Toukokuiset 2009

tuosta synnytysvalmennuksesta, se neuvolan perhevalmennuksessa katsottu video sai kyllä koko meidän valmennusporukan haukkomaan henkeä, hirveän videon olivat osanneet valita, siitä ei ollut sitten ollenkaan hyötyä vaan päinvastoin, aika hirveitä mielikuvia. Mutta sitten itse tutustumiskäynti synnärille oli hyvä, ja samoin itse lukemani jutut synnytyksestä. Mun täytyy sanoa että mä en kyllä ekassa synnytyksessä mitään hengittämisiä huomannut, olin niin väsynyt puolentoista vuorokauden valvomisesta että itse ponnistusvaihe meni siinä sivussa, epiduraali kun niin ihanasti vei kaikki kivut pois eikä ponnistusvaihe siis tuntunut oikeesti missään. ja se oli siis mulle paljon helpompi vaihe kun itse niiden supistusten kestäminen, koska ne sattui jos ei just ajallaan hokannut napata ilokaasua : ) ja epiduraali tosin vei sit nekin kivut mennessään. sori, nyt tästä tuli synnytyskertomus, ei ollu tarkotus. mutta mä meinaan tosiaan ottaa kaiken mahdollisen kivunlievityksen synnytykseen : )

Meillä on esikoinen melkeen kahteen kuukauteen nyt ekan kerran nukahtanu ysiltä, mikä ihana helpotus. siis kun se on muuten temppuillut sinne kymmenen pintaan... ja tämä ihan uus ilmiö joka alkoi enne joulua. nyt pitää toivoa että tää eilinen jatkuu.

ja vakuutuksista, me vaihdettiin if tapiolaan, hirvee summa per vuosi säästetään selvää rahaa ja palvelukin oli niin paljon parempaa, tää tyyppi istui meillä kaks tuntia ja käytiin läpi kaikki vakuutukset ja mikä kannattaa ja mikä ei. lisäks niillä on edelleen konttori täällä kaupungissa, kun if sulki omansa.

Isabel 24+5

 

Niitä synnytysvideoita on kaksi. Toinen kauheampi me katsottiin valmennuksessa ja toisen me lainattiin. Mun mielestä tuollaisten videoiden katsominen porukalla on vähän niin ja näin. Itkuhan siinä meinas tulla. Mutta siltikin kaikki tarpeellinen ja tarpeeton sanottiin siellä enkä kokenut että neuvolatädin esitelmät olisivat olleet hyödylliset.
Mut kukin tekee kuten tykkää.

 

Me siis katsottiin ruotsinkielinen synnytysvideo vuodelta viis. ja se oli kamala. joten en osaa siis sanoa millaset suomenkieliset vastaavat on. mutta joka tapauksessa parhaan valmennuksen saa mielestäni itse ottamalla selvää ja lukemalla, ei niinkään muiden synnytyksiä videolta katsellessa.

 

Pikaisesti tuosta synnytysvalmennuksesta minäkin.. TYKS on myös siirtänyt valmennuksen nettiin, tutustumiskäyntejä ei enää järjestetä. Itse olin sellaisella tosiaan kakstoista vuotta sitten ja sen positiivinen anti oli nähdä synnytyssalit ja muut tilat.. Neuvolan synnytysvalmennuksesta on kokoemusta samalta vuodelta(vuosikymmeneltä, heh..) ja siitä ei käteen jäänyt yhtään mitään positiivista. Videolta muistan edelleen erään synnyttäjän tylyn kommentin, että "ottakaa se nyt jo pois sieltä..".. Eli hieman sekavin fiiliksin menin esikoistani synnyttämään, mutta niiin silloin kuin nyt kuopuksenkin kohdalla kätilöt on oleet fantastisia ja ohjanneet, mikäli oma kroppa ei ole tiennyt, mitä tehdä..

 

Supisteli koko yön :/ Kävin aamulla heti päivystyksessä ja pääsen kohta lääkäriin. Hui kun pelottaa - onneksi ei ole mitään vuotoja tai kipuja.

Me katsottiin kanssa synnytysvideo ja saatiin infoa viimeksi perhevalmennuksessa. Meidän video oli ihan ok, tosin se synnytys näytti menevän todella helposti ja jouhevasti. Sain itse tosta kerrasta ainakin paljon irti...ainakin sen verran että kaikki kivunlievitykset tulen ottamaan jos vaan siltä tuntuu! Toivotaan nyt kuitenkin että siihen on vielä 14 viikkoa aikaa...

 

Huh, kaikki "kiinni, tiukkana ja kunnossa" ! Nyt pari päivää vähän iisimmin mutta normielämä saa jatkua. Ilmeisesti maha-asukin omat liikkeet laittavat kohdun supistelemaan.

 

Onneksi Haikaralla oli kaikki hyvin! Parempi tosiaan varmistaa kuin jäädä kotiin ihmettelemään oireiden/supisteluiden kanssa.

Mulla supistaa lähinnä rasituksessa, jos puuhailee pitkään tauotta tai on pitkään jalkojen päällä. Selvästi ovat pikkuhiljaa lisääntyneet, mutta eivät tee kipeetä, epämukavan olon kylläkin.

Meille vielä onneksi tarjotaan synnäriin tutustumiskäynti, jossa kerrotaan jotain kivunlievityksestä. Mutta se onkin sitten ainoa synnytysvalmennuksen tapainen, joka me saadaan. Mitään videioita ei tulla näkemään. Oma neuvola tarjoaa vaan muutaman perhevalmennuskerran, joista käytiin vaan yksi kuuntelemassa aiheesta imetys ja vauvan hoito. Mitkään psykologin johdolla käytävät ryhmäkeskustelut ei meitä kovin innostaneet. Kovin vähiin on tuo valmennus käynyt verrattuna kavereiden muutaman vuoden takaisiin odotusaikoihin. Toisaalta toi yksi perhevalmennuskertakin sisälsi suurelta osin itsestään selvyyksiä ja ennalta tuttua asiaa.

Noita harjotussuppareita lukuunottamatta olo on vielä mitä mainioin.
Sokerirasitustestissä kävin (vaikkei oireita ollut, mutta silti mentävä oli neu-tädin määräyksestä), negatiivinenhan se rasitus oli. Hyvä niin, kun oon läheltä seurannut sitä pistämisrumbaa kaverin kohdalla. Itse koen neuvolan touhun vähän liikaa vahtivana ja vauhkona. Odottajan omia tuntemuksia ei kuunnella vaan jauhetaan verenpaineesta (joka on kotona aina ennemmin matala, mutta neuvolassa kohoaa), tosta sokerista, pissanäytteistä ym. Neuvolaan monesti menee hyvävointisena ja hyvällä mielin ja sieltä lähtee kaiken maailman riskeillä ja oireilla peloteltuna. Sitten niitä alkaa itseltään kuulostelemaan ja tulee vaan vainoharhanen olo. Tulipas paasaus...

 

Mä kävin eilen myös tuossa sokerirasitustestissä ja vielä odottelen tuloksia, sekavin mielin, heh.. Toivottavasti sieltä ei ilmennyt mitään.

Aiemmin huolehdin niistä potkuista, tai siitä että niitä ei ole tuntunut. Vähän sen viestin kirjottamisen jälkeen makoilin sohvalla ja pikkuinen ilahdutti äitiä potkimalla mahaan. Miten voikaan pienet asiat saada mielen iloiseksi? Sen jälkeen on tuntunutkin aika paljon pikku liikkeitä, muljahduksia ja heilumista mahassa. Ei mitään isoja potkuja kuitenkaan hirveesti. Rauhallinen tyyppi vissiin, tai niinhän sitä voi toivoa

Mammajoogassa käyty, ja lumityöt tehty! Nyt voi vähän aikaa levätä ennen iltavuoroa. Jännä, kun välillä ei työt nappaa ollenkaan ja välillä maistuu ihan hyvältä olla töissä. Reilu 2kk jäljellä ennen äitiyslomaa, jos niin kauan ollaan työkykyisiä.

Hyvää viikonloppua, nauttikaa kenellä on vapaata töistä!

miida 25+3

 

Haikara: Hienoa, että kaikki on kunnossa!

Miida: Mulla sama juttu noiden töiden kanssa. Eilen oli taas sellainen päivä, että olis voinut jäädä kotiin nukkumaan, kaikki vaan potutti. Kun taas tänään oli tarmoa tehdä töitä oikein urakalla (jos ois vaan ollu mitä tehdä).

Mekin päästään tutustumaan synnärille eli se vielä tarjotaan. Tai niin olen ainakin ymmärtänyt noista lapuista. Ja kun tarkemmin vielä katsoo tuota rakenneultrasta saamaa esitettä niin kyllä vielä järjestetään synnytysvalmennustakin

Kävin tuossa hetki sitten hakemassa itselleni eteiseen tuolin, jonka avulla saa kengät helpommin jalkaan. Viime aikoina on tullut ongelmaksi seistä yhdellä jalalla ilman kipuja. Samoiten sohvalla makoilun jälkeen on tuskaa nousta ylös. Liekö asento sitten huono vai mikä, mutta ensimmäiset askeleet ovat ihan tuskaa. Mies tuumasikin tuossa yksi ilta, että kävelen kuin ankka. Mutta hetken kun on ylhäällä niin helpottaa ja pystyy liikkumaan normaalisti.

1,5 vko päästä pääsee taas neuvolaan. Saan sillon ne Kelan paperit täyteltäviks ja pääsee hakemaan äitiyspakkausta. Viimeeks neuvolassa oli puhetta tuosta pakkauksen vaihtumisesta ja mun neuvolatädin mukaan ne vaihtuu yleensä jo maaliskuussa. Tietenkin olettaen, että edelliset pakkaukset on loppuneet.

Kyllä taas tänään muistui mieleen maalla asumisen ihanuudet näin talvisaikaan. Aamulla pysähdyin auton kanssa postilaatikolle ni kappas, olin jumissa siinä lumihangessa. Hetken taistelun jälkeen pääsin liikkeelle, mutta samapa toistui sitten kotiin tullessa. Onneks mies lupautu käydä linkoomassa tänään, jos vaikka tulee tarvetta lähteä jonnekin.

Mukavaa viikonloppua kaikille!

Foxie, 22+5

 

Herrajumala mikä uutinen hyppäs silmille päiväkotipuukottajasta, ku tänne elleihin olin tulossa! Ei heikkohermoisen tommosia pitäis mennä lukemaan..

Olen taas ollu niin kovin kiireinen, etten ole joutanu asettua kirjottamaan. Lukemassa olen kylläki käyny taas joka päivä. Olen siis perillä siitä mitä kaikkea teille kuuluu, mutten enää taaskaan muista juuri mitään.

Hyvä juttu Haikara, että supistukset oli harmittomia!

Mie muuten sitte päätin ottaa sen äitiysavustuksen rahana, kun olen jo ennestään niin kurkkuani myöten täynnä turhaa roinaa. Ja isovanhemmat tulee hulluiksi aina vaateostoksilla.. Ite en ole ostanu juurikaan mitään vaatetta esikoisellekaan.

Kävin tänään antamassa verinäytteen, josta tutkitaan parvon vasta-aineet! ( Nimittäin yks minun työpari sairastu viikko sitte pavorokkoon, eli olen sille takuulla altistunu! Toivon vaan että joskus olisin sen tietämättäni jo sairastanu! Voi, että kun harmittaa.. Alkuraskaudessa siihen sairastuessa olis vaarana saada keskenmenon ja tässä vaiheessa jotain muuta ikävää, kuten vauvan anemia tms... mikä taas voisi aiheuttaa jotain..
Noh, ens viikolla saan tietää tulokset. Ei auta ku oottaa.

Mutta eipä meille itse asiassa mitään muuta uutta. Arki rullaa tasaseen tahtiin.
Hyvät viikonloput kaikille!
Alan ootella ukkoa kotia reeneistä..
Milla¤ 23+1

 

Ai niin sellasen loppukevennyksen voisin kertoa, että mulla tuo mies sai taas hyvän syyn vaihtaa autoa kun tulee toinen lapsi. Tämä edellinen auto ehti olla meillä n vuoden. Tällä kertaa tilaski sitte ihan uuden auton ja "laskettu aika" on joskus maaliskuussa (en muista tarkkaa päivämäärää). Mutta mieski nyt sitte odottaa!

Ja voisinpa vielä päivittää listaan oman oikean lasketun ajan..

Toukokuun 2009 odottajat:
2.5.09 Aurorah, kolmas, vm -76, KYS, tyttö
2.5.09 simpsa, esikoinen, vm -78, KOS, poika
4.5.09 Rei, esikoinen, vm. -83,TAYS
5.5.09 miida, esikoinen, vm -83
7.5.09 Tiuku72, kolmonen, SEKS , poika (lapsivesitutkimus)
7.5. Haikara80, esikoinen, vm -80 HUS
8.5.09 Isabel, kakkonen, vm -79, poika
9.5.09 Henttulivei, kakkonen.vm -80 PKKS
14.5.09 Nitta, toinen
17.5.09 Punatulkku, kakkonen, vm -81, TYKS
21.5.09 Milla¤, kakkonen, vm -82, tyttö
22.5.09 Tikrutar -77, esikoinen (km 04/08), SEKS
23.5.09 Inya -81, esikoinen, HUS/Jorvi
24.5.09 Mipsa
24.5.09 Foxie82, esikoinen, vm -82, K-HKS, poikaolo
25.5.09 Taisha, kolmas , vm -77, TYKS, tyttöfiilis
28.5.09 Tinka77, kakkonen, vm.77, JS

 

Heissain kaikille! Ja tervetuloa Taishalle!
On taas ollut vilinää ja vilskettä. Jouduin sitten käymään lekurilla sen alhaisen verenpaineen ja napakoiden suppareiden kanssa. Kohdunsuu on onneksi samassa kuosissa kuin aikaisemminkin, eikä pehmentynyt. Nyt tuli määräys hiukan hiljentää vauhtia ja kuntosalilla rehkimisen ja kuntonyrkkeilyn saa unohtaa kun paineet niin alhaalla että taju voi lähtee. Joten siirsin Elixia-korttia nyt sitten muutamalla kuukaudella.

Olen tässä ollut flunssassa, oli pari päivää sen verran kuumetta että kotona oli lepäiltävä. Vieläkin poskiontelot on "rämänä". Työmotivaatio on ihan kadoksissa ja saan vasta helmikuun ja maaliskuun vaihteessa pitää loput kesälomastani, peräti 2 päivää. Noh, pitkä viikonloppu.

Oli puhetta tuosta synnytysvalmennuksesta. Meillä aikoinaan katottiin neuvolassa isolla porukalla synnytysvideo. Siitä en kyllä muista mitään. Mukavaa oli käydä Jorvissa katsomassa paikat, jotta tietää mihinkä tullaan sit. Itse "valmennuksesta" ei nyt ollut niin suurta iloa, kyllä kätilöt huolehtivat hienosti. Jorvissa kylläkin oli niin erilaisia kätilöitä luonteeltaan että huhuh. Yksi oli sitä mieltä että kipu on kivaa ja toinen sitten otti enemmän synnyttäjän mielipiteet ja halut huomioon. Itse kävin lillumassa kuumassa ammeessa (Jorvissa siis) ja kuuma kaurapussi alavatsalla helpotti alkuun. Ilokaasu ei sopinutkaan, oksensin siitä. Epiduraali oli erittäin helpottava joten otan sen jos vaan ehdin nyt sen saamaan (ja kaikki menee hyvin että pääästään synnytykseen asti).

Sokerirasitustesti kuulumma tulee munkin riesaks. Näin ekalla neuvolakerralla oli puhe. Sen jälkeen kukaan ei ole puhunut mitään enkä itsekään pahemmin ole kysynyt.

Sain ne kela-lomakkeet ja täytyykin niitä täytellä ja viedä töihin se lopputäyttöä varten.

Hauskaa sunnuntaita kaikille!!

Tinka, 22+3

 

Paranemisia Tinkalle ja muille kipeille!

Täällä voidaan hyvin. Vatsassa liikettä tuntuu olevan paljon ja isoja ihania "muljahduksia". Eli taitaa vauvakin olla kasvanut ja vahvistunut Vatsa on kyllä kasvanut ja vaikuttaa monintavoin arkipuuhiin. Kenkien solmiminen on jo hankalaa eikä öisin asennon vaihtaminenkaan käy tuostavain. Lenkillä huomaa sellaisenkin mäkien olemassaolon, joista ei ole aikaisemmin tiennytkään! Ihana seurata vatsan kasvamista Vielä ollaan säästytty "liika"kiloilta ainakin omasta mielestä ja peiliin katsottaessa. Kotona mulla ei ole vaakaa, joten punnitusten suhteen olen ihan neuvolan varassa. En haluaisi siitä ottaa painonnoususta turhaa stressiä. Nousee sitten sen mukaan mitä nousee ja piste.

Viikonloppuna heräsin tosi kovaan jalkakramppiin toisessa jalassa. Alkoi suonenvetona ja levisi koko jalkaan ja paneheni ja paheni vain. Keski loppujenlopuksi lähes puolituntia. Eikä mitään pientä kipua, vaan ihan oikeaa kipua. Eivät auttaneet suolat, magnesiumit yms. keinot. Kramppi meni ohi ja samantien jysähti samalle puolelle päänsärky ja silmäkipu. Piti sitten soittaa ja varmistaa, etteivät olleet oireita mistään vakavemmasta, mutta kaiken pitäisi olla ok. Lueskelin netistä, että suonenvedot saattavat voimistua ja yleistyä raskaanaolevilla... ilmeisesti näitä on siis luvassa myös jatkossa

Töissä ihan sama juttu, kuin muillakin tuntuu olevan. Välillä jaksaa kiinnostaa ja välillä vain laiskottaa ja motivaatio nollassa. Onneksi nyt tasan kaks kuukautta töitä jäljellä ja välissä vielä talvilomaviikkokin.

Mukavaa viikonalkua!

Rei, 26+0

 

Äityispakkauksesta piti vielä kysyä. Tuleeko se postitse? Eli kun hakemuksen on täyttänyt, niin sitten vain odotellaan?

 

Pikaista paranemista kaikille kipeinä oleville!
Rei, kyllä se pakkaus tulee postissa : )
Mäkään en kotona punnitse itteäni, kun neuvolan vaaka kuitenkin näyttää ihan eri lukuja, niin en turhaan stressaa itseäni. Mulla on kamala motivaatio-ongelma, se kun on aivan nollassa, siis töissä. Ja työ on mielenkiintosta, mutta silti, ottaa vaan vastaan. Suurin syy on tietty se, että tiedän että pari kuukautta vain jäljellä ja sitten en enää palaa tänne, eli kyllä tässä jo viikkoja lasketaan...
Mulla oli eilen ihan järkyttävän jumissa alaselkä, sattui nostaminen ja kumarteleminen. Toivottavasti ei nyt jatku, ei ollut ollenkaan mukava vaiva. Toki me ollaan taas oltu menossa koko viikonloppu, on ollut juhlia ja muuttoapunakin oltiin, vaikka ei kukaan mun antanutkaan oikeen mitään nostaa : )
Huh, nyt tuntuu että tää vatsa alkaa kasvamaan oikeen urakalla ja ruokahalu myös... ylihuomenna neuvolaan, saa nähän mitä se vaaka sanoo ja verenpaine myös, kun on niin huippaillut viime aikoina. Ja salmiakin himo tullut takasin : )

Isabel 25+3

 

Meille ei synnytysvalmennusta edes tarjottu..eikä kyllä tullut edes mieleen kysyä, vaikka tämä on eka kerta miehelle. Luottavat ilmeisesti, että osaan miehen prepata itsekin Välillä kyllä tuntuu, että itsekin esikoista odottaisi, kun kuopuksen syntymästäkin tulee helmikuun alussa yhdekän vuotta

Kovasti on pitänyt tsempata ruokailun ym. kanssa..sokeriarvot on silti kokoajan koholla, torstaina niitä sitten Kysissä tsekataan. Varmaan joudun nostamaan insuliini-annosta ja / tai pistämään useammin. Tosin hyväksihän tälläinen ruokavalio ja ruokarytmi olisi kaikille, ei vaan diabeetikolle

Pakkausta jo kovasti odottelen, heti uudenvuoden jälkeen laitoin paperi Kelaan. Jospa se tällä tai ensi viikolla tulisi..pääsisi hiplaamaan pieniä vaatteita Mies on kyllä sitä mieltä, että olen jo hankkinut niin paljon vaatteita, ettei vauva ehdi niitä koskaan käyttää..mutta kun ne pienet vaatteet on NIIN suloisia

Töissä vielä kahdeksan viikkoa, sitten alkaa äippäloma. Motivaatio kyllä alkaa olla jo nollissa, mutta jospa tämä tästä

Mukavaa maanantaita,
Aurorah 26+3

 

Rei: Täälläkin ollaan noteerattu nuo pienet ylämäet. Aiemmin niitä ei tosiaankaan ole edes noteerannut, mutta nyt onkin eri asia. Tuntuu, että on työn ja tuskan takana nousta pieni ylämäki varsinkin kun tekee niin mukavaa tuolla nivusten seuduilla...

Mullakaan ei tuota 14 kg painonnousua oikeastaan edes näe, jos katsoo itseään peilistä. Mihin lie nekin kilot menneet. Viimeisten 3 vko aikana oon saanu painon pidettyy suht kurissa, eikä paino ole juurikaan ole noussut. Sanoinkin neuvolantädille viimeeksi, että otan ne kilot alussa ja lopussa sitten pysytään siinä samoissa lukemissa

Tänään oli mukavan työntäyteinen päivä. Normaalisti saa yli puolet päivästä surffailla netissä, mut tänään ei tullut kuuloonkaan. Ja huomenna sama juttu Vihdoinkin koko päiväksi tekemistä eikä edes tarvitse miettiä mitä tekee niin ja Isabel, mulla sama juttu että en välttämättä palaa tuonne työpaikkaan. Paluu riippuu ihan nyt vuorotteluvapaalla olevan henkilön halusta jatkaa töitä, tosin puhetta on ollut, että hän palaisi siksi aikaa, kunnes mie olisin halukas palailemaan töihin äitiyslomalta taikka hoitovapaalta ja näin pedattaisiin mulla vakipaikka.

Herranjestas kun tuo aika menee nopeasti. Vasta äskenhän oli syyskuu jolloin ne kaksi viivaa piirtyi r-testiin ja nyt kolkutellaan jo helmikuun tienoilla. Ja ennen kuin huomaammekaan, toukokuu on ovella

Pikaista paranemista kaikille sairastelijoille ja mukavaa alkanutta viikkoa! Kohta on taas viikko vähemmän äippäloman alkuun

Foxie, 23+1

 

Olo on raskas!! Maha tuntuu kasvavan koko ajan, ja se alkaa olla tiellä Supistelee jatkuvasti, mikä on ärsyttävää. Ja pääosin silloin kun istun, semmonen jännittynyt olo koko ajan. Kiloja tullut nyt 7, ja luulen että 20 kg nousu menee rikki tätä vauhtia!!

Olen todella kateellinen niille jotka oikein nauttivat raskaudestaan, hehkuvat - mä oon jo vakaasti päättänyt että esikoinen ei todellakaan ihan heti saa sisaruksia, en ikinä jaksaisi tätä rumbaa uudestaan (pitää odottaa että muistot katoaa!!). Jos Foxien mielestä aika rientää niin mun kello ja kalenteri ryömii eteenpäin....kunhan vaan vauva pysyy sisällä vielä pitkään, se on kuitenkin pääasia vaikka onkin semmonen tunne että tulis jo ulos!

Semmoinen maanantain valitus!

 

Onpas ollut kiirettä ja tänne tullut mahtavasti juttuja!

Foxie, mulla oli kans toi kävelyynlähtö vaikeaa, mut nyt on viikon verran ollut jo ok, kuntokin on mulla ehkä vähän parantunut.

Milla, olipas hauska tuo auton "laskettu aika" . Mun mieskin nauroi kun luin sille ääneen.

Haikara, ai sulle on tullut vaan 7 kiloa... Mulla oli tullut viime neuvolakäynnillä yhteensä ehkä 8-9 kiloa alusta mitattuna (ja mä olen alle 160cm pitkä...), alussa tuli nopeammin ja nytkin oli viikkotahti ollut noin +600g. Mut meidän neuvolantäti on ihan huippu, ei tullut mitään syyllistystä vaan pohdittiin miten joulun lomat sotki terveellisen arkiruokarytmin. Nyt luulen, että paino nousee maltillisemmin, kun on päässyt taas työpaikkaruokaloiden salaattipöytien ääreen.

Mun työtilanne näyttää hyvältä, vaikka harmittaakin, että joka kokouksessa jossain määrin sivutaan sitä, että mä jätän muille hommia liiaksikin asti ja mulle joudutaan nähtävästi palkkaamaan sijainen - muuten tässä ei olisi mitään, mutta kun tosiaan olen vasta viime syksystä asti ollut tässä työpaikassa. Lohduttaudun sillä, että esimies on nähtävästi ollut kuitenkin tyytyväinen mun työpanokseen. Tällä hetkellä enemmän jännittää miehen tuleva työtilanne, ei ole oikein tietoa missä se mahtaa olla vuoden päästä ja sitten on oma sotkunsa lomien siirrot ja isyyskuukaudet sun muut.

Te joilla on jo lapsia, minkä kokoisia vaatteita sitä kannattaa ostaa vastasyntyneelle? Meneekö ne 56-kokoiset heti pieneksi?

Inya, "kestovaippakankaiden huumassa", rv 23+jotain

 

Inya, meillä pidettiin aika pitkään just noita 56 senttisiä vaatteita, esikoinen oli 47 cm syntyessään joten eka kuukausi mentiin niillä ihan 50 senttisillä vaatteilla. vasta joskus kolmen kuukauden iässä sopi sit ne 60 senttiset päälle. mutta tuohan riippuu ihan vauvan koosta ja ruumiinrakenteesta, joten vaikea sanoa miten muilla. Mä tykkäsin kyllä siitä, että pienellä oli oikean kokoiset vaatteet päällä, kun muutenkin oli esikoisen kans sellasta opettelua se alkuaika.

Mä joudun varmaan pian siirtymään niihin mammahousuihin, kun nytkin on housujen nappi ja vetskari auki ja paidat alkaa olemaan vähän lyhkäsiä peittämään koko systeemin : ) Mutta kun niihin mammahousuihin ehtii niin totaalisesti kyllästyä tässä vielä niin ei ihan vielä huvittais kiskoa niitä jalkaan.

Haikara, älä välitä, ei läheskään kaikki nauti raskaudestaan, en mä esikoista odottaessa osannu nauttia oman kropan häviämisestä enkä nytkään, siis oon onnellinen toki siitä että vauva on tulossa, mutta en nauti siitä että maha alkaa oleen tiellä, välillä supistelee ja närästää ja vaikka mitä... ja väsyttää ja ihan kaikki pikkuisetkin vaivat tuntuu suurilta. ja ne hormonit, mä voisin pillahtaa itkuun ihan mistä vaan nyt. Ja aika usein niin tapahtuukin : ) siis ihan pikkujutuista. Ja synnytyksen jälkeen (joka ei siis ollu mitenkään vaikea edes) ajattelin että miten ihmeessä kukaan haluaa useampaa lasta... ja tässä sitä ollaan : ) eli sen taitaa aika nopeesti unohtaa kun kuitenkin lisää lapsia haluaa. Että tsemppiä, ei raskaana oo pakko vaan kukoistaa ja nauttia, saa marista myös : )

Isabel 25+4

 

Kiitos Isabel valitusluvasta Olet muuten onnekas kun et ole joutunut vielä mammahousujen pitoon...mulla on ollut käytössä jo 6-7 viikkoa! Ja noista sisaruksista vielä -kyllä semmoinen tulee jos suodaan mutta välissä saa olla 3-5 vuotta, ei mitään hoppua tähän tilaan uudestaan ja toisaalta haluan valmistua koulustakin jossain välissä!
Tänään kävin hankkimassa lisää "odottajan dopingia" eli liivinsuojuksia! Johan ovat isoja, näitä olisi kaivattu silloin varhaisteininä kun toivottiin tissejä ja pian!! Maitoa on alkanut tosiaan valumaan ihan asenteella, ihania läikkiä lakanoilla...:/ H&M uikkari saapui tänään, siis mammamalli - halpa oli ja sen huomaa, aikamoisen epäpeittävä myöskin mutta saa luvan kelvata. Torstaina menen uimaan
Nyt perhevalmennukseen! Ja huomenna alkaisi sitten viimeinen kolmannes...

Haikara80 25+6

 

Isabel: Saat olla onnekas, että nyt vasta harkitset siirtymistä mammahousuihin. Itse siirryin jo joskus viikolla 11 tai 12 eli yli kymmenen viikkoa näitä on käytetty. Ei oo toivoakaan, että menisi tavalliset housut jalkaan...

Haikara: Tervetuloa liivinsuojusten käyttäjien joukkoon. Täällä nukutaan jo rintsikat päällä kun ei öisin viitsi enää herätä märkiin lammikoihin lakanoilla. Sen olen huomannut, että lämpö provosoi jonkin verran rintoja tihkuttelemaan. Ainakin enemmän niitä lätäköitä tulee suihkun jälkeen.

Onneks en ehtinyt tilaamaan sieltä H&M:lta sitä mammauikkaria, jos kerta on laadultaan tuollaisa mitä Haikara kuvailit. Tyydyin ostosvimmassani ihan kaupan normi uikkariin, mutta saas nähdä kauan se mahtuu päälle. Mut meneepä ainakin sitten odotusajan jälkeen päälle ettei kuitenkaan ihan turha ostos ollut.

Nyt se on tämä "vauvavuosi" korkattu. Serkulle syntyi aamuyöstä poika ja miehen tuttavapariskunta sai tytön reilu viikko sitten. Jatkoa odotellaan...

Mut mie lähden moikkailemaan entistä työkaveria.

Foxie, 23+2

 

Heippa!

Nyt se on sitten todistettu ettei oo supermimmi. Maanantaina päätin sitten kiskaista oikein kunnon 11h työpäivän yhdellä pienellä tauolla. Tulos oli se että olin labratilojen puhdashuoneella lattialla jalat taivasta kohden kun alkoin kunnolla pyörryttämään ja alkoi kunnon supistusputki. Parhaimmillaan laskeskelin että suppareita tuli 6-8 tunnissa. Ja osa oli jopa kipeitäkin. Yö meni pyöriessä, supistukset jatkuivat, alaselkä kipeä ja nyt sitten tänään soitin neuvolaan ja hätäpäissäni äitiyspolille. Neuvolasta lähete synnytyslaitoksen päivystykseen ja äsken palasimme sieltä. Kyllä siinä miehelläkin hieman jo silmät kiiltelivät kun yritin pidättää erittäin huonolla menestyksellä itkua. Helpotus oli suuri kun saimme kuulla että vielä ei ole paikat lähteneet avautumaan eikä tuntuneet pehmeiltä. Kohdunkaula vielä ultrattiin varmuuden vuoksi että näkyisi pienemmätkin muutokset. Tirautin sitten vielä kätilölle ja miehellä helpotusitkut siihen loppuun. Synnytyslääkäri määräsi kuitenkin ehdotonta lepoa tämän ja ensi viikon eli sairaslomalle ja petiin. Töissäkin säikähtivät kun jouduin kesken päivän lähtemään päivystykseen. Levolla yritetään saada supparit normitasolle. Tuli oikein muistutus todellisuudesta että ei sitä raskaana ihan superia kannata leikkiä. Ensimmäisessä raskaudessa ei ollut mitään ihmeellistä ja nyt sitten otetaan ns. "koko rahalla" joten ei voi ihan hehkua ja nautiskella. Oli kyllä iso säikähdys. Tulipa purettua.... huoh....

Kaikkea hyvää kaikille.

Tinka, 22+5

 

Tinka77: Kuulostipa pelottavalta tuo kertomuksesi. Toivottavasti lepo auttaa. Itsekin olen huomannut, että rasitus on pahasta. Jo lähikauppaan käveleminen on välillä työlästä, joten etenen ankantahtiin. Ja ne ylämäet todella huomaa, kuten jotkut kirjoittikin.

Myös minä siirryin äippähousuihin jo ajat sitten eli joskus rv 12 tienoilla. Maha on todellakin jo iso ja usein tiellä. Se on alkanut jo tuntumaan raskaalta ja mietin kahteen kertaan viitsinko nousta sohvalta tai mitkä kaikki asiat kannattaa hoitaa samalla kerralla, ettei tarvitse moneen kertaa lähteä liikkeelle.

Kuten Foxie, itsekin nukun välillä rintsikat päällä liivinsuojusten kera. Ne vain öisin ahdistaa niin paljon (vaikka ovat löysät), että välillä sitten kestän ennemmin läiskiä lakanoissa. Kotoa en enää ilman suojuksia lähde. Itse olen huomannut, että kun on rintsikat päällä suojusten kera, ei rinnat vuoda oikeastaan yhtään. Eli jotenkin se tasainen paine koko rinnan alueella vähentää sitä. Mutta kun ne saavat olla "vapaana" esim. just yöpaidassa niin johon lorottavat. Ja saunan jälkeen myös tiputtelevat eli lämpö stimuloi. Samoin kosketus. Olen huomannut, että jos nukun ilman yöpaitaa, ne tihkuvat vähemmän kuin yöpaidan kanssa ja välillä vain nännien hipaisu saa ne vuotamaan. Tulipas tarkka selostus... Ovat vain todellinen riesa.

Meillä edelleen pesänrakennusvietti menossa. Maalattiin yksi lapsosen huoneen seinä, jotta koko huone ei olisi valkoinen. Nyt olen etsiskellyt kivoja sabluunamalleja netistä, jotta saadaan muutama kuvio samalla värillä niihin maalaamattomiin seiniin. Laatikoissa odottaa kaappi ja pinnasänky kokoamista kunhan tuo maalausoperaatio on ohi. Ja pahvilaatikoissa on odottamassa saatuja vauvatavaroita/vaatteita pesua kunhan kaappi on valmis ja on paikka niille tavaroille. Ollaan myös etsitty kivaa mattoa ja lamppua ym. "tilpehööriä" väriä tuomaan. Näin esikoisen kohdalla ja kun vointi on vielä suht hyvä, on mukava hössöttää tällasiakin.

simpsa ja 26+jotain

 

Mä olen kanssa Haikaran ja Foxien tapaan käyttänyt mammahousuja lähes alusta alkaen. Vatsa turposi tai kasvoi kyllä heti. Vatsa oli heti alussa niin alhaallakin ettei edes matalavyötäröiset housut mahtuneet. Eli joo, näihin housuihin alkaa pikkuhiljaa kypsymään, toiset mammahousut jäi jo pieniksi Tosin ei tarvitse työaamuisin pitkään pohtia, että mitä jalkaan kiskaisee

Tinka, muista ottaa rauhallisemmin töissä! Välillä tulee kyllä liikaa rehkittyä eikä tajua, että on vatsa mukana menossa. Hain eilen puita varastosta, kun mies ei ollut kotona. Täytin ensin puukopan täyteen ja kannoin pari metriä...Oli pakko tyhjätä kori ja viedä vain muutama puu kerralla. Mulla sattuu heti nostaminen ja kantaminen selkään ja varsinkin alaselkään. Muutenkin selkä alkanut päivä päivältä vaivata enemmän. Toivon vain, ettei menisi enää paljon pahemmaksi. Muuten ei kyllä pysty istumaan töissä. Venttely ja liikkuminen auttaa hetkeksi, mutta sitten kipu on takaisin. Jotain helpotusta pitäisi keksiä.

Onko muilla haasteita löytää sopivaa asentoa öisin? Selällä en ole enää reiluun kuukauteen pystynyt nukkumaan ja nyt pelkkä kylkiasentokaan ei aina tunnu mukavalta. Mulla on jo hetken aikaa ollut käytössä extratyynyjä ja -peittoja, jotta saisin aseteltua itseni hyvään asentoon. Välillä makaan puoliksi miehen päällä, siinä on yleensä paras olla, omatekoinen vartalotyyny

Työmotivaatio on nollassa, odotan vain lomaa ja nakitan (luvan kanssa kyllä) sijaiselleni työt

Rei 26+3