Toukokuun toukat 2013 *LOKAKUU*

Kristiin, kiitti tiedosta Mulla oli edellinen raskaus 2010, ilmeisestikin tuo asetus oli jo silloin voimassa, jos nyt oikean asetuksen netistä pengoin. Ei mulla muuten ole lääkärille hinkua, mutta kun niitä kohtuun kurkistuksia on aika harvakseltaan. Meillä on ollut kolme lääkärikäyntiä, niiden yhteydessä, ja lisäksi rakenneultra. Jos lääkärikäynnit vähenisi yhteen, en näkisi masuasukkia kuin kaksi kertaa ultrassa.

Pikaista paranemista Finlalle!

Ja kaikille mukavaa viikonlopun alkua, lähden tekemään koko perheen kanssa pizzaa, nams!

 

No nyt opcorn:

Otetaanpas viesti uusiksi.

Pahoittelut myös kaikille ikävistä tilanteista, joku oli saanut huonoja uutisia ja jollain oli mennyt sukset pahasti ristiin isännän kanssa :hug:

Mieliala, matalalla on täälläkin :ashamed: vaikka pitäisi olla iloinen alkaneesta raskaudesta, sitä kuitenkin on haluttu.. Jotenkin vain... äh, tuntuu vaan hölmölle ajatella koko asiaa...

Sukupuolesta, esikoisesta en selvittänyt, mutta kyllä nyt ajattelin,että jos vain tilaisuus tulee, niin selvitän

Nyt hakemaan nappula eskarista ja painun kotiin tekemään ruokaa

ReVe & Myyrä 8+0

 

Meilläki oli tänään eka neuvola ja siellähän se pieni sydän sykki :heart: Viikkoja onkin ilmeisesti viikko vähemmän kuin menkkojen mukaan, mikä on ymmärrettävää kun oli harvinaisen pitkä kierto. Nyt siis 9+1 ja laskettu aika muuttui kans 3.5.2013

Hieman inhotti kun mies ei pystynyt olemaan neuvolassa mukana ja näkemään pikkuista sydäntä sykkimässä, mutta ilolla hän kuunteli kun kerroin miten oli mennyt.

Tänään ajattelin äidillenikin asiasta kertoa kun kotiin olen menossa käymään. Nyt uskaltaa jo kertoa kun itsekin alkaa uskoa raskauteen ihan täysillä

Jen 9+1

 

Jen90: Meillä ois sitten sama LA, mut miten mahdollista, et mul on tänään 10+0?

 

Jen90 mieki oon 9+1, mut la tosiaan 9.5.

 

Tervetuloa uusille ja jaksuja kaikille huonoja uutisia saanneille.. :hug:

Täälläkin mieli hiukka maassa, vaikka iloinen ja onnellinenhan tässä pitäisi olla.. Nyt vaan kaikki asiat ärsyttää ja tämä väsymys on jotain niin kamalaa, ettei mitään jaksa tehdä. Tänäänkin oli tarkoitus siivoilla töiden jälkeen, mutta otin sitten melkein parin tunnin päiväunet, kun väsytti niin törkeesti.. Voisin vaan nukkua, nukkua, nukkua..

Amon & Piskuinen 10+0 (jippijaijee, kohta voiton puolella)

 

Iltaa...hammassärky taltutettu. Pari reikäähän sieltä siis löytyi :/ mutta nyt onneksi nekin paikattu. Ei tarvii särkylääkkeitä napsia. Närästyskin onneks mennyt ohi...toistaiseksi. Tuntuu et herkut maistuis vaan koko ajan...ei tarviis paino nousta kyllä yhtään. Minä syön ihan d-vitamiini valmistetta pojan kanssa samasta purkista...onko ne äitiys d-vitamiinit jotenkin parempia, onko kokemuksia? ja minkä hintasia ne on?

 

Vimpi tarkoitatko äitiys monivitamiineja? Erikseen äitiys d-vitamiineja ei varmaan ole olemassa? Nuissa äitiysvalmisteissa on aika montaa vitamiinia ja hivenaineita, tärkeinpänä juuri d-vitamiini ja foolihappo. Mulla tuli nuista pahaa oloa (tai ainaki kuvittelen niin) niin syön nyt ainaki jonku aikaa vain foolihappoa ja d-vitamiinia. Katotaan sit ma neuvolassa suositteleeko jotain muuta.

 

Hei!

Täällä ilmoittautuisi uusi masun kasvattaja mukaan. Olen täällä taustalla jo jonkun aikaa lueskellut teidän juttuja, mutta nyt vasta ilmoittaudun mukaan. Tänään oli ensimmäinen ultra ja kun kaiki masussa näytti hyvältä, niin ajattelin uskaltautua tänne.

Eli Pygmi/34/2/Kaks

Laskettuaika oli neuvolassa 9.5, mutta ultra näytti 3 päivää pienemmäksi. Ei vielä ruvettu muuttamaan ja tuskin muuttuukaan, jollei np-ultrassa vielä vaihdu. Tosin vielä mietitään pieni hetki siihen menoa, koska esikoisesta tuli hälyytys. Esikoisesta tosin tuntui hälyyttävän kaikki mahdolliset asiat, la muuttui 3 viikolla, oltiin vähän aikaa kasvuseurannassa ja sydämestä kuului sivuääni jne. Mutta kaikista tutkimuksista on tullut terveen paperit ja tuolla sängyssä tuhiseekin vilkas 1v 2kk poika, on ollut vilkas siitä lähtien kun 10 kk oppi kävelemän lapsille tulee siis ikäeroa 1v 9 kk

Oksentaminen täällä on melkein jokapäivänen rutiini, joka luultavasti jatkuu loppuun asti, jos menee samanlailla kun edellisessä raskaudessa. Väsymys on kova, mitään ei jaksa tehdä. Koti on kun täällä olisi räjähtänyt jotain. Onneksi ihana mieheni sentään yrittää pitää kotia edes jossain kuosissa ja jaksaa leikkiä pojan kanssa kun äiti seisoskelee vessan ovella naama harmaana. Hassua, että jos on päivä jolloin on hyvä olo, niin heti alkaa epäilemään onko kaikki kunnossa.

Pygmi + vielä nimeämätön 9+1(8+5)

 

Tänään oli töissä iltavuoro ja jälleen kerran, kun reippaammassa tahdissa laittelin asukkaat yöpuulle, niin johan taas kahdeksan jälkeen iski sellaiset alamahakivut, että oksat pois. Tuli kyllä tunne, että nytkö tämä menee kesken. Tuollainen samanlainen tunne oli myös tiistaina iltavuorossa myöhemmin illalla. Kiva kiva ja huomenna on jälleen iltavuoro edessä, huomennakin pitäisi reippaassa tahdissa laittaa asukkaat yöpuulle. Vaan kun en enää todellakaan haluaisi ( Mutta kun en tästä omasta jutusta halua työkavereille puhua, koska työt tuolla paikassa loppuvat jo ensi viikolla.

Yritin tänäänkin keventää tekemisiäni, niin johan alkoi vanhempi työkaveri heti oitin ohjeistaa, että "sitten voi laittaa tuon, viedä tuon" jne jne. Pakko sitten oli jälleen laittaa vauhtia töppösiin. Kunnes sitten iski tuo karmea alavatsakipu kahdeksan jälkeen.

Huolettaa myös hieman jälleen kerran tuo vatsan turvotus, kun tuntuu, että turvotus on jälleen vähentymässä ja turvotus on valumassa alaspäin. Tuntuu, että alkuviikolla vatsa oli ylempänä ja enemmän turvoksissa.

Rv.6+1 tupasvilla ja mutukka masussa

 

Toivottavasti Ruby saatte miehen kanssa parisuhdeasiat selvitettyä parhain päin!

Mulla on ollut oikeastaan päivittäin jotain mahatuntemuksia. Alussa oli sellaista vihlovaa kipua, nyttemmin enemmän menkkamaista kipua tai vaan painon tunnetta alamahassa. Myös noita repäisykipuja on satunnaisesti ollut esim. aivastaessa. Öisin onneksi kuitenkin aina helpottavat, eivätkä liity päivisinkään mihinkään rehkimiseen, vaan tulevat ja menevät miten sattuu. Eivätkä ole siis mitenkään erityisen voimakkaita tuntemuksia, eli kuvittelen niiden olevan normaaleja.

Kuvotusta on mulla täällä edelleen. Siihen auttaa, kun syö. Onneksi. Enpä ole koskaan ennen hoitanut huonovointisuutta syömällä. Makeaa ei tee edelleenkään mieli. Hedelmät maistuvat ja ihan perusruoka. Ennen raskautta söin joka aamu puuroa. Nyt en kyllä aamulla voisi puuroa pistää suuhuni. Myöhemmin päivällä varmaan menis, mutta aamulla ei. Muita tommosia ehdottomia kuvotuksia ei ole.

(.) Verinen tiputteluvuoto onneksi loppui. Pari-kolme päivää sitä oli silleen on-offina. Toivottavasti ei tuu toiste.

Toinen asia, mistä olen onnellinen, on se, että migreenit ovat toistaiseksi pysyneet poissa. Toivottavasti pysyvät koko ajan ja vielä raskauden jälkeenkin.

ruppu ja itu 6+5

 

Onkohan minusta tulossa hormoonihirviö?välillä naurattaa ja kohta jo itkettää toisen sanomisesta saattaa tapahtua ihan minkälainen vaan reaktio.
Väsymys on pinnassa, rinnat niin kipeet että itku tulee välillä sen kivun kanssa, ja maha tuntuu kuumalle sisältäpäin ja välillä polttelee ja vihloo hetken sitten se menee ohi (tätä ollu jo kolme viikkoa), mutta kait nuo vaan kuuluu asiaan ja vuorokauden on välillä koskenu kylkiluitten kohalle vasemmalle puolelle, tuntuu että ois puutunu ja yksiessä sattuu. Huomenna 7+0

 

Jonna_82 ja Panzkus tuo 3.5. on siis menkkojen mukaan laskettu ottamatta huomioon kierron pituutta. Mullahan edellinen kierto oli hirveen pitkä eli hedelmöittyminen on tapahtunu myöhemmin ni siksi vähemmän viikkoja. Viikot kuitenkin katottiin sikiön koon mukaan. Osasinkohan nyt yhtään selittää?

 

Huomenta. Täällä on kuvottanut nyt eilisestä aamusta asti oikeastaan kokoajan ja päätä särkee,ei oikein auta syöminenkään:xTänään täytys lähtee vanhemmille kylään,lapset oottaneet pääsyä mummulaan.Otin eilen ilalla käyttöön nuo seaband rannekkeet,ehkä auttoivat vähän...Se vaan,kun ei niitä voi kokoajan pitää,pitäs piilottaa ne paidan hihan alle,joku rupeis muuten ihmettelemään mitkä rannekeet mulla käsissä,kun muulloin ei ole

Minuakin vaivannut migreeni,onneksi ei koskaan raskausaikana,mutta synnytyksen jälkeen se vaiva on aina palannut

petronella ja toukosalaisuus 6+3:heart:

 

Huomenta!

Tupasvilla, voisiko nuo sinun alavatsakivut olla repäisykipuja?

Ruppu mietit myös repäisykipuja ja minkälaiset on normaaleja. Mulla ne on todella voimakkaita. Tuntuu siis kirjaimellisesti, että alavatsassa repeää jotain. Joskus jää sattumaan pitkäksi aikaa. Keskimmäistä lasta odottaessa iski kesken kävelyn aivan hillitön kipu, hyvä että kotiin pääsin. Soitin sitten neuvolaan hätäpäissäni, ja sanoivat, että on juuri noita repäisykipuja. Ovat vaarattomia, mutta h-vetin kipeitä. Yli viikon oli silloin alavatsa toiselta sivulta niin kipeä, ettei meinannut pystyä kävelemään. Tukivyötä käytän, kunhan masu alkaa kasvaa, mutta ei se kauheasti apua tuo. Alavatsaan on myös ilmestynyt kahden edellisen raskauden aikaan raskausarpia, juurikin samoille alueille, missä on eniten repäisykipuja.

Voisin kuvitella, että Tupasvillallakin tulee asiakkaita nukkumaan laittaessa sen verran kurotuksia ym, mitkä saattaisi alavatsaan käydä... Toivottavasti ei ole mitään vakavaa sinun kivut!

 

Tuli muuten mieleen, että mahdolliset alavatsakivut voivat myös johtua ummetuksesta, itsellä välillä niin ja välillä kasvuun liittyviä kipuja. Minulla on ummetus ollut vaivana myös ilman raskauttakin eli voi aiheuttaa kovaakin kipua paikallisesti vain toiselle puolelle

10+1

 

Eilen poksahti täys kymppi. :heart:

Minä tässä oon tuumaillu, että odotusaika on tainnu saada nimensä siitä, että kokoajan odottaa jotain,neuvolaa, ultraa vauvan ensimmäisiä liikkeitä yms. Minä jo kovasti ootan noita ensimmäisiä potkuja. Ne tuntuu varmaan aivan mahtavilta. Enkä oikein osaa ees kuvitellakkaan sitä, kun en sellasia oo vielä koskaan tuntenu. Mut eihän noita vielä moneen viikkoon tunnu. Ja vielä pitäis reilu viikko odottaa np-ultraan pääsyäkin. En malttais odottaa miltä pikkunen näyttää sillon.

Sokerirasitukseen varasin myös jo ajan. Minä kun joudun siihen kahesti raskausaikana perimän ja ylipainon takia. No vaikka ei ois ylipainoa, niin silti joutuisin siihen. Joutuuko joku muukin jo tässä vaiheessa sokerirasitukseen? Onhan se hyvä, että tutkivat ja tiedän mulla olevan suuret riskit raskausajan diabetekseen. Mut tähän asti aina kun multa on sokereita mitattu, niin ovat aina olleet tosi hyvät.

Tiiti* 10+1

 

Cherrrie, paljon mahdollista, että on kyse noista kivuista.

Niin eilen kun kävin nukkumaan ja makuulle, iski karsea etova ja oksettava olotila. Onneksi ei tarvinnu kuitenkaan oksentaa. Samoiten tänä aamuna oli hetken aikaa etova olotila. Niin ja eilen päivällä oli kanssa hetken aikaa etova olotila. Taitaa olla tulossa mielenkiintoinen työviikko ensi viikolla. Kiva jos tuollainen olotila yks'kaks yllättää, niin ei häävi juttu lainkaan :x

Lähdin myös tässä aamulla funtsimaan sitäkin, että mitkähän viikot mahdan saada ensi torstaina alkuraskauden ultrassa? Inseminaatiohan tehtiin siis 6.9 (torstai), mutta eihän se välttämättä tuolloin ole hedelmöitys tapahtunut. Vaan sehän on voinut tapahtua vasta perjantaina, lauantaina tai sunnuntaina. Ja jos esim; hedelmöitys olisi tapahtunut vasta tuolloin sunnuntaina. Niin eihän sitten ensi to. olisi viikot vasta kuin rv. 6+4. Kuuluisiko tuolloin edes välttämättä syke? Kun sairaalasta ne silloin vain sanoivat, että tule tuolloin torstaina ultraan, silloin rv. on 7. Mutta onko se välttämättä noin?

Tupasvilla ja mutukka rv.6+2 ( lasken vielä torstain mukaan viikot )

 

Minä jousun myös kahdesti siihen sokerirasitukseen. ensimmäinen ois kuulema viikolla 16 ja toinen sitten joskus myöhemmin vko 20 jälkeen. Jouduin viime raskaudessa myös. Joo tarkotin niitä äitiys monivitamiini valmistetta, että onko se "parempi" kun perus d-vitamiini? ja minkä hintainen lie? Mulla on huono tuuri, kaaduin eilen illalla penkiltä kun kurotin ottamaan kulhoa ylähyllyltä :/ nyt mietityttää et eihän vaan käynyt mitään maha asukille :/ pepulleni putosin mutta silti? ärsyttää tää tällänen. Ei mulle mitään oireita siitä tullu mut kuitenkin.

 

Sokerirasituksesta, minäkin käyn siinä kahdesti. Kuopuksen aikaan näkyi olleen rvk 16 ja 25. Ekassa raskaudessa kärysin kerran pissatestissä ja sokerirasituksessa oli lähtöarvo just yli sallitun rajan, 5. Ja olihan tuo vauvakin sitten kookas, yli 4500g. Muulloin ei ole ollut mitään sokeriarvoissa, välillä vähän alhaisenlainen satunnaisissa mittauksissa. (Ja BMI on nyt 22.)
Sen lisäksi mulla seurataan vasta-aineita, kun mulla on on Rh-. Eli verikokeita riittää.

Vimpi, minäkin olen aiemmissa raskauksissa kaatuillut, metsälenkillä juostessa jalka lipesi märillä lehdillä ja toisen raskauden aikaan jäisessä mäessä täräytin kunnolla takamukselleni. Molemmat alkuvaiheessa raskautta. Aika hyvin se pikkuinen taitaa suojassa olla :heart:
Multivitat oli n.20€.

Tänään on ihana sää ulkona! Lähdetään nauttimaan auringosta ja syksyn väreistä, kun alkaa viimein yskä helpottaa. Silmät kyllä on vieläkin ärtyisän näköiset :stick:

Cherrie_ 6+2

 

Mulla kans ollut mahatuntemuksia miltei päivittäin. Paineen tuntua sekä menkkamaisia kipuja. Noita menkkamaisia kipuja ensiksi säikähdinkin, mutta onneksi kuulunevat asiaan. Vielä ei oo onneksi repäisykipuja ollut, kuulostaa aika kamalilta ja kivuliailta..

Mäkin oon miettiny että oisko nuo "raskausvitamiinit" jotenkin parempia.. Nyt nappailen pelkästään D-vitamiinia..

Mielialat vaihtelee kyllä nollasta sataan. Itkusta nauruun ja ärtymyksestä onnellisuuteen. Välillä säikähdän itsekin, kun tunteet niin voimakkaita.

Amon & piskuinen 10+1 :heart:

 

Cherrie, totta, se on kiva jos lääkärineuvolassa ultrataankin. Jokapaikassahan kuitenkaan näin ei ole, eli ultra ei automaattisesti kuulu siihen neuvolalääkärikäyntiin.

Mielialasta, musta tuntuu että viikot 6-11 olin kanssa todella masentunut ja alakuloinen ja raivostuin nollasta sataan sekunnissa aivan mitättömistä asioista :ashamed: Nyt ehkä jo hieman tasoittunut...? Syytän siis alkuraskauden hormoneja. Perhe ollut kyllä kovilla asian vuoksi, onneksi mies on ymmärtänyt :heart: Vaikka vauva oli todella toivottu ja harkittu, silti plussaamisen jälkeen tuli tunteita että Hitto mihin mä oon taas ryhtynyt just kun elämä alkaa HIEMAN helpottaa, kun kuopus yli vuoden. Taas aloitettava alusta se haastava eka vauvavuosi, ja mitä jos tulee koliikkia tai allergioita tai huonosti nukkuva vauva (aiemmat olleet tosi hyviä nukkujia, pois lukien esikon koliikkiaika) jne.......Ja nyt vielä kaksi muuta hoidettavaa myös, ja kuopuskin vauvan syntyessä vain 1v9kk. Mutta sitten ajattelen että nopeastihan se ihan vauva-aika menee ja toisaalta nyt EHKÄ, siis EHKÄ, kaksi isompaa pitävät seuraa jo toisilleen ja äiti pääsee siten ehkä vähän helpommalla....? *toivoo kovasti*

Kristiin 12+2

 

Täällä ainakin joutui sokerirasitukseen automaattisesti, vaikka ei ollut mitään oireita. Olin 26 kun odotin edellistä ja muistaakseni täällä kaikki tietyn iän ylittäneet joutuu siinä käymään. Mulla ei kuitenkaan mitään löytynyt ja olihan se tympeä istua tuntikausia tk:lla. Varsinkin kun heti eka näytteen se labratäti ruutas mun housuille. Kiva mennä sieltä töihin housut veressä :|

 

Mä en ekan kanssa käynyt sokerirasitustestiä, tuskin siis nytkään, jos ei kummempaa käy.

Mäkin välillä mietin et mihin sitä taas itsensä laittoi... Esikoinen ei nukkunut ekaa vuotta ja nyt kamppaillaan taas syömisen kanssa, lisäksi kärsii ketoasidoosista, ja pari sairaalareissua on jo takana. Mieheni tekee 70-90h/vko töitä, eli ei Paljon kotona näy, ja Mun vanhemmat on Suomessa, ja anoppikaan ei auta millään lailla. Eli yksin saan pyörittää arjen, lapset, 2 koiraa ja tehdä duunitkin ( teen kotoa käsin) jossain välissä. Eli helppoa ei tule olemaan ihan varmasti...

(.) olo on jo parempi (oli siis vatsatauti), hieman etova olo mutta sentään pysyy ruoka jo sisällä. Poikakin on kunnossa, ja hyvä niin koska maanantaina meillä alkaa tarha.

Finla, edelleen tiedoton että missä mennään...jossain 5-9 välillä...jos ylipäätään ollenkaan.

 

Mä joudun sokerirasitukseen heti rv 12 edellisten GDM:n takia. Neuvolath sanoi että eka rasitus pitäisi tehdä rv 12-14. Meidän suvussa tosi voimakkaana tuo diabetes. Ylipainoa ei ole, ikä oli esikoista odottaessa 24 ja muutenkin liikun hyvin ja syön suht normaalisti ( ei siis mitään sokerien ylensyöntiä jne) mutta niin siinä vaan kävi että paastosokeri oli koholla. oiskohan näiden kolmen edellisten raskauksien aikana kolme kertaa ollut ruuan jälkeiset arvot koholla... äitipolilla lääkäri totesi vaan että juuri kyseinen paastoarvo kun on koholla niin se kielii juurikin vahvaa sukurasitetta.... yöllä kun on pitkään syömättä mitään elimistö ei saa sokereita ja alkaa tuottamaan niitä sitten itse mikä nostaa paastoarvoa..näin se jotenkin selitti kun siitä kyselin. On tänä sellaista tähtitiedettä välillä.. viime.ja edellisessä raskaudessa pysyikin ihan hyvänä sokerit vaan tahtoipa ne raskauden edetessä alkaa nousemaan. jopa 2vk ennen laskettua meinasi lääkäri pistää insuliinille mutta vauva olikin jo niin iso et käynnistivät (ja paikat auki, kalvot vaan puhki). jos jotain kiinnostaa nämä diabetesasiat enemmänkin voin toki kertoa omia kokemuksia lisää mutta empä älä teitä enää kiusaamaan tämän enempää