Toivotut taaperot '09

Anselmiinatar Ihanaa kuulla teistäkin! Teilläpä onkin sirpakka neiti Mutta toiset on pieniä, harvoin niissä oikeesti mitään hälyyttävää on, jokainen kasvaa omaa tahtiaa.

Pantsu Onko imetys nyt kokonaan jäänyt? Jännä juttu, että toiset sen sitten jättävät itsestään. Mutta monestihan tuo on just hyvä tapa, että on päivän tai kaksi poissa, niin kotiin tullessa ei sitten syystä tai oisesta enää kaipaa. Itse toivoisin, että meillä kävis jotenkin samoin, mutta en oikein usko, että niin tulee tuon meidän pojan kanssa käymään. Kuitenkin ymmärrän haikeuden. Onhan se yksi iso askel taas otettu.

Veena Paljon halauksia? Minkälaisia teidän yöt on suurinpiirein? Kuinka nukahtaa, montako kertaa herää? Syö yöllä? yms, Voi olla, ett oletkin niistä jutellut, mutta en nyt muista. On aina tosi rankkaa, kun yöt on huonoja. Meillä edelleen heräillään pitkin yötä ja mä imetän edelleen öisin. Ei ole ollut yhtän kokonaist yötä tämän 1v 2kk aikana, en oikein edes sellaista odota, tulee kun tulee. Meillä harvemmin yölä kuitenkaan huudetaan suoraa huutoa ellei olla kipeinä. Lähinnä heräillään, pyöritään, vääntelehditään, kitisään jne. Mutta vaihtelevasti 2-8 kertaa yössä.

Lion Ei meilläkään nukahdeta omaan sänkyyn. Ja meillä nukutaankin meidän sängyssä. Uskon, että tämäkin sitten ajallaan. Lapset ovat erilaisia. Toiset tottuvat ja oppivat helpommin ja toisille erilaiset asiat ovat tärkeitä.

Bartsu Kovin tutun kuuloinen päivä. Meillä harrastetaan just tota makarooniksi heittytymistä tai väännetään itsensä kaarelle niin, ettei saa mihinkään vaunuihin tai istuimiin laitettua ilman. Muutenkin noita uhmakohtauksia on alkanut tulla enenevässä määrin. Sympatiat siis. Täälä toinen joka kauhulla odottaa sitä varsinaista uhmaikää.

Meillä menee siis nyt ihan ok. Aikamoista tahtojen taistelua tämän herran kanssa on ja välillä äidin hermo on vähän tiukalla. Tänään kävin uimassa yksin, ja sekös vasta mukavaa ja piristävää olikin. Täytyy ottaa tavaksi, en käsitä, miten en ole aikaisemmin tajunnut. Poika tuntuu olevan jo niin iso ja ymmärtää monenlaisia juttuja. Tekemistä pitäis olla kokoaika mielin määrin.

 

Millis huoh. Saman kuulonen kauppareissu, tuttua : / Ja aivan mahtavan hienot 1v mitat!! Ja joo, meilläkin kirjat oli yhdessä vaiheessa ihan hirvee hitti, nyt se kauhein into on vähä laantunut. Yhtä kirjaa se kantaa vain ja ainoastaan luettavaksi, "myyrä ja lumiukko".. muita ei jaksa ees kuunnella

Pantsu no ohoh.. aika hurjaa. Mutta toisaalta lohduttavaa, jos poika ite imetyksen jätti. Ei tarvii alkaa mihinkään huudatuksiin tai muuhun ikävään. MUt YMMÄRRÄN haikeuden.. mulla se haikeus jatkuu edelleen vaikka imetyksen lopetuksesta on vajaa vuosi

Veena pahottelut öistä. Rankkaa on, se on totta. Mut jos yhtään lohduttaa,nii meillä mitkään "dietit" tai yösyömättömyys ei oo poistanu heräilyjä. Osa öistä nukutaan ku tukki ja taas jo toisena itketään 1h välein. Mitään logiikkaa ei oo .

Lion kyl mä uskon ainaki vakaasti, ettei lapsi ikuisuutta kaipaa mua/miestä makkariin Mä uskon et se kypsyys tulee ajastaan pakottamatta, näin ainakin "viisaammat" sanoo.

Bartsu joo-o, mä koetan luottaa ettei uhmista tuukaan koska se on jo nyt näin kauhee Meillä autoilu on ollu aina painajainen, välillä menee ok mut yleensä alkaa huuto ja pullistelu jo 5min jälkeen. VAikka ajetaan lähes joka päivä ees jonkun verran. No,kukapa haluais olla paikalleen köytetty kun olis paljon kivempi poukkoilla pitkin takapenkkiä.

Haltia ihana. Se on totta. Kun on ees hetken poissa kotoa niin jaksaa kitinää ja kaikkee ihan eritavalla.

 

Veena kuulostaapa rankalta teidän yöt, paljon :hug:

Mä kans odotan kauhulla uhmaikää kun nyt on jo sellaista kiukuttelua usein että huh huh... Poika ei oikeasti meinaa uskoa millään kun kieltää ja tekee samoja pahuuksia koko ajan, eli menee läträämään kissojen vesikupeille tai syö kaikkien laitteiden piuhoja. Ei auta vaikka huutais naama punasena. Sitten kun kannetaan pois tekemästä pahaa tai otetaan kielletty tavara pois kädestä niin saa aivan järkyn raivarin. Välillä on nää aamupäivät muutenkin sellasta kitinää ja natinaa että höyry nousee itellä korvista ku tuntuu et mikään ei kelpaa ja mä en sais tehä mitään muuta ku istua pojan vieressä leikkimässä. Ja meillä kans sama homma Haltia et pitäis olla sitä tekemistä koko ajan eikä meinaa viihtyä vaan kotona millään. Mutta kun en ite jaksa lähteä joka päivä jonnekin kaupungille tai itäkeskukseen...

Sisu sai nyt oman huoneen, tai siis minä ja mies muutettiin oma sänkymme toiseen huoneeseen. Ei ollut poika muutoksesta moksiskaan ja voin sanoa että olen nukkunut ihan hurjasti paremmin kun ei tarvi pelätä että joka kerta kylkeä kääntäessä alkais kuulua sieltä pinnasängystä jotain vääntelehtimistä. Nyt ei ole öisin tarvinnut käydä hyssyttämässäkään pitkään aikaan onneksi.

Meillä suosikkileluja ja leikkejä on tällä hetkellä kaikki pallot, sitten kaikki soivat ja ääntelehtivät lelut joiden tahdissa voi hytkyä Kiipeily on ihan pop ja samoin viltin alle piiloon meneminen.

Kauhean nopeasti tuo kävely lähti käyntiin kun sai ne ensiaskeleet otettua, nyt viipottaa menemään jatkuvasti. Meillä ei tosin ole vieläkään kenkiä hankittuna, joten ulkona ja kaupoissa poika istuu rattaissa.

Oletteko antaneet lasten syödä herkkuja tässä vaiheessa? Kävin meinaan pojan kanssa itäkeskuksessa italialaisessa jätskikahvilassa ja erehdyin antamaan jätskistäni maistiaisen. Sen jälkeen olikin sitten suu auki vaatimassa koko ajan lisää niin että söi melkein puolet mun jäätelöstä! Ja on kyllä saanut keksiä ja kakkua ym. myös välillä maistaa, hyvin kelpais

 

emily herkuista. Periaatteessa ollaan silleen menty, että en aktiivisesti anna mitään herkkuja (siis keksejä tms). Karkkia tms. ei oo annettu ollenkaan,eikä tulla ihan heti antamaankaan. Mut olen antanu maistaa rajotusten (maito) mukaan vähän millon mistäkin, siis esim pullasta tai kakusta. Kesällä sai pikkumaistiaisen jäätelöäkin. Ja jos ollaan kahvipöydässä/erik.tilaisuudessa niin annan maistaa jotain. Yleensä sille kelpaa omat jutut, rieska tai hedelmä tms. mut joskus esim. kyläpaikassa oon sitte antanu jonku muumikeksin tms. Mä en jaksa uskoa että tällä saa mitään vahinkoa aikaan. Ainoo vaan että kyl oppii kerrasta että joku ON hyvää...

Ja hienoa, mahtava jos omaan huoneeseen siirto sujui!!

 

millis: Hienot neuvolakuulumiset!

bartsu: Tosi kurjaa, että teillä nuo tytön hoitokuviot on vieläkin epäselviä! Tosi kurja tilanne niin vanhempien kuin tytönkin kannalta.

Varhaista uhmaikää on täälläkin. Jos jotain otetaan pois kädestä, tai estetään pääsy jonnekin, on piru irti! Jotenkin tuo eroahdistus vielä sotkee tilannetta niin, että välillä poika haluaa olla sekä sylissä että juosta pois. Sitten kiukutaan, kun ei oikein tiedetä mitä halutaan. : / Nukutuskin on jokseenkin haastavaa. Joka kerta itkee, kun sänkyyn laitetaan. Välillä saattaa huutaa tunninkin, vaikka olen vieressä. Nyt olen palannut taas silittelyyn, koska ei sydän kyllä kestä itkettämistä. Mies saa pojan nukahtamaan paljon helpommin.

haltia: Ei meillä varsinaisesti imetys vielä jäänytkään. Tiistaina poika veti hirveät raivarit, kun en antanutkaan rintaa, ja toisaalta rinnatkin alkoi olla aika kireät. Imetän enää kerran päivässä, aina aamuisin. Maidontulo romahti kyllä, ja varsinkin vasen rinta tuntuu välillä ihan tyhjältä. Se on mulla ollut aina ns. huonompi rinta. Imutarvetta ei tunnu olevan juurikaan, mutta välillä haluaisi rinnasta lohtua harmitukseen. Johtuu ehkä siitä, ettei meillä ole tuttia. Jännä juttu kuitenkin, koska en ole enää pitkään aikaan käyttänyt rintaa lohdukkeena. Varmaan se imutarve kuitenkin on vielä jossain määrin olemassa.

Pauli hoksasi tiistaina vihdoin, että kenkien kanssa voi kävellä ulkona! Huh, helpottaa jokseenkin, kun veltoksi tekeytyvää poikaa alkoi olla aika raskasta kantaa... Tänään ei sitten huvittanut edes keinua, kun piti vaan kävellä ympäri pihaa.

Herkkuja Pauli on saanut välillä maistaa. Pullasta ei juurikaan tykännyt, mutta pipareita meni ennen joulua varmaan enemmän kuin sallittu määrä. :ashamed: Muutenkin haluaa nyt maistaa kaikkea mitä me syödään, tänään mm. söi hyvällä ruokahalulla fetajuustoa ja oliiveja. Lisäksi tykkäsi parmesanjuustosta ja pizzasta. Toki herkkujen ja suolaisten ruokien määrää rajoitetaan, eikä tosiaankaan joka päivä anneta. Onneksi pojalle maistuu hyvin jälkiruokana hedelmät, itsetehdyt rahkat ja luonnonjugurtti.

Tuli muuten alkuviikosta taas hieman huono äiti fiilis. Mietin, miksi poika on niin kiukkuinen. Noh, kokeilin sitten tiistaina päivällisellä tarjota lisää ruokaa. Poika söi kolminkertaisen annoksen normaaliin verrattuna! Olin ihan puulla päähän lyöty: sillähän on ollut nälkä! :O :ashamed: Nyt hotkii ihan uskomattomia annoksia joka aterialla. Ilmeisesti jokin kasvuspurtti meneillään, saas nähdä koska alkaa taas vaatteet käydä pieniksi.

 

Pantsu hienoa Kiva että kengät kelpaa! Ja juu, meillä ainakin nälkä tekee yleiskitinää ja selkeesti joku "kasvu" (?) kausi tms. kun tuntuu taas että mikään ei riitä .. Pelkät "normi" ruokailut ei aina riitä, välillä tarvii välipalaa. "onneksi" tyttö kyllä osaa pyytääkin jo ruokaa jos joku ei tajua antaa mut aina ei sit tiiä huutaako se leipälaatikolla nälkäänsä vai mielitekoja. Mutta eipä noita vielä tarvii alkaa rajottaa tässä iässä
Ja halit nukutuksesta. Meilläkin meni vaihteeksi tosi hienosti,nyt taas ihme venkoilua ja huutoa..argh.. No,nää on kausia..

 

Herkut Meillä ollut tässä vuoden täytettyä vähän lepsumpi linja. Karkkeja ei oo saanut ikinä ja kekseistä vain muumi-keksejä ja jouluna sai pipareita vähän liikaakin. Oltin kipeinä ja hädissäni vähän annoin sitten piparia, kun oli ainut, mit poika vähän söi. Jäätelöä on maistanut pari kertaa. Yleensä vaikka kahvilla pojalle on omat herkut (rusinat, aprikoosi, goji-marjat, hedelmät yms) Mutta monesti sitten saa just maistaa vaikka kakkua tai pullaa mun lautaselta. Lähinnä jossain kylässä ollaan joustettu jos kahvipöydässä ei oo mitään vauvalle sopivaa, niin syököön sitten keksejä. Myös yhden nakin ukkinsa antoi ja pizzaa on syönyt silloin tällöin. Mutta ei läheskään päivittäin ja pyrin kompensoimaan noita herkkuja sitten muulla terveellisellä ruualla. En mäkään usko, että välillä herkkujen maistamisesta on muuta haittaa, kuin se, että saletisti muistaa jatkossakin, että tuota täytyy vaatia Mutta herkkuja on saanut maistaa, ei olle hänelle tyrkytetty eikä päivittäin annettu.

Pantsu Juu, mä olen huomannut myös, että ruuan tarve vaihtelee paljonkin. Ennen meillä poika söi kaksinkertaisen määrän siihen mitä syö nyt. Mutta kai ne liittyy joihinkin kasvukausiin ja kehitykseen. Ihanasti olet saanu vähennettyä imetystä. Meillä vielä menee monta kertaa päivässä, yölläkin kerran/kaksi, en tiedä milloin olis voimia noihin yövierotuksiin ja pitäis miehen kanssa päästä aikataulusta myös yhteisymmärrykseen.

 

Haltia samoilla linjoilla.

Ja höh. Mua taas käy kateeksi se että vielä imetät Mut joo,jos oikeesti tuntuu sille,niin kantsii oottaa siihen et jaksaa läpikäydä vierotuksen.

Meillä tuo nukkuu vielä samassa sängyssä,mut nyt on alkanu vähä mitta täyttyä.. Joku heräilee aina /nukkuu huonosti. Jos tässä löydetään uus kämppä niin siinä vaiheessa VIIMEISTÄÄN. tulee omaan sänkyyn/huoneeseen siirto. No, mut kuten todettu, öiden kulku vaihtelee anyway, en usko et se on mistään nukutus/nukkumistavasta kiinni..

 

Kauniskuu Jep, monessa toi imetys on ihan hyvä ja mun mielestä mukava ja tärkeä asia. Ehkä se tällä hetkellä liittyy liikaa tuohon nukahtamiseen, kun meidän pikku Prinssi karjuu verisuonet päästään jos ei saa sängyssä maitoa. Täytyy jo välillä muistuttaa toiselle, että hengitähän nyt. Muut saa pojan nukahtamaan syliin, mutta mun kanssa on vähän tuota tissiriippuvuutta iltanukutuksessa. Ja se ärsyttää, että se on niin ehdoton. Lähinnä kai tuosta yö/iltatissistä haluaisin eroon. Ja se vaatii meidän perheessä pitkää pinnaa - en tiedä kuinka kauan lapsi voi huutaa kurkku suorana, mutta se kai tulee tässä päivänä eräänä selvitettäväksi Muuten ei tällä hetkellä tunnu, että päiväimetysten lopettamisessa olis kiirettä.

 

Ja vielä.. Niin en mäkään usko, että mikään muutos on ainakaan meidän pojalla öitä autuaaksi tekevää. Vaihtelee ne joka tapauksessa, joskus menee hyvin, joskus huonosti jne jne.

 

Kauniskuu kysyit, miten meiät päivät nykyisellään sujuu. Vois sanoo, että mukavasti! Oon jotenkin itte löytänyt rentouden tähän olemiseen ja nautin typykän kanssa olemisesta. Tosin on tuo typykkä viime viikkoina jotenkin kasvanut älyttömästi, tajuaa tosi paljon asioita ja on innolla mukana puuhaamassa, jos esim. pyykkejä ripustetaan. Saan siis tehtyä kotihommia hänen kanssaan, joten sitten jaksan välillä rauhoittua ja leikkiä hänen kanssaan, kun ei takaraivossa jyskytä tekemättömät kotihommat. Yöt sujuu meillä edelleen vaihdellen, mutta nyt menee toisinaan öitä hienosti nukkuen. Aamuisin pötkötellään noin yheksään. Syömiset sujuu välillä hyvin, välillä huonosti huutaen ja kiukuten Päikkäreitä typykkä ottaa yleensä kahet, joinakin päivinä mennään yksillä. Harrastuksena meillä edelleen muskari ja lähistöllä asuvien äitien ja taaperoiden kanssa leikkiminen ja juoruilu =) Miten Kauniskuu teiän päivät sujuu? Nopeasti silmäilin aiempia kirjoituksia, ilmeisesti teiän neitokainen on ihan oma itsensä ja melkoinen vauhtimimmi...?

Mimmoisia päiväunia taaperonne nukkuvat? Yhet, kahet? Kuinka pitkiä päikkäreitä? Meillä tosiaan typykkä tuntuu tartteevan edelleen kahet unet. Jos unet sattuu venähtämään pitkiksi, lähelle kolmea tuntia, niin sitten ei tarttee toisia unia, mutta muutoin kyllä väsähtäminen tapahtuu ja pitää toisille unille laittaa. Yleensä päikkärit on 1-2 tuntia, vaihtelee ihan päivittäin. Miusta on hassua, kun aamusta typykkä jaksaa valvoa korkeintaan kolme tuntia, niin sitten on jo päästävä päikkäreille :O Iltapäivällä ja illalla jaksaa valvoa paljon paremmin. Pitäisköhän hiljalleen kuiteskin yrittää venyttää tuota aamupäivän valvomista, jos sitten päästäisiin yksiin pitkiin päikkäreihin?

Pantsu, jännästipä kävi siulla imetyksen kanssa, kun olit poissa pojan luota! Olinkin aikeissa kysellä, jäikö imetys kokonaan ja eikö rinnat mee ihan pinkeiksi, mutta olitkin jo kirjoitellut asiasta. Ehkä lapselta ei se imutarve sitten ihan heti häviä, vaikkei suoranaisesti tissimaitoa kaipailisikaan. Ja lohtua rinta varmastikin tuo, kun ei tuttia käytössä - sama juttu meillä. Mie imetän aamuisin ja iltaisin. Iltamaito on jotenkin vain jäänyt tavaksi, en oo yrittänytkään vielä lopettaa sitä. Aamumaito taitaa olla sitten enempi lohduke, kun typykkä noin puoli kuuen tienoilla havahtuu itkeskelemään ja istuksimaan sänkyynsä, eikä suostu rauhoittumaan muutoin kuin rinnalle.

Herkuista, oon koittanut pitää tiukan linjan, mutta lipsumista havaittavissa Karkkia ei oo tarkoitus antaa vielä pitkään aikaan, mutta suklaata on typykkä saanut maistaa, se on namnam. Mutta ei hän ala vonkua suklaan perään, jos itse syön; maistiainen riittää. Pullaa tai kakkua typykkä ei tykkää syödä; maissinaksut, rieska ja marjat on paljon parempia herkkuja. Pipareita jouluna mutusteltiin, ne näytti typykästä olevan hyviä. Jäätelöä hän on maistanut, taisi ihan tykätä, mutta jääköön se enempi kesäherkuksi.

Leikeistä, pallot on ihan parhaita ja perässä vedettävät koirat. Keittiön kaapista on ihanaa purkaa kaikki muovikipot lattialle ja järjestellä niitä uudelleen. Isojen legojen purkaminen on mukavaa ja palikkalaatikko on kiva, mutta ei vielä itse osaa laittaa palikoita oikein, eli ne pitää laittaa valmiusasemiin ja typykkä sitten itse painaa ne aukosta läpi. Marakassit ja puupalikat on mieluisia soittimia, mutta yhtä hyvin voi soittaa tulitikkuaskilla, kun uunia yhessä sytytellään Viimeisimpänä juttuna on joka paikkaan kiipeilyn yrittäminen ja huopikkaiden pujottaminen käsiin.

Veena, kerrohan enempi teiän öistä. Kuulostaa kyllä harmillisen tutulle :hug: Meillä on ollut välillä tosi karmeita öitä, typykkä on heräillyt monta monituista kertaa ja välillä on otettu parin tunnin huutomellakoita. Oma jaksaminen on ollut oikeesti koetuksella. Nyt meillä on rauhallisempi jakso menossa, voi vain yrittää arvata, mistä moinen luksus johtuu...

Vielä kirjoittelen meiän iltanukutuksesta. Iltamaidot tissitellään sängyssä ja sitten nostan typykän omaan sänkyynsä. Nykyisin hän ei oikeastaan itke taikka huuda, mutta muutoin touhuaa ja nousee kontilleen. Nyt oon ottanut sen linjan, että annan hänen vähän aikaa telmiä ja sitten vain käännän systemaattisesti selälleen tai kyljelleen ja pidän kättäni selän päällä. Tarvittaessa hoen rauhallisesti, jotta nyt on yö ja nukutaan taikka hyräilen unilaulua. Ja hupsis, siihenpä typykkä sitten yhenäkin nukahtaa! Heh, kuulostipa helpolle Toisinaan prosessiin menee lähemmäs tunti, toisinaan kymmenen minuuttia.

Nyt lopetan tän romaanin. En osaa edelleenkään kirjoittaa lyhyesti

 

HAltia joo, ehkä se nukutusimetysrumba kantsii sitten selkeyttää jos menee taisteluksi. Hienoohan se on että päivisin voi sitten tissitellä

Anselmiina kiva kuulla että päivät sujuu ! juu, neiti on, hyvässä ja pahassa mielessä aika tahtonainen. Ollut sitä jo kauan. Mut, kokeilee.. Pitää vaan itseään muistuttaa että antaa selkeet sallivat rajat eikä suostu joka kitinään. Pettymyksiin pitää tottua.

Päiväunien pituus vaihtelee vajaasta tunnista puoleentoista. Yhdet nukkuu.

 

ANSELMIINA: Meillä kanssa havaittu aamu-unisuutta. illalla sit paremmin jaksetaan valvoa, vaikka mennäänkin nukkumaan jo 19.30

PÄIVÄUNIA: Ollaan nyt nukuttu keskimäärin 3h. Ja yhdet unet. Mutta vaihtelee aika paljon. Jos nukkuu vähän niin tarvii sit vielä toiset unet.

Nyt on mennyt autoilu taas ihan kuin ennenkin. En tiedä mistä se parin päivön raivo tuli. Oliko jotain testausta vai mitä. Mut nyt ei mitään ongelmaa ole ollut.
Meillä on iltaunille menossa lievää hyörinää aina alussa, mut typy sammahtaa sit jonku aikaa unirättiä heiteltyään itsekseen sinne. Mies aina silittelee, mt mä useinkaan en. Hyvin nukahtaa molemmilla tyyleillä. Mä siis useimmin hoidan tuon nukuttamisen.
Pari hammasta on taas puhjennut mitä epäilinkin, kun oli niin kiukkuinen neiti parina päivänä.
Täällä on ollut nyt ruokailun suhteen joku minimalistinen kausi menossa, kun ei millään ruoka maistu. Muutama lusikallinen menee ja se onki sit siinä. Maito kyllä maistuu. Ehkä ne on nuo hampaat mitkä sitä tekee tai joku vaihe vaan.

B

 

Hei!

Täällähän te olette, vanhat tutut . Onkin ollut ikävä teitä. Minulla koneella istuskelu on nykyään vähäistä, sillä Poikanen ei tykkää YHTÄÄN siitä, jos olen tietokoneen ääressä. Hänen pitää saada huomiota tai mieluiten räplätä hiirtä ja näppistä. Tai päästä syliin, josta ylettyy paremmin räpläämään (vaikkei saa).

Poikaseni syntyi 11.12.2009.

Nyt lueskelen vähän teidän kuulumisianne ennen kuin poika herää ! Mukavaa sunnuntaita kaikille!

 

Hei Kuumetta :wave: Eipä tosiaan oo teistä aikoihin kuulunu Ja juu, koneella olo on melki mahdotonta jos mukula on jalkeilla Tai ainakin saa tappelun aikaan

Bartsu no hyvä et autoilu sujuu! Ja hmm.. no,pääasia että juo. Ei lapsi itteesä ruoan eteen näännytä. Varmaan voi hampaat vaikuttaa. Meillä ei oo hampaat ruokahaluun vielä koskaan vaikuttanu, tuntuu et halut vaan lisii ku ikää tulee vaikka kaikki väittää töisin päin :xmas: Ja oho! Melkoset maratoonipäiväunet Paljonko yössä sitte nukkuu? Niin ne on erilaset noi unentarpeet. Huh,en osaisi ees suurissa haaveissa kuvitella..ei o tollaisia nukkunu sitten 3-4kk iän.

 

KUUMETTA: Heippa vaan, ja kyllä täälläkin aika mahdotonta on koneella olla, kun neiti on hereillä tai ei ole mies kotona. Koko ajan on repimässä hiirtä tai näppistä...

KAUNISKUU: Tyttö nukkuu öisin noin 10-12 h. On periny unentarpeen isältään. Vähän jännittää, että kuin käy sitten kun menee hoitoon, että saako riittävästi unta, kun ei viitsis illalla kuuden aikaan vielä nukkumaan toista laittaa. No kai se aika näyttää, kuin lähtee arki rullaamaan. Tänään on taas ruokakin maistunu paremmin...

Eipä muuta ihmeellistä

B

 

MEillä nukutaan päikkäreit 1-2,5tuntia. Todella paljon heittelee eri päivien välillä.=) Yöllä nukkuu suunilleen 10-11 tuntia. Viime yönä esim 19.30-06.00.

Herkkuista oli puhetta. On saanut jotain keksejä,synttäreillä sai maistella kakkua. Mitäs muuta..karkkia ja mehua ei oo annettu eikä ihan hetkeen annetakaan.

kuumetta Kiva kun kävit kirjoittelee ajatuksia..=)

MEillä ei tuu koneella olosta yhtään mitään jos oon tytön kanssa kaksin kotona. Yleensä oon koneella vaan iltaisin,kun menee nukkuu tai sitten päikäreiden aikaan.

 

Meillä nukutaan yleensä kahdet päikkärit, joskus yhdet jos on päivän aikana tarpeeks ohjelmaa niin poika jaksaa valvoa. Päikkärit kestää 1,5-2,5h. Yöllä nukutaaan sit yleensä n.19.30-6.30. Tosi hyvin on kyllä nukkuminen menny tuolla omassa huoneessa! Tuntuu et poikakin nukkuu paremmin kun me ei olla vieressä.

Koneella ei täälläkään yleensä pysty olemaan jos poika on hereillä. Nyt annoin naistenlehden revittäväksi niin viihtyy hetken

Nyt on ollu taas joku ihme kiukuttelukausi, tuntuu ettei Sisu monesti tee muuta ku roikkuu lahkeessa ja kitisee. Vessaankaan ei voi mennä ku toinen alkaa heti huutaa. Tänään näyttäs onneks olevan parempi päivä ja on nyt leikkiny välillä yksinki ihan mielellään.

Eilen kokeilin ekaa kertaa viedä pojan ulos kävelemään mutta ei se noilla kengillä vielä osannut ottaa askelia vaikka kotona juokseekin huoneesta toiseen. Seisoi kyllä tyytyväisenä hankea vasten ja mätti lunta suuhun

Tosta yhdestä kissasta on tullut ihan Sisun sydänystävä, tunkee koko ajan viereen ja antaa toisen möyhentää vaikka otteet onkin vielä aika kovakouraisia. Sisukin on oppinut halaamaan jo kissoja nätisti, ihana kun painaa pään siihen kissan turkkiin ja hymyilee :heart: Muuten on kyllä turhan kovakouraisia monesti otteet, tarttuu esim. meikäläistä naamasta ja hiuksista ihan täysiä tai koittaa purra...

 

Poika on päkkäreillä ja on taas hetki aikaa olla koneella. Meilläkään ei voi avata tietokonetta, jos poika on vieressä. Vetää niin hirveät itkupotkuraivarit, jos ei pääse koneen ääreen itse. Eikä siitä surffailusta tai mistään muustakaan tule mitään, kun poika on sylissä.

kuumetta: Kiva kuulla susta! Lisäilen tietoja tuonne etusivun listaan.

anselmiina: Meillä kanssa aamumaito on enemmän lohduke. Poika herää yleensä vähän itkuisena, joten otan meidän viereen vielä makoilemaan ja siinä imetän sitten. Usein köllitään koko perhe joku puolisen tuntia. Harvoin poika nukahtaa enää uudelleen, mutta joskus saattaa niinkin käydä.

bartsu: Kiva, että autoilukiukku helpotti! Se on niin turhauttavaa, kun toinen huutaa takapenkillä ja itse ajaa. Eikä siinä kyllä kauheasti pysty keskittymään liikenteeseen.

Päiväunia meillä nukutaan yhdet, 1½-2½ h riippuen päivästä. Alle 2 tunnin unet on usein liian vähän, joten yleensä nukutan vielä uudelleen, jos on herännyt kesken kaiken. 2 tuntia on varmaan keskimääräinen kesto.

emily: Meillä tuota kiukuttelua on nyt kestänyt melkein kuukauden. Hirmuinen huuto, jos minä poistun näkyvistä ja muutenkin pitäisi olla koko ajan sylissä. Nyt ehkä hieman helpottaa, eilen jumpassakin viipotti vaan pitkin salia, eikä yhtään kaivannut äitiä. Meillä on myös toinen kissa enemmän kiinnostunut Paulista, antaa silittää ja paijata. Paulillakin on yleensä liian kovat otteet, mutta onneksi kissa ei kauheasti välitä, vaan lähtee pois, jos ei enää huvita. Toinen kissa taas selvästi pelkää vielä ja välttelee poikaa. Pari kertaa on joutunut ahdistetuksi nurkkaan ja silloin on raapaissut. Onneksi vain pikkaisen, mutta on poika sitä aina pelästynyt.

Minä tein tänään elämäni toisen positiivisen raskaustestin! Olo on yllättynyt, epäuskoinen, ja täysin pöllämystynyt. Eihän tämän pitänyt olla mahdollista?! Pienessä shokissa ollaan siis miehen kanssa, mutta toki iloisia ja onnellisia. Laskettu aika olisi joskus lokakuun alussa. Ei ihan tule kahta vuotta ikäeroa.

 

Pantsu, ihan mielettömän huippujuttu!!! Varmasti ootte hämmennyksissä moisesta ylläristä Toivottelen paljon tarraa ja jarrusukkia alkutaipaleelle, jotta kaikki jatkuisi hyvin.

Juu päikkäreiden aikaan taikka illalla on ainut mahollisuus täälläkin aukaista konetta. Miten voikin olla, että taaperoita ärsyttää, jos äiti yrittää tehä jotain omia juttuja Nykyisin mie sentäs saan toisinaan tiskata taikka pyykätä rauhassa, pieniä hetkiä typykkä viihtyy itekseen leikkien, vaikka monesti meneekin kiukutteluksi ja jalassa roikkumiseksi. Viime aikoina oon naureskellut pyykkien levityspuuhalle, kun typykkä ojentaa pyykkikorista levitettäviä ja ärähtelee, jos en kerkee hänen mielestään riittävän nopeesti laittamaan narulle... mokoma pakkotahtinen orjapiiskuri

Typykälle tuli maanantai-iltana hirmuinen nuha. Jo päivällä oli jotenkin väsähtänyt ja sittenpä räkä alkoi sängyssä illalla valua. Yö meni heräillessä ja itkiessä. Raasuparka, ensimmäinen lentsu. Nyt voi jo paremmin, nuhakin on helpottanut, mutta väsy vaivaa. On muutens melkoinen tuuri, kun tän viikkoo mies on työmatkalla, niin tietty typykkä silloin menee sairastumaan... blaah. Olin suunnitellut joka päivälle puuhaa ja kyläreissuja, jotta päivät sujuu rattoisasti, niin nytpä sitten vaan kotona nyhvätään.

Autoilusta on ollut viime aikoina puhetta, meiän typykkä viihtyy edelleen hirmuisen hyvin autossa. Vasta tuossa joulun alla ostimme uuen penkin kaukalon tilalle, niin sepä on ollut typykästä mainio juttu, kun maisemia näkee katella. Selkä menosuuntaan passaa hänelle oikein hyvin. Autossa hän mielellään myös nukkuu. Pitemmillä ajomatkoilla valveilla oltaessa tarttee sitten leikittäjän takapenkille kaverikseen, muutoin männöö parkumiseksi.

Sittenpä ruuanlaittopuuhiin. Typykkä varmastikin kohta päikkäreiltä heräilee ja on nälkäinen. Lentsu ei häneltä ruokahalua oo vienyt, äitinsä tyttö

 

Pantsu ihanaa onnea kovasti :heart:!!!

 

Onnea Pantsu!! Johtukohan pojan rinnan"hyljintä" tuosta? Onko ollu oireita millaisa, noin luomuraskaudessa? Hoidossahan kaikki peittyy niin lääkkeiden alle.

 

Pantsu Superonnittelut! On varmasti pöllämystynyt olo. Muakin kiinnostaa raskausoireet, osasitko aavistaa olevasi raskaana vai miten päätit tehdä raskaustestin?

Ihanan moni tässä pinossa on kyllä jo uudelleen raskaana. Niin se vaan aika kuluu ja esikot kasvaa

Nyt Pessi kiipeää kirjahyllyssä, joten pakko mennä. Nimimerkillä ei täälläkään voi olla koneella jos poika on hereillä.

 

Anselmiinalle piti sanomani, että pikaista paranemista. Kurjaa jos sairastetaan. Ja ihana, helpottaa elämää kummasti kun lapsi viihtyy autossa vaikkei paljon ajelisikaan. !

Haltia hahaa Nää mukulat taitaa aika lailla kaikkee. Ihan käsittämätöntäkin. Välillä olis varmaan parempikin kun ei kaikkee huomaisi

 

Kiitokset kaikille onnitteluista! :heart: Päivän mittaan on pää vähän selkiytynyt, mutta silti on vielä ihan sellainen olo, kuin olisin tempautunut johonkin toiseen ulottuvuuteen. Kaikki on muuten samanlaista, mutta sisäisesti on ihan kumma olo. Luulen, että tämän raskauden tajuamisessa menee aika pitkään.

Kauniskuu: En tiedä. Se oli niihin aikoihin, kun oletettavasti alkion kiinnittyminen on tapahtunut. Voisi kai sekin vaikuttaa jotenkin maidon herumiseen tms. Ainakin mulla maidontuotanto tuntui romahtavan samaan aikaan, mutta epäilen sen johtuvan enemmän siitä, ettei kysyntää enää ollut. Olimme tänään Paulin kanssa neuvolassa (sai pari puuttunutta rokotetta), enkä siellä hoksannut kysyä tuosta imetyksestä. Kai yleinen suositus on, että imetys pitäisi raskausaikana lopettaa, mutta olen kyllä lukenut netistä, että monet imettää pitkälle raskauteen tai jopa koko raskauden. Meillä sitä on kuitenkin vain kerran päivässä, joten eipä sillä ole suurta merkitystä minun tai alkion ravinnonsaantiin.

Ei mulla varsinaisesti ole ollut mitään oireita, olin oikeastaan varma, että kuukautiset alkavat. Tänään ne oli pari päivää myöhässä. Oviksen bongasin aika helposti oireista, mutta ei me kyllä varsinaisesti edes yritetty. Harrastettiin petipuuhia kun siltä tuntui, eli vähän!!

Vielä kun katselin testiä, eikä viiva heti piirtynyt, totesin mielessäni, että tiesinpäs etten ole raskaana! Mutta sitten siihen tulikin se pystyviiva... Nyt jälkikäteen ajateltuna, niin onhan niitä joitain klassisia oireita ollut parin päivän ajan: tajuton iltaväsymys (voisin oikeasti mennä nukkumaan jo klo 19), hirveä palelu ja jatkuva pieni näläntunne. Paulista mulla alkoi alavatsakivut jo monta päivää ennen plussatestiä, mutta nyt ei ole mitään alavatsaoireita.

Ekan ultran (YTHS:lle) sain vasta maaliskuun alkuun, joten sinne asti saa sitten jännätä, onko mitään elämää mahassa.