Onnea
Bindi äitiyslomalle pääsystä
Tervetuloa mukaan
tiiteli!
Veren näkemisestä ja piikityksestä synnytyksessä, eihän sitä verta välttämättä juuri näy. Mulla tuli vasta ponnistusvaiheessa se vähä, mitä tuli, ja ei siihen kiinnittänyt huomiota. Piikkejäkään ei tule välttämättä paljoa, kanyyli ranteeseen (paitsi mulla unohtui yhdessä synnytyksessä) ja jos jonkun puudutteen haluaa.
Mulla on ollut niin kovat supistuskivut epiduraalia/ spinaalia laitettaessa, etten muista, että se olisi juuri tuntunut. Mä otin edellisessä synnytyksessä pudendaalipuudutteen, ja sen laittaminen oli kyllä aika... Eikä sitten edes auttanut, ihan turha kokeilu oli mun osalta.
Synnytyksen jännittämisestä, mua ei varsinaisesti jännitä, mutta kaikenlaista miettii. Päälimmäisenä nyt ne istukkajutut, siirtyykö se ja pääseekö alatiesynnytykseen.
Jos joutuisi sektioon, siinä olisi enemmän riskejä, kuin tavallisessa sektiossa, liittyen kohdun alaosan huonompaan supistumiseen ja mahdolliseen verenvuotoon istukan irrotusvaiheessa. Mutta niitä juttuja alan miettiä vasta istukkakontrollin jälkeen. Niin ja tietysti mahdollisen sektion ajankohta mietityttää, että miten paljon ennen laskettua se jo olisi.
Alatiesynnytyksestä on päälimmäisenä mielessä kesto. Kun mulla on synnytykset joka kerta pidentyneet, niin miettii, meneekö nyt +20h rikki. Edellinen kesti n. 19h... Ja mietin, ehtiikö saada spinaalin, jos tulee tarve. Mulla siis ekat 10-12h ei ole tapahtunut oikein mitään, on supistanut vaan hitosti, eikä kohdunsuu suostu aukeamaan. Sen ajan olen kärvistellyt lämpötyynyn ja suihkun voimin. Kakkosen synnytyksessä sain tramalia, että sain nukuttua pienen hetken. Synnytys oli käynnistynyt iltapäivällä ja olin aika poikki aamuyöstä.
Synnytyssalissa olen halunnut ilokaasun + jumppapallon, ne on pistäneet vauhtia hommaan. Ekassa synnytyksessä sain epiduraalin, toka tuli sellaisella vauhdilla (salissa alle 2h), etten ehtinyt saada mitään. Kukaan ei uskonut, että kohdunsuu voi aueta niin nopeasti, sitten kun lähtee aukeamaan...
Kolmannen synnytys jämähti, supistukset ei saanut yhtään avautumista aikaan ekan 15h:n aikana, ja hommaa piti vauhdittaa oksitosiinilla. Ne supistukset oli kaikista pahimpia mun kolmesta synnytyksestä, olin tosi kipeä siinä vaiheessa, kun olin 5cm auki. Ja siis koko avautuminen oksitosiinilla + ponnistusvaihe kesti 2h. Pyysin siinä vaiheessa spinaalin, ja sain sen just ennen ponnistusvaihetta. Empivät voiko sitä enää antaa, onneksi mies piti mun puolia, kun itse en saanut enää sanaa suustani kivuilta.
Oksitosiinilla vauhdittaminen pelottaisi, viimeksi homma meni ihan eri tavalla, kun mitä olin edellisen vuoron kätilön kanssa sopinut. Supistukset piti vain saada uuteen vauhtiin ja jättää sitten oksitosiini pois. Uusi kätilö päättikin laittaa tipan täysille, ja kivut meni hallitsemattomaksi.
Se tietty myös jännittää, jos vauva olisi yli 4500g, kuten esikko. Jos sellainen pikkujätti tulisi vielä käsi poskella, niin kuin kakkonen... Kääks!
Pahinta mun mielestä on tikkien ompelu :$
Cherrie_ 28+6