Saanen ilmoittautua mukaan keskusteluun!? Kovasti olen jo odotusajasta lähtien täällä teidän juttuja lukenut mutta josko nyt alkaisi oikein kirjottelemaankin. Että te olette jo hyvinkin tuttuja minulle, taidanpa siis kertoa jotakin myös itsestäni...
Elikkäs, pikku neiti syntyi 1.5 rv 37 päivän käynnistelyn jälkeen. Sappiarvot oli koholla sekä lievää raskausmyrkytystä, niin senpä takia alettiin tuo käynnistys. Synnytyksessä tytön sydänäänet laski hirmuisesti, että tuli kiirus saada neiti maailmaan (synnytys kesti nelisen tuntia). Teholle hänet kiidätettiin ja siellä viettikin ensimmäisen viikkonsa antibioottitipassa, sokeritipassa ym. Elikkä diabetestäkin pukkasi tuossa raskausaikana...
Masuvaivoista kärsitään edelleen, tai oikeestaan ne jo helpottikin hetkeksi mutta nyt on reilu viikon illat ollut hirveetä huutamista. Kovin äidin sydäntä riipii tuollainen, hyvä kun ei itkuunsa tukehdu... Ja siitä ensimmäinen kysymyksenikin, että mitä tuo mahtaa olla? Voisiko olla jonkinlaista maitoallergiaa? Oon ihan tumpelo näissä asioissa kun ensimmäinen lapsi kyseessä. Mikään ei tunnu helpottavan, ei edes ne asennot mitkä masuvaivoihin yleensä. Ite olen ruokavaliota kytännyt kuin hullu ja cuplatonia menee purkkitolkulla. Onneksi mies on kärsivällinen ja jaksaa tyttöä kantaa illasta toiseen, on muutenkin tosi paljon mukana hoidossa sekä osallistuu kotitöihin, mistä täällä onkin ollut puhetta.
Hampaistakin ootta täällä jutelleet.. kovasti kuolataan ja nyrkkiä mussutetaan mutta enpä usko noihin hampaisiin vielä. Tissimaidolla mennään, että senkin takia saisi hampaiden tulo olla myöhempänä. Tuossa 4-5kk iässä aattelin kiinteitä alkaa antaan, jos vaan niin kauan maitoa piisaa. Mitään liikatuotantoa ei ole, mutta aika varmasti neidin tarpeisiin... Yöt kun nukkuu 7-9h putkeen, sitten syöminen ja taas 2-3h unta päälle. Päivisin nukkuu ½-1h päikkäreitä ja on aurinkoinen kuin mikä. Kyllä sitä komeesti jaksaa ne itkuiset illatkin kun aamulla kun kurkkaa pinnasänkyyn niin siellä on hymyileväinen neiti odottamassa ruokaa. Eli yöt nukkuu pinnasängyssä (muutaman kerran ottanut viereen mutta melkeinpä olen huitassut pientä, niin sitä en uskalla sen enempää harrastaa) ja päivisin viihtyy hyvin itsekseen sitterissäkin siinä roikkuvia ötököitä seuratessa.
Kilokerhoon saisin luvan minäkin liittyä. Raskauden aikaisia kiloja on enää 4kg jäljellä (yhteensä tuli 17kg) mutta tätä painoa on muuten kertynyt ihan luvattoman paljon, että sellaiset 12kg sais lähteä hornan tuuttiin!!! Mutta, oon niin vietävän huono tuossa painon pudotuksessa, eli toisin sanoen herkut maistuu vähän liiankin hyvin. Hirmuinen kriisi päällänsä kun irtokarkeista on pitänyt tuon neidin masun takia luopua (tosin hyvä niin)...
Mitäköhän kaikkee piti kirjotella.. No taidan jatkaa huomenna lisää, ei tähän aikaan enää ajatus toimi!
Ja taisi muuten ensimmäinen kaimakin tulla tähän ketjuun, sillä meidän neidin nimi on Maija.. Kenen pienellä mahtoi sama nimi olla?!