Toivovatko kaikki äidit nykyään vaan tyttölapsia?

  • Viestiketjun aloittaja Rinsessa
  • Ensimmäinen viesti
vieras
Alkuperäinen kirjoittaja Greippi:
Alkuperäinen kirjoittaja kiilusilmä:
Alkuperäinen kirjoittaja Greippi:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
No minusta siinä ei ole mitään epänormaalia, että toivoo jompaa kumpaa sukupuolta.

Se on epänormaalia, jos pettyy lapsen sukupuoleen.
Mutta mitä järkeä on toivoa jompaa kumpaa, kun siihen ei voi mitenkään vaikuttaa? Saa sen minkä saa...
Toivoohan sitä ihmiset lottovoittoakin... todennäköisemmin sitä kuitenkin saa toivomaansa sukupuolta olevan lapsen kuin 7 oikein.
Totta. Mutta mitä tapahtuu sitten, jos lapsi ei olekaan sitä toivottua sukupuolta? Kannattaneeko etukäteen mietiskellä että toinen olisi kiva, mutta toinen ei...
Sorry, mutta minusta se vaan on outoa jaottelua. Kuulostaa melkein jo joltain kehitysmaameiningiltä. Kyllä ne molemmat sukupuolet ovat toivottavasti vanhemmille yhtä rakkaita ja toivottuja.
Tuskin tapahtuu yhtään mitään. Kyllä minäkin vähän toivoin, että toinen lapsemme olisi poika, mutta aivan yhtä rakas hän olisi minulle jos olisi tyttö.
 
Greippi
Alkuperäinen kirjoittaja dfdaf:
Alkuperäinen kirjoittaja Greippi:
Alkuperäinen kirjoittaja tytöt on ihania:
Minun tyttötoiveeni johtuvat siitä, että kaikki tuntemani pojat ovat olleet ihan mahdottomia rasavillejä ja tytöt taas kilttejä enkeleitä. Itselläni on ollut sisko ja on ollut ihana jakaa hänen kanssaan kaikki asiat. Veljen kanssa välit eivät olisi olleet yhtä läheiset.
Ihania yleistyksiä sinulla...
Nämä eivät olleet yleistyksiä, vaan havaintoja tosielämästä. Tällaisia lapsia nyt vain sattuu olemaan meidän suvussa ja tutuilla.
Mitäs jos saatkin ihan normaalin hieman vilkkaamman tytön tai rauhallisen pojan? Mahtuvatko hekin normeihisi? Onko sinusta muuten ainoastaan rauhallinen ja kiltti enkeli hyväksyttävä lapsi vai kelpaako hieman villimpikin vaihtoehto? Ihmiset kun ovat temperamentiltaan erilaisia, jo lapsena.
 
kiilusilmä
Alkuperäinen kirjoittaja Greippi:
Totta. Mutta mitä tapahtuu sitten, jos lapsi ei olekaan sitä toivottua sukupuolta? Kannattaneeko etukäteen mietiskellä että toinen olisi kiva, mutta toinen ei...
Sorry, mutta minusta se vaan on outoa jaottelua. Kuulostaa melkein jo joltain kehitysmaameiningiltä. Kyllä ne molemmat sukupuolet ovat toivottavasti vanhemmille yhtä rakkaita ja toivottuja.
En usko, että normaali ihminen ottaa asiasta vuosikymmenten surua ja tuskaa, vaan rakastaa lastaan ihan samalla tavalla, oli se toive sukupuolesta toteutunut tai ei. Suurimmalle osalle se toive ei ole mikään elämän ja kuoleman vakava asia... Eihän sitä lauantaisinkaan jäädä märehtimään, kun ei taaskaan jättipotti osunut kohdalle ;)
 
Greippi
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Greippi:
Minusta tuntuu kummalliselta ajatus, että toivoo jompaa kumpaa. Miksei kumpikin olisi tervetullut? Tosiaan aika pinnallista.
Jos toivoo jompaa kumpaa, ei se tarkoita, etteikö toinenkin sukupuoli olisi tervetullut. Taidat olla nyt sinä joka yleistät.
Tjaa. Jos näin on, niin miksei sitten voi vaan todeta, että tuli kumpi vaan, on yhtä toivottu ja tervetullut...; )
 
tytöt on ihania
Alkuperäinen kirjoittaja Greippi:
Alkuperäinen kirjoittaja dfdaf:
Alkuperäinen kirjoittaja Greippi:
Alkuperäinen kirjoittaja tytöt on ihania:
Minun tyttötoiveeni johtuvat siitä, että kaikki tuntemani pojat ovat olleet ihan mahdottomia rasavillejä ja tytöt taas kilttejä enkeleitä. Itselläni on ollut sisko ja on ollut ihana jakaa hänen kanssaan kaikki asiat. Veljen kanssa välit eivät olisi olleet yhtä läheiset.
Ihania yleistyksiä sinulla...
Nämä eivät olleet yleistyksiä, vaan havaintoja tosielämästä. Tällaisia lapsia nyt vain sattuu olemaan meidän suvussa ja tutuilla.
Mitäs jos saatkin ihan normaalin hieman vilkkaamman tytön tai rauhallisen pojan? Mahtuvatko hekin normeihisi? Onko sinusta muuten ainoastaan rauhallinen ja kiltti enkeli hyväksyttävä lapsi vai kelpaako hieman villimpikin vaihtoehto? Ihmiset kun ovat temperamentiltaan erilaisia, jo lapsena.

Lapsen temperamentille ei tietenkään voi mitään. Tähän asti kyllä näyttää suvun geenit periytyvän meillekin eli tyttö on ollut varsinainen päivänsäde ja poika paljon ärhäkämpi. Tarkennan vielä, että rakastan kumpaakin lastani yhtä paljon sukupuolesta riippumatta. Silti, jos saisin valita, haluaisin vielä yhden tytön.
 
vieras
Alkuperäinen kirjoittaja Greippi:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Greippi:
Minusta tuntuu kummalliselta ajatus, että toivoo jompaa kumpaa. Miksei kumpikin olisi tervetullut? Tosiaan aika pinnallista.
Jos toivoo jompaa kumpaa, ei se tarkoita, etteikö toinenkin sukupuoli olisi tervetullut. Taidat olla nyt sinä joka yleistät.
Tjaa. Jos näin on, niin miksei sitten voi vaan todeta, että tuli kumpi vaan, on yhtä toivottu ja tervetullut...; )
Miksi ihmeessä sinä jänkäät tästä asiasta???

Niinkuin sanottu, tuskin tuo sukupuoli nyt mikään elämän ja kuoleman kysymys on vanhemmille, vaikka jompaa kumpaa toivoisikin. Ei se todella tarkoita, etteikö myös se toinen sukupuoli olisi tervetullut vaikka jompaa kumpaa toivoisi.
 
Esikoisesta toivoin että olis poika ja niin hän onkin.
Tästä toisesta toivon että olis tyttö. Ultrissa ei olla kyselty sukupuolta, kattellaan sit miten pikaseen pitää laittaa maailma uuteen järjestykseen jos tämä seuraava syntyy kaikkien "pikkuosien" kera :D

Mutta siis en mä varmaan nyt suoranaisesti pettynyt olisi vaikka toinen poika tupsahtaisikin. Sama vauvahan se on kuka tuolla mahassa mesoaa, sukupuolesta viis (vaikka se vois kyllä olla se tyttö :D )
 
vieras
Tykkäisin olla poikalauman äiti, en ole koskaan ollut prinsessatyyppiä ja tytöt ovat paljon hankalampia ja kierompia murrosiässä. Mutta ehkä sitäkin oppii jos tyttö tulee seuraavaksi.
 
Annu
Alkuperäinen kirjoittaja Rinsessa:
Olen kuullut monen raskaana olevan sanovan, että haluaa varmistaa sukupuolen ultrassa. On sitten aikaa "toipua järkytyksestä", jos tulokas onkin poika!
MInä olen varmaan täysin kummallinen ku nyt kakkosta odottaessani mulle on vilpittömästi ihan sama kumpi tulee. Haluan tosin tietää kumpi tulee, mutta sukupuoli on ihan sama.
 
Greippi
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Greippi:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Greippi:
Minusta tuntuu kummalliselta ajatus, että toivoo jompaa kumpaa. Miksei kumpikin olisi tervetullut? Tosiaan aika pinnallista.
Jos toivoo jompaa kumpaa, ei se tarkoita, etteikö toinenkin sukupuoli olisi tervetullut. Taidat olla nyt sinä joka yleistät.
Tjaa. Jos näin on, niin miksei sitten voi vaan todeta, että tuli kumpi vaan, on yhtä toivottu ja tervetullut...; )
Miksi ihmeessä sinä jänkäät tästä asiasta???

Niinkuin sanottu, tuskin tuo sukupuoli nyt mikään elämän ja kuoleman kysymys on vanhemmille, vaikka jompaa kumpaa toivoisikin. Ei se todella tarkoita, etteikö myös se toinen sukupuoli olisi tervetullut vaikka jompaa kumpaa toivoisi.
Ihan huvikseni.

 
Mä toivon lapsen sukupuolen selviävän ultrassa ihan omaa uteliaisuuttani. Toivoin esikoisesta poikaa, mut tyttökään ei pettymys olis ollu. Toivon saavani myös tytön, mut poikapesuekin tekee mut ihan yhtä onnelliseks.
 
mie
Alkuperäinen kirjoittaja Lunatic:
Alkuperäinen kirjoittaja mie:
Minä olen toivonut poikia ja kaksi poikaa minulla onkin :) kolmannestakin toivon poikaa ja sit on meidän lapsiluku täynnä.
Ja kuu on juustoa, lehmät lentää jne.
:xmas:
no joo, ehkei lapsiluku olekaan vielä täynnä.... olisihan neljä poika vielä komeampi sarja..... tai viisi.....
 
Wow
Alkuperäinen kirjoittaja no:
minusta ajatus tytöstä jotenkin yököttävä. ihan jo ne pimpin pesut, menkat sun muut. ja kun tietää et se on heikompi sukupuoli, seksiobjekti
What the f*ck? Siis ihan oikeastiko joku ajattelee tuollaista? Olette sairaita.
 
vieras
Mä toivoin poikaa, sain pojan. Sitten sain tytön ja toivoin taas toista tyttöä ja sainkin. Mutta 100 prosenttisen varmasti olisin ollut yhtä iloinen vauvasta, oli sukupuoli kumpi tahansa...
 
tytön äiti
Mitä pahaa siinä on, että toivoo jompaa kumpaa sukupuolta ?? Eihän se nyt sitä tarkoita etteikö se toinen vaihtoehto olisi rakas!

Minä ainakin kovasti toivoin tyttöä ja tytön sain!

Tytön kanssa on enemmän yhteisiä juttuja.. helpompi mun on nukeilla leikkiä kun pojan kanssa kaikenmaailman sotaleikkejä! Aikuisella iällä tytär voi olla myös hyvä ystävä , poikaan välit helposti etäisemmät. Oman äitini kanssa käyn kuntosalilla, messuilla risteilyillä, ulkona syömässä ja tuntuu että etenkin raskauteni aikana välimme lähentyivät entisestään.

Ja muuten, miksi on yleisesti paljon hyväksyttävämpää että mies tahtoo pojan mutta äiti ei saa toivoa tyttöä ????
 
äippä
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja no:
minusta ajatus tytöstä jotenkin yököttävä. ihan jo ne pimpin pesut, menkat sun muut. ja kun tietää et se on heikompi sukupuoli, seksiobjekti
nimenomaan!!

Ja joku vielä peesaa tällaista kommenttia.... :eek:
Minusta kyllä nuo asiat on huomattavasti tutumpia, NÄIN ITSE NAISENA.
 

Yhteistyössä