TOUKOKUUN TOIVOTUT 2008 SYYSKUUSSA

Marmotta: Meillä on alusta asti ollut tuo Emman kaukalo ja olen kovasti tykännyt, vaikka ei se kevyin kyllä ole. Mun mies kaiveli silloin kun kaukaloa ostetiin noita testivertailuja ja mun mielestäni se puheli että Emman kaukalo jakoi ykkössijan jonkun toisen kaukalomerkin kanssa. En nyt muista varmaks mikä se oli joten en uskalla tässä mainostaa. Tarttee kysästä mieheltä minkä testin tulokset se luki mä olen niin lahopää etten sitäkään muista. Ai niin ja musta myyjä puheli että edellisvuoden mallissa (-07) Emmalle oli ollut jotain ongelmia niskatuissa, mut se oli korjattu vuoden -08 malliin. Meillä on kanssa tuo adapteri käytössä jolla kopan saa kiinni vaunun pyöriin ja paljon on sitä käytetty. Asutaan täällä maalla joten kaikkialle pitää lähteä autolla, jotenkin on paljon helpompi ollut raahata matkaan vaan pelkät pyörät =)

Majj: Voin kuvitella kuinka säikähdit. Mä olen kans kerran ollut jo soittamassa ambulanssia kun Neea hökäs Levolacia henkitorveen. Ihan nirmaalisti annoin sitä ruutalla kun yhtäkkiä neiti teki hirmuisen käännösliikkeen, osuen mun käteen ja siitä seuraten ruiskusta meni suuhun isompi määrä tavaraa. Tyttö säikähti ja kiskas ainetta henkee. Eipä kuulunut enää ääntä ja tytön silmät alkoi mennä umpeen. Onneks oli mies kotona ja nappas tytön ja pisti pääalaspäin ja taputteli selkään niin että Neea sai kakaistua Levolacit kurkusta pois. Mulla puhelin soitti jo hätäkeskukseen... Kun neiti sai kaottu kurkun puhtaaks, alkoi hirmuinen nauru. Taisi olla hänestä hauskaa, mutta äidiltä petti polvet ja tuli itku. Tuon jälkeen mä en ole uskaltanut Levolacia neidille antaa, on mies saannut tuon hoitaa (silloin kun on ollut tarves) kun hän saa otettua vankemman otteen tytöstä.

Summer Vellitutilla meillä syödään kaurapuuro. Me ollaan käytetty niitä "tavallisia" tutteja, tai no siis anatomisia luonnonkumitutteja. Ainoa tutti mitä Neea on suostunut käyttään. Oppi tavan jo sairaalan osastolla (tosin siel oli perusanatomisiatutteja, ei lunnonkumi). Alkuunsa nuo luonnonkumiset oli niin hyviä kun ovat tosi pehmeitä, Neean suukku kun oli silloin niin pikkiriikkinen ja imukyky heikko. Siis asiaan, kaura velli tulee vielä suht hyvin läpi noista tuteista, tosin muutaman tossa itte "tuunasin" vähän suuremtamalla tutin ristikkokärkeä.

Isyyskuukausi: Mies pitää sen kun tuon kakkonen syntyy, luulen että tarvetta kaksille käsille on siinä alkuunsa =)

 

Huomenta,

Summer mulla on päänahka kans ihan kamala ja hiukset lähtee kävin valittaa kampaamos ja ostin sit 4system shampoota terapeuttinen shampoo hiuspohjan ongelmiin ja hiusten lähtöön. Tuntu ihan mukavalle. Ei ne hiukset kaikki lähde, mut kyllä on ohentunut.

majj mä näin niitä rengallisii tutteja prismas olisko ne ollut 6kk-> meillä huolitaan samaa merkkiä -nyt on jotenkin keksinyt ton tutin.

Repa yritä saada nukuttua. :hug:

Mut nyt mä alan pelaamaan esikoisen kanssa. Pääsen tänään seminaariin iltapäivällä, kunhan saan nukutettuu E:n isomamman pihalle ja esikon kerhoon. Ootan niin kovasti iltapäivää ja eteenkin sitä et nään työkavereita ja muita AIKUISIA!

Mukavaa päivää kaikille. M :wave:

 

merika täytyy siis käydä prismassa kattomassa, tosin jos ne oli 6kk-> niin ei kyllä vielä ole tarvis ostaa..

Viime yönä tyttö sai jonku huutokohtauksen, siinä puoli 1 aikaan ku oli eka syttö, hetken söi ja sen jälkeen kamala huuto! Naapuritkin varmaan heräs :saint: kanneskelin ja heijasin tyttöä n.15 min jonka jälkeen muka nukkui, heti kun laski sänkyyn alkoi parkumaan, lopulta sain nukutettua mun viereen. Muuten yö oli suht ok, pari kertaa heräs syömää ja tossa puol 9 noustiin sängystä

Olin suunnitellut lähteväni piiitkälle lenkille, se siitä vaunut jäi eilen autoon!

 

majj meille vauvauinnissa annettiin ohjeeksi laittaa sormi vauvan suuhun jos vetaa nenaan vetta, mutta tewille taisi menna vaaraan kurkkuun niin eipa tuosta olisi ollut apua. onneksi kaikki meni hyvin.
isyyskuukausi meilla mies jaa kotiin Avan kanssa pariksi kuukaudeksi kun palaan toihin. ei tarvitse tyton aloittaa pk:ssa heti.

nyt kutsutaan minua palaan myoh.

 

paitsi että eipä tuo isyyskuukauden pitäminen onnistukaan sitten kun toinen lapsi on syntynyt. Kävin tavaamassa Kelan sivuja siellähän se sanotaan. Isä menettää oikeuden isyyskuukauteen jos äiti alkaa saada äitiysrahaa ennen kuin isyyskuukausi on pidetty. Niinpä niin...Käytännössä mies ei voi tuota kuukautta siis pitää, koska mun nykyisen ja tulevan äitiysloman väliin jää 4 viikkoa väliä (jos nykyisestä äippälomasta on vähennetty ne 12 pvä). Periaatteessa mies ehtis ehkä just pitää tuolloin kuukauden, mutta jos tulokas taas tulee etuajassa, menetän mä ne 12 päivää ja mies koko isyyskuukauden. Et sillei...Hyvin on hoidettu asia niin että molemmat vanhemmat ei voi saada yhtäaikaa tukea kotonaoloon (paitsi isyslomanajan). No toisaalta on kai sekin ihan järkeen käypää, että jomman kumman on oltava töissä eikä tukien varassa "roikuta" kotona

 

miehella vapaapaiva ja juuri kun paasin koneelle niin eikohan mies tarvinnut apua avan kanssa. :kieh:
poika :hug: jaksamista sinulle sinne.
repa ihana, etta miehesi otti vapaata, etta saat nukkua. toivottavasti verikokeet tuovat valaistusta asiaan.

 

Huomenta! Tosiaan, exä tuli aamuksi, jotta sain nukkua muutaman tunnin. Tekipä oikiasti hyvää.
Poika: Olipa jo ikävä kuulumisianne! Voi, mie niin toivoin, jottei teille niitä allergioita tulisi, ihan itku pääsi! Susta on tullut niin kovin "läheinen"!!! :hug: Elämä, kun allergioiden kanssa ei ole välttämäti niin kauhian helppoa ja sen voi oikiasti vain ymmärtää, jos niitä pienellä on. Joskus saa pelätä jopa hengenkin puolesta, niin kuin meillä tuon esikon kanssa. Arkea siitäkin tulee, mutta joskus olisi vaan niin helppoa, kun ei tarvisi mietiskellä..
Katrinainen, sinäkin jaksat aina kannustaa, kiitos! :heart:
Repa: Toivotaan teillekin parasta, varsinkin että saataisiin kaikki vauvojen kanssa valvojat levätä! :hug:
Kyssäri: Mie oon aatellu vaihtaa nuo mein vaunut kuomurattaisiin, kun ei mahu purkamatta autoon. Onko jollain kokemusta Emmaljungan Scootereista?! Vai mikäkö olis hyvä vaihtoehto, täytyisi kuitenkin kestää sen 2-3 vuotta.
Eikö teistä kukaan oikiasti aio laittaa hyppykiikkua???? Kun kysäsin siitä aiemmin, niin kukaan ei vastannu. Mie aattelin sitä alkaa muutaman viikon päästä kokeilemaan.. On se verran hyppyytettävä pikku-ukko sylissäkin.

 

weiss: Meillä on tuola kaapin nurkassa hyppykiikku lainassa siskolta, ja ajattelin kyllä ottaa käyttöön, toki en nyt vielä hetkeen, mutta sitten kun sen aika on!

 

Hyppykiikku on tarkoitus hommata, kyllä. Ei mulla kestä kädet kohta hyppyytellä nostelemalla. Jos vaikka joulupukki tois kiikun vähän etuajassa. Ellei Italiasta löydy. Niiden mielestä se menee luultavasti taas siihen kategoriaan "laitteita, joilla suomalaiset kiduttavat lapsiaan".

Eeva heräsi aamulla puristaen nyrkillistä mun hiuksia. Aivan karmea määrä niitä ilmeisesti lähtee. Nyt ne on sentään lyhyempiä kun aikaisemmin, kun uskalsin vihdoista viimein leikkauttaa lyhyeks. Nyt vaan hirvittää, että pieni keräilee kätensä täyteen mun hiuksia ja tunkee suuhunsa. Pitää varmaan alkaa nukkumaan suihkumyssy päässä.

Kai tästä on pakko nousta laittamaan pyykit koneeseen. Vähän aikaa odottelin, josko ne loikkis sinne itsestään. Ilmeisesti ei..

 

Nyt on pakko avautua ennen kuin panta pään ympärillä kiristyy liian tiukaksi. En ole pystynyt/halunnut tästä vielä aiemmin kirjoittaa kun tavallaa hävettää. Mullahan on asiat tosi hyvin, Neea on kasvanut hyvin, nukkuu yöt kuin unelma eikä kamalasti muutenkaan itke. Paitsi ruokaillessa joka on välistä piinaa.Ei kuitenkaan mitään allergioita eikä masuvaivoja. Kotiasiat on muutenkin hyvin, parisuhde kunnossa, ei taloudellisia pulmia. Uusi vauva tulossa...Pitäisi olla onnellinen. Vaan en pysty. Mä olen jotenkin henkisesti kovin loppu, väsyttää ihan kokoajan, en saa mitään aikaiseksi ja itken päivittäin ja paljon. Joku ahdistaa ihan hirveästi, mutta en itse vaan saa kiinni siitä mikä tuota ahdistusta aiheuttaa. Jotenkin on sellainen umpikuja-olo, tahtoisin vaan nukkua kun silloin ei tunne tuota ahdistusta. Mies yrittää kovasti auttaa, mutta pelkään että hän kohta saa tarpeekseen mun jatkuvasta itkuisuudesta. Mä olen vaan sellainen haamu joka laahustaa huoneesta toiseen ja yrittää selvitä nipinnapin pakollisesta arjesta :'(

Karmea kirjoittaa tälläistä tänne kun tiedän että moni teistä taistelee ihan oikeiden ongelmien kanssa. Tuntuu että ruikutan ihan tyhjästä...ja niinhän mä teenkin. Kyllä mä sen järjellä tajua. Mutta kun sisällä vaan on niiiiiiiin paha olo. Välistä joudun ihan epätoivon partaalle Neean kanssa kun hän saa itkukohtauksia. Siinä sitten molemmat istutaan lattialla sylikkäin ja itketään. ja ihmekkös tuo että Neea itkettää kun kuitenkin vaistoaa mun "epätoivon".

 

voi Jenni :hug: voimia paljon ja kirjota vaan se saattaa helpottaa,,mulla on kanssa vähän ollut huonot fiilikset tai on vielläkin pelkään niin pirusti ettei tuu kohta mitään

 

Pura Jenni ihmeessä tänne oloa, jos se yhtään auttaa. :hug:

 

JEnni :hug: kylla me ollaan sun olkapaana taalla, itke pois huolet meille. Vaikka kuinka on asiat hyvin, niin muista vaan kuinka piipussa olit silloin alkuun NEan kanssa ja varmaan se nyt viela kelaa kun alitajunnassa kun uus vauva on tulossa. Jos asiat menee taysin epatoivoon ,niin hae ammattiauttajan apua, ennen kuin oot taysin lukossa. se ei oo hyvaksi sinulle, Nealle tai pikkuselle sun massussa. :hug:

Poika :hug: toivottavasti ei vain allergiaa vaavilla ja lohdutus :hug: sinulle. toivottavasti alat voida paremmin.

Weiss Hyva etta sait levata =)

Hyppykiikkua ei taideta laittaa, kaveri tarjos, mutta kieltaydyttiin. Taalla on F hoksannut omat varpaansa eli isosta varpaasta kiinni ja kiljasut paalle. Tanaan lisaksi on alkanut ryomimaan eteenpain, tosin etana vauhtia, peppu ilmaan ja maiskin alas alustaan ja potku jaloilla etta saadaan vauhtia

Heinuli ja Kirsikka Tomsku kiitos, soitin juuri laakarille, mut ei aikaa talle viikolle, taytyy kysya perutus aikaa. Mulla molemmat ranteet nyt ollut kipeena tuolta heinakuusta asti ja kipulaakkeet ei auta, ostin rannetuen mutta ei juuri auta. Yot on pahempia ja luulen etta on myos jannetupin tulehdus. Saas nahda mita laakari seta sanoo.

eilen pelasin sit eka kertaa elamassa sulkkista, mailat ja vehkeet ostin jo viime syksyna, mutta en uskaltanut aloittaa kun huomasin olevani raskaana.

nyt pyykkaamaan ja iltapaivalla vauva hierontaan.

LC ja kohta myos kiiltava kalju kun hiukset lahtee nyt tukkoina :kieh:

 

kiitos kaikille tsempeistä jospa se aurinko paistaisi risukasaankin joskus

Hyppykiikku: Ei taideta hankkia

Weiss: Imetätkö sä viellä? Mä viellä imetän mut kovasti koitan opettaa pullollekkin...rasittavaa tää syömisten vahtiminen.

Ai niin kiloklubiin -5 kiloa ( 1.9 aloitin)

 

Jennille halaus ja luulenpa, että hormoonit heittelee nyt pientä ihmistä mennen tullen. Itsellä on ollut itku ja raivokohtauksia noiden kolposkopioiden ja hoitojen takia lähinnä. Tänään menin sitten sinne varattuun loop-hoitoon (varmuuden vuoksi). Hoitoa ei tehty, otettiin vaan lisää koepaloja ja taas odotellaan Sama asiaantuntija, joka odotusaikana sanoi, että ei syytä huoleen, ongelma on menossa itsekseen pois, kävi taas katsomassa ja totesi, ettei tykillä kannata kärpästä ampua. Sanoi myös, ettei kannata hoitaa, jos ei tiedä mitä on hoitamassa. Noh,
toivon mukaan tää tilanne joskus menee ohi kokonaan ja nää kuukausittaiset kolposkopiat loppuu.

 

Jenni :hug: Minä olin esikoisen syntymän jälkeen samoissa fiiliksissä kun nyt kirjoittelet. Hän myös keskonen. Olin koko raskausajan lukenut lehdistä miten synnytys, imetys ja vauva-aika pitäisi mennä. Mikään ei kuitenkaan mennyt niin. Ahdistus alkoi purkautua vauvan ollessa noin 2-3 kuukautta ja oli pahimmillaan 3-5 kuukauden paikkeilla. Olin kun robotti tein kaiken kellon mukaan enkä näin jälkeen päin oikein edes muista koko esikoisen vauva-aikaa :'( Minulla todettiin synnytyksen jälkeinen masennus ja jouduin/pääsin psykologin juttusille. Minulle kuitenkin auttoi todella paljon kesän tulo ja aurinko, pimeys ja hämärä toivat vain enemmän ahdistusta. Toivottavasti saisit itsellesi vähän parempaa oloa puhumalla/kirjoittamalla. Itsestäni tiedän että voin helpommin puhua/kirjoittaa tuntemattomille. Pelkästään omien ajatusten kirjoittaminen voi olla jo avuksi! Paljon voimia tulevaan ja onnellista odotusta! :heart:

 

jenni: :hug:

 

Jenni :hug: Älä häpeä ajatuksiasi. Eihän me aina voida verrata omia huolia ja murheita toisten omiin. Sun huolet on ihan yhtä tärkeitä! Tärkeintä on musta se, että tiedostat itse tilanteesi (vaikket osaakaan pukea sanoiksi, mistä tuo olo johtuu ) ja haluat tehdä asialle jotain. Sulla on varmasti hormonaalisestikin nyt tosi kovilla keho, kun tavallaan vielä toipuu edellisestä raskaudesta ja toisaalla valmistautuu uuden vauvan tuloon. Älä vaadi itseltäsi liikoja; kuka tahansa väsyy pienen vauvan ja masuasukin kanssa välillä! Jos et ehdi siivota, niin sitten et! Ja voisi varmaan olla ihan hyvä, jos saisit juteltua jonkun ammattilaisenkin kanssa? Ellei pelkkä kirjoittaminen auta siis. Ei jäisi asiat vaivaamaan ja saisit purkaa sydäntäsi ja selvitellä asioita. Kovasti voimia!!

 

Jenni :hug: Mulla oli joskus ennen vauvaa jne. masennuskohtauksia mitkä muistutti luonteeltaan tota sun olotilaa... ne iski aina kun olin pieniä pätkiä työtn tms.... Voihan se olla että hormonitkin tekee tepposia,onhan se kuitenkin rankkaa,pienilapsi ja toinen tulossa vaikkakin ihanaa... Voimia kovasti :heart:

Poika,onpas meitä allergiaepäiltyjä...mikäs teillä olikaan tilanne?

Hyppikiikku saadaan ja koukku näyttäs olevan jo paikoillaan edellisten asukkaiden jäljiltä

Tänään käytiin luovuttamassa verta...saas nähä mitä niistä selviää,mutta jos ei mitään niin sekään ei vielä päästä piinasta kun ne ei vauvoilla vältsist näytä allergiaa...

nukuttu on :attn: Yö meni kohtuu kivasti,heräiltiin kyllä mutta tais siinä parintunnin pätkiäkin pari olla. Aamusta nukuin sit tunnin ja päivällä vielä parituntia...Toivottavasti tämäkin yö menee jotenkin unten mailla =)

Hitto kun on vaikee olla maidottomalla,jokapaikkaan on piilotettu jotain maidon osaa |O kai tähä tottuu =)

Nyt lähen höyryttämään parsakaalia...

yöunia kaikille tarvitseville :wave:

 

Jaahas, en sitten käynyt kaupassa. Mulla on lainassa ukkelin ihan uusi Mazda, kun poika tuhosi sen meidän kulkupelin. Menin kauppaa kohti kuten ennenkin, pysähdyin paiskaamaan pojan työkkärikorvaushakemuksen (palautunut taas vaillinaisena vaikka se täytettiin siellä luukulla) postilaatikkoon ja yritin hypätä takaisin autoon. Auto käy, valot, pyyhkijät ja vilkku päällä ja kaikki ovet lukossa. Niih, soitin Mazdan tiepalveluun ja hetken päästä sieltä kuski soittaa takas, että on tulossa Helsingin keskustasta meille Espoon keskukseen. Tunnin seisoskelin sateessa ja Anna huusi keuhkojaan pihalle kotona (onneksi vaavit ei olleet autossa). Kohta mä en uskalla astua ovesta enää ulos, taivas putoo niskaan.
Pitäisi vaan ottaa itseään niskasta kiinni ja laittaa huomiselle kirpparille tavarat valmiiksi ja alkaa lukea lauantain liikkariohjelmaa.
Toivottavasti teihin ei tartu tää Aku Ankka tauti, luulin jo tuurini kääntyneen hetken, kun sain niin lohduttavia uutisia siltä lääkäriltä.

 

jenni puhuthan asiasta neuvolassa. :hug: taalla saa kertoa aina myos murheistaan. onhan sinulla ollut melkoisen rankkaa ja uusi raskaus vie varmasti voimia. esikoista odottaessa tilanne oli ihan erilainen, nyt sinulla on jo yksi hoidettava ja huollettava. paljon paljon voimia sinne.
weiss sita varten taalla ollaan, etta voidaan toisiamme kannustaa. ja sinusta ja pojasta tuli jo odtusaikana niin laheisia, etta tuntuu ihan silta, etta tunnettaisiin paremminkin. :hug:
poika :hug: :hug: :heart:

 

Hyppykiikkua ei meillä ole eikä varmaan tulekaan. Ei ole kyl mitään paikkaa minne sitä ripustaiskaan, paitsi ulos Hypitetään siis poikaa itse

 

kriisi: Voi apua... Kyllä sua ny koetellaan! Voimia :hug: Kaikkea sitä sattuukin, mut onneks ei ollu sun lapset autossa!

 

Täällä taistelen edelleen inhottavan selkäkivun kanssa :headwall: . Eilisen pärjäsin ilman kipulääkettä, mutta tänään otin iltapäivällä panadolin ja nyt ibusalin. Ristiselkää juilii niin inhottavasti istuessa, kävellessä, kantaessa ja nostaessa. Eli mitään en saa tehtyä . Kipu paheni tänään iltapäivällä, aamulla oli ok. Mies oli päivän eri paikkakunnalla töissä, joten soitin siskoni minun avuksi. En saanut nostettua Jessiä . Mietin, että voisikohan kipu olla peräisin siitä, kun raskausaikana selän asento muuttui notkommaksi ja nyt se synnytyksen jälkeen alkaa palautua :/ ? Tai sitten kyse on vain huonosta sängystä (viikonloppu nukuttiin vuodesohvalla kylässä ) , nostelemisesta, kantamisesta jne. Niin toivon, että tää kipu menis jo ohi!

Jenni :hug: Kerro ihmeessä ajatuksistasi meille, toivottavasti se auttaa edes vähän! Paljon voimia sinulle!

Hyppykiikku Kaapissa semmoinen odottelee. En tosin tiedä onko meillä sille paikkaa...täytyy katsoa otetaanko käyttöön.

Kiinteiden määrästä Millaisia määriä teidän vauvat syövät päivässä soseita? Kuinka nopeasti olette lisänneet määrää? Syötättekö yhtä ruoka-ainetta aina viikon verran vai vähemmän? Meillä on syöty nyt reilu kaksi viikkoa kiinteitä. Alle puoli pilttipurkillista olen antanut kerrallaan. Tyttö varmasti söisi enemmänkin, mutta en ole uskaltanut antaa. Kakkaamisväli on harventunut kiinteiden aloituksen myötä, ennen tyttö kakki vähintään jokatoinenpäivä, nyt joka neljäs :/ . Vettä ja päärynäsosetta olen koittanut tarjota kasvissoseiden lisäksi, jos vatta alkaisi toimia paremmin...mutta ei. Tänään en tarjonnut kasvissosetta ollenkaan, koska aamulla tytön kakkiminen näytti niin kovin työläältä. Yökin oli kovin levoton, joten ajattelin sen johtuvan tuosta pitkästä kakkaamisvälistä. Pottua, porkkanaa, päärynää ja tosi vähän parsaa on maisteltu.

Rokotetutkimuksesta Onko joku meningokokkirokotetutkimukseen osallistunut saanut jo kakkosannokset rokotteista? Millaisia oireita tuli? Meillä piti olla huomenna rokoteaika, mutta se peruuntui tutkimuskeskuksen puolelta. Saatiin uusi aika ens viikolla. Jessi sai ensimmäisistä rokotteista kuumetta, ripulia ja oli muutenkin väsyneempi ja ärtyisämpi. Mietiskelen, että päästäänköhän seuraavalla kerralla edes pikkuisen vähemmillä oireilla.

Kriisi Johan nyt sattuu ja tapahtuu... :hug:

Majj Varmasti pelästyit :hug: . Onneksi selvisitte säikähdyksellä.

 

kriisi :hug: . täytyyhän sun tuurin jo muuttua paremmaksi.