Berry, voimia sinulle ja perheellesi. On tosi surullista poistaa sinut listalta
:'(
annastiina
:'(
annastiina
TOUKOKUUN TOIVOTUT lokakuussa
- Viestiketjun aloittaja Annastiina69
- Ensimmäinen viesti
Berry, Kuuhullu ja Mimi76 halit teille :hug:
Itselläni tänään se ultra yksityisellä ja alkoi pelottamaan kun luin noita eilisillan kuulumisia. Aika on klo16:15 ja tulen sitten illalla kertomaan miten kävi. Pitäisi vain ajatella positiivisesti mutta aina ne ajatukset lähtee harhaileen... Voi kyllä lohduttautua sillä etten taida olla ainut tästä oireesta kärsivä. Mehän käytiin jo 6+4 aikaan ultrassa ja silloin kaikki oli ok. Nyt viikkoja 9+3 eikä vuotoja ole ollut joten ei kait tässä pitäis olla mitään syytä panikoida? On vaan kaikki niin uutta kun ekaa odottelen ja oireet ollu niin vähäiset että yksi kauhuscenario on että kehitys ois pysähtynyt tai jotain. Argh..
Kasvais nyt edes maha niin se vois rauhoittaa mieltä. Luin jostain ketjusta että ekaa odottaessa monella oli maha tullut esiin vasta joskus rv16-18 aikoihin. Eikait tässä niin kauan tarvi oottaa? Eihän? Kertokaa te kokeneemmat että miten se maha kasvoi esikoisenne kanssa?
Itselläni tänään se ultra yksityisellä ja alkoi pelottamaan kun luin noita eilisillan kuulumisia. Aika on klo16:15 ja tulen sitten illalla kertomaan miten kävi. Pitäisi vain ajatella positiivisesti mutta aina ne ajatukset lähtee harhaileen... Voi kyllä lohduttautua sillä etten taida olla ainut tästä oireesta kärsivä. Mehän käytiin jo 6+4 aikaan ultrassa ja silloin kaikki oli ok. Nyt viikkoja 9+3 eikä vuotoja ole ollut joten ei kait tässä pitäis olla mitään syytä panikoida? On vaan kaikki niin uutta kun ekaa odottelen ja oireet ollu niin vähäiset että yksi kauhuscenario on että kehitys ois pysähtynyt tai jotain. Argh..
Kasvais nyt edes maha niin se vois rauhoittaa mieltä. Luin jostain ketjusta että ekaa odottaessa monella oli maha tullut esiin vasta joskus rv16-18 aikoihin. Eikait tässä niin kauan tarvi oottaa? Eihän? Kertokaa te kokeneemmat että miten se maha kasvoi esikoisenne kanssa?
näpsy Mulla vatsa alkoi pömpöttämään ekassa raskaudessa pikkuisen joskus 18 viikon paikkeilla....tuossa kun katselin viime raskauden masukuvia niin vielä 24+ viikolla mun maha on ollut ihan olemattoman pieni...joskus 27 viikolla se oli sitten jo oikeen kunnollinen vauva masu.
Mutta tuo vatsahan kasvaa kaikilla eri tavoin. Vartalon malli ja kohdun asentohan siihen vaikuttaa tosi paljon!
-Liro ja papu-
Mutta tuo vatsahan kasvaa kaikilla eri tavoin. Vartalon malli ja kohdun asentohan siihen vaikuttaa tosi paljon!
-Liro ja papu-
Voi voi. pahimmassa tapauksessa pitää ootella vielä pari kuukautta 
Gynet on aina sanoneet että mun kohtu on taaksepäin kallellaan eli senki puolesta kait maha ei välttämättä näy kovin aikaisin? Minä haluaisin äkkiä semmosen kummun tuonne tissien alle jota vois sitten pitkin päivää silitellä
Gynet on aina sanoneet että mun kohtu on taaksepäin kallellaan eli senki puolesta kait maha ei välttämättä näy kovin aikaisin? Minä haluaisin äkkiä semmosen kummun tuonne tissien alle jota vois sitten pitkin päivää silitellä
Paljon on tullut huonoja uutisia viime aikoina :'( , jaksamista.
Kävin miehen kanssa eilen np ultrassa, siellä meidän pikkunen köllötteli ja kun hoitaja herätteli mahaa painamalla hän hermostui ja potki ja huitoi kovasti. Päijäthämeen keskussairalassa oli uusi ultra ja siinä erottui jopa sormet. Meillä tämä oli siis ainut ultra jonka kunta tarjoaa kun maksaa sen 22 euron polimaksun. Mielelläni sen kyllä maksan.
Niskaturvotus oli normaali ja koko vastasi viikkoja.
Mulle voisi neuvolan laskurin mukaan vaihtaa lasketuksi ajaksi 26.4.
Onnellinen MOLLAKKA ja pikkunen 12+4
Kävin miehen kanssa eilen np ultrassa, siellä meidän pikkunen köllötteli ja kun hoitaja herätteli mahaa painamalla hän hermostui ja potki ja huitoi kovasti. Päijäthämeen keskussairalassa oli uusi ultra ja siinä erottui jopa sormet. Meillä tämä oli siis ainut ultra jonka kunta tarjoaa kun maksaa sen 22 euron polimaksun. Mielelläni sen kyllä maksan.
Niskaturvotus oli normaali ja koko vastasi viikkoja.
Mulle voisi neuvolan laskurin mukaan vaihtaa lasketuksi ajaksi 26.4.
Onnellinen MOLLAKKA ja pikkunen 12+4
Näpsy, koitan rohkaista omalla eilisellä ultrakokemuksellani. Varhaisultrassa oli kaikki hyvin rv 7+2 ja nyt rv 11+3 oli np-ultrassa edelleen kaikki oikein hienosti. Jännitin ja murehdin kovasti etukäteen ihan samoja asioita kuin sinäkin, mutta onneksi ihan turhaan!
Minulla on jo alavatsaan alkanut kasvaa uutta muotoa. Ei sitä tietämätön vielä varmaan vauvavatsaksi arvaisi, mutta kuitenkin! Minulla on kyllä kohtu etukenossa, mutta ei sinunkaan välttämättä tarvitse kovin kauaa enää odottaa!
Tule sitten kertomaan ultrakuulumiset!
Onnea Mollakalle!
Minulla on jo alavatsaan alkanut kasvaa uutta muotoa. Ei sitä tietämätön vielä varmaan vauvavatsaksi arvaisi, mutta kuitenkin! Minulla on kyllä kohtu etukenossa, mutta ei sinunkaan välttämättä tarvitse kovin kauaa enää odottaa!
Tule sitten kertomaan ultrakuulumiset!
Onnea Mollakalle!
Heippa taas B)
Minä liityn iloisten uutisten tuojiin! Tulin just siis lääkärineuvolasta.
Muutaman kerran löi kyllä sydän tyhjää, kun lääkäri ei millään meinannu löytää Ompun sydänääniä. Löytyihän ne sieltä, kun lääkäri nosti kohtua ylöspäin (auts... se sattui). 170 oli syke, eli aivan mallillaan. Muutenkin kaikki kuulemma oli hienosti, vaikka kohdunsuu hieman verestävä. Mutta se on kuulemma hyvinkin normaalia ensiraskaudessa, ja todennäköisesti ne mun vuodot aiheutuu siitä.
Tämä lääkäri oli kyllä aivan mahtava! Selitti jokaisen asian niin, että sen taatusti ymmärsi ja vastasi jokaiseen kysymykseen tosi ihanasti.
Voi että on helpottunut olo! :heart:
Onnea matkaan Näpsy ultraan!
T Mimosa ja Omppu 11+3
Minä liityn iloisten uutisten tuojiin! Tulin just siis lääkärineuvolasta.
Muutaman kerran löi kyllä sydän tyhjää, kun lääkäri ei millään meinannu löytää Ompun sydänääniä. Löytyihän ne sieltä, kun lääkäri nosti kohtua ylöspäin (auts... se sattui). 170 oli syke, eli aivan mallillaan. Muutenkin kaikki kuulemma oli hienosti, vaikka kohdunsuu hieman verestävä. Mutta se on kuulemma hyvinkin normaalia ensiraskaudessa, ja todennäköisesti ne mun vuodot aiheutuu siitä.
Tämä lääkäri oli kyllä aivan mahtava! Selitti jokaisen asian niin, että sen taatusti ymmärsi ja vastasi jokaiseen kysymykseen tosi ihanasti.
Voi että on helpottunut olo! :heart:
Onnea matkaan Näpsy ultraan!
T Mimosa ja Omppu 11+3
Ai niin, kohdun asennosta piti vielä kans kirjoittaa. Mulla on voimakkaasti taakse kallellaan, mutta masussa kyllä alkaa jo nähdä muutoksia, vaikka niillämain pelastusrengas onkin omastatakaa.
Voi että noi kohdun kasvuvihlaisut on ihania! Kun niistä saa ne ensimmäiset tuntemukset että masussa elämää on...
Voi että noi kohdun kasvuvihlaisut on ihania! Kun niistä saa ne ensimmäiset tuntemukset että masussa elämää on...
Tervehdys kaikille!
Olen tosi pahoillani kaikista ikävistä uutisista. Kauheaa! :'(
Yrittäkää jaksaa, vaikka varmasti vaikeaa on.
Onnea kaikille, joiden ultrat ovat menneet hyvin! Omani on vasta muutaman viikon päästä ja tuntuu, että miten sitä jaksaa edes odottaa.
Mun on ihan pakko valittaa tästä pahoinvoinnista. Mulla on jo useamman viikon ajan ollut koko ajan niin paha olla, että on vaikea pysyä positiivisena: Kun oksentaa seitsemisen kertaa päivässä, on hiukka vaikea hymyillä. Töistäkin on tullut oltua pois, mutta toisaalta nämä kotipäivät on yhtä masentavia tyystin, kun ei pysty tekemään yhtään mitään. Varma tapa saada itsensä erittäin huonovointiseksi on kurkata jääkaappiin, joka ikinen ruoka-aines etoo ja kovasti.
Juttelin asiasta jo sekä lääkärin että kätilön kanssa, eikä suurempaa ratkaisua ole. Täytyy vain kitua. Kysymys kuuluukin, millä te pidätte mielialanne korkealla? - itse ajattelin kokeilla ostosreissua kaupunkiin. Jee!
Täällä tuli just telkkarista ohjelma, jossa sanottiin, että raskauden aikana 90% äideistä kokee masennusta. En usko, että olisin masentunut, ketuttaa vain yrjötä koko ajan. Mitä mietteitä tämä teissä herättää?
Mä varasin muuten joululahjaksi 4d-ultran. Toivotaan että kaikki siis menee hyvin!
Mukavaa päivän jatkoa kaikille!
(9+5)
Olen tosi pahoillani kaikista ikävistä uutisista. Kauheaa! :'(
Yrittäkää jaksaa, vaikka varmasti vaikeaa on.
Onnea kaikille, joiden ultrat ovat menneet hyvin! Omani on vasta muutaman viikon päästä ja tuntuu, että miten sitä jaksaa edes odottaa.
Mun on ihan pakko valittaa tästä pahoinvoinnista. Mulla on jo useamman viikon ajan ollut koko ajan niin paha olla, että on vaikea pysyä positiivisena: Kun oksentaa seitsemisen kertaa päivässä, on hiukka vaikea hymyillä. Töistäkin on tullut oltua pois, mutta toisaalta nämä kotipäivät on yhtä masentavia tyystin, kun ei pysty tekemään yhtään mitään. Varma tapa saada itsensä erittäin huonovointiseksi on kurkata jääkaappiin, joka ikinen ruoka-aines etoo ja kovasti.
Juttelin asiasta jo sekä lääkärin että kätilön kanssa, eikä suurempaa ratkaisua ole. Täytyy vain kitua. Kysymys kuuluukin, millä te pidätte mielialanne korkealla? - itse ajattelin kokeilla ostosreissua kaupunkiin. Jee!Täällä tuli just telkkarista ohjelma, jossa sanottiin, että raskauden aikana 90% äideistä kokee masennusta. En usko, että olisin masentunut, ketuttaa vain yrjötä koko ajan. Mitä mietteitä tämä teissä herättää?
Mä varasin muuten joululahjaksi 4d-ultran. Toivotaan että kaikki siis menee hyvin!
Mukavaa päivän jatkoa kaikille!
(9+5)
Berry: jaksamisia hirrveesti :hug:
Mä varasin tänään ajan terkalle, pääsen kuunteleen sydänääniä 5.11...voihh, niin kauan aikaa vielä sinne
me mennään tänään kattoon neliöö mitä meille tarjottiin, katotaan nyt onks se asunto kelpoinen, siellä 3 koiraa asustelee ainakin :/ toiv.en saa mitn.kohtausta, meinaan kun oon allerginen
Mä varasin tänään ajan terkalle, pääsen kuunteleen sydänääniä 5.11...voihh, niin kauan aikaa vielä sinne
me mennään tänään kattoon neliöö mitä meille tarjottiin, katotaan nyt onks se asunto kelpoinen, siellä 3 koiraa asustelee ainakin :/ toiv.en saa mitn.kohtausta, meinaan kun oon allerginen
ketkä muuten käyttää jo äitiysvaatteita?? mun pitäs kyl jo housuja alkaa pitämään...meenkin siis tilaamaan hm:ltä
Brigthon Calling mulla oksentelu on ollut paljon vähäisempää kuin sulla, mutta pahaolo ja väsymys on ollut jatkuvaa. Pahimmilla viikoilla (8-10) ei kyllä ihan oikeesti pystyny tekemään muuta ku nukkumaan ja oksentamaan. Onneks se pahin oli mulla sairaslomaa ton vuodon takia, töissä en olisi kuitenkaan pystynyt olemaan.
Mulla kyllä tää palsta on ollu tosi hyvä keino pitää mieli virkeenä, ku kuulee, että muillakin on samoja ongelmia ja että niistä voi kans selvitä. Ja tietty sisko, veljenvaimo ja kaverit on ihan äärettömän tärkeitä. Ku iteltä loppuu jaksu, tulee sieltä yleensä aina kannustusta ja hyviä kokemuksen sanelemia vinkkejä.
Kai tärkeintä on kuitenki se, että elää oman kroppansa vaatimusten mukaan. Jos mä en saa nukkua silloin ku nukuttaa tai syödä ku tulee nälkä, menee koko viikko ihan pilalle, ku pää on kipee ja ketuttaa. Eikä mun tilannetta ainakaan helpota se, että asutaan aviopuolison kans vielä eri puolilla Suomea, puhelimessa kun ei niin hyvin sitä tukea oo saatavilla.
Pitkä sepustus, mutta siis mun keino on ainakin elää omilla ehdoillani. Nukkua, syödä, liikkua ja löhötä silloin kun siltä tuntuu.
Ja lohdutukseksi: mulla just sun viikot oli siis pahimmat, ja nyt on jo helpottanu ihan älyttömästi. Nyt oon jo ihan pirtee oma itteni, ainaki välillä
Tylleröinen Mun siskon perhe asui aiemmin asunnossa, jossa oli edellisellä omistajalla ollut koiria. Mun allerginen mies sai vielä muutaman vuoden jälkeenkin siellä aina allergiakohtauksia... Sit ku remontoitiin, löyty jalkalistojen ym. takaa ihan tajuttomat karvakerrokset, joten kai ne allergeenit sieltä tuli... Joten kantsii kyllä kuulostella itteensä, että pystyykö siinä talossa asumaan Toki muuttuuhan kaikki, ku tekstiilit ym. viedään pois. kai tuolla jotenki oli niin vahvat allergeenit, koska ei muualla tommosta tapahdu.
Mulla kyllä tää palsta on ollu tosi hyvä keino pitää mieli virkeenä, ku kuulee, että muillakin on samoja ongelmia ja että niistä voi kans selvitä. Ja tietty sisko, veljenvaimo ja kaverit on ihan äärettömän tärkeitä. Ku iteltä loppuu jaksu, tulee sieltä yleensä aina kannustusta ja hyviä kokemuksen sanelemia vinkkejä.
Kai tärkeintä on kuitenki se, että elää oman kroppansa vaatimusten mukaan. Jos mä en saa nukkua silloin ku nukuttaa tai syödä ku tulee nälkä, menee koko viikko ihan pilalle, ku pää on kipee ja ketuttaa. Eikä mun tilannetta ainakaan helpota se, että asutaan aviopuolison kans vielä eri puolilla Suomea, puhelimessa kun ei niin hyvin sitä tukea oo saatavilla.
Pitkä sepustus, mutta siis mun keino on ainakin elää omilla ehdoillani. Nukkua, syödä, liikkua ja löhötä silloin kun siltä tuntuu.
Ja lohdutukseksi: mulla just sun viikot oli siis pahimmat, ja nyt on jo helpottanu ihan älyttömästi. Nyt oon jo ihan pirtee oma itteni, ainaki välillä
Tylleröinen Mun siskon perhe asui aiemmin asunnossa, jossa oli edellisellä omistajalla ollut koiria. Mun allerginen mies sai vielä muutaman vuoden jälkeenkin siellä aina allergiakohtauksia... Sit ku remontoitiin, löyty jalkalistojen ym. takaa ihan tajuttomat karvakerrokset, joten kai ne allergeenit sieltä tuli... Joten kantsii kyllä kuulostella itteensä, että pystyykö siinä talossa asumaan
Toki muuttuuhan kaikki, ku tekstiilit ym. viedään pois. kai tuolla jotenki oli niin vahvat allergeenit, koska ei muualla tommosta tapahdu.Mimosa joo, totta on, että kyllä tämä palsta on auttanut kaiken tämän huonovointisuuden keskellä! Kiitos sitä kaikille.
On kyllä hyvä huomata, että muut kokee samaa. Toivotaan, että tämä kohta helpottaa.
Ja nyt lähden ostamaan jotain mieltä piristävää vaatetusta. Ehkä mukaaan mahtuu jo jotain mammajutskiakin!!
On kyllä hyvä huomata, että muut kokee samaa. Toivotaan, että tämä kohta helpottaa.
Ja nyt lähden ostamaan jotain mieltä piristävää vaatetusta. Ehkä mukaaan mahtuu jo jotain mammajutskiakin!!
Moi taas,
olen tosi pahoillani Berry! Todella harmi että teille piti nyt käydä näin.
Aamulla kerkesin jo iloita, ettei pahoinvointia, mutta sitten jouduinkin oksentamaan eka kertaa koko raskauden aikana. Onko muita jotka ei oo pahemmin joutuneet oksentamaan vaikka etovaa oloa olisikin ollut?
Brighton calling: minusta kuulostaa ihan uskottavalta tuo masennusjuttu sinänsä, että ainakin itse olen ollut jotenkin aika alamaissa verrattuna siihen minkälainen normaalisti olen. En nyt kuitenkaan masennuksesta puhuisi, mutta toivon todella että saan oman energisemmän itseni takaisin lähiaikoina...
Illan jatkoa kaikille!
olen tosi pahoillani Berry! Todella harmi että teille piti nyt käydä näin.
Aamulla kerkesin jo iloita, ettei pahoinvointia, mutta sitten jouduinkin oksentamaan eka kertaa koko raskauden aikana. Onko muita jotka ei oo pahemmin joutuneet oksentamaan vaikka etovaa oloa olisikin ollut?
Brighton calling: minusta kuulostaa ihan uskottavalta tuo masennusjuttu sinänsä, että ainakin itse olen ollut jotenkin aika alamaissa verrattuna siihen minkälainen normaalisti olen. En nyt kuitenkaan masennuksesta puhuisi, mutta toivon todella että saan oman energisemmän itseni takaisin lähiaikoina...
Illan jatkoa kaikille!
Haleja kaikille suru-uutisia saaneille :'( :hug: Itsekin tuulimunan kokeneena tiedän juuri kuinka kamalaa se on, kun matto vedetään yht'äkkiä jalkojen alta! Jaksakaa uskoa parempaan huomiseen ja uuteen onnistumiseen!
On. Tänne ei ihmeempiä kuulu; pahoinvointi on enää tosi lievää - jee - ja massu senkun kasvaa. Eli kyllä minulla on selkeä, pinkeä vauvamassu tuolla alhaalla ja nyt siis menossa rv 11+2. Np- ultra on 29.10. eli sitä odotellessa...
On. Tänne ei ihmeempiä kuulu; pahoinvointi on enää tosi lievää - jee
- ja massu senkun kasvaa. Eli kyllä minulla on selkeä, pinkeä vauvamassu tuolla alhaalla ja nyt siis menossa rv 11+2. Np- ultra on 29.10. eli sitä odotellessa...Kyllä se ympärivuorokautinen oksetus ja oksentaminen veti mielen matalalle. Oli tosi vaikea iloita yhtään mistään siinä olossa. Olin sairaslomalla, lukemisestakin tuli huono olo, ei puhettakaan, että olisin voinut olla netissä. Tuntui, ettei voinut olla mitenkään päin, eikä mikään auttanut. Sitten tuli mies töistä ja teki ruokia, joiden hajua en voinut sietää nenässäni.Alkuperäinen kirjoittaja Brighton calling:Mun on ihan pakko valittaa tästä pahoinvoinnista. Mulla on jo useamman viikon ajan ollut koko ajan niin paha olla, että on vaikea pysyä positiivisena: Kun oksentaa seitsemisen kertaa päivässä, on hiukka vaikea hymyillä. Töistäkin on tullut oltua pois, mutta toisaalta nämä kotipäivät on yhtä masentavia tyystin, kun ei pysty tekemään yhtään mitään. Varma tapa saada itsensä erittäin huonovointiseksi on kurkata jääkaappiin, joka ikinen ruoka-aines etoo ja kovasti.
Sain vähän voimia takaisin apteekista saatavalla Osmosalilla (elimistön kuivumiseen) ja lopulta pahin oli ohi. Kun oksentaminen tuli myöhemmin takaisin, meinasin saada hermoromahduksen, mutta se oksetus kestikin vain pari päivää. Nykyisin on helpompi hallita pahoinvointia syömisillä, pahimpina aikoina syömisillä ei tuntunut olevan mitään vaikutusta.
En tiedä, millä selvisin. Ainakin yksi helpotus oli varhaisultra, joka sattui noille ajoille. Jaksoi paremmin uskoa, että pahoinvoinnillakin oli tarkoituksensa. Lopulta kai vain lannistuin ja hyväksyin, että tämä on nyt tätä määrittelemättömän ajan. Odotin aina, että tulisi ilta ja kello olisi yhdeksän, jolloin alkoi tulla uni. Juhlahetkiä oli, kun pystyi lähtemään hetkeksi ulos kauniiseen ja raittiiseen syysilmaan.
Nyt vointi on siis viimein helpottamassa (rv11+4) ja huojennus on suuri.
PieniTytönTylleröinen, tänään oli mammafarkut ensimmäistä kertaa jalassa.
Mun kauhuscenario kävi toten. Tuon huonoja uutisia ultrasta. Alkion kehitys oli pysähtynyt ihan viime päivinä :'( Sykettä ei enää löytynyt. Kuulemma 1-2% mahdollisuudet tähän jos aiemmin syke jo löytyi. Sain päivystyslähetteen sairaalaan ja huomenna aamusta meen sitten sinne. Tekevät tyhjennyksen. Voi vittu ku itkettää :'(
Hei kaikille.
Vuoroin itkettää ja hymyilyttää kun teidän tekstejä lukee kun toisilla ihania uutisia ja toisilla painajaiset muuttuneet todeksi.
NÄPSY Olen todella pahoillani tapahtuneesta :snotty: Itse keskenmenon kokeneena tiedän kuinka se hajottaa, mutta aika parantaa haavat ja kun aika on otollinen ja uudet yritykset käynnistyvät toivotan teille kaikkea parasta onnea :hug: Iso :hug: myös Kuuhullulle, Mimi76 ja kaikille joita on kohdannut pettymys ja suru.
Onnea T-74 mukavista uutisista. Itse menen np-ultraan ylihuomenna ja jännittää kovasti. Ultraa aikaistettiin, koska halusin nähdä sikiön ennen Turkin matkaa. Joku puhui intuitioista, mulla kans semmonen olo, notta poika tuloo Ei hajuakaan miksi.
Poika-04 Itse varon ehkä liikaakin syömisiäni. Tuorejuustot on pannassa, kaikki pastöroimaton ehdoton ei. Salmiakkia enkä lakritsia juurikaan viitsi syyä. Samoin olen aika kriittinen kasvisten suhteen. Haluan olla varma, että hyvin pestyjä. Rasvaisia ruokia olen kyllä jonkin verran mättänyt, samoin karkkia ja muuta sokerista syön liikaa, toivottavasti se ei näy sikiön kehityksessä Nyt kuitenkin yritän vähentää mässäilyä.
PieniTytönTylleröinen Mie olen käyny yksityisellä ultralla vasta kerran viikolla 6+4 varmistaakseni, että raskaus ei ole tuulimuna. Muuten en aio käydä ellei mitään suurta syytä hätäilyyn tule (vuotoa, kovia alavatsakipuja jne.).
Väsymyksestä sen verran, että itte olen sika väsyny lähes koko ajan. Päikkärit on ihan pakolliset jos olen kotona, muuten en jaksa valvoa yli yheksään. Yksiki ilta nukahin "päikkäreille" kun kattelin lempisarjaa 21-22, mutta yöunille pistin silti jo vähän jälkeen 23. Oksentaminen on yks mikä verottaa voimia tosi paljon ainaki mulla. Nuista "merkeistä ja arvista" vielä. Olen kuullut, että aina kun odottava äiti säikähtää saa vauva luomen. Onkohan tämä vain hassu taru? Kuulostaa ainakin hölmöltä.
Voiskos joku ystävällisesti kertoa miten saan pelkät nimimerkit tummennettua kun ei onnistu.
Kirjoittelemisiin!
Vuoroin itkettää ja hymyilyttää kun teidän tekstejä lukee kun toisilla ihania uutisia ja toisilla painajaiset muuttuneet todeksi.
NÄPSY Olen todella pahoillani tapahtuneesta :snotty: Itse keskenmenon kokeneena tiedän kuinka se hajottaa, mutta aika parantaa haavat ja kun aika on otollinen ja uudet yritykset käynnistyvät toivotan teille kaikkea parasta onnea :hug: Iso :hug: myös Kuuhullulle, Mimi76 ja kaikille joita on kohdannut pettymys ja suru.
Onnea T-74 mukavista uutisista. Itse menen np-ultraan ylihuomenna ja jännittää kovasti. Ultraa aikaistettiin, koska halusin nähdä sikiön ennen Turkin matkaa. Joku puhui intuitioista, mulla kans semmonen olo, notta poika tuloo
Ei hajuakaan miksi.Poika-04 Itse varon ehkä liikaakin syömisiäni. Tuorejuustot on pannassa, kaikki pastöroimaton ehdoton ei. Salmiakkia enkä lakritsia juurikaan viitsi syyä. Samoin olen aika kriittinen kasvisten suhteen. Haluan olla varma, että hyvin pestyjä. Rasvaisia ruokia olen kyllä jonkin verran mättänyt, samoin karkkia ja muuta sokerista syön liikaa, toivottavasti se ei näy sikiön kehityksessä
Nyt kuitenkin yritän vähentää mässäilyä.PieniTytönTylleröinen Mie olen käyny yksityisellä ultralla vasta kerran viikolla 6+4 varmistaakseni, että raskaus ei ole tuulimuna. Muuten en aio käydä ellei mitään suurta syytä hätäilyyn tule (vuotoa, kovia alavatsakipuja jne.).
Väsymyksestä sen verran, että itte olen sika väsyny lähes koko ajan. Päikkärit on ihan pakolliset jos olen kotona, muuten en jaksa valvoa yli yheksään. Yksiki ilta nukahin "päikkäreille" kun kattelin lempisarjaa 21-22, mutta yöunille pistin silti jo vähän jälkeen 23. Oksentaminen on yks mikä verottaa voimia tosi paljon ainaki mulla. Nuista "merkeistä ja arvista" vielä. Olen kuullut, että aina kun odottava äiti säikähtää saa vauva luomen. Onkohan tämä vain hassu taru? Kuulostaa ainakin hölmöltä.
Voiskos joku ystävällisesti kertoa miten saan pelkät nimimerkit tummennettua kun ei onnistu.
Kirjoittelemisiin!
Niin paljon surullisia uutisia :'(
Kuuhullu,Mimi,Berry ja Näpsy...olen niin pahoillani :hug: Itselläni vielä tuoreessa muistissa keskenmenon aiheuttama suru,joten en voi muuta kuin toivottaa voimia ja jaksamista,ottakaa aikaa suremiseen :heart: :heart:
Täällä ei kummempia,mitä nyt kohta paniikki tulee kun lukee näitä suru-uutisia... vielä pari viikkoa ultraan...
Repa ja kutvonen 9+2
Kuuhullu,Mimi,Berry ja Näpsy...olen niin pahoillani :hug: Itselläni vielä tuoreessa muistissa keskenmenon aiheuttama suru,joten en voi muuta kuin toivottaa voimia ja jaksamista,ottakaa aikaa suremiseen :heart: :heart:
Täällä ei kummempia,mitä nyt kohta paniikki tulee kun lukee näitä suru-uutisia... vielä pari viikkoa ultraan...
Repa ja kutvonen 9+2
Olen todella pahoillani napsy, berry ja kuuhullu. Voimia ihan hirmuisesti kaikille teille.
Mina puolestani liukastuin tanaan maessa ja selkaan hiukan sattui. nyt pelottaa miten kirpulle kavi. vaikka masuun ei millaan tavalla sattunutkaan.
katrinainen ja kirppu 10+1
Mina puolestani liukastuin tanaan maessa ja selkaan hiukan sattui. nyt pelottaa miten kirpulle kavi. vaikka masuun ei millaan tavalla sattunutkaan.
katrinainen ja kirppu 10+1
Näpsy, voi ei! Olen tosi, tosi pahoillani! Sanattomaksi vie.
Wannabe mum, minäkin aikaistin tuota np-ultraa. En vain kestänyt ajatusta, että odottaisin vielä kaksi viikkoa epätietoisuudessa, kun vastauksen saattoi saada aikaisemminkin. Hih, meillä on samat intuitiot sitten!
Saan nuo lihavoinnit niin, että maalaan lihavoitavan tekstin ja klikkaan tuota B-painiketta. Lihavoitavan tekstin ympärille tulee tällöin b-koodit hakasulkeissa.
Katrinainen, nuo liukastumiset pelottavat kovasti näin talvea vasten. Onnistuin jo kaatumaan kotonakin, kun jalka sekosi toisen jalan lahkeeseen. Sain kyllä polvilla ja käsillä kiinni, eikä käynyt huonosti, vaikka käsissä oli astioitakin.
Olen parina yönä muuten huomannut, että taitaa olla viimeiset ajat nukkua vatsallaan. Ainakin minulla tuo pikkuinen kumpu on sen verran arka, että ei tunnu hyvältä pienikään housun puristus eikä näemmä vatsallaan nukkuminenkaan enää.
Wannabe mum, minäkin aikaistin tuota np-ultraa. En vain kestänyt ajatusta, että odottaisin vielä kaksi viikkoa epätietoisuudessa, kun vastauksen saattoi saada aikaisemminkin. Hih, meillä on samat intuitiot sitten!
Saan nuo lihavoinnit niin, että maalaan lihavoitavan tekstin ja klikkaan tuota B-painiketta. Lihavoitavan tekstin ympärille tulee tällöin b-koodit hakasulkeissa.
Katrinainen, nuo liukastumiset pelottavat kovasti näin talvea vasten. Onnistuin jo kaatumaan kotonakin, kun jalka sekosi toisen jalan lahkeeseen. Sain kyllä polvilla ja käsillä kiinni, eikä käynyt huonosti, vaikka käsissä oli astioitakin.
Olen parina yönä muuten huomannut, että taitaa olla viimeiset ajat nukkua vatsallaan. Ainakin minulla tuo pikkuinen kumpu on sen verran arka, että ei tunnu hyvältä pienikään housun puristus eikä näemmä vatsallaan nukkuminenkaan enää.
Meidän ketjussamme on ollut ihan liikaa näitä suru-uutisia :'( Muistaakseni todella moni raskaus meni kesken rv 7-8 aikoihin ja nyt on selvästi uusi "suma" menossa, kun jo neljän pikkuiset ovat luovuttaneet elämän langasta.. Alkaa ihan itkettää, kun ajattelen teidän suruanne :'(
Toivotaan nyt, että ultrakuulumiset ovat tästä eteenpäin iloisia - alkaa tässä pelko hiipimään väkisinkin mieleen, vaikka olemme nähneetkin Nirpun elossa sekä rv 6+5 että rv 10+5. En varmaan saa nukuttua ennen np- ultraa ja siihen on vielä yli viikko! Itse asiassa soitin Jorviin jo tänään ja kysyin onko aikaa tarvetta aikaistaa, kun raskaus osoittautuikin olevan 5 päivää pidemmällä kuin alunperin oli laskettu. Kuulemma ei, koska np- ultran tulos on luotettava aina rv 14+0 saakka. Itsellä siis silloin 29.10. menossa rv 13+1.
Voimia huomiseen näpsy :hug:
Toivotaan nyt, että ultrakuulumiset ovat tästä eteenpäin iloisia - alkaa tässä pelko hiipimään väkisinkin mieleen, vaikka olemme nähneetkin Nirpun elossa sekä rv 6+5 että rv 10+5. En varmaan saa nukuttua ennen np- ultraa ja siihen on vielä yli viikko! Itse asiassa soitin Jorviin jo tänään ja kysyin onko aikaa tarvetta aikaistaa, kun raskaus osoittautuikin olevan 5 päivää pidemmällä kuin alunperin oli laskettu. Kuulemma ei, koska np- ultran tulos on luotettava aina rv 14+0 saakka. Itsellä siis silloin 29.10. menossa rv 13+1.
Voimia huomiseen näpsy :hug: