo pitkän aikaa mutta nyt tuntuu että kaveri on muutamana päivänä pitänyt kunnon jumppatuokioita. Kaipa se on tylsistynyt, kun olen kipeenä vain maannut sohvalla :D

 
Voi Neiti 81 :hug:
Kohdunpohjan korkeus tuntuu navan kohdalla suurinpiirtein.
Liikkeitä odotetaan jo innolla mutta ei ole viellä tuntunut.
Nuhaa pukkaa, yrittän lääkitä hunajateellä.En millään haluaisi tulla kipeäksi :|
Perhevalmennukseen aijotaan kyllä osallistua, miten vain tuo mies pääsee osallistumaan kun sillä on vuorotyö ja jos ei saa työvuoroja vaihetua...

Tytti ja "Papu" 15+2
 
:LOL: musta on niin hoopoa kun on tänään yrittänyt ajatella noita kuluneita raskausviikkoja. Siis ihan viikkolukumääränä. tänään meillä menossa neuvolan laskujen mukaan 16+6 ja sit taas yrittää ajatella että huomenna alkaakin jo rv 18 kun nyt on menty se viikko 17.
Mun mies ei meinaa pysyä ajatuksessa mukana :D muilla samaa tilannetta?

maidosta ei ole täällä vielä maitoa tihkuillut. Taitaa nuo rinnat turvota enemmän vasta raskauden loppupuolella muutenkin.
vauvanvaatteita tulee meille siskolta ihan kunnon laatikollinen. Sellasia vaatteita jotka sopii molemmille. :)

Töissä tympii aina vaan pahemmin. vielä pitäis ens viikko jaksaa ja sit sais hengähtää. Alkaa jo ne nuoretkin huomaamaan mun mielialat. Tänäänkin kommentoivat suureen ääneen.
Meitä on siellä kaks raskaushormoonihyrrää ja joskus väsyneenä se tiuskinta tihahtaa ulos väistämättäkin. Hermo ei vaan lepää hetkeekään kun kaikki käy ylikierroksilla.
Onneks on sentään sitä auktoriteettiä sen verran että noi vielä jotenkuten saa ojennukseen näin ennen jouluakin. :snotty:

kissinminttu & papu 16+6
 
Joo, on tää kummallista. Tykkään työstäni ja pääsääntösesti mielelläni tänne tullut. Ja ihan alusta asti ajatellut että sen 9kk kotona vaan olen. Mutta nyt on alkanut tympimään pahemmanlaatusesti ja odotan vaan että saa jäädä kotiin. Onneks on talvilomakin tässä välissä. Ja jos nää YT hässäkät laajenee, niin on jopa käyny mielessä josko sitä pysyis jopa pari vuotta kotona.

Niin, huomenta vaan kaikille täältä töistä... :LOL:
 
Höh.. kyllä tympii Neiti-81 sun puolesta! :hug: mutta toivotaan kuitenkin parasta!

Eilen tuli ne mammapöksyt mitkä tilasin ja on kyllä tosi ihanat päällä ja viel hyvännäkösetkin ! =) Nää päällä varmast koko loppuaika! :D

Nyt pitäs alkaa valmistautumaan neuvolaan! :wave:

t:toukotytsy+masukki 18+3
 
Huomenta vain mammat.

Kovin hiljaista mun mahassa toi elämä. Ajattelin aamulla josko kävis neuvolas kuuntelemas. Söin aamupalaa ja uuh oksentamaan piti vielä mennä. Toi pahoinvointihin ilmoittaa, että ravinnon tarvitsijoita mahassa on. Kestän nyt varmaan odottaa neuvola käyntiä jouluviikolla. Sinne ei olekaan kuin 2viikkoa Jouluksi pitäis tehdä joitain laatikoita vielä. :eek:

Nyt nopsaan tallille, että ehtii parturiin.

E.äiti ja 17
 
Pauzi
Tiiättekös... Mua on alkanut mietityttään tulevaisuus kauheesti. Siis lähinnä mun työ-tulevaisuus. Meidän esikoinen syntyi maaliskuussa 2004, ja mä olin just edellisessä joulukuussa kirjoittanut ylioppilaaksi. Ikää mulla oli sillon 19v. Olin pojan kanssa kotona reilun vuoden, ja sitten aloitin opinnot kauppaoppilaitoksessa kun poika oli 1v5kk. Mun piti saada se tutkinto tehtyä ennen pikkukakkosen syntymää, mut jouduinkin jäämään sairaslomalle. Ja nyt, oon tekemässä sitä tutkintoa loppuun, täytän kesäkuussa 26 vuotta, ja kolmas lapsi siis tulossa. Haluaisin olla sen 2-3 vuotta kotona lasten kans, esikoinenkin ehtis sopivasti käydä eskarin ja aloittaa kenties koulun.

Mut mua pelottaa, että syrjäydyn työelämästä. En ole tähän päivään mennessä tehnyt ns. "oikeita" töitä yhtään. Olin opiskeluaikana yhdessä perheessä lastenhoitajana, heillä oli 5 lasta, ja kuudes tulossa. Ja nyt sitten, kun joskus olisin menossa työelämään, olisin melkein 30-vuotias, ei mitään työkokemusta, ja pelkkä yo-merkonomi. Siis wtf??!! Mun mielestä ei kuulosta kauheen hyvältä. Olisko jollain jotain järkevää kommentia/ideaa/mitä tahansa sanomista mikä rauhoittas tätä pelkoa? Vai olenks mä tuhoon tuomittu jo? Mä tiedän, et tän homman olis voinu tehdä toisellakin tavalla, mut jotenkin ilman mitään suunnittelua, tässä vaan kävi niin. Ja mua pelottaa et oon tehny nää asiat niin väärässä järjestyksessä et kärsitään siitä lopun ikää.

No joo, kai täs vois alkaa noihin jouluvalmisteluihin. Meillä ainakin sataa täällä pientä lumihippua ja on 4 astetta pakkasta. Ihana ilma siis.

Kaunista keskiviikkoa kaikille!
Pauzi ja pikkuinen 17+6
 
heippa!

nikunaku ja jasmin 84: tuosta vassin ultrasta vielä.. en minäkään sitä oo kuullu et kiusallaan jättäis kertomatta mut mä olin siellä tosiaan pojasta v.2005 ja silloin tää lääkäri ainakin sanoi et ei millään nähnyt vaikka yrittikin katsoa sukupuolta.. hienoa olis jos nyt näkis mut en tosiaan sitä odota turhaan kun sillon ainaki se monitori oli tosi kaukana ja siihen tuleva kuva aika huono et ei siitä kyllä oikein selvää saanut.. no jasmin sinne jo pian on menossa ni kertoo sitten varmaan tuoreet kokemukset!!? :)

perhevalmennuksessa oltiin sillon esikoisesta, mutta nyt ei kai enää kuulukkaan mennä eikä olis aikaakaan mennä :)

töissä: on tosiaan ihan kurjaa ja pelottavaa käydä riskien takia, mutta pakko rahan takia jaksaa! tällä viikolla on supistellu aika lailla ja varsinki maanantain tosi raskaan iltavuoron jälkeen ni maha oli tosi kipee :( hiukan huolettaa välillä mut en sit tiä onko aiheellista..

nytkin taas iltavuoroon lähdossä joten hyvää päivän jatkoa kaikille :)

Höpöliini ja Piipero 16 viikkoa tasan!!!
 
Perhevalmennukseen ei mennä kun terkkakin sanoi että ollaan jo konkareita ettei se sitä tarjoa. :) Miehellä kaksi lasta ja itsellä myös kaksi.

Höpöliini Pitäisköhän sun varmuuden vuoksi soittaa neuvolaan noista suppareista? :/ Ei kai siitä haittaa olisi? :hug:

Therean&vaavi 17+3
 
Punktiossa käyty.
lapsivettä oli vain puoleen näytteeseen, toivotaan että siitä saavat jotain irti. Verikokeissani ei häikkää ollut.

Pitkän, ja hartaan lääkärin kanssa keskustelun jälkeen, päädyin elämäni vaikeimpaan ratkaisuun, ja allekirjoitin TEO:lle lähetettävät paperit.
Puoltava päätös luvattiin huomenna ennen puolta päivää, ja viimeistään ensi maanantaina menen sisälle sairaalaan ja pieni saa vihdoin nukkua rauhassa pois.
Suru on suunnaton.

T:Neiti, rv 17+4
 
Pauzi
Neiti-81: Varmasti vaikein päätös mitä koskaan saataa joutua tekemään. Aivan valtavasti jaksamisia sinulle ja perheellesi :heart:

Meillekään ei tosiaan taida mitään perhevalmennusta olla tarjolla kun kolmas jo. Kaverini kanssa juuri pohdittiin, että pääseeköhän hän miehensä kanssa, kun kaverini odottaa toista, mutta miehelle se on vasta ensimmäinen.

Mä olen ollut jo kohta kolme viikkoa sairaslomalla, jokohan sitä ensi viikolla pääsisi töihin. On ollut ääni ihan pois, kurkku kipeä ja välillä sellaista hengen ahdistusta. Mies huomasi toissa päivänä, että alakerran vessan lattiakaivosta oli tullut hometta (tai jotain, mies kuitenkin oli melko varma että hometta se oli) siihen ritilän pintaan, ja se oli jo kiivennyt sinne altaaseen asti. Ollaan mietitty, et olikohan se hometta, ja et mitä asialle pitäis tehdä. Terveystarkastaja kävi viimeviikolla tekemässä alustavat kosteusmittaukset, mutta koska mitään ei löytynyt niin jatkoa ei seuraa. En tiedä oliko sattumaa vai mitä, mutta heti kun mies pesi lattiakaivon sieltä mistä itse pystyi, ja ritilät ja lavuaarin putket ja kaikki, niin mun hengen ahdistus loppui, ja olen voinut nyt pari päivää paljon paremmin. Voihan se olla, että tämä tauti vain aikansa jylläsi, ja nyt sitten on muuten vaan menossa ohi. Mutta vähän epäilyttää kuitenkin. Mulla oli kuitenkin ääni pois yli 5 viikkoa. En oiken tiedä mitä tehdä :eek:

Vähän pelottaa että kun puoliväli lähenee, että alkaako mullakin kaikki supistukset ja selkäkivut jne. Olis tärkee saada tuo harjoittelu tehtyä, enkä enää voi olla saikullakaan sieltä. Se ei onneks kestä kun helmikuun puoleen väliin.
 
Neiti-81 tuntuu kyllä todella pahalta puolestasi ! :hug: Paljon voimia sinulle ja miehellesi!!

(.)
Neuvolas käyty ja kaikki oli ok hb oli viime kerrasta laskenu 128--> 119, rautaa täytyy kuulemma alkaa syömään! Paineet oli 122/76 ja vaavin syke sama kun viimeksi 160 :heart:
Nyt mitattii ekan kerran myös toi kohdunpohjankorkeus ja se oli 17,5cm! Neuvola täti sanoi että ompas aika kookas jo.. ja olikin aika reippaasti yli sen "normaalin" :D Iso "poika" tulossa miehen mukaan ! ;) no mutta eiköhän se tuosta viellä tasaannu...
Jotain puhetta oli myös siitä sokerirasitus testistä,että millon se on,mut meni jotenkii ohi.. ?!
 
yritin yhden kerran aikasemmin kirjoittaa,mutta en pystynytkään.Itkuksi se meni.
Neiti-81 todella paljon voimia sinulle ja perheellesi tulevaan. En löydä sanoja kuvaamaan kuinka pahoillani olen. :hug: :hug: :hug:

mun maha on pullahtanut mutta edelleen tosi hassun mallinen.Mulla on kohtu tosi korkeella.alamasu=vyölaukku on tyhjää vauvasta (mut läskiä on) ja ylämasu navan yläpuolelta on koholla. Sf mittani on joka raskaudessa tehtyt omaa käsvukäyrä normaalia suuremman yläpuolella.Lapset 2,7kg,3,8kg,3,5kg ja 3,9kg.

VAS:issa sain pojan 05 ja silloin ultrassa eivät kunnolla nähneet jalkoväliin.Napanuorakin oli jalkojen välissä.Silloin ultraaja sanoi että näyttäisi vähän enemmän pojalle,mutta ei sano varmaksi ku ei näkynyt kunnolla. Teillä muilla onki ultra ennen mua,niin kuulen ovatko kertoneet vai ei.Mä haluisin kuulla sukupuolen etukäteen,uskon,että mieskin haluaisi tietää sen.

Eilen illalla sohvalla köllöttäessä aivan sata varmasti tunsin vauvan potkuja ja volttia heittävän.Ihanaa. :heart:

Vitsi en muista kirjoitinko jo miten mun äiti suhtautui raskauteen.Pitää kurkkia kirjoituksia kun olen lähettänyt tän.

NN rv 14+5 ( 15+6 roikotan nyt tota menkkojen mukaan aikaa mukana,mulla kummiskin käynnistetään synnytys.2 viimeistä on käynnistetty rv 38+5)
 
Neiti-81 :'( :flower: Koville olette kyllä joutuneet.

Onpa mukavaa kuulla, että muutkin ovat jo aivan nuutuneita töihinsä. Itsekin lasken nyt päiviä joululomaan ja viikkoja äityslomaan. Ja samalla tavoin kuin Tilluri minäkin olen ajatellut olla kotona sen yhdeksän kuukautta, mutta katsotaan nyt. Mieli voi vielä muuttua... ottaa päähän täällä taas kaikki ja selkääkin alkoi just särkeä - olisikohan jotain psykosomaattista...


 
Neiti-81: paljon voimia perheelleenne :hug:

Perhevalmennukseen taidetaan osallistua, jos sellaista on tarjolla. En vielä tiedä kun en neuvolassakaan ole siitä huomannut kysyä. Tosin yhden kerran olen käynyt sellaisessa raskausajan fysioterapia ryhmässä, jossa käytiin läpi raskausajan liikuntaa ym. , joten uskoisin perhevalmennustakin olevan tarjolla. Eiköhän tuo neuvolan täti sitten kerro asiasta kun se on ajankohtaista =)

Tulipahan mukava aloitus tälle työpäivälle. Työkaveri kurkkas ovesta sisään ja huikkais huomenet kunnes jatkoi kysymyksellä koska saat vauvan? Hieman siinä menin sanattomaks, mutta selvis kuitenkin, etä oli kiinnittänyt huomiota tuohon mun kasvavaan mahaan. Piti käydä tuossa hetki sitten paljastamassa asia vielä viimeiselle työkaverille, joka kertoikin jo kiinnittäneen huomionsa 2-3 vko sitten keskivartaloon. Nyt sitten tietävät kaikki lähimmät työkaverit, joten huomattavasti helpompi olla töissä kun ei tarvitse sanojaan varoa eikä yrittää mitään peitellä. Pomolle kerrotaankin sitten vasta koeajan päättymisen jälkeen elikkäs tammikuun alkupuolella. Onneksi on toisella paikkakunnalla, eikä näkökontakteja tule.

Liikkeitä odotellessa
Fox, 16+4
 

Yhteistyössä