TOUKOKUUN TOIVOTUT lokakuussa

Hei!

En osaa lisätä tetojani tuonne ekan viestin mammaluetteloon , sen verran noviisi olen keskustelulistoilla ..Osaiskohan joku jelpata..

T. Henriika, toinen, l.a. 21.5., OYS

 

Sunnuntai-iltaa !

Henriika, tiedot lisätty listaan :wave: (pinon aloittajana voin muokata niitä tietoja)

Annaliina, ihania nuo sun lapsosten kommentit
meillä 7 vee on vielä valmis jakamaan oman huoneensa vauvan kanssa. Aivan pettyi kun kerroin ettei tarvitse. Mutta sulla taisi nuo isommat ollakin jo jonkinverran vanhempia, vai muistanko väärin?

Mitäs vielä....olikos se repa joka jännittää huomista ultraa, täältä halaus ja peukutuksia, kyllä kaikki on hyvin! Ei sen puoleen, kyllä minuukin jännittää tiistainen neuvola, kuuluiskohan pieni sydämen pumputus jo :heart:

Viikonloppu meni meillä surkeissa merkeissä, sain jostain tuon kuopuksen kanssa räkätaudin. Joka paikkaa on särkenyt ja kolottanut, kurkku ollut kuin raastinrauta. Nyt alkaa oma olo kohentua, kuopuksella hiukka lämpöä vielä. Esikoinenkin valitteli äsken kurkkuaan :/

Nyt iltateen laittoon, joten alkavaa viikkoa kaikille. Voikaahan paksusti :wave:

 

Uusille tervetuloa ja Repalle tsemppiä huomiseen ultraan!

Viikonloppu vierähti ja aika vähän oltiin kotona. Oma olo on ollut nyt ihan hyvä, ainoastaan verenpaine tahtoo olla vähän koholla lääkityksestä huolimatta. Tiistaina kysyn neuvolassa, voisinko nostaa määrää sitten jonkin verran. Alapaine on se, mikä on koholla. Onneksi olotilaan ei ole vaikuttanut eli mitään oireita siitä ei ole ollut, mutta eihän se ole hyväksi itselle eikä masuasukille, että paineet on koholla.

Mutta mukavaa alkavaa viikkoa kaikille!

 

onnea repalle huomiseen :flower: tuupa kertomaan sit mitä näkyi
Mulla mennyt vk.loppu ihan leppoisasti, kyläillessä ja kotona löhötessä
Huomenna on eka neuvola, ja viikko 8 alkaa...perjantaina sit taas ultraan ja näkee pikkusen :heart:
tuun kertoileen huomenna uutisia

 

Hei kaikille pitkästä aikaa Itsellä olo ollut parin viimeisen viikon ajan niin huono ja väsy vienyt voiton, etten ole edes koneella ehtinyt/jaksanut piipahtaa, mitä teille muille "mammoille" kuuluu. Vain välttämättömät työt olen jotenkin pystynyt hoitamaan. Ja tuo meidän kaksivuotias tehopakkaus vie sitten viimeisetkin puhdit äidistä. Esikoiselta pahoinvointi ei ollut mitään verrattuna tähän.... yritän nyt vaan sinnillä eteenpäin, että pahoinvointi hieman helpottaisi. Mikä juoma teille maistuu parhaiten? Jos jollai ois jotain vinkkejä. Mulle ei nimittäin mikään maistu oikein miltään ja kaikki syöminen/juominen on pakkopullaa. Kaikkia melkein on kokeiltu eikä mikään auta. Ja suussa maistuu koko ajan pahalle. Onko kellään muulla samanlaista "oiretta"?

rv 8+1

 

iritna, mulla on pahoinvointi helpottanut jo paljon, mutta edelleenkin on vaikeuksia syödä...lämmin ruoka ei meinaa upota millään. Olenkin täyttänyt itseäni hedelmäsalaateilla, tummalla leivällä, vihanneksilla, jogurtilla, kylmillä leikkeleillä jne. Oikeastaan mulla on jotenkin nälän tunne "kadonnut" syön vain pitääkseni huonon olon poissa. Juomista kylmä sitruunalla terästetty vesi on ihan ok, aamuisin kylmä maito.
Ja kaksivuotias ikiliikkuja täälläkin, ei jouda montaa hetkeä päivässä levähtää kun tuon tirpin perässä menen. Onneksi on kaksi isompaa tehotyttöä viihdytysjoukoissa myös.

rv 8+6

 

Tänään on ollut niin kumma päivä, kun välillä on masentanut kauheesti, tuntunut ihan että seinä tulee vastaan ja sit seuraavassa hetkessä onkin tuntunut, että ei olekaan mitään hätää, että kaikki onkin hyvin ja voisi itkeä onnesta!
Siis, vaikuttako mulla nämä hormonit näin voimakkaasti päähän? Ihan kummaa mielialanvaihtelua... Meen kohta taas miehen syliin. Siinä on ainakin hyvä olla, oli mieli sitten miten ailahtelevainen tahansa.
Mun on vaikea sanoa massusta mitään, koska ei se ihan täysin ole palautunut ennalleen viime synnytyksestä(mistä siis on 4kk) On haaleat raskausarvetkin koristamassa ja se linea negraviiva vielä jälellä. Mutta on tämä masu ehkä hivenen enemmän pömpällään kuitenkin...

En tiedä vielä raskausviikoista...

 

Näpsy meillä on ihan samanlainen tilanne, mut päinvastoin. Mä oon töissä 300 km päässä meidän kodista. Tähän saakka (9 kk) on mennyt ihan OK, mutta nyt kun alkaa olla se mainittu pesänrakennusvietti vahvimmillaan, oli tänäänkin aivan tajuttoman vaikee lähteä junalla toiselle puolelle Suomea. Todella vaikeeksi sen teki se, että olin kotona nyt reilun viikon tuon sairasloman takia. Mutta kai se on pakko jaksaa vaan. Onneks etätyöt on keksitty ja taas viikon 42 saan olla kotona. Rankkaa se on, mutta kun päättää, että tilanteesta selvitään, siitä yleensä myös selvitään.
Tänään 4 tunnin junamatkan aikana oli kyllä täydessä junassa vierustovereilla katsomista, kun pitelin oksutusta ihan reippaasti...
Viikonloppu meni vilkkaasti kavereita tavaten ja ulkoillen ja kotia sisustaen Mut nyt nukkumaan!

Mimosa ja Omppu 10+0

 

täällä kohta töihin lähdössä ja mikään ruoka ei maistu. Minulla kanssa se olotila, että oikeastaan pitää pakottaa itsensä syömään, kun ruokahalu on kadonnut. Eilinen meni täälläkin suht kivuttomasti ilman suurempia huonoja oloja. Tänään sitten taas aamusta oksettaa. Ehkä ne onkin nuo työt jotka oksettaa ?

Tsemppiä kaikille ultraan menijöille. Se on niin ihanaa nähdä oma kääpiö-papu siellä sisällä. Sanoinkuvaamaton tunne.
Nyt töihin hoivaamaan muiden lapsokaisia.

 

Huomenta!

Tänä aamuna kuvotti, ei oikein mikään mene alas. Pakkosyöntiä sitten.. Kaikenlaista hommaa ois odottamassa, muttei oikein ole inspiraatiota. Pyykkikone edelleen rikki, joten pyykkivuori kasvaa. Kohta pakko käydä anopin konetta lainaamassa.

On mulla masu ehkä sittenkin vähän kasvanut. Seisoessa olen yrittänyt tunnustella ja selvästi pieni kumpu läskin alta löytyy. Huomenna neuvola ja neuvolan mukaan rv 9+0, omien laskujen mukaan 8+3. Mukavaa saada vähän tietoa kuinka jatkossa homma etenee, joudutaan vaan hieman järjestelemään koko neuvolakäynnin onnistumista, kun miehellä tällä viikolla töitä tavallista pidempään. Eli tehdään auton vaihto sitten keskustassa ja mies tulee kahden pienemmän kanssa kotiin ja minä menen neuvolaan. Vanhin on vielä koulussa tuolloin.

Mukavaa maanantaita kaikille!

 

Jos täs ehtis taas muutaman sanan teille heittää.

Viikonloppu meni remontti ja haravointi puuhissa.

Pituus paino suhteita joku taannoin kyseli. Mulla on reilusti tota ylipaino mennään suunnillee 103 kg ja pituus 170 cm.

Asutaan omakoti talossa neliöitä noin 120.

Oksettavaa oloa on noin joka toinen päivä.

 

Ja suussa maistuu koko ajan pahalle. Onko kellään muulla samanlaista "oiretta"?

On! Hyi että!

Se onneksi helpottaa sitä mukaa, kun pahoinvointikin helpottaa. Yritin häätää pastilleilla / purkalla. Toivottavasti vointisi kohenee pian!

Minulla ikävä takapakki pahoinvoinnissa. Ehti olla viikon ajan parempaa vointia, mutta nyt on jo useamman päivän ollut taas huonompi olo. En ole sentään enää oksentanut, mikä on toki plussaa. Ehdin vain jo riemuita, että kuvotus on mennyttä elämää.

Tänään rv 10+2.

 

Annastiina69 Juu, mulla lapset (täyttävät kumpainenkin kohta) 12 ja 14. Tuo nuorempi on sellanen äitin poika vieläkin =)
Pesänrakennusviettiä olis täälläkin, jos vain jaksaisi. Välillä on ihan hyviä päiviä ja välillä tuntuu, että kun vain sais jäädä kotiin nukkumaan, niin kaik ois hyvin.

 

Parempaa alkavaa viikkoa kaikille

Itse ehdin jo huokasta helpotuksesta kun eilen ei tarvinu oksentaa ollenkaan, meni koko aamupäivä ihmetellessä, että voiko tämä olla totta! ..ja loppupäivän uskalsi jo nauttia hyvästä olosta!

...vaan kuinkas kävikään... pää pöntössä aamu seiskasta asti taas.. voi mälsäys. Mulla tosin oksentelu ajoittuu vaan aamuun/aamupäivään, loppupv on vaan epämääräistä kuvotusta ja iltaa kohden yleensä helpottaa.
Oli puhe pahasta mausta suussa KYLLÄ!! p*ska maistuu koko ajan suussa vaikka pesis hampata koko ajan.. :x kai ne on jotai entsyymejä mitkä sielä suussa elelee..

Hyviä hetkiä kaikille!

Jonsku83 rv 8+0

 

Me oltiin viikonloppuna anoppilassa yökylässä ja siellä vähän miehen kanssa vietettiin kahden keskistä aikaa kun anoppi hoisi tyttöä. Lähdettiin koirien kanssa piiiiiitkälle metsä lenkille. Syksyinen metsä on aivan ihana ja saalistakin me saatiin. Jonkun verran löytyi vielä kanttarelleja ja niitä saatiin eilen sitten sipulin ja kerma kera hyv iltapala ruisleivän kanssa. Saatiin myös poimittua tosi paljon karpaloita....oikein harmitti lähteä pois kun niitä ois ollut siellä vielä vaikka kuinka paljon mutta oli pakko lähteä että päästiin valosaan aikaan vielä pois. Koiratkin oli onnellisen ja väsyneen näköisiä kun saivat yli 3 tuntia juosta pitkin metsiä vapaana. =)

Mulla on pahoinvointi pysynyt aika hyvin kurissa....jos nälkä kerkeää ylättämään ni se tuo mukanaan aivan hirveän oksetuksen, joten mä joudun koko ajan sitten syömään jotain. Luultavasti tuo syöminen alkaa pian näkymään vaa'allakin. :ashamed:

Mulle on nyt tullut ihme "kohtauksia" että pelottaa se nt-ultra että jospa siellä ei olekkaan mitään. Vaikka tiedän että kyllä siellä nyt jotain on kun ultrassakin olen jo papusen nähnyt ja sydänkin silloin jo pampatteli. Mutta että jos se ei olekkaan siellä enään sitten kasvanut tai jotain. :/
Olen netistä lueskellut keskenmenoista ja kohtukuolemista ja ne saa mun olon aina entistä hysteerisemmäksi. Mikäköhän ihmisen päässä viiraa kun tuollaisia tarvii mennä lukemaan. :headwall:
Mun mieskin piti jo kauhean saarnan että en saa lukea enää moisia ja lupasi ottaa verkkopiuhat töihin mukaan etten pääse koneelle "hölmöilemään" kun hän on poissa.

-Liro ja papu-

 

Pakko liittyä jo johonkin ketjuun, ei tätä raskauden "ihanuutta" kestä yksin. Meinasin odottaa ekaan ultraan ennen kuin tänne ilmoittaudun, mutta päässä viiraa jo niin pahoin että tarvii jonkinlaista vertaistukea |O .
Pari tuntia sitten olin valmis hyppäämään parvekkeelta alas, mutta nyt taas tuntuu ettei tämä maailma kaadukaan päälle. Mulla on ilmeisesti taipumusta ahdistukseen teininä olleen paniikkihäiriön myötä, mutta taitaa meitä kaikkia vähän ahdistaa tämä tilanne :saint:
Kokoaikaista lievää pahoinvointia on, mikä on aika ärsyttävää. Kuin myös ihan viime aikoina ilmenneet jokapäiväiset itkukohtaukset :headwall:
Ensimmäinen neuvola oli viime viikolla ja ilmeisesti pääsen piakkoin johonkin varhais/ylimääräiseen ultraan epäsäännöllisen kierron vuoksi.
Raskaus oli erittäin toivottu, 1½ vuoden yritys ja kolmas clomikierto tuotti tulosta, mutta: En tunne oloani yhtään "raskaaksi" saatika sitten äidilliseksi. On sellainen *ihan sama* -olo, millään ei ole mitään väliä, edes tällä raskaudella. Vaikka silti koko ajan päässä pyörii ajatukset: mitä olisin voinut tehdä toisin yritysvaiheessa että lapsella olisi parhaat edellytykset elämään yms...

Johan tuli purkaus, mutta kiitos helpotti T: *Huono ja erittäin ahdistunut odottaja*
Rv 9+6 - La 6.5.2008

 

Paha maku on täälläkin suussa. En itse asiassa koko asiaan oo aiemmin kiinnittänyt huomiota, vasta kun muiden kommentteja luin.

Otettiin kuopuksen kanssa pitkät päikkärit. Nyt sitten ihan polla sekaisin, ei tahdo päästä vauhtiin yhtään. No, onpahan ainakin pikkusen univelkoja nukuttu pois. Ainoastaan se sama vaiva taas eli heräsin vessahätään, miten se voikin aina nukkuessa tulla vaikka just ois aiemmin käynyt.

Huomenna tosiaan neuvola, vasta kolmelta.. Eiköhän tule käytyä jo aamusella täällä ja taas sitten ne kuulumiset kertomassa. Aika monta kertaa päivässä käyn lukemassa, oisko uusia kuulumisia, vaikka välillä kyllä ei ehdi ollenkaan.. Kotiäidin etuja se, että on välillä paljon aikaa..



Rötväles tervetuloa joukkoon!

 

Tänään tein testin ja plussa pätkähti. La olis kierron mukaan toukokuun lopussa, mut katsellaan sitä sitte eka neuvolakäynnin yhteydessä.Vähän on vielä pää pyörällä tästä kaikesta, kotona temmeltää 10kk muksu. Eli ilmottaudun teidän joukkoon odottamaan20

 

iltapäivää!

Otin sitten muumi dvd:n pituiset "koiranuni" nokoset soffalla ja olo on ällöttävä. Mulla ovat päivänokoset alkaneet vaikuttaa tuohon huonon olon tuloon, mutta olin niin väsynyt ettei vaan silmät pysyneet auki.

Liro...juu miehesi taitaa olla oikeassa, älä eksy huolia aiheuttaville sivustoille, pysy vaan täällä meidän kanssa Kyllä kaikki on hyvin

Rötväles ja Maiqu, tervetuloa ja onneksi olkoon.

ok, kaipa sitä ois pakko mennä jääkaapille hakemaan vahvistusta.

 

hohoi miten kuulkaas tytöt väsyttä..ihan kauheesti..

tervetuloa uusille mammoille! :heart: ja onnea raskauden johdosta

Mää oon samaa mieltä annastiinan kanssa ettei kannata selata noita huolestuttavia juttuja mä ainakin yli reagoin ihan kympillä tällä hetkellä kaikkeen esim. tää mun listeria juttu oon itku kurkussa lueskellut noita juttuja joissa äidit kirjoittaavat miten kauhea ihminen olet jos olet tehnyt tämmöistä...ja silti järki sanoo et suomessa on hyvä ja puhdas ruoka ja kuljetuksissa huomioidaan kaikki mahdollinen ettei bakteerit leviä..

mulla ois seulaultra 30.10 jännittää taas että vielläkö siellä on elämää... =)
poika ja papu 9+1

 

Tervetuloa uusille!

Meillä vietettiin viikonloppuna kuopuksen synttäreitä. Oma olo oli koko viikonlopun mahtava. Tänään sitten ottikin takaisin oikein kunnolla. Aamulla
kävin tk:ssa labrassa. Kotiin tultuani söin ja sitten tuli paha olo, päänsärky ja kauhea yökötys. Vessassa sitten kävin nieleskelemässä ja päätin etten oksenna :x Inhoan sitä niin. Sitten pikaisesti sänkyyn ja nukuin pari tuntia,
kun mies oli kotona nuorimmaisten seurana. Jaksoin sitten vääntäytyä ylös, kun mies ilmoitti töihinlähdöstään. Ruuan tekeminen vaati jo ponnisteluja, itseltä hävinnyt ruokahalu. Jääpalojen rouskuttelu ainoa mikä kiinnostaa.

Aikalailla paljon samoja "oireita" ja tuntemuksia kuin teillä muillakin.
Toivottavasti tuo väsymys pikkuhiljaa alkaisi väistymään.
Tässä vaan omaa napaa taasen

Hauskaa maanantain jatkoa kaikille :wave:

 

Moi!
Tänään oli eka neuvola. Ihan pikaversio toteutettiin, kun oli noi kaikki lapset mukana. Niskapoimu varattiin ja se meni toiveitteni mukaan vasta 13.11.

Ei siis kummempia.
Jotain kuvotusta ollut nyt iltäpäivisin :$

 

Edelleen omaan napaan tuijottelen,tulin nyt nopsasti vaan kertomaan että...

Siellä se kutvonen olla möllötti,sydämensyke säännöllinen ja jalkojakin jo heilutteli. rv tasan 8+0,voi vielä muuttua myöhemmin.....

:heart: :heart: oon niin onnellinen!!! Nyt kauppaan,palaan myöhemmin :wave:

 

Ihana aina lukea ultra kuulumisia eikös ole tosi jännä et jo näin alussa ne siellä liikahtelee vähän..papukin liikutteli itseänsä viimeksi ultrassaa

 

mitenkäs se nyt näin meni...lähti ihan itsestään. . .
Voi kun menisi äkkiä nä 3 viikkoa niin voisi kertoa perheelle että meille tulee perheenlisäystä...ultran jälkeen sitten varmaan heti kerron äitille....ja siskoille. Ihan jo masussa kutittaa ajatus kertomisesta Miten se voikin olla niin jännää