Janoschin tarinatuokio: Tottakai ensiksi onnea kaksosista ja toivotaan kaiken olevan niin hyvin, kuin olla voi löydöksiin nähden.
Tunnen yhden aivan ihanan, suloisen c-d-c tytön. Pienenä vaikutti, että hän on vaikeasti vammainen, mutta nyt, kun on toisella kymmenellä, hän on reipas koululainen (eha-opetus), kävelee, puhuu ym.
Osansa kyllä varmasti on hyvällä kuntoutuksella ja sitkeillä vanhemmilla, jotka ovat aina uskoneet lapseensa.
Tyttö oli kolmevuotiaasta normaalissa päiväkotiryhmässä avustajan kanssa ja se oli vanhemmilta ehdottoman oikea vaatimus. Rimaa on koko ajan pidetty korkealla ja usko kehitykseen on "asiantuntijoita" uhmaten ollut ihailtava. Vanhemmat eivät esim alle kouluikäisenä suostuneet hankkimaan tytölle pyörätuolia, vaan uskoivat, että tyttö vielä kävelee. Sitkeäasti jumpattiin ja rollaattorin kanssa tepsuteltiin ja 8 vuotiaana tyttö käveli. Puheen tukena ovat olleet aina tukiviittomat ja kuvat ja puhekin kehittyi aivan uskomatonta vauhtia koulun alkaessa.
Onhan tytön hoito varmasti ollut rankkaakin, mutta ihana lapsi hän on aina ollut ja kehitys on edennyt hitaasti mutta koko ajan.
Toivon, että teillekin kävisi näin onnellisesti ja lapsi kehittyisi hienosti. Voimia ja rohkeutta toivon perheellenne! Muistakaa vertaistuen tärkeys ja se, että apua löytyy aina, kun sitä vaan osaa ja jaksaa vaatia.
Onnellista loppuraskautta ja tsemppiä synnytykseen ja sen jälkeiseen aikaan!
Tunnen yhden aivan ihanan, suloisen c-d-c tytön. Pienenä vaikutti, että hän on vaikeasti vammainen, mutta nyt, kun on toisella kymmenellä, hän on reipas koululainen (eha-opetus), kävelee, puhuu ym.
Osansa kyllä varmasti on hyvällä kuntoutuksella ja sitkeillä vanhemmilla, jotka ovat aina uskoneet lapseensa.
Tyttö oli kolmevuotiaasta normaalissa päiväkotiryhmässä avustajan kanssa ja se oli vanhemmilta ehdottoman oikea vaatimus. Rimaa on koko ajan pidetty korkealla ja usko kehitykseen on "asiantuntijoita" uhmaten ollut ihailtava. Vanhemmat eivät esim alle kouluikäisenä suostuneet hankkimaan tytölle pyörätuolia, vaan uskoivat, että tyttö vielä kävelee. Sitkeäasti jumpattiin ja rollaattorin kanssa tepsuteltiin ja 8 vuotiaana tyttö käveli. Puheen tukena ovat olleet aina tukiviittomat ja kuvat ja puhekin kehittyi aivan uskomatonta vauhtia koulun alkaessa.
Onhan tytön hoito varmasti ollut rankkaakin, mutta ihana lapsi hän on aina ollut ja kehitys on edennyt hitaasti mutta koko ajan.
Toivon, että teillekin kävisi näin onnellisesti ja lapsi kehittyisi hienosti. Voimia ja rohkeutta toivon perheellenne! Muistakaa vertaistuen tärkeys ja se, että apua löytyy aina, kun sitä vaan osaa ja jaksaa vaatia.
Onnellista loppuraskautta ja tsemppiä synnytykseen ja sen jälkeiseen aikaan!