TOUKOKUUN TOIVOTUT tammikuussa

Mymmelis: Pois jättäsin unipussin, mobilen ja imetystyynyn. Tilalle apteekista rinnanpäihin voidetta, joku lampaanrasva juttu. Nimeä en kyllä muista, violetti tuubi. Ja sit tosiaan ne siteet, harsot, särkylääkkeet!
Äippä84: Isyysvapaa pitää anoa 2 kk ennen sen aloittamista. MOni anookin sen niin, että äidillä on rv 42 silloin kkun vapaa alkais. Kannattaa tarkastaa ajoissa, mitä työnantaja asiasta on mieltä, mut noin ne säädökset menee.
Ärsyttää, kun kirjotan nyt varmaan viidettä kertaa tätä viestiä, ja aina häviäää!!!
Oma vointi loistava, vihloo kyllä vasemmalle alas, iskias vaivaa ja lonkat kipuilee. Mut oikeesti olo muuten hyvä, kunhan ottaa hissukseen

Sinuhe ja Ukkeli 21+2

 

Repa: Onko noin toi isyysvapaa? Ettei olis isäkuukaus kyseessä? NImittäin aikasemmin isyysvapaa on pitäny anoa etukäteen, rahat anotaan takautuvasti.

 

Kertoisiko joku tietämättömälle mikä on isyysvapaa? :ashamed: Onko se se kolmen (3) viikon jakso, jonka isä voi olla kotona lapsen syntymän jälkeen? Olen luullut, että isyysvapaalle voi jäädä silloin kun työnantajan kanssa sopii, sillä mistä sitä etukäteen tietää milloin vauva syntyy!

 

mä en kans nyt enään tiä mitä noihin kelan papereihin laittaa, mut taidan mennä kelaan ja selvittää sen siä :headwall:
mulla potkut tuntunu jo muutamana päivänä tuolla oikealla sivulla, mitenkähänpäin siä on!

 

Mymmelis: Noi olisi kyllä ihan näppäriä vempaimia, masuttimen paöjastelu käy hiukan vieraanloiseksi minulta. Siis eihän noi masutuubit mitään mahaa paljasta, vaan päinvastoin =) Mä olen kokenut ne näppäriks ja ennen kaikke söpöiks :heart: MamaBellasta olen tilannu. Kivoja printtejä. (höpösöpöstely-juttuja näin mamma-aikaan )

No masuttimen paljastelu kun käy minusta kiusalliseksi lyhyissä paidoissa, siis käyttäisin masutuubia loogisesti peittämään masua... En nyt tiedä, miksi ymmärsit juuri päin vastoin Itse suosin kyllä vain noita pitempiä paitoja, ainakin toistaiseksi, koska ompelukonetta ei ole, eikä rahaa alka tilailemaan monella kymmellä eurolla mitään moisia B)

Hitto, kun tuntuu jatkuvasti suppailevan...

 

Weiss huomasin vasta nyt tekstisi. Täällä pidetään peukut pystyssä. lepäile nyt. kaikki menee varmasti hyvin.

Tänään on ollut masussa kovin rauhallista. Melkeinpä toivon, että pikkuinen potkisi.

Poika04 jos sinusta tuntuu, että pelot käyvät ylivoimaisiksi niin puhu asiasta ihmeessä neuvolassa. Joskus jo puhuminen voi auttaa.

Olen hirmuisen väsynyt taas. pitää varmaan mennä ajoissa nukkumaan ja sänkyyn köllimään.

 

peloista itsellä ainakin auttoi kun puhuin neuvolatädin kanssa näistä mun peloista... Mua kun on pelottanut koko ajan että vauvalle käy jotain ja että sillä ei ole kaikki hyvin... No eilen juteltiin sitte asiat halki ja koitan olla pelkäämättä...

liityin sitten tuohon kerhoonkin.. Jos mut vaan hyväksytään mukaan...

omaanapaa: vaavi möyrii ja vähän suppailee... mutta ei kummempia..

birdie81 + ahmatti rv 22

 

Huh olipa urakka lukee tan paivan kuulumiset.

Weiss ja muut suoistelijat Ottakaa nyt kaikki ihan lunkisti ja yrottakaa lepailla, ei rehkimista. Itsella ei ole ollut tallaisia supisteluita ainakaan tietoisia...

Sectiosta tai synnytys peloista, kannattaa todella puhella ammatti auttajan kanssa ja saada tukea sielta. Jokainen synnytys on ainutlaatuinen tapapahtuma ja erikseen on arvoitava myos synnytys tapa. Taalla enkuissa puhutaan paljon too posh to bush eli halutaan vaan sectio ses helppouden takia, mika ei todellakaan ole kivuton kun kivun lievitys menee ohi (ei minulla ole kokemusta kun oon eka kertaa raskaana, mutta ammatillisesti) ja sectio haava ottaa aikaa parantualseen ekia voi oikein nostella heti operaation jalkeen saatikka sitten jos arpeutuminen aiheuttaa kipua myohemmin. yksi kaverini on synnyttanyt kaikki lapset sectiolla juuri synnytyspelon takia. Etela Afrikassa ystavani ovat synnyttaneet yksityisella ja saaneet valita synnytys tavan niin kuin haluaa ja heilla on vaikeuksia ymmartaa etta me ei menna yksityiselle tai saatikka saa valita sectiota jos ei ole todellista syyta sectiolle, mihin myos luen erillaiset pelkotilat mukaan. Olen ajatellut kysya epiduraalia, kun pelkaan kipua ja tulen pahoinvoivaksi voimakkaista kipulaakkeista. mies parka ei varmaan kestais jos oksenteleisin koko synnytksen ajan kun kipulaakkeet tekee huonoa . Taman ei ole tarkoitus olla paasaava vaan mun ajatukseni (viela sectiota harkitseva)

Mymmeliksen lista Kiitos kovasti, taidan kopioida sen ja lahtea ostoksille. Pitaakin pyytaa etta aiti tuo noita suppoja tanne kun luulen ettei taalla suosita lasten suppoja. ja kiitos myos lampomittari lisayksesta. viela tietaako kukaan mista voisin tsekata aitiyspakkauksen sissallon, etta saan varmaan kaiken tarpeellisen hankittua/ Thanks etkateen.

Nyt mies kiehnaa vieressa ja haluaa tietokoneelle. taidan kuitenkin kurkata kerhon puolellikkin :kieh:

LC ja neuvolassa kaikki hyvin!

 

Mymmelis Mä ostin masutuubin H&M:ältä ja se maksoi muistaakseni 7,90? ja hienosti on ajanut asiansa...Eli siis jos haluu halvan ja mun mielestä ihan hyvän tuubin niin hakekaa sieltä

 

London calling

http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/100502155308EH?openDocument

Tuossa linkissä pitäis olla tän hetkinen pakkaus kuvin + seloste että mitä sisältää...voihan olla että kerkee uusi pakkaus tulemaan jakoon mutta tuollainen se pääpiirteissään on. =)

 

Katrinainen: Juu mä meinaan maanantaina ottaa asian puheeksi, että mä tosiaankin haluan sektion, olen neuvolassa jo asiasta maininnutkin muttei siihen kauheasti kantaa ole otettu. Mä en vaan ymmärrä et miksi ihminen pakotetaan sellaseen mihin se ei vaan pysty ei sit ei millään. Olen nimittäin aikapaljon lukenut tapauksia joissa sekto on jäänyt saamatta. Ja synnyty on ollut kaikkea muuta kuin mahtavaa juuri pelon takia.

Noi masutuubit ois varmaan kivoja, pitäskin käydä kattelee niin vois käyttää omia paitojaan...

 

Sinuhe: Juups, kyllä mä tiedän, että isyysvapaa pitää anoa aiemmin, mutta tarkoitin, että eihän noita kelan isyysraha hakemuksia vielä sinne laiteta? Tai siis ainakaan meillä ei niitä voi laittaa vielä eteenpäin, koska isukki jää lomalle samana päivänä kun vauva syntyy.. eli aloituspäivä ei ole tiedossa...hmm, menipäs taas sepustamiseksi... :xmas:

Olipa mukava kuulla erilaisia kantoja tuohon pelkosectio-asiaan, kiistelemään siitä ei kannata alkaa (niinkuin ei siitäkään onko imetys vai pulloruokinta parempi ), mutta kiva että jossakin näistäkin asioista voi keskustella

Mutta nyt pitää lähtä koirien kanssa lenkille ja siitä suunnata kampaajalle=)
Profiilissa päivitystä...

äippä ja nytty rv 23+1

 

ihanan hyvin nukuttu yö takana. jaksaa taas mennä vahtimaan muiden pikkuisia. meillä on pk-ryhmässä nyt paljon vauvoja, joten harjoittelua riittää. =)

Mieskin oli niin ajattelevainen, että ei soittanut jenkeistä keskellä yötä vaan juuri silloin kun herätyskellon olisi pitänyt soida.

mulla on aiemmin ollut jonkinasteisia synnytyspelkoja. Ennen raskautta siis, mutta nyt ei onneksi pelota ja olen kovin rauhallinen ja jopa toivon alatiesynnytystä. Mutta muuten olen kyllä ihan "neuroottinen" esim. ruokien suhteen . Ei tämä raskaanaoleminen ole aina helppoa.

Noista masutuubeista, mulla ei ole sellaista, mutta perin paljon siistejä mammavaatteita, joten niissähän tuota masutuubia on kerrakseen.

oletteko te muut ulkosuomalaiset (erityisesti te englannista) tulossa vielä käymään suomessa ennen LA:ta?

katrinainen + kirppu 23+2

 

Noista masutuubeista...Muutamia olen toisiaan itsetehyt ja yhden ostanutkin, mutta mä olen kanssa huomannut sen ongelman että meinaavat välillä rullaantua tuolta rintojen alta eivätkä tunnu aina niin mukaviltakaan. Siksipä olen korvannut tuubeja ostamalla ohut olkaimisia toppeja, sellaisia pitemmän mallisia ja vähän isompi kokoisia. Toimittavat saman asian ja pysyvät paremmin päällä olkainten vuoksi + niitä voi käyttää muulloinkin kuin raskaana + niitä saa halvemmalla esim. Henkalla ne ei maksa kuin alle 6 ? kipale, taitaapa halvemmallakin saada. Ja värejä riittää. En tiedä olenko ainoa joka ajattelee näin, mutta musta noilla äitiysvaatteilla vähän rahastetaan ihmisiä...Toki esim. alusvaatteilta vaaditaan enemmän äitiysaikana, mutta jotenkin vaan tuntuu että noissa hinnoissa on aika paljon ilmaa. No tää vaan mun mielipide.

Mikähän mussa on vikana kun en ole osannut tämän raskauden aikana oikein pelätä taas mitään? Jotenkin vaan olen niin "sinisilmäisissä" ajatuksissa että kaikki menee hyvin jos on mennäkseen. Ja jos jotain kurjaa tulee vastaan niin sitä murehditaan vasta sitten. Olenhan minäkin keskenmenon kokenut, mutta ei sekään ole suuremmin asiaan vaikuttanut. Tosin viimeisen kolmen vuoden aikana mun niskaan on satanut niin paljon paskaa että taidan olla jo turtunut suruun, menetyksen tunteeseen ja pahaan mieleen että mitta on siltä osin täysi enkä pysty enään suremaan niin paljon. Olen vaan lyönnyt hanskat tiskiin ja todennut että eipä siinä auta muu kuin ottaa paska niskaan jos sitä tulee ja jatkaa vaan matkaa. Kaiken näköisistä soista on kuitenkin jo tultu noustua. Kaverikin tuossa sanoi että tää mun viime vuosien epäonni alkaa olla jo liki surkuhupaisaa, miten jollekin voikin sattua niin paljon lyhyessä ajassa kurjia juttuja. Itsekin jopa ironisesti välillä naurattaa asia...Ehkäpä mä olen saannut kerralla puolen elämän verran "kurjuutta" ja nyt on sitten pitkä seesteinen kausi alkamassa

 

No masuttimen paljastelu kun käy minusta kiusalliseksi lyhyissä paidoissa, siis käyttäisin masutuubia loogisesti peittämään masua... En nyt tiedä, miksi ymmärsit juuri päin vastoin Itse suosin kyllä vain noita pitempiä paitoja, ainakin toistaiseksi, koska ompelukonetta ei ole, eikä rahaa alka tilailemaan monella kymmellä eurolla mitään moisia B)
Mutta siis nehän on just tarkoitettu peittämään mahaa, ei paljastamaan... B) Et sen takia ihmettelin, kun puhuit paljastamisesta... =) Noissa nettikaupan kuvissa vaan näytetään, miten se kapine tulee/ toimii, . Normaalisti siis käytetään paidan alla, jatkamaan lyhyen paidan reunaa... Vai ymmärsinkö sun kirjoitukses taas väärin :ashamed:

Ymmärsit Voi jeesus

No takaisin asiaan, eli... Tiedä sitten, tekikös mielikuvitus taas kepposet, kun eilinen puheenaihe täällä nosti hiukan tunteet pintaan, eli kaiken maailman pelot ja huolet nousivat pinnalle hyvinkin vahvasti... Illalla supisteli inhottavan paljon, sekä tuntui menkkamaisia kipuja Yöllä näin hirmuisasti painajaisia ja aamulla juoksinkin pää kolmentena jalkana vessaan katsomaan, kun olin ihan varma, että vuodan verta :ashamed: Pitäisi ilmeisesti mennä puhumaan tästä jonnekin, oma neuvolan täti on vaan niin urpo, ettei sen kanssa tule puhutuksi mitään, se vain hihittelee :/ Ottaisikohan perheneuvola minut huolikseen...?

Mielessä pyörii vaan ihan kummallisia asioita, pitäisi varmaan olla ajattelematta ja lukemtta mitään, mikä saattaa sivutakkaan vauvan kuolemaan, tai muuta asiaan liittyvää :ashamed: Mietin jo aamulla, että pistäisinkö itteni jäihin täältä... *huoh*

Toisaalta, minulla on yleisesti samanlaien olo, kuin Jenni30:lla, eli otetaan sitten vastaan kaikki se paska, mitä on tulossa. Päivä päivältä vahvistuu se tunne, että sekoan totaalisesti ja elämä hajoaa, jos vauvalle sattuu jotain. Sitten koitan vaan olla ajattelematta. Mies ei osaa ottaa kantaa, olen kertonut, että päivittäin tule mieleen jotain "pahaa", pyytää vain olemaan ajattelematta moisia :/ (helpommin sanottu, kuin tehty, kun joka paikassa, jokaisessa tv ohjelmassa on jotain, mikä muistuttaa elämän julmuudesta. |O

Kuun lopussa on neuvola lääkäri, sille vosi tietenkin jutella, jöröhän se ukko on, mutta kannattaa kokeilla :saint:

En tiedä...Pöh, että harmittaa, kun olo on tälläinen. Välillä on päiviä, kun nauttii raskaudesta täysin rinnoin, mutta suurin osa päivistä menee alitajuntaisesti ajatellessa, että nautitaan tästä päivästä, ties mitä huominen tuo tullessaan... |O Ja päivä päivältä, kun se rakkaus tähän pikkuiseen kuitenkin kasvaa kasvamistaan :heart:

Ru 21+5

 

Terveisiä neuvolasta

Raskausviikolla 24+6 mennään,
Hb 124
Pissa puhdas (ketoaineita oli )
Verenpaine 106/66
Painomuutos/viikko +0,804 yhteensä 1,8kg alusta
turvotus -
sf 23
syke +
liikkeet ++
ja väärinpäin majailee :/


tmvk ja toukka 24+6

 

Mymmelis: En tiedä löytyisikö apua esim neuvolapsykologilta (jos teillä päin on sellainen palvelu olemassa) jos saisit sen hihttelevän neuvolatädin laittamaan sinut sen juttusille? Noilla "kallonkutistajilla" kun on kuitenkin enemmän kokemusta juuri tuollaisista peloista ja varmasti neuvoja miten niistä päästä tai siis ainakin niitä hälventää. Tai sitten esim. mielenterveystoimiston kauttakin voi hakea tuollaista apua jos neuvolasta ei apua saa. Noiden pelkojen kanssa kuin ei kuitenkaan kannata yksin taistella ja lähimmäisistäkään ei aina apua ole, vaikka he kuinka yrittäisivätkin. Niin kuin minun äidin tapauksessa, ei minulle ikinä käynnyt mieleen että hänen pelkonsa ovat niin suurta luokkaa kuin ne oikeasti sitten olivatkaan. Vaikka kuinka koitti kuunnella ja ymmärtää niin eipä niitä ulkopuolinen voi kokea samoin. Ja nyt raskaana ollessa kun nuo tunteet ovat vielä voimakaammat kiitos hyrräävien hormoonien.

Itse olen taistellut lähinnä masennusta vastaan kun sellaisenkin tuossa vuosi takaperin sairastin. Tai no en tiedä olenko vieläkään ihan terve, mutta paljon paremmassa jamassa. Ja suuri apu on tosiaan tullut noilta ammatti-ihmisiltä joille puhua asioista. Vaikka avoin ihminen olen ja höpöttelen helposti asiani ventovierailleki ei sekään aina auta koska toisten on vaikea ymmärtää mitä tuolla oman pääkopan sisällä tapahtuu. Ja toisaalta monilla ihmisillä on hyvinkin jyrkkiä ja kielteisiäkin (ilkeitä myös) ajatuksia esim. vaikka tuosta masennuksesta. Ammattilaisten tehtävä ei ole tuomita vaan auttaa Tosin avoimuudessa on se hyväkin puoli että löytää kaltaisiaan, saman tai saman tapaisen asian kokeneita. No menipä nyt henkeväksi...

 

Oottekos mitannut mahan ympärystä? Itse mittasin äsken ja 98cm... "Normaalisti" 78cm

 

Normaalisti masu oli jotain 77 ja nyt 90 :heart:

 

Usein myös kuulee vastaukseksi, kun kertoo pelkäävänsä, "kaikki menee ihan hyvin, älä huoli, turhaan pelkäät" :| Toisaalta, miksi aliarvioida toisen pelkoa tai epävarmuutta, miksei suoraan keskustella asiasta rakentavasti ja vaikka ihan alkaa kyselemään, että mikä siinä pelottaa. Se väheksyminen "älä tyhmiä puhu vaan ole onnellinen" Tuskin ketään pelkääjää auttaa, oli sitten kyseessä mikä tahansa pelko. Eihän lapsellekaan tule sanoa, että "älä ole tyhmä, ei mörköjä ole olemassa" Ihan ja neuvolassa lääkäri minulle kuitenkin tuumasi alkuraskauden peloista kertoessani, että "älä ole hölmö":| Kaksi keskenmenoa takana, en toki ole hölmö, jos minua hiukan pelotti :saint:

Kyse minun peloissani on ainakin se perheen menettäminen, ajatus siitä, että juuri, kun saisin sen oman perheen,mitä minulla ei koskaan ole ollut, se menisikin pois, katoaisi :ashamed:

Ystävistä ei oikein kukaan osaa selvästikään suhtautua pelkoihini, joillekin yrittänyt puhua, mutta ne, keillä ei ole lapsia, on mielipide ja maailmankatsomus sen mukainen, asennoituminen ihan erilaista. Muilla raskaudet ja synnytykset, kaikki menneet ihan nappiin alusta saakka.
Tai sitten tuumataan vaan kylmästi, että varmasti kaikkia esikoistaan odottavia pelottaa, älä kuvittele olevasi jotenkin ainutlaatuinen moisten ajatusten kanssa. :kieh:

Pääkopan katsastus aika olisi ajankohtainen ilmeisesti minulla

 

Mulla vyötärö ollut normaalisti sellaiset 72-73 ja nyt huitelee 96cm

 

mymmelis, ei susta ota selvää...

No ei nähtävästi, olen kuullut tuon useastikin ja tiedän kyllä, että kiireessä, kun kirjoitan, ulosanti on totaalisesti sen mukaista Sekavaa pulinaa höystettynä hirmuisella määrällä kirjoitusvirheitä

Edit, kirjoitushirviöitä poistettu

 

Moiks mammat!

Minulla ei ole noita suurempia pelkoja ollut. Toki nyt jo alkaa jännittää, että miten kaikki lopulta menee, mutta ei sellaista, jonka takia tartteisi panikoida. Kuuliostaa tosi kurjalta, kun mieltä painaa noin pahasti tuo asia. Kannattaa ehdottomasti puhua tuosta jossakin. Yksi paikka mistä voisi kysyä neuvoa ja josta osaavat ainakin neuvoa eteen päin, on synnytyssairaala. Soittaa sinne ja kertoo ihan avoimesti, että tuo vaivaa ihan OIKEASTI! Toivottavsti asialle voisi tehdä jo tässä vaiheessa jotain, noita kun pyörittelee tarpeeksi kauan mielessään yksin, niin siitä ei hyvä heilu!

 

Tsemppistä ja :hug: kaikille, joita pelottaa!

 

Heippa,
Katrinainen, joululoma taisi olla viimeinen kerta Suomessa ennen h-hetkeä. Vähän harmittaa, mutta toisaalta se reissaaminenkin on raskasta, joten tällaisen päätöksen tein. Kesällä olis tarkoius viettää aikaa enemmän kotimaassa, mitä odotan kyllä kovasti. Mites itse?

Mittasin myös mahani ja shokkituloksena oli 99cm. Minäkin olen sellaista 78cm. Härkyttävää! Tai ihanaa!

Eilen kauhea stressi yhdistelmärattaista. Tilasimme englantilaiset Silver Cross 3d -rattaat, ja sitten heti luin jostakin nettipalstalta negatiivista palautetta. Tuntuu, että jos surffailee liikaa tietoa ja arvosteluja, sekin voi koitua kohtalokkaaksi No nyt olemme ihan tyytyväisiä ostokseemme, tosin mua arveluttaa, että onko 61 cm pitkä vaunukoppa liian lyhyt? Eihän ne vauvat siellä nyt ihan tikkusuorana varmaan makaa, mutta mitä mieltä olette?

Mullakin on alkanut tuo synnytys pyörimään jo mielessä, mutta yritän kans olla sillä mielin, että otetaan vastaan se mikä tulee.

Ja vielä: onko kellään järkyttäviä selkä- ja nivelkipuja? Mun selkä on aika kipeä ja vanha urheiluvamma nivusissa on jomottanut varmaan hedelmöityshetkestä lähtien Huomenna menen sitten osteopaatin vastaanotolle, koska jos tämä tästä pahenee, niin mun täytyy varmaan kulkea ryömimällä muutaman kuukauden päästä.

Mutta mukavaa päivänjatkoa sateisesta Brightonista!

BC 22+6 (mulla alkaa jo viikot mennä sekaisin...)