TOUKOKUUN TOIVOTUT 2008 KESÄKUUSSA

Poika: Onneksi tuo on niin iloinen ja pirteä, oikea hymypoika. Siitä kyllä saa paljon voimia ja jaksuja tähän suohon. Ja enpä mie ole terveen lapsen kanssa koskaan saannu elää, niin mie en edes tiiä mitä se on
Jaksuja sinne!

 

CarmenMuistan kans vähän ironisia katseita kun kolme lasta sain ihan peräkkäisinä vuosina....ei ne kommentitkaan niin kivoilta tuntunu. Mielestäni se on niin ihmisestä kiinni mitä kukin jaksaa, toisille se voi olla maailman lopun paikka - toisille taas ihan rutiinin omaista. Mut kyllä pienten lasten kans tulee väkipakolla sellainen "rutiini kattaus" joka kohtaan. Kakkosen,kolmosen jne hoitaminen menee vähän vasemmalla kädellä joka suuntaan Siltikään se ei todellakaan ole kauheaa. Ite tykkään minimaalisista ikäeroista sisarusten kesken, just siks että kerralla tulee hoidettua hiekkalaatikko istunnot ja vahtimiset ja sitten myöhemmin helpottaa. Muuten - onnea talo löydöstä. Meilläkin on iso tönö, mutta ei tosiaan lähelläkään pk-seutua.

Rahahuolet Mulla on ollut vähän masista rahasta. On visaa, masteria, autoa yms. Sit vielä ruoka ja kaikki hankinnat & harrastukset lapsille. On kyll tiukkaa, raha käväsee tilillä ja karhujakin tulee Päätettiin hankkiutua noista korteista 0 saldoon - haettiin laina ja maksetaan kaikk pois ja yks kortti jätetään. Ihanne tilanne olisi että sais säästöön rahaan noita heräte & pahan päivän tarpeita varten.

 

Carmen...miä luulen et toi lapsihomma on niin tapauskohtasta. Teillä on yöt hyvin nukkuva ja helppo muksu niin varmasti jaksat toisen kanssa...miä taas en vois kuvitella tekeväni toista heti perään kun hätinä tämän yhden kanssa jaksan valvoa...musta ei olis antaa toiselle juuri nyt ja ajattelen et saakoon toinen nyt kaiken huomion ja ehkä Kassusta on sit apua kun on hiukan vanhempi mahdollisen sisaruksen syntyessä. Ajattelisin ehkä täysin toisin jos meillä olis nukuttu alusta asti. Mut etunsahan tuossa on kun saa pienellä ikäerolla..kaikki noi mitä itse mainitsitkin. Kaikessa on puolensa,mut pääasiahan on se että tämä on teidän tapanne,te haluatte näin ja kun lapsi on toivottu ja tilanne haluttu,niin ihan varmasti jaksaa...

 

Kenkakysymys, osaisikohan vaikka Kirsikkatomaatti auttaa.. kun Eevahan ei ole kenkia sunnuntain jalkeen nahnytkaan. Taalla on niin kuumaa ja kosteaa, etta sandaalitkin hiostaa, lisaksi niihin menee hiekkaa ja se hankaa. Varmaan jotkut ihan lapsykkamalliset olis ainoat joissa ei hikoais jalka, mutta nehan ei tue yhtaan. Voiko tosta kengattomyydesta olla jalan kehitykselle jotain haittaa, tarvisko se tukea kengasta? Eevahan liikkuu nyt vaan kavellen. Ma itse olen koko ajan ilman kenkia, en haluais Eevaakaan niihin pakottaa..

Eeva ehka on siirtynyt yksiin uniin. Eilen nukkui 11-13 eika sit enaa suostunut torkuille kun kokeilin joskus 5 aikaan. Tanaan oltiin aamu merella, oli kylla selvasti vasynyt mut sain pidettya hereilla lounaaseen asti. Nyt on ollut unten mailla vajaan tunnin. Jos se toisen tunnin viela nukkuis niin jaksais sit.

Summer, hae raparperia siita meidan takapihalta.

Puhe jatkuu edelleen, ei ole mennyt mykaksi kuten viime kerralla taalla kavi. Mua taas vaan nyppii se, etta kaikki olettaa Eevan puhuvan italiaa. Siis vaantaa vakisin sen sanomat suomenkieliset sanat italiaksi. Eihan ne oleta minunkaan puheen olevan italiaa, miksi sitten Eevan.. kun hyvin tietavat etten ole Eevalle italiaa opettanut. Samanlaista muuten tulee joskus taalla kun mita majj sanoi, kadikadikodi.. selvasti ymmartanyt etta kielta voi heilutella suussa.

Palaan lukemaan juttuja myohemmin, en olekaan aikaisemmin huomannut miten kovasti tulee juttua tanne.. nyt vasta kun pitais 2 paivan jutut urakoida kerralla!

 

Kaksi punaista pilkkua naamassa ja neljä selässä. Vesirokko?

carmen: Huaah. Ihanan tökeröä... Mut samaa mieltä olen, et ei kukaan muu voi tietää miten toinen jaksaa / ei jaksa. Ollaan kaikki niin erilaisia ja lapset varsinkin. Mulla on nyt se vaihe menossa, että itse vähän (eh) stressaan, et miten syksyllä jaksan, mutta se menee niinkuin menee. Ja jos en jaksa, niin sitten keksitään esikolle jotain hoitojuttuja tai mulle jotain apuja kotiin. Näin miehen kanssa sovittiin. Piste Mä en kans tiedä miten saisin pidettyä suuni kiinni, jos joku noin tulis töksäyttämään. Hohhoijaa. Koita vaan sinnitellä ja sanoa napakasti takaisin Kyllä me selvitään!!! :hug:

 

Carmen, onpas tökeröjä kommentteja :| aloin miettiä että toivottavasti en ite ole syyllistynyt moiseen...oon kyllä saattanut jollekin sanoa, että sittenhän teillä on vipinää tmv. Onks se paha? kun ei tuu kyllä ajateltua... valitettavasti se on niin, että esim esikoista odottaville pelotellaan että no nuku nyt kun sitten et saa enää ollenkaan jne, pelotellaan kauheilla synnytyksillä ja vaikka millä...voishan sitä enemmän niistä hyvistäkin jutuista ja kokemuksista puhua Mun kaverilla on 5 lasta tosi pienellä ikäerolla ja se puhui sitä joskus että olisko kolmatta odottanut, niin monikaan ei edes enää onnitellut! Ite oon kyllä onnitellu häntä jokaisesta raskaudesta niinku ekasta! Mulla on lapsilla ikäero 5 vuotta ja onhan se niinkin että sitten sitä alettiin heti ekan jälkeen kysellä, että millos uutta raskautta?! hyvä että sairaalasta pääsit kotiin, kun jo kyseltiin. Voishan olla ettei oltai ikinä haluttu/saatu kun yksi lapsi.

 

Marmotta, joo meen sinne mönkimään ja teijän äiti soittaa poliisille et joku hullu kökkii meijän takapihalla!

 

Marmotta,mun on pitäny kysyä Toscanasta...kun oltas mahd.menossa ensvuoden maalis-huhtikuussa. Tiiätkö millasta torppaa siellä olis mahd.vuokrata,mitä olis ehdottomasti nähtävä jne... kaikki info otetaan vastaan. Niin ja sääkeli tuohon aikaan...

 

summer/carmen: Meillä on kavereilla just tuo tilanne, et olisivat halunneet toisen lapsen heti perään, mutta ei näy eikä kuulu. Ja ihmiset jaksaa kysellä, että koskas ja milloin ja miks te ette ny hankikaan ku silloin puhuitte et olis kiva... Joo. Noinhan niitä lapsia tilataan. Mut eiköhän me kaikki joskus syyllistytä johonkin tökeröön lausahdukseen On mullekin moni sanonut et on vipinää / hulinaa, mut ei se oo musta paha. Mut toi et joo en varmaan olis ite selvinny jos ja jos, niin sellasta en jaksais kuunnella. Niinkuin yks äiti mulle silloin pari viikkoa sit sanoi.

 

Carmen Tiedän hyvin nuo kommentit, taisin silloin reilu vuosi sitten valitella täällä samaa. Ei niistä kannata olla moksiskaan. Todella hyvin olen pärjännyt kahden näin pienen kanssa. Vaatihan se alkuun totuttelua, mutta kuten Kirsikkatomsku sanoi niin toinen lapsi on jo paljon helpompi ja moni asia sujuu rutiinilla. Eipähän ole päässyt unohtumaan kun on niin pieni ikäero En mä osais enää kuvitella että muksuja olis vaan yksi. Joskus kun mies on käynnyt Neean kanssa kaksin kaupassa mä tunnen itseni ihan orvoks kun ei ole kuin "vaan yksi" lapsi hoidettavana. Toki tää vaatii järjestelmällisyyttä ja päivärytmi on aika tarkka. Se helpottaa niin kovasti arkea vaikka siinä toki joutuu luopumaan omista menoista aika paljon. Eli ei voi noin vaan lähteä minnekään vaan kakki vaatii tarkkaa suunnittelua - Niin pääse itsekin helpommalle ja lapset viihtyy. Päivärytmi on mun mielestä avain asia. Olen saannut sen meneen niin että molemmat nukkuu yhdet unet yhtäaikaa ja mulle jää parikin tuntia vapaata päivällä. Samoin illalla pistetään lapset nukkuun ain 8 aikaan jää sitten miehenkin kanssa sitä omaa aikaa. Tosin täytyyhän sanoa että meidän pimut on hyviä nukkujia ja muutenkin helppoja. ´

Kahden näin pienen kanssa elä on vähän kuin elokuvasta päiväni murmelina Netta herää 7.30 aamupesut ja ruoka. Neea herää 8-8.30 ja sit on hänen ammutoimivuoro. Klo 9.30-10 tytöt on kärryissä ja lähdetään lenkille jos sää sallii. Netta nukkuu vaunuissa ja Neea höpöttää kun käppäillään tuolla maalaismaisemissa. klo11 ollaan viimeistään kotona ja Neea alkaa ruokailun (Netta jatkaa,jos jatkaa unia vaunuissa). Kun Neea on syönnyt annan unipullon sänkyyn ja Neea käy unille. Tuossa vaiheessa Netta kaipaa jo enempi tai vähempi ruokaa ja huutaa Syötän Netan (kiinteitä jo menee) ja juodaan maito ja Netta käy päikyille. Klo12.30 alkaa äitin laatuaika. Usemmiten nukun itsekin tuolloin. 14-14.30 Neea herää ja syö välipalan, 15-15.30 Netta herää ja syö. Sitten kovaa leikkiä illalliseen saakka. Neea syö ruuan 17.30 ja Netta heti perään. Netta käy vielä pikku päikyille 45min maksimissaan. 19.30 Neean puuroaika ja heti perään Netan velliaika ja 20-20.30 meillä on hiljaisuus talossa. Päivä on siis yhtä kuin syöttämistä, vaipanvaihtoa ja nukuttamista. Mutta näin on hyvä ja jaksan itsekin. Jos kaupalla käydään tahi virailulla ne ajoittuu aamuun tai päikkyjen jälkeen. Tää meidän päivärytmi tuskin kyllä kiinnostaa ketään, kuhan kirjoittelin

Weiss ihan kuulla sinusta. Kyllä se aurinko ihan oikeasti vielä paistaa sunkin risukasaan. Ei elämä voi niin epäreilu olla! Ja tiedätkö, mä uskon että paljon kovia kokeneet osaavat nautti paremmin pienistä asioista. Siksi koettelemuksista kannattaa joskus olla "ylpeäkin". Ne kasvattaa niin pirusti.

Osaamisia Neea juoksee, kiipeä pöydille (kiskoo tuolin ensin pöydänalta ja kiipeää sen kautta), osaa tulla kyllä alaskin peppuedellä, palikkapelin palikat saa oikeisiin aukkoihin, kiskoo vaipat pois päältään, laittaa siskolle tutin kun sisko itkee, joitain sanoja tulee, ymmärtää puhetta jo hyvin, potkii palloa ja heittää... mitäs vielä? ajelee tollasella potkuautolla

 

Jenni, mua kyllä kiinnosti lukea teidän päivärytmistä! Toi on niin totta mitä kirjotit että eipähän ole päässyt unohtumaan asiat kun on pieni ikäero....olihan se outoa alottaa taas kaikki alusta...yöheräilyt jne kun oli jo tottunut 5 vuotiaan kanssa olemaan. Musta on kans outoa olla enää yhden kans välillä vaikka esikoinen onkin jo 6v. Ihan omituista ja kauheen hiljasta ja rauhallista ja kaikkee.....

 

Täältä osoitteesta löytyy muutama kuva tytöistä. Poistan sen julkisesta jakelusta huomenna joten käykää pikaiseen katsomassa jos kiinnostaa =)

http://www.kuvaboxi.fi/julkinen/2cj8t+jenni-tytot.html

 

Niin ja vielä hampaista. Neealla alkaa olla suu täynä hampaita. Tänään laskeskelin että niitä on jo ainakin 16 kpl

 

Ihania kuvia Jenni! :heart: Ja kiitos minunkin puolesta, että kirjoittelit teidän arjesta. Mua kävi oikeesti naurattamaan niin paljon, kun just eilen illalla sanoin miehelle, kun käytiin nukkumaan, että huomenna herään taas niinkuin elokuvassa "Päiväni murmelina" Eli jo yhden lapsen kanssa meillä on melko rutinoituneet päivät. Kahden kanssa pidetään varmaan yhtä tiukasti kiinni tuosta rutiinista ja todennäköisesti vielä enemmänkin. Mä kans uskon, että helpottaa mun omaa jaksamista ja lasten hyvinvointia, kun on samat rutiinit joka päivä. Tietty joskus kyläilyä tms. mutta noin pääsääntöisesti.

Sain ihanat saappaat pojalle! Punaiset ja kokoa 20. Pysyvät jalassa hienosti, kun on kapeampi tuo varsi. Toisin kuin niissä nokialaisissa.

Punaiset läiskät ei oo muuttaneet muotoaan, joten ilmeisesti nuo naaman täplät on mäkäräisten jälkiä...

 

Ihania kuvia Jennin tytöistä :heart:

 

k-tomsku Olin aikanaan töissä pankissa yksityispuolella ja siellä näki usein ihmisiä, joilla oli "pikkuvippien" ja luottokorttivelkojen kuukausierät käyneet liian suuriksi - jopa suuremmiksi kuin kk-nettotulot! Siinä kohtaa ainoa oikea tapa on just se, jonka tekin ootte tehneet eli ottaa yksi pankkilaina ja maksaa vipit pois. Noilla pikkulainoilla kun on tapana pysyä ihan ennallaan, kun korot on niin järkkyjä tilinhoitomaksuineen sun muineen. Tsemppiä teille - hyvä, että ootte ottaneet asian hoitoonne!

naukuri,summer, repa ja jenni Kiitos myötäelämisestä :hug: Kyllä se tosiaan on niin, että kaikki tyylillään (tässäkin asiassa)! Sitä paitsi mistäs minä tiedän, että JAKSANKO kahden näin pienen kanssa, mutta luotan siihen, että aina on naiset selvinneet ja niin selviän minäkin. Ja pakkohan se on - vai keksiikö kukaan vaihtoehtoja?? Ja tosiaan sekin on taivaan tosi, kun Repa sanoi näin pienen ikäeron olevan myös esikoisesta kiinni: nukkuminen on sellainen asia, että jos se sujuu niin eihän vauva-arjessa paljon sen suurempaa ts.äidin jaksamiseen vaikuttavaa asiaa ole! Hyvä ystäväni alkaa vasta _harkitsemaan_ toista lasta joskus tulevaidessa, kun erittäin huonosti nukkuva esikoisensa alkaa olla 3-vuotta.

Ja Jennille kiitos päivärytmistä (oikeasti oli mielenkiinoista lukea!) ja kauniista tyttöjen kuvista. Varsin ovat samannäköisiä typyköitä =)

Mutta nyt alan vääntämään tarjousta siitä talosta!!!! Käytiin isä-papan kanssa paikanpäällä ja 3h siellä meni

 

Carmen Johan on kommentteja ! Varmasti jaksat ja pärjäät kahden pienen kanssa hienosti, sitä ei kannata murehtia :hug: . Muiden kommentit saa jättää omaan arvoonsa.

Jenni Oli kiva lukea päivärytmistä . Ja ihania kuvia tytöistäsi :heart: .

Repa Lähetän sulle yksityisviestinä linkin. Linkistä löytyy talo, jossa asuttiin toukokuussa viikko Toscanassa . Ihana paikka! Jos haluat lisätietoa talosta, niin vastailen kyllä .

mitat J oli syntyessään rv 39+2 2790g ja 49,5cm sekä pipo 33,5cm.
1v neuvolassa 11,045kg ja 78,5cm sekä pipo 47cm.

 

Carmen: Ihanaa, toivottavasti talo on pian teidän!! Meillähän tuo poika ei ole nukkunut mitenkään superruusuisesti, mutta ilmeisesti ihan tarpeeksi hyvin kuitenkin, et uskalsi toista ajatella näin perään

Me hankittiin nyt eka virallinen ostos (rattaita lukuunottamatta ) uudelle tulokkaalle: kehto! Löydettiin käytetty, mutta ihan uudenveroinen, valkoinen puinen kehto. Hinta oli vain puolet sen vuokrattavan vaavi-sängyn hinnasta, joten päädyttiin sitten tuohon. Jos sieltä tyttö tulee, niin saapi siitä sitten aikanaan nukelleen kehdon. Ja nyt saa esikoinenkin nukkua omassa pinniksessään vielä tovin ja rauhassa sitten syksyllä totutella isojen sänkyyn.

Jaha, ny Kotivinkin pariin :wave:

 

Jenni, kauniit tytöt teillä :heart:

 

CarmenJuu helpotti kummasti kun tehtiin tälläinen ratkaisu. Tänään jo saatiin kaikki saldot nolliin niks-naks ja halki poikki pinoon. Rahasummana tuo ei ole iso, mutta kuitenkin aika ahdistavaa maksaa korkoja taivaan tuuliin. Oon kyll liian höveli osteleen turhuuksia, varsinkin lapsille Noh, mut rakkaat on kyll ansainnu kaiken.

MarmottaOo huoleti, ilman kenkiä viipottelu on vaan hyväksi ja mitään haittaa siitä ei todellakaan ole. Lihakset aktivoituu treenissä, varmsti itsekin antaisin olla ilman popoja etelän olosuhteissa ja varsinkin ihanilla hiekkamailla - ihquuuuuuuuuuuuuuuuuuu. Lasten Supergat on ainakin hyviä ja sieltä niitä saa, jos kevyempää tennaria mietit.



[/b]vastaisku skeptikoilleTuli mieleen näin jälkiviisaana...sanoin itsekin silloin kun oli niitä päivittelijöitä - lapsiahan ei saada tilaustavarana vaan ne tulee silloin kun aika on, että olisko tässä viisas ja softi tapa nappasta sormille sellaisia ihmisiä ketkä ihan ikäväks rupee. Muistaisin että toimi hyvin tälläinen pienehkö muistutus elämän realismista. Palailen taas, nyt unille :wave:

 

Jenni aivan ihania kuvia niin k auniita tyttöjä :heart:

Carmen toivottavasti saatte talon :flower: ja anna vaan piutpaut niille kauhistelijoille. vaan tunnustanpa minäkin et varmasti oon jollekkin sanonut joskus et teillä sit riittää hulinaa tai tms..mut en oo pahaa tarkottanut. Lapset ovat lahja.

Kirsikkatomskulle hali siitä se lähtee rullaamaan, mä oon kans aika höhlä ostamaan lapsille vaikka muuten oon aika tarkka rahoista.

 

Jenni: Ihania kuvia siellä tytöistä :heart:

carmen: Toivottavasti teidän tarjous menee läpi talosta!! =)

Eilen oli Niklaksen 1v neuvola eli, 74cm, 9470g (syntymä mitat 50cm, 4kg). Hyvin kasvaa omalla käyrällään =)

Huh huh että täällä on saanut touhuta, pakkailtu ollaan iha urakalla ja hieman tavaroita vietykkin uuteen kotiin. Sunnuntaina vissiin viedään isommat tavarat sinne, ihana päästä sit vihdoin sinnekki yöksi! Oon ihan malttamaton täällä ollut :ashamed: Sitten varmaan alkaakin nettipimento joksikin aikaa.

Mutta nyt laittamaan Niklas ensimmäisille päiväunille :wave: Joo, eihän meillä yhtään aikaisin nää aamut ala, kun nyt jo päikkäreille

 

Sulosia typyjä jennillä!

Carmen: Mun siskolla on kolme poikaa, vanhimmalla ja keskimmäisellä vuosi ikäeroa, keskimmäisellä ja kuopuksella 1½ vuotta ikäeroa. Ja hyvin ovat pärjänneet, toki kaikki lapset ovat hyviä nukkumaan olleet pienestä saakka, joten kai silläkin on osuutta asiaan kun saa itse nukkua täydet yöunet. Tyhmiä kommentteja olet kyllä saanut! :hug: Niin ja toivottavasti saisitte talon.

Meillä meni viime yö taas hyvin, nukkuun kl. 20:20 ja ekahertäys 5 aikaan, annoin maitoa ja nukuttiin vähä yli 8.

Nyt on sit sateet eksynyt tännekkin päin, tylsää kun ei pääse ulos.

 

Carmen, Naukuri ja muut toista odottavat Ei se pieni ikäero tosiaankaan niin paha ole kuin toiset tuntuvat ajattelevan. Toi tasainen elämänrytmi siis on musta yksi tärkeimmistä. Mutta sitten on myös se että osaa höllätä oikeissa kohdissa. Mäkin olin Neean aikaa kokoajan sitä mieltä että "hyvä äiti" tekee kaikki ruuat lapselle itse. PÖH! ei tule enää moinen mieleen, ei vaan aina ole aikaa. Toki Neea saa jo samoja sapuskoja kuin me itse syödään mutta usein turvaudun purkkiruokiin, molempien kohdalla. Mun luonteella en kyllä kestoiluakaan jaksaisi kahden näin pienen kanssa, olis pyykkivuori liian suuri mulle. Enkä mä ehdi tyttöjen vaatteita aina viikkailla kaappiin. Otan vaan suoraan narulta käyttöön. Eli tän tapaisissa jutuissa olen antanut ns. periksi. Kaikkea vaan en jaksa tehdä eikä se silti tee musta huononpaa äitiä. Joskus kun tuntui "toivottomalta" ja valitin miehelle siitä kun en jaksa/ehdi edes ruokaa lapsille itse laittaa, mun mies totesi: Kuuleppa Rouva, parin vuoden päästä saat ihan rauhassa tehdä ruokia ja kotihommia kun tytöt on isompi. Joten relaa nyt ja nauti noista pikkuisista. Loppuelämäs saat kyllä kokata, pyykätä ja siivota...miksi siis tehdä asioista nyt niin vaikeita kun helpommallakin pääsee? Ei tää aika kauaa kestä.

Kuinka oikeassa hän onkaan...

Eikä tuo meidän päivärytmi sit todella ole noin helppo kuin se teoriassa kuulostaa Mukaan mahtuu paljoan kiukkua, huutoa, epätoivoista nukutusta, tuttirumbaa, taiteilua yhdellä kädellä (osaan mm. laittaa ripsiväriä niin että netta on sylissä...) jne. Mutta paljon mahtuu mukaan myös naurua, leikkiä, oppimisen iloa ja rakkautta&lämpöä. Raskasta - joka päivä joo. Mutta sen arvoista - EHDOTTOMASTI!

 

Kirsikkatomaatille kiitos, annan siis hyvilla mielin juoksennella ilman kenkia. Nonnan mielesta se on jotenkin epasoveliasta mutta hopohopo..

Repa, me ollaan tassa vahan Toscanan pohjoispuolella etta sen alueen ekspertti en ole. Mutta Googlaamalla loytyy valtavasti talovaihtoehtoja Toscanassa ja jos B&B -tyyppinen kiinnostaa niin voin suositella ystavani omistamaa Firenzen ja Sienan lahistolla. Muutenkin johonkin sille alueelle on mukavin menna tuohon aikaan vuodesta ja katsella silla silmalla jossain rinteella olevia villoja. Laaksoissa saattaapi olla viela aika vilpoisaa aamuisin. Jos viinireissu kiinnostaa, niin Chianti-alue ja Montalcino on ehdoton! Muuten nakemisen arvoisia on Siena, tietty Pisa, Cortona ja Firenze. Ma itse ottaisin villan jostain pienesta kylasta ajomatkan paassa kaupungeista, saa sit omaa rauhaa kun haluaa mutta paasee helposti muuallekin. Saa siihen aikaan alkaa lammeta, joskus on paasiaisena ollut jo +25 taalla, Toscanassa pari astetta lampimampaa. Minusta se on just mukavinta aikaa taalla, ei ole liian kuuma eika kylma eika pahin turistikausi.

Eevalla oli ihan kamala aamu, huusi ihan hysteerisena raka poskella. Tieda mika oli, mutta vajaan tunnin kirkumisen jalkeen nukahti. Ja nukkuu edelleen, piatis kai kayda herattelemassa etta nukkuis pienet torkut sit iltapaivallakin viela, menee muuten ilta ihan mahdottomaksi. Rutiinit ihan hukassa, stressaa jo muakin ja takuulla myos Eevaa. Joka vielakin vihaa Nonnaa eika muu kelpaa kun mun syli. Koko ajan joudun kantamaan.
Taalla on muitakin suomalaisia! Koskaan ennen ole nahnyt enka kuullut. Shokki tormata muutamaan eilen, kuului jo kauas "Voi v* mika maa, siis eiko taalla muka myyda postimerkkeja?" Teki mieli menna sanomaan, etta no v* jos kaannyt ympari ja kaivat paan pois p*rseesta niin siina on kaupan ovessa iso lappu "we sell stamps" ja muutama metri toiseen suuntaan on ihan postikin. Ihanalla asenteella oli se porukka liikenteessa..