TOUKOKUUN TOIVOTUT 2008 SYYSKUUSSA

Jenni, no onpas sulle tapahtunut kurjia asioita paljon. Ihan rauhassa voit tänne kirjottaa omia mietteitä. :hug:

 

Voi Jenni sinua. Kyllä on sinua koeteltu :hug: Vaikeata oikeasti löytää oikeita sanoja millä tukea sinua. Pienestä se oikeasti lähtee. Minä lähdin etsimmään sitä kadonnutta onnen tunnetta. Minulle neuvottiin ajattelemaan yhtä asiaa viimeisen viikon tai kuukauden aikana milloin olin aidosti onnellinen. Alkuun oli vaikeata löytää mutta lopulta ne onnentunteet löytyi vauvasta, hymystä, eleistä. Kun sit tulee se tunne että pitäis olla onnellinen mutta kun ei ole niin piti miettiä niitä tunteita tai katsoa vaikka valokuvaa. Alkuun tuntui vähän hölmöltäkin mutta lopulta siitä oli apua. Minä myös tukeuduin valoon. Kaikki valot piti olla päällä ja usein vielä kynttilöitä sisällä ja ulkona. Toivottavasti löytäisit sieltä mammaryhmästä vertaistukea! Minulle oli apua käydä kärrylenkeillä ja kahvittelemassa toisen sekopäisen mamman kanssa kun kumpikin tajusi toista eritavalla kun ns. superäidit

Ruokaongelmia meillä ei esikoisen kanssa ollut, häneen upposi kaikki mitä annettiin. Paino nousi omilla käyrillään ja pääsi sinne normijoukkoon siinä 2 vuoden iässä. Vieläkin on pienehkö mutta ei me vanhemmatkaan olla pituudella pilattuja

 

Jenni :hug: sulla on ollut ihan oikeita ongelmia lähiaikoina. Sun juttu toi mieleen itseltä sen jo entisen elämän n. 10v takaperin, kun erosin ja exä yritti listiä itsensä yms. Muistan elävästi, että oli aikoja, jolloin laski minuutteja iltaan. Kävin itsekin terapeutilla ja tuntui, ettei siitä paljon hyötyä tai ainakaan selkeyttä tullut, mutta kait se on auttanut jollain tasolla, kun ei vieläkään ole iskenyt mikään hirveää takapakkia.
Me tultiin just avoimesta Anna huutaa keuhkojaan ulos pinniksessä, kun ei hän halua päivisin nukkua ja veikka katselee Paavo Pesusientä sängyllä rauhoittuakseen, että jaksaa liikkariin illemmalla.

 

voi Jenni! Sulle on tosiaan tapahtunut kaikenlaista kurjaa monen ihmisen edestä!! Mäkin suosittelen tota vertaistukea. Eli pura tänne ajatuksiasi ja käy niissä mammatapaamisissa. Toivottavasti olo siitä helpottuu. :hug:

Mulla on kanssa välillä tosi eksynyt olo. Ei ihan tossa mittakaavassa kun Jennillä, mutta tuntuu etten osaa olla onnellinen vaikka kaikki on hyvin. Ei rahahuolia, ihana mies ja vauva. Tuntuu että aina joku asia on huonosti ja muilla asiat paremmin. Sitten murehdin ihan ihmejuttuja, kuten jäikö liesi päälle tms. Yritän ajatella asioita positiivisesti ja lakata murehtimasta mutta helpommin sanottu ku tehty.. Ja mua ahdistaa ihan hirveessä mittakaavassa nää kilot. Sori. Mulla kanssa valitusvirsi päällä.

Ilosempiin aiheisiin. Sain just verovirastosta kirjeen!!! Palautuksia tuli! JES. Jos sais ostetttua ittelleen toppapuvun talveksi, jotta olis sitten lämmin työnnellä vaunuja.

Kiinteistä. annetaan puoli bonapurkkia kerralla tai sitten Teema-sarjan espressokupista puolet (ne on just kätevän kokosia mössöjen sulattamiseen mikrossa).. Ja soseita siis 4 x päivässä. Ja ollaan kokeiltu yhtä makua aina pari päivää ja sitten lisätty uutta lajia. Nyt poika syö bataattia, perunaa, päärynää ja omenaa. kukkakaalista ei tykänny. Lauantaina alotetaan porkkana ja ma mustikka. eli näillä eväillä mennään. Ja korviketta menee ruuan päälle noin 1 dl. Eli enemmänkin vois kiinteitä antaa


Hullaannuin kaupassa ostamaan vauvanvaatteita ja lahjoja. Työkaverin vaimo sai just pojan ja mennään huomenna kaverille kylään. Mies saa varmaan hepulin kun oon tuhlannu rahoja.. En sentäs ostanut mitään kotiin (meillä kun on se muutto kuukauden päästä...)..vaik kaikkee ihanaa oliskin ollu kaupassa. Onneks pääsee ns. maalle niin ei pääse kauppoihin pyöriin joka päivä.

nyt täytyy mennä paistamaan lihakönttiä uunissa..

jaksuja kaikille uniongelmien ja muiden murheiden kanssa painiskeleville!!!

birdie


PS: kriisi kylläpä sulle sattuu ja tapahtuu kurjia asioita... Täst edes mä jätän auton oven auki, jos poistun autosta hetkeksi esim laittamaan kirjettä postiin.

 

Jenni Voi sua -miten voi yhdelle ihmiselle noin paljon sattua. Ei ihme ettet tiedä mistä puhuisit sille terapeutille. Mutta pääasia et puhut. Kyllä niitten pitäs osata sit kysellä. Vilma antoi hyviä neuvoja yritä keskittyä siihen ihanaan päiväsäteeseen ja mieheesi -varmasti heistä saat eniten voimaa. :hug: sinne. Tämä on oiva paikka purkaa itseään, mutta varmasti viellä parempaa kun oikeesti tapaat muita äitejä vauvoineen -se antaa vielä enemmän.

 

Onhan tuota tosiaan sattunut kaikenlaista, mutta tiedän ihmisiä joilla sattunut paljon paljon enemmän ja kurjempiakin asioita. Mulla onneks ollut vaan "läheltä piti" tapuksia. Tosin pelkäänpä pahoin että jompi kumpi mun vanhemmista tappaa itsensä ennemmin tai myöhemmin tahi sitten toisensa. Ne on sellanen hiivatin taistelu-pari,aina tapelleet paljon. Silti ovat olleet yhdessä jo 46 vuotta. Ei ne muusta kai tiedä... Rassaavat vaan mua edelleen omilla ongelmillaan, ihan kuin mun rinnassa lukis että Roskakori. Saako vanhemmista erota? Tai saisko ne vaihtaa??

Odotan tosi paljon tota mielenterveystoimiston järjestämää äiti-lapsi kokoontumista (alkaa vasta lokakuussa) niin pääsee tosiaan jutteleen "kaltaistensa" kanssa.

Ja kun sais nuo aivot nollattua ja unohdettua paljon asioita. Plus että unohtaisin mun työn. Mä olen yksi niistä reissukärpäsen puremista. Työ oli hirmu raskasta, olla poissa kotoa, asua kuukausia hotellissa, tehdä 10-13h/pvä, 6-7 päivänä viikossa. Ei mitään omaa elämää, ei harrastuksia. Vaan töitä ja töiden jälkeen yhdellä kaljalla käynti ennen nukkumaan menoa. Tuo kaljalla käynti on noissa reppuhommissa sellainen, miehinen tapa purkaa päivän työstressi... Ei niin häävit työolosuhteet (kiinassa esim. työmailla ei aina ollut vessaa, voitte kuvitella millaista siellä oli menkkojen aikaan...) Siltit tuota työtä vaan kaipaa. Kun oli tottunut siihen että aina oli lentoliput jonnekin päin taskussa... Päivääkään en tuosta ajasta vaihtaisi pois, mutta empä kyllä vaihtaisi tätä nykyistä elämää enää tuohon. Kai se on vaan se tietty vapauden tunne jota sieltä ajalta kaipaa. Reissata yksi pitkin ja poikin... Ja varmaan sitäkin tuossa kaipaa että ulkomaille pääsi karkuun noita kökköjä juttuja joita tapahtui elämässä. Ei siellä ollut aikaa asioita puida. Mutta niin kuin sanonta sanoo: Sen minkä taakseen jättää, sen edestä löytää. Neean, Kirpun ja mieheni vuoksi mun on nyt viimein purettava nuo kaikki tunne panttaukset.

Kiitos taas teille kaikille vinkeistä, otan niistä vaarin. Kaikki keinot kokeillaan, mä olen kuitenkin päättänyt täältä nousta, keinolla millä hyvänsä.

 

Marmotta jokos laukut on pakattu? hyvaa matkaa ja onnea uuten kotiin ja maahan :wave:

JenniEt ole ainoa joka kelaa noita tyojuttuja silloin talloin. minuuttiakaan en vaihda pois ja itku tulee kun taytyy palata tyomaalle, mutta kun olin myos toissa pitkia paivia ihan raskauden loppuvaiheeseen saakka... Kylla me viela keritaan, varsinkin kun ei varmaan oo rahaa edes jaada elakkeelle :kieh: . niin ja malttia sinne terapiaan, kun on noin paljon sinulle tapahtunut, hiljaa hyvaa tulee :hug:

WeissMiten riisi sopi? Toivottavasti ei tullut mitaan reaktiota :hug:

Kavin tanaan hakeen miehen viisumin suomen suurlahetystosta. Mies kirjoitti luvan hello kitty paperille, etta saan hakea sen passin, kylla tyttoja konsulaatissa nauratti . EN kehdannut tunnustaa etta se on mun kirjoitus paperia, kun brixtonista ei loytynyt muunlaista. Ei taida olla kirjeiden kirjoitus enaa suosiossa =) . taalla on mennyt paiva paansarkya potiessa. Kavin lenkillakin haukkaamassa raitista ilmaa, mutta ei helpottanut, taytyy kai mitata se verenpaine :ashamed: oon kylla ottanut laakkeni saannollisesti. No eipa oo hurraamista kun polla kipee ja ranteita sarkee, eika kehtaa valitella miehelle kun potkin sen ylos sangysta aamulla nostaan F:n pinniksesta, jotta saan imetettya tytyn. Onneksi lauantaina on luvassa shoppailua tyttokamujen kaa, paitsi oon taas kuluttanut taskurahani :saint:

nyt kaffelle ennen kuin tyty heraa. Ps eka paiva pitkaan aikaan etten ole syonyt kaffepullaa tai muutakaan makeata!

 

LC, kiitos. Oon saanut pakattua sen verran että matkalaukut on lattialla. Kyllä se tästä.. onhan mulla aikaa aina aamuneljään. Voi luoja tätä saamattomuutta. :|

 

Jenni :hug: Ei ihme, jos pään nollaaminen vie aikaa, aikamoisia juttuja on sinulle tapahtunut. Hienoa, että olet hakenut apua, ajan kanssa varmasti helpottaa. Asenne on sinulla kohdallaan, kun sanot, että selviät varmasti. Täällä me kaikki ollaan sinun tukenasi ja tsempataan täysillä! Vielä iso :hug: sinulle!

Weiss Minäkin täällä mietiskelen, että miten teidän riisikokeilut sujui? Toivottavasti se sopi pikkuisellesi.

Meillä on ollut tänään Jessillä kitinäpäivä. Aamulla tyttö heräsi hyvällä tuulella, mutta ensimmäiset päikkärit meni piloille. Naapurissa päätettii alkaa siivota ja tampata mattoja :/ . Eihän meidän neiti semmoisessa metelissä saanut nukutuksi vaunuissa, joten heräsi alle tunnin nukkumisen jälkeen. Kaikki seuraavatkin unet olivat alle 1h mittaisia, joten neiti oli koko päivän väsynyt. Nukahti yöunillekin jo vähän yli seitsemältä. Toivottavasti huominen sujuu paremmin.

Marmotta Hyvää ja turvallista matkaa! :wave:

 

Marmotta, juu tottakai koitetaan nähdä teidän suomen vierailuilla! =) Nyt kun täältä toisemme "löydettiin" 15 vuoden jälkeen. Kiva nähdä Eevaakin että miten kasvaa :heart:
Toivottavasti matka menee hyvin!!!!
:wave: :wave:

 

marmottalle turvallista matkaa!!

onpas jenni sulle tapahtunut paljon pienellä aikaa, ei ihme että kestää aikansa saada ajatukset kulkemaan, toivottavasti terapia auttaa jossain vaiheessa ja elämäsi helpottuu :hug:

auroralle pukkaa hammasta, näkyy jo sellainen hampaan reunan piikki alaetuhampaasta, ihmettelinkin miks on ihan vimmatusti järsinyt käsiään ja ollut kovin kärttyinen eikä sosekaan oo koko päivänä kelvannut, mut syykin sitten onneksi löytys, toki kestää vielä ennen kuin on hammas kokonaan tullut läpi mut alku se on tuokin..

iltapalaks mussutan suklaata ja juon siideriä, sellanen kevyt iltapala..

 

Kurpitsa, joo täytyy hommata niitä silikonisia muotteja tai sitten sulattaa niitä vähän aikaa pöydällä. Ei auta äitin syöminenkään. Mä luulen, et se ei vaan hiffaa tota lusikan käyttöö. Kyl se tykkää siit ruoasta mitä sen suuhun tungetaan ja sitä kovasti maistelee. Mut en mä tiiä.

Marmotta, juu meille ei maistu edes noi hedelmäjututkaan.

Onkos teillä muilla loppunu säpsähtely kokonaan? vai säikähtääkö lapsi vieläkin? Meillä meinaan se oli loppunu jo 3kk-neuvolassa, mutta nyt taas morotti sitten 4kk-neuvolassa. Nyt joudun sit tarkkaileen ja aika paljon se musta säpsähtelee edelleen Jotain fysioterapeutista se neuvolantäti puhui. Eli täytyy sit huomenna soittaa sinne neuvolaan.

Jenni, :hug: oot ikääs nähden kokenut aika huimia juttuja. Aina ei täällä kortteja jaeta tasan.

Weiss, täälläki ootellaan riisin tuloksia

Marmotalle sekä E:lle hyvää matkaa :wave:

Onkohan naukurilla taas netti poikki ku ei oo näkyny....

 

Edla-mamma meillä joskus todella harvoin enää morottaa. Ennemminkin nyt tulee itku ja muuten pelästyminen, mut ei enää levähdä kädet kuin ladon ovet. Kädet voi olla kyllä ylhäällä, mut ne menee sinne hitaammin. Empä tiedä saiko tästä mitään selvää.

birdiemua ahdistaa kans kilot. kiloklubi taitaa olla saldo sellaset -2kg . Mä oon nyt kuitenkin päässyt kuntosalille 2xvko ja kohta alkaa vesijumppa.

makeehimo se on palanut -johtuuko niistä pirun pillereistä vai mistä -pitäs alkaa karkkilakolle kerran olin vuoden ilman karkkii ja kummasti siihen tottu et ei tehny mielikään. Kuntoilla yritän ja sit vedän nannaa naamaan -mitä siitä ssit tulee. pöh mulla on kyllä huono itsekuri ton makeen suhteen.

Marmotta toivottavasti matka sujui hyvin!

Mukavaa viikonloppua kaikille! Me lähdetään su Tallinnaan muutamaks päiväks -ihanaa saada vähän vaihteluu tähän arkeen ja päästä kylpylään ja tietty shoppailee. Mulla on pankkikortist siru rikki ja on ihan orpo olokunei paljon voi kaupoille lähtee -no säästyypähän ne vähät rahat. :wave:

 

Pika huomenet kaikille.

Marmotta toivottavasti matka meni hyvin.

Jenni voimia :hug:

Meillä meni yö yhdelä heräämisellä. Nytkin nukkuu vielä. Lähden viemään esikoista eskariin. Palailen myöhemmin uudelleen, jos ehdin

Jossu & K melkein 4kk

 

Voi jenni :hug: on sulla paljon ollut kestettettävää..ei ihme jos mieli on matalalla. Itsemurha ja sen yritys on kuitenkin läheisille äärimmäisen rankkaa siinä käy niin monenlaisia tunteita läpi..ja se jättää jäljet syvälle. ( mulla on tästä kokemusta mutten tahdo siitä puhua täällä tiedän miltä susta tuntuu)

Weiss kiitos varoituksesta en varmasti lue

täällä on tosiaan allergia epäiltyjä useampia

ÄP puku: käytetään jos mahtuu, on meillä toinenkin 74 cm ostettuna jo valmiiksi.

kiitos haleista ja tsempeistä

 

Weiss: sopiko riisi täälläkin odotellaan...mä alotan tänään tuo almiron annnon rinnan lisäksi....

 

kiloklubi: viikkopudotus 1,1kg eli yhteensä +5,8kg. kannattaa siis vetää äärimmäiset hervarit ja antaa kaiken mennä pieleen. Eilen aamulla oli nuorempi isoista koirista tehnyt isommat asiansa tähän yläkerran automatolle, että sitä sitten siivottiin ennen kirpparille lähtöä. Mulla on juuri tuosta koirasta luopuminen epäselvien asioiden listalla, kun siinä on paljon merkkejä, että hän saattaa olla "vanhuudenkipeä". En halua, että viattomat kärsii, mutten ole ehtinyt paneutua asiaan. Lääkäri ei löydä mitään varsinaista vikaa kaverista. Tuo on se ikävin puoli eläimissä, ne jaksaa vaan hetken meidän kanssa.

 

marmotta Hyvää matkaa :wave: taidatte olla jo lentokoneessa
kiloklubi -2½ kg ! JIPPIIIII!! =) ( siis yhteensä elokuun alusta kun en ole joka viikko puntarille päässyt )
Kriisi Sulla on lähtenyt älyttömän hyvin paino! *kateellinen*

Meillä meni viime yö hyvin! pitkästä aikaa, tyttö nukahti klo. 21 söi klo. 2 ja puol 6 ja sängystä noustiin puol 9! Pari kertaa jouduin laittaan tutin suuhun, mutta jospa se tästä, itsellä paljon pirteämpi olo!

 

Kiinteistä piti kysyä: Tiedän että olette jutelleet paljon kyseisestä aiheesta, mutta en ole lukenut niin tarkasti kun ei ole meitä vielä niin koskettanut.. Joten sitä piti kysyä että tekikö kukaan itse soseet näin: keitetty esim.peruna/porkkana sitten esim. sauvasekottimella laitetaan sileäksi ja lisätään joukkoon korviketta, ja sitten vielä siivilän läpi? Siinäkö se? ja toinen kysymys, te jotka olette aloittaneet perunalla, onko tullut masu vaivoja? Olen kuullut että jollain saattaa tulla, ja sitten kun aloitetaan maistelu aloitetaan varmaan porkkanalla.

 

majj meilläkään ei viel ajankohtaista-taitaa meillä olla ne nuorimmat lapsoset tällä palstalla. Mä kyllä olen käyttänyt sitä keitin lientä kun sosetta oon tehnyt. Sit kun sotä tarjoo niin sit vois löysentää korvikkeella, mut en tiedä kun ei sitä muuten käytetä. Moni on puhunut täällä bataatista ja alottanut sillä, mut perunalla ja porkkanalla varmaan useimmiten alotellaan. Mä taidan mennä ostaa sitä bataattia oli aika hyvän näköistä -vois tehdä varastoon. Meillä kyllä varmaan tissitellään viel kuukauden päivät. Jos kotimaista parsaa löydät -kannattaa laittaa valmiiks pakkaseen. Soseiden teko on aika kivaa puuhaa -sitä ootellessa säilön kaikkee pikkuselle.

kriisi tosi hienosti sulla lähtenyt -imetätkö sä muuten -en nyt muista. Kun musta tuntuu et on kauhee nälkä kokoajan ja ei siitä voi oikein pinnata -muuten nää rinnat kuihtuu ja neiti kiukkuu.

Mut nyt esikoinen on kerhos ja mä meen kattoo josko pikku pirpana heräis et päästäis käymään kaupas täs välis. :wave:

 

merika joo taitaa ollakkin nuorimmat Mikä päivä teillä syntyikään? J:hän on syntynyt vasta 9.6

 

Tervehdys.

Eilen kävin jo rustaamassa illalla kahteenkin otteeseen ja kumpikin yritys katos jonnekkin |O

Marmotalle halusin toivotella hyvää matkaa :wave:

Ja Jennille :hug: Mulla on joitakin samantyyppisiä juttuja menneisyydessä,isän kanssa ollut ongelmia noin tiivistettynä jne... Oon onneks pystynyt puhumaan itteni kuiville niin sanotusti.Mutta kirjota ihmeessä tuntojas tänne koska siinäkin pääsee käymään läpi asioita itsensä kanssa...Koitahan jaksaa :heart:

Mulla ois tänään luvassa sose peijaiset... On bataattia ja porkkanaa,kukkakaalia ja lisää parsaa

Poika nukkunu aamupäkäreitä jo kohta kaks tuntia,milloinkohan viimeks ois tällästä tapahtunut Sain itekkin torkuttua,vaikka oon huono aamu-unia ottamaan. Ihan hyvä kun mieskin koko päivän poissa,niin jaksaa paremmin. Yö meni taas melko heikosti,mutta siihenkin näköjään tottuu...onneks on mun ihana äiti kuka silloin tällöin kattoo poikaa että saa levätä =)

No nyt hää heräilee,joten palataan myöhemmin....

 

soseista majj: mä teen sillai, et keitän eka perunat, soseutan tehosekottimella ja lisään korviketta joukkoon. Mitään siivilöintiä en oo harrastanut.. Ja sitten jos pakastan soseen, niin sulatusvaiheessa lisään joukkoon vielä korviketta. Meillä ei oo ainakaan tullu mitään masuvaivoja perunasta. Tosin kakasta huomaa että syödään korvikkeita, koska se on muuttunut ihan kiinteeksi. Oon muuten jostain lukenu että porkkanasta tulis herkästi allergiaa??? no alotetaan sen kokeilu ens viikolla.

kiloklubi mä en edes käyny vaalla tänään. Mulla heittelee toi paino näköjään kilonkin viikossa, joten ihan sama. Täytyy käydä kerran kuussa vaalla jotta näkee paljonko oikeesti painaa.. Niin ja vois ehkä kattoa mitä syö.

nyt täytyy mennä ruokkimaan pikkumies, ennen ku kauhee huuto alkaa..

birdie

 

Tervehdys!
Meillä aloteltiin ihan perunalla ja ei siitä mitään oireita tullut. Nyt menee jo melkein mitä vaan. Kauravelliä ollaan nyt maisteltu ja kaurapuuroakin. Ei ole mitään oireita tullut.

Nyt on hoksattu kääntyminen sillai, että selällään ei olla enää sekuntiakaan. Heti käännytään. Eilen iski mulle epätoivo ku tajusin että kohtahan sitä sitten kontataan....meillä on nimittäin esikoisen kaikki lelut aina pitkin taloa :headwall: Eihän se muuten haittais, mutta kohta joku tunkee ne suuhunsa! Ja kun on tosi pieniä leluja...sitähän saa koko ajan kytätä ettei löydä jostain maton alta jotain turtlesin miekkaa tms.
Voi että kun tolla 5 vuotiaalla on energiaa! Aina ollu aika rauhallinen ja helppo tapaus, mutta kun 5 vuotta läheni niin tahti vaan kiihty. Koko ajan hypitään, pompitaan, juostaan ja energiaa olis vaikka mihin. Huh huh sanon minä. Välillä meinaa mennä hermot äitillä :kieh:

 

kirjoitin pitkän selostuksen joka katosi. hitto kun ärsyttää. eli tiivistetysti: jenni :hug: ja marmotta toivottavasti meni matka hyvin.
Minä flunssassa ja vauva pirteä. tosin rohisi yöllä, mutta nyt ei mitään yskää tai merkkiä nuhasta, normaalia?